Arvoisa herra puhemies! Suomessa kirjattiin viime vuonna ennätysmäärä, yli 15 000, pari- ja lähisuhdeväkivallan uhreja. Kolme neljästä heistä on naisia. Moni elää pelossa pohtien, voiko tehdä rikosilmoituksen, uskaltaako lähteä suhteesta tai hakea apua. Pahimmillaan lähisuhdeväkivalta voi päättyä henkirikokseen. Tämä on ollut Suomessa vuosikymmenien häpeäpilkku. 

Kiitämme hallitusta siitä, että tälläkin kaudella on tehty monia oikeansuuntaisia toimia, mutta tilanne on yhä hälyttävä. Avun tarve kasvaa, ja monia keskeisiä uudistuksia odotetaan yhä. 

Lähisuhdeväkivallan torjunta on nostettava kansalliseksi kärkihankkeeksi. Samalla tulee esimerkiksi kriminalisoida pakottava kontrolli eli toisen jatkuva alistaminen ja rajoittaminen, kuten oikeusministeriön selvitys jo kolme vuotta sitten ehdotti. Arvoisa pääministeri Orpo, tukeeko hallitus SDP:n esitystä kärkihankkeesta, ja aikooko se ryhtyä toimiin pakottavan kontrollin kriminalisoimiseksi vielä tämän hallituskauden aikana? 

Arvoisa puhemies! Kiitän tästä kysymyksestä. On hyvä, että tämä nostetaan esille tässä salissa ja tällä foorumilla. Mitään synkempää kohtaa suomalaisessa yhteiskunnassa on vaikea kuvitella, ajatella, kuin lähisuhdeväkivalta useimmiten naisia, lapsia, läheisiä kohtaan. 

Meidän täytyy yhdessä tarttua tähän. Siksi minä voin vakuuttaa, sen lisäksi, että hallitus on tehnyt paljon — ja kiitos, kun sen totesitte — että joka ainut keino, mitä me voimme yhdessä löytää tämän vastenmielisen ilmiön torjumiseksi, me tehdään ja tähän tartutaan. Meillä on tosiaan tehty paljon. Vireillä on paljon asioita, joista vastaavat ministerit voivat kertoa enemmän. 

Haluan vielä sanoa, että se on jotain kammottavaa, mitä suomalaisissa kodeissa tapahtuu. Meidän pitää huolehtia siitä, että tässä maassa jokainen lapsi, aikuinen, tyttö, äiti saa elää turvassa omassa kodissaan ilman, että joutuu pelkäämään [Puhemies koputtaa] oman turvallisuutensa puolesta. [Perussuomalaisten ryhmästä: Hyvä vastaus!] 

Kiitos, arvoisa puhemies! En voisi enempää yhtyä pääministerin puheenvuoroon: on se nyt kumma juttu, että läheiseen pitää käydä käsiksi, on se entinen puoliso, lapsi, nykyinen puoliso. Kyllä tämä on asia, josta meidän tulee yhteiskunnassa päästä eroon. Jokaisen pitää voida erityisesti läheisessä suhteessa luottaa siihen, että se läheinen, vaikka jotain erimielisyyttä on, päälle ei käy. 

Kuten pääministeri totesi, tuossa oikeusministeriö tiedottikin muutama päivä sitten, että mehän olemme tehneet ensinnäkin todella paljon esimerkiksi kriminalisointeja: silpominen, pakkoavioliitto. Meillä on selvityksiä vireillä, esimerkiksi tämä pannan käyttö lähestymiskieltotilanteissa. Sitä on valitettavan vähän käytetty, ja se on erittäin harmillista, ja sitä selvitetään. 

Mitä tulee pakottavaan kontrolliin, niin hallitusohjelmaan on kirjattu, että se käydään läpi, ja sitä tehdään oikeusministeriössä. Sitä en uskalla luvata, että se enää tällä hallituskaudella eduskuntaan ehtii, mutta olen äärettömän iloinen siitä, kuinka paljon me olemme pystyneet tekemään kaiken tämän ison ruuhkan keskellä. 

Arvoisa puhemies! Teknologian ja erityisesti tekoälyn kehitys on tuonut samaan aikaan runsaasti uusia tapoja kontrolloida, kiristää, häpäistä ihmisiä. Olemme lukeneet myös uutisista järkyttävistä tapauksista, joissa erityisesti naisista on väärennetty seksuaalisia kuvia tai videoita, joita levitetään verkossa pahimmillaan lukemattomille ihmisille. Näissä niin sanotuissa deepfakeissä ei ole mitään feikkiä uhreille, vaan seuraukset ovat hyvin, hyvin haavoittavia. Ja vaikka ilmiö on kasvava, sen tunnistamisessa, tutkinnassa ja uhrien suojaamisessa on yhä puutteita. Tekojen määrä lisääntyy siis kiihtyvää tahtia, mutta lainsäädäntö ja viranomaisten keinot laahaavat perässä. Nollatoleranssin on koskettava myös digitaalista ympäristöä. Arvoisa oikeusministeri Meri, aikooko hallitus tehdä rangaistavaksi tällaisen oikeaa henkilöä esittävän seksuaalisen materiaalin tekemisen? 

Kiitos, arvoisa puhemies! Kuten kerroin, me olemme tehneet tuossa todella paljon ja myös EU:ssa käydään erilaisia keskusteluja. Erityisen haastava on juuri sosiaalinen media ja siellä liikkuva aineisto. Me itse huomaamme jatkuvasti joka päivä, että onko tämä totta, eikö tämä ole totta ja miten voisimme sen tunnistaa. Itse näen, että myös näillä alustojen pitäjillä on valtava vastuu siitä, että he kontrolloisivat sitä, mikä on todellista materiaalia ja mikä ei. 

Tällä kaudella lakivaliokunta käsittelikin myös nämä väkivaltavideoiden kuvaamiset. On kriminalisoitu esimerkiksi naisiin kohdistuva väkivalta, tappaminen, lapsiin kohdistuvat seksuaaliteot. Ne on kriminalisoitu. Vaikka ne olisivat deepfake, niin niitä voidaan ottaa tekijän hallusta pois. Me olemme laittaneet valtavasti rahaa rikosten, kunniaväkivallan, parisuhdeväkivallan, seksuaaliväkivallan ehkäisyyn, mutta tämä on uusi ja jatkuvasti kehittyvä ilmiö. Kyllä myönnän sen, että meidän on yhteiskuntana hyvin vaikea pysyä perässä. Rikolliset tuntuvat olevan aina [Puhemies koputtaa] kaksi askelta edellä. 

Arvoisa puhemies! Olemme joutuneet valitettavasti lukemaan liikaa halveksuttavista tapauksista, joissa miehet vähättelevät ja suorastaan halventavat naisia. Yhä useampi nainen on myös joutunut kohtaamaan väkivallantekoja. Oppiiko liian moni lapsi siihen, että on hyväksyttävää vähätellä naisia ja jopa kohdistaa väkivaltaa heitä kohtaan, koska yhteiskunnassamme esiintyy niin paljon naisiin kohdistuvaa väkivaltaa? Meidän kaikkien aikuisten pitäisi toimia roolimalleina kasvaville lapsille, mutta nyt meillä liian monella miehellä on kyllä peiliin katsomisen paikka.  

Arvoisa hallitus! On myös verkossa esiintyvää väkivaltaa. Kaikki väkivalta ei ole fyysistä. Siihen on yhä hankalampaa puuttua, koska se nimenomaan tapahtuu tietoverkoissa. Onko teillä, arvoisa hallitus, tähän uusia toimenpiteitä ja ajatuksia, miten voisimme puuttua verkossa esiintyvään väkivaltaan?  

Kiitos, tärkeä kysymys. Kuten tuossa aikaisemmassa vastauksessa yritin hieman avata, niin ensinnäkin sitä, onko joku teko todellinen vai ei, on hyvin vaikea erottaa. Ja kyllä se on erittäin tärkeää, miten meistä jokainen käyttäytyy, oli sitten nainen, mies, tyttö tai poika, miten me toisiamme kohtelemme, miten me toisillemme puhumme. Tämäkin keskustelu on erittäin tärkeä viesti kaikille, jotka tätä katsovat, että väkivalta ei ole koskaan minkäänlainen ratkaisu yhtään mihinkään asiaan.  

Myös oikeusministerien kesken puhumme usein EU-pöydissä siitä, kuinka vaikeaa nimenomaan tätä internetissä tapahtuvaa materiaalin leviämistä, väkivalta- ja muun materiaalin, on hallita. Toisaalta pitää erottaa sekin, että on olemassa elokuvia, lyhytpätkiä ja huumoria. Kriminalisointi näissä asioissa on hyvin haasteellista mutta ei koskaan mahdotonta, ja sitten toisaalta sen tutkinnan pitää olla myös sellaista, että siihen on riittävästi osaavia henkilöitä.  

Arvoisa puhemies! Pari- ja lähisuhdeväkivallan uhrien määrä kasvoi viime vuonna viidenneksellä, ja aikuisista uhreista selvästi suurin osa, 75 prosenttia, oli naisia. Näin poikkeuksellinen kasvu vaatii hallitukselta välittömiä toimia. 

Tällä hetkellä me emme kuitenkaan tiedä kansakuntana, mistä tämä kehitys johtuu. Onko taustalla naisvihamielisyyden voimistuminen, naisvihamielisten sosiaalisen median sisältöjen leviäminen vai nuorten miesten radikalisoituminen, vai kenties taloudellisen ahdingon lisääntyminen, palveluiden heikentyminen, väkivallan parempi tunnistaminen vai jokin aivan muu ilmiö? Mikäli emme tiedä, mistä tämä ilmiö johtuu, minkä takia väkivalta kasvaa perheissä, emme voi ratkaista tätä ongelmaa, joka ei ole vain kammottava vaan aidosti hengenvaarallinen, jopa kansallinen hätätila. 

Kysynkin ministereiltä: Miksi hallitus ei ole selvittänyt tämän hälyttävän kehityksen syitä, ja milloin hallitus aikoo selvittää, mistä tämä kehitys johtuu? Milloin hallitus tunnustaa tämän asian kansallisena turvallisuuskysymyksenä, niin kuin Ranskassa? — Kiitos. 

Arvoisa puhemies! Suomessa tehdään laadukasta tutkimusta, ja tämä on vahvasti meillä muun muassa THL:n ja muidenkin viranomaisten tutkinnassa, mitkä ovat tekijät taustalla lähisuhdeväkivallassa. Tämä on äärimmäisen vakava asia — kiitos siitä, että oppositiokin nostaa sitä. 

Haluan mainita kaksi konkreettista asiaa, joita tällä hallituskaudella on tehty tälle asialle. 

Toinen niistä on lähisuhdeväkivallan sovittelun kielto, joka oli erittäin tärkeä ja merkittävä päätös. Lähisuhdeväkivaltaa ei voi sovitella. Uhri ansaitsee oikeutta ja tekijä rangaistuksen, ja näihin tapauksiin pitää puuttua joka kerta erittäin määrätietoisesti. Tämä oli iso asia, jota edistimme jo alkukaudesta. 

Toinen on turvakotien rahoituksen merkittävä vahvistaminen. Vaikka meillä on julkisessa taloudessa haasteita, niin turvakotien rahoitus on noussut 23 prosentilla tällä hallituskaudella. Me olemme nostaneet sitä jokaisessa budjetissamme, ja me haluamme, että Suomessa on suojaa ja turvaa väkivallan uhriksi joutuneille naisille ja miehille, kaikille. Tätä työtä pitää määrätietoisesti jatkaa. 

Meidän toimet ovat olleet tässä vahvoja, mutta ne eivät riitä. Tarvitaan lisää, ja sitä hallitus työstää parhaillaan. 

Kiitos, arvoisa puhemies, ärade talman! Lähisuhdeväkivalta ei kosketa vain sen suoraa uhria vaan myös lapsia, jotka joutuvat näkemään, kuulemaan ja elämään jatkuvan pelon keskellä. Tutkimustiedon mukaan väkivallalle altistuminen on lapselle yhtä vahingollista kuin itse väkivallan kohteeksi joutuminen. Siksi väkivallan varhainen tunnistaminen ja viranomaisten saumaton yhteistyö ovat ratkaisevan tärkeitä. Kysyn hallitukselta: mitä konkreettisia toimia hallitus aikoo tehdä, jotta sosiaali- ja terveydenhuollon, poliisin, varhaiskasvatuksen ja koulujen välinen tiedonkulku ja yhteistyö toimivat nykyistä paremmin ja jotta lähisuhdeväkivallalle altistuvat lapset tunnistetaan ajoissa niin, että he saavat tarvitsemansa tuen ilman viivettä?  

Kiitos, arvoisa puhemies! Me teemme valtavasti työtä eri sektorilainsäädännöissä siinä, että tieto kulkisi paremmin. Jos otan esimerkiksi konkreettisia asioita: Meillä on meneillään — pyydän nyt kaikkia tutustumaan — naisiin kohdistuvan väkivallan direktiivin täytäntöönpano, ja se lähti lausunnolle. Sinne on tulossa muun muassa uudistus, jota ehdotetaan esitutkintalakiin, että seksuaalirikoksen tai lähisuhdeväkivallan asianomistajaan kohdistuvan väkivallan riskin ja suojelun tarpeen arviointia pitää jatkuvasti uudelleen tehdä, mikäli tämmöistä perheessä havaitaan. Tämä on esimerkiksi erittäin tärkeä uudistus. Viranomaisten pitää olla hereillä siinä, että jos on tapahtunut väkivaltaa tai sen uhkaa perheessä, niin täytyy selvittää, että onko siellä mahdollista, että perhe joutuu väkivallan uhriksi. Pyydän tutustumaan tähän esitykseen. Tämä on lähtenyt juuri lausunnoille, ja siellä on esimerkiksi tällainen pykälä. Tiedonvaihto, sen parantaminen, on äärimmäisen tärkeää aivan kaikessa: jos tieto ei kulje, niin se pysähtyy yhteen henkilöön.  

Arvoisa puhemies! Suuri kiitos edustaja Perholehdolle äärimmäisen tärkeästä kysymyksestä.  

Naisviha on lähisuhdeväkivaltaa paljon suurempi ja laajempi ilmiö ja tietysti verkossa ja sosiaalisessa mediassa leviää valitettavan tehokkaasti. Kitkeminen näyttää erittäin löyhältä ja heikolta tällä hetkellä.  

Itse asiassa tutkimustuloksethan viittaavat siihen, että esimerkiksi verkkopalvelu X:ssä ajan viettäminen äärioikeistolaistaa ja Kreml-mielistää omaa ajattelua sen lisäksi, että siihen leviää nimenomaan naisvihan kaltainen ääriajattelu. Olisin kysynyt hallitukselta: Mitä te teette sen eteen, että varsinkin Eurooppa tarttuisi tähän ja saisi nämä alustat paremmin vastuuseen siitä, mitä siellä tapahtuu? Ja miten tässä valossa näyttäytyy se, että esimerkiksi valtioneuvosto itse on edelleen aktiivinen esimerkiksi täällä X-palvelussa.  

Kiitos, arvoisa puhemies! Ja kiitos kysymyksestä. Tämähän on ajankohtainen teema myös EU-tasolla, ja siitä vastaa vielä meidän oma komissaarimme Henna Virkkunen. Tätä työtä ja alustojen vastuuta tarvitaan lisää, ja sääntelyä, regulaatiota ja algoritmien koukuttavuutta mutta myös sisältöä pitää kontrolloida enemmän. Se on semmoinen teknologinen vauhti, mikä kiihtyy ja missä lainsäätäjät ja Eurooppa eivät ole täysin pysyneet mukana, ja nämä jättialustat täytyy pystyä saattamaan vastuuseen.  

Tämä oli ajankohtaista juuri eilen, kun julkistettiin tutkittua tietoa ja työryhmäraportti lasten ja nuorten sosiaalisen median haitoista ja mahdollisesta sosiaalisen median käytön rajoittamisesta. Kyllä siellä näkyy se, että sosiaalisen median algoritmien toimintalogiikka lähtee siitä... Ei kovin monen klikkauksen päässä ole sen tyyppiset sisällöt, jotka lietsovat väkivaltaa, naisvihaa ja jotka lietsovat sellaisia haitallisia sisältöjä, jotka eivät esimerkiksi sovi lasten ja nuorten aivoille mutta eivät kyllä yhdenkään ihmisen aivoille. Sen lisäksi seksuaalinen häirintä, rikollisuus, deepfake, kaikki, mitä tässä on jo tullut mainituksi, [Puhemies koputtaa] myöskin esimerkiksi väkivallan kuvaaminen verkkoon, ovat asioita, joihin lainsäätäjän täytyy [Puhemies koputtaa] pystyä puuttumaan Eurooppa-tasoll — ja Suomi tietysti tukee sitä — mutta myös kansallisesti.  

Arvoisa puhemies! Vaikka väkivalta on sukupuolittunutta, miehet kokevat fyysistä väkivaltaa suurin piirtein saman verran kuin naiset — ja transryhmät todennäköisesti vielä enemmän. Taustalla on kulttuuri, jossa ajatellaan, että konflikteihin voidaan ja pitää reagoida väkivallalla, ja se kulttuuri on jaettu siitä huolimatta, että eri sukupuoliin se kohdistuu erilaisin tavoin. 

Jos me ikinä halutaan tästä kulttuurista eroon, ratkaisevaa olisi puuttua lasten ja erityisesti alle kouluikäisten lasten kokemaan lähisuhdeväkivaltaan, jossa tekijöinä ovat molemmat vanhemmat ja muut huoltajat, joka siirtää väkivaltaisia käyttäytymismalleja seuraaville sukupolville ja joka on edelleen raskaasti stigmatisoiva ja leimaava. Mitkään turvakodit tai rikosoikeus eivät ratkaise etukäteen väkivaltaa vaan pyrkivät korjaamaan tilannetta vasta jälkikäteen. 

Minä kysyn vastaavalta ministeriltä: [Puhemies koputtaa] mitä tälle ollaan tekemässä? [Juho Eerola: Kiitos tästä puheenvuorosta!] 

Arvoisa puhemies! Edustaja Kontula nosti kyllä aivan oleellisen asian esille. Jos me haluamme saada tämän katkeamaan ja jos me halutaan suojella myös näissä tilanteissa meidän lapsia ja nuoria, niin mielestäni on hyvä ajatus, että Suomeen säädetään laki, jolla me kriminalisoimme lapsirauharikokset — sen, että altistetaan pienet lapset kotona näkemään, kokemaan lähisuhdeväkivaltaa. Se pitää kriminalisoida. [Vasemmalta: Hyvä!] Tästä on selvitys oikeusministeriössä käynnissä, ja minusta tämä on erittäin tuettava ja edistettävä lakihanke. 

Arvoisa puhemies, ärade talman! On toki myöskin niin, että asenteita muokataan paitsi kodeissa myöskin varhaiskasvatuksessa ja koulussa. Siksi on tietenkin oleellista, että opetetaan lapsia käsittelemään tunteita, olemaan yhdessä, toimimaan yhdessä, opetetaan tunnetaitoja, ja siksi hallituksen yhdenvertaisuuden kehittämisohjelmakin on ollut tärkeä panostus tähän. Annetaan työkaluja lapsille ymmärtää erilaisuutta, rakentaa suvaitsevaisuutta ja senkin kautta rakentaa terveitä suhteita ystäviinsä, tovereihinsa. 

Yhtä lailla on selvää, että somella on merkitystä siinä, miten asenteita muokataan, ja siksi on tärkeätä, että meillä on järkevää regulaatiota EU-tasolla. Se on toki yksi syy, miksi hallituksen sisällä nyt selvitetään somerajoituksia lapsille. 

Arvoisa puhemies! Arvoisa pääministeri Orpo, olette nyt kolmen vuoden ajan perustellut suuria leikkauksia ihmisten toimeentuloon ja palveluihin sillä, että julkista taloutta on välttämätöntä sopeuttaa. No, nyt olemme viime viikkoina saaneet valtiovarainministeriöltä arvioita, että tavoittelemanne kymmenen miljardin sijaan olette saavuttamassa alle kolme miljardia tästä tavoitteesta [Eduskunnasta: Miten tämä liittyy asiaan?] ja toisaalta alle viidenneksen 100 000 työpaikan tavoitteesta. Silti näillä leikkauksilla on heikennetty ihmisten asemaa rajusti. Yhden henkilön tai perheen toimeentulo saattaa pienentyä jopa sadoilla euroilla kuukaudessa. [Jani Mäkelän välihuuto] 

Arvoisa pääministeri, leikkauspolitiikan vaikutuksia ihmisten hyvinvointiin on tutkittu paljon, ja siitä on paljon tutkimustietoa. Viime vuonna alle kolmevuotiaiden lasten huostaanotot kasvoivat yhdeksän prosenttia, ja kuten olemme kuulleet, lähisuhdeväkivallan uhrien määrä kasvoi 20 prosenttia. Nämä vaikutukset ovat dramaattisia. Pääministeri Orpo, näettekö, että kasautuvilla leikkauksilla ihmisten toimeentuloon ja laajenevalla työttömyydellä on vaikutusta ihmisten hyvinvointiin ja se purkautuu myös tällä tavalla? [Juho Eerolan välihuuto] 

Arvoisa puhemies! Ensin lyhyt täsmennys: Siis hallitus on päättänyt kymmenen miljardin sopeutustoimista. Ja pitää erottaa brutto ja netto. Meillä on samaan aikaan ennustettua nopeammin jouduttu lisäämään valtavasti rahaa puolustukseen, mistä olemme kaikki samaa mieltä. Me ollaan jouduttu lisäämään miljardeja hyvinvointialueille soterahoitukseen — olemme samaa mieltä — ja sitten meillä on kasvavat korkomenot. Tämä selittää tämän bruton ja neton välisen eron, mutta kymmenen miljardin toimet on tehty.  

No, näitä on tehty siksi, että julkinen talous on päässyt ja päästetty niin huonoon kuntoon, ja seuraavatkin hallitukset, riippumatta väristä, [Suna Kymäläisen välihuuto] — riippumatta väristä — joutuvat jatkamaan sopeutuslinjalla, miljardi-, jopa kymmenen miljardin tasolla.  

No, kaiken säästämisen keskellä me ollaan pyritty näitä kuitenkin tekemään niin, että vaikka sosiaaliturvaakin on heikennetty, niin perustoimeentulosta on pyritty pitämään mahdollisimman hyvää huolta. Näitä leikkauksia viimesijaisista etuuksista on kohdistettu ennen kaikkea aktiivi-iässä oleville työikäisille, työkykyisille, ja nyt kun me nähdään, että talous on vihdoinkin lähtenyt kasvuun, [Puhemies koputtaa] niin me toivotaan, että mahdollisimman moni perheenisä ja -äitikin saisi töitä. 

Arvoisa puhemies! Yksi keskeinen ratkaisu digitaaliseen ja sukupuolittuneeseen väkivaltaan on koulutus. Naisiin kohdistuvan väkivallan, lähisuhdeväkivallan ja digitaalisen väkivallan tunnistaminen ja niihin puuttuminen on sisällytettävä sosiaali- ja terveysalan, oikeustieteen ja poliisin koulutukseen, sillä naisiin kohdistuva väkivalta ei ole yksityisasia vaan vakava yhteiskunnallinen ongelma. Asenteet tai tiedon puute eivät saa estää uhrien oikeusturvan toteutumista. Arvoisa hallitus, oletteko te valmiita panostamaan erityisesti naisten suojelemiseen vahvistamalla koulutuksen rahoitusta ja resursseja verkkoväkivallan ja sukupuolittuneen väkivallan tunnistamiseksi ja siihen puuttumiseksi? 

Kiitos, arvoisa puhemies! Tässä on ollut äärettömän tärkeätä keskustelua, mutta katsoin otteita tästä tuoreesta Tilastokeskuksen tutkimuksesta, ja haluaisin nostaa nyt semmoisen asian esille kaikille kansalaisille, että täällä on tyttöuhrien ja poikauhrien määrä ollut kasvussa. Eli kysymys on pienistä lapsista, ja poikien osuus uhreista on tyypillisesti suurin kaikkein nuorimpien lasten joukossa. Tämä on todella hälyttävää. Me puhutaan nyt pelkästään naisista ja miehistä, mutta minä nostan nyt tähän sen, että lapsia Suomessa ei lyödä. 

Sitten täältä ilmenee myöskin, että ulkomaalaistaustaisten osuus perhe- ja lähisuhdeväkivallan uhreista oli selvästi suurempi kuin heidän osuutensa Suomen väestöstä — tämä on suoraa sitaattia Tilastokeskuksen tilastoista. Tämän takia me ollaan puututtu myös kunniaväkivaltaan aikuisten osalta ja siihen, että naiset saavat Suomessa tietoisuutta, että lapsia ei täällä pahoinpidellä. Tämä on erittäin huolestuttavaa, ja meidän täytyy yhdessä viedä viestiä. Jos meillä poikia ja tyttöjä pahoinpidellään — ja tässä isossa ryhmässä on ollut siinä kasvua — niin se on todella huolestuttavaa. [Laura Huhtasaari: Paras puheenvuoro!] 

Arvoisa puhemies! Nyt tosiaan on niin, että lähisuhdeväkivallan uhrimäärä on noussut Suomessa kaikkien aikojen korkeimmaksi. Jos jokin muu turvallisuusuhka kasvaisi 20 prosenttia vuodessa, hallitus kutsuisi mahdollisesti koolle kriisipalaverin välittömästi. Lähisuhdeväkivaltaa on käsiteltävä samalla vakavuudella, kansallisena turvallisuuskysymyksenä. Suomi on sitoutunut Istanbulin sopimukseen, joka velvoittaa meitä ehkäisemään naisiin kohdistuvaa väkivaltaa ja rankaisemaan siitä asianmukaisesti. Se vaatii resursseja, koulutusta ja pitkäjänteistä työtä. Hallitus on hienosti tehnyt täsmätoimia tämän hallituskauden osalta. Esimerkiksi tämä lähisuhdeväkivallan sovittelun piiristä poistaminen on yksi esimerkki sellaisesta. Mutta nyt kun on tiedossa, että lähisuhdeväkivalta on lisääntynyt merkittävästi, niin pitää tehdä kovemmin töitä tämän asian eteen. Olisinkin kysynyt, arvoisa pääministeri, miten käytätte tämän viimeisen vuoden niin, että tämä luku lähtee laskuun. Mitkä ovat konkreettiset toimet mitä tulette tekemään? 

Arvoisa puhemies! Kiitos kysymyksestä. Ensin täytyy sanoa, että jos jossakin asiassa, niin tässä hallitus on tehnyt todella paljon konkreettisia toimia ja tulee vielä tekemään. Tosiaan on tämä sovittelun lopettaminen näissä parisuhdeväkivalta-asioissa, suojellaan lähisuhdeväkivallan uhreja, torjutaan perhe- ja parisuhdeväkivaltaa paremmalla yhteistyöllä viranomaisten välillä, turvakotien palveluiden saatavuus, kulttuuriin liittyvien väkivallan muotojen torjuminen ja niin edelleen. Selvityksessä on tämä lapsirauharikos, pakottavan kontrollin kriminalisointi. Me viemme nämä kaikki eteenpäin. Me viedään nämä kaikki eteenpäin. 

Mielestäni ei ole nyt ihan totta se, että me jollain tavalla emme ottaisi tätä vakavasti. Voin kertoa, että kyllä otetaan. Tämä tuntuu niin pahalta, ja kun me ollaan keskusteluja käyty ja me ollaan käyty tätä asiaa läpi, niin koko hallitus jakaa tämän, ja uskon, että me kaikki jaamme tämän. Ei tässä nyt ole hallitus—oppositio-rajoja, eikä saa olla. Meillä on yhteinen suomalainen ongelma ja häpeätahra. Me teemme kaikkemme [Puhemies koputtaa] ja otamme esityksiä vastaan. 

Arvoisa herra puhemies! Nämä naisiin ja erityisesti lapsiin kohdistuvat väkivallanteot ovat yksinkertaisesti häpeällisiä meille täällä Suomessa, ja erityisesti meidän miesten täytyy nämä teot kyllä tuomita erityisen jyrkästi. 

Tässä on keskusteltu myös tästä verkossa tapahtuvasta häirinnästä, joka on, niin kuin me kaikki varmasti tässä salissa myös tiedämme, lisääntynyt ihan valtavasti. Tähän voisi olla myöskin keinoja. Olen tehnyt toimenpidealoitteen siitä, ja kiitos siitä, että aika moni on sen tässä salissa myöskin allekirjoittanut. Meillä on tulossa sähköinen henkilöllisyystodistus, jota voisi käyttää näiden sosiaalisen median alustojen kirjautumisessa, ja näin me pystyttäisiin todentamaan se, keitä siellä verkossa liikkuu. Me voisimme myöskin rajoittaa sitä, miten paljon on esimerkiksi valetilejä tällä hetkellä, koska valetilien kautta tätä häirintää, väärää tietoa, deepfakea ynnä muuta levitetään ihan valtavasti. Voisiko tässä olla sellainen keino? Tämä on EU-tason säätelyä, eli EU:sta on tulossa tämä sähköinen henkilöllisyystodistus. Voisiko hallitus ajatella, että tätä asiaa voitaisiin edistää, [Puhemies koputtaa] että nämä somejätit saataisiin kerralla kuriin? — Kiitos. 

Arvoisa puhemies! Yhdyn edellisiin kiitoksiin siitä, että tämä tärkeä ja vakava aihe nostetaan esiin. Tämä on tässä yhteiskunnassa meidän yhteinen haaste, jolle pitää olla nollatoleranssi. 

Nostitte esiin tämän sähköisen identiteetin. Kyllä, me olemme kehittämässä tätä digitaalista lompakkoa ja sähköistä tunnistautumista, ja tämä on hyvä ajatus siitä, että me voisimme sitä hyödyntää myöskin tällaisten ilmiöitten torjunnassa. 

Samalla nostaisin esiin myöskin sitä, että koko tämän väkivallan kanssa ja näiden uhkatilanteitten tunnistamisessa meidän kuntien ja hyvinvointialueitten roolit ovat tärkeitä. Varhaiskasvatuksessa kohdataan lapset joka päivä. Siellä myöskin nähdään tällaisia hiljaisia signaaleja, ja on tärkeätä, että siellä tehdään yhteistyötä esimerkiksi hyvinvointialueitten, lastensuojelun ja neuvoloitten kanssa ja näissä palveluissa, joissa me kohdataan, tai vastaavasti koulussa koulukuraattorit, terveydenhoito ja sitten vaikkapa lastensuojelu tuolla puolella ja poliisin kanssa yhteistyö. Nämä ovat niitä keinoja. Kuka aikuinen meillä kohtaakin tällaisen tilanteen esimerkiksi lasten elämässä, meidän velvollisuutemme on siihen puuttua. — Kiitoksia. 

Arvoisa puhemies! Naisiin kohdistuva väkivalta on aivan liian yleinen ilmiö yhteiskunnassamme. Asian korjaaminen vaatii monenlaisia toimia ja yhteiskunnallista ymmärrystä. 

Yksi tekijä, jolla on yhteys esimerkiksi lähisuhdeväkivaltaan, on poikien ja nuorten miesten väkivaltainen käyttäytyminen. Sen taustalla voi vaikuttaa muun muassa mielenterveyden ongelmia, yksinäisyyttä, syrjäytymistä, avun hakemisen vaikeutta sekä sellaista maskuliinisuuskulttuuria, jossa kovuutta ihannoidaan ja haavoittuvuuden näyttämistä pidetään heikkona. Väkivalta on kuitenkin aina tekijänsä vastuulla ja aiheuttaa pitkäkestoista turvattomuutta, traumaa ja inhimillistä kärsimystä. 

Hyvä hallitus, miten te aiotte vähentää poikien ja nuorten miesten väkivaltaista käyttäytymistä ja ehkäistä sitä kautta niin naisiin kohdistuvaa väkivaltaa kuin väkivaltarikollisuutta laajemminkin? 

Arvoisa puhemies! Erittäin ajankohtaista ja puhuttavaa myös siinä mielessä, että tämä on myös meidän pohjoismaisessa tasa-arvoyhteistyössämme erittäin vahvasti noussut teema. Nimenomaan poikien syrjäytyminen ja poikiin liittyvät tasa-arvohaasteet ja ongelmat on nostettu vahvasti tasa-arvopolitiikan agendalle, ja tunnistetaan myöskin siellä riskiä, että tietyssä mielessä pojat ja nuoret miehet ovat myöskin väkivallan uhreina haavoittuva ryhmä. Myös siinä mielessä meidän on tärkeää tunnistaa sukupuolittunutta väkivaltaa, siis naiset väkivallan uhreina mutta myös miehet ja pojat ja sitten tekijöinä myös. Näihin kaikkiin ketjuihin pitää päästä kiinni, eli mitkä ne taustasyyt ja tekijät ovat. 

Tällä hetkellä erittäin paljon nousee esiin nimenomaan verkossa leviävä sisältö, joka hyvinkin nuorille lapsille ja nuorille tuottaa väkivaltaista sisältöä. Sitä myöskin kuvataan livenä, yllytetään kuvaamaan uhrien potkimista ja tämäntyyppistä väkivaltakulttuuria, mikä leviää sitten myöskin esimerkiksi pelien kautta lasten ja nuorten maailmaan. [Puhemies koputtaa] 

Meidän pitää niihin juurisyihin päästä tarkemmin kiinni. Siksi poikien ja miesten nostaminen tähän [Puhemies koputtaa] sekä uhreina että tekijöinä on todella tärkeää, jotta voidaan ehkäistä väkivaltaa, jota haluamme tietysti ensisijaisesti nyt tässä. 

Arvoisa puhemies! Jokaisella on oikeus omaan kehoonsa ja koskemattomuuteensa, myös digitaalisessa ympäristössä. Digitaalinen väkivalta on uusi muoto vanhalle ongelmalle, missä naisten ja tyttöjen kehoja käytetään ilman lupaa ja ilman seurauksia. Tarvitaan vahvempia keinoja, jotta digitaalisen seksuaaliväkivallan kiihtyvä kehitys saadaan katkaistua ja deepfake-kuvien tekijät vastuuseen ja uhrit saavat oikeutta ilman kohtuuttomia prosesseja. Viranomaisten resursseja ja osaamista on vahvistettava digitaalisesta väkivallasta ja sen sukupuolittuneisuudesta. Tarvitaan loppu sosiaalisessa mediassa leviävälle naisvihalle.  

Arvoisa hallitus! Teknologian kehitys ei saa tapahtua ihmisoikeuksien kustannuksella. Kysyn vielä oikeusministeriltä: miten aiotte torpata tämän viheliään digitaalisen väkivallan ilmiön, ja lupaatteko lakiesityksiä vielä tällä kaudella?  

Kiitos, arvoisa puhemies! Kerroin juuri, että esimerkiksi naisiin kohdistuvan väkivallan direktiivin hallituksen esitys lähti juuri lausunnoille, ja siellä on esityksiä tähän, eli esimerkiksi se esitys on tulossa.  

Jos meillä vain olisi tämmöinen taikasauva tästä, että tämä viha loppuu tuolla sosiaalisessa mediassa, niin minä käyttäisin sitä nyt — se on loppu — mutta kun se ei ole ihan näin yksinkertaista. Kuten tuotiin esille, siellä on paljon ihmisiä, jotka ovat anonyymejä. Vaikka meillä olisi pykälät — meillä onkin tällä hetkellä pykäliä: kunnianloukkaus, yksityiselämää loukkaavan tiedon levittäminen — niin miten sinä löydät sen henkilön ja missä hän ylipäätään asuu, asuuko hän maapallon toisella puolella, ja näin poispäin? Se on se haaste. Voi olla, että tulevaisuudessa on näin, että sosiaalisessa mediassa tulee olla omalla nimellään. Kyllä minulla on pokkaa sanoa mielipiteeni naamatusten, mutta onko sinulla sitten pokkaa sanoa se sieltä anonyymisti — tämä on yleinen keskustelu. Me ollaan laitettu tässä vaikeassa tilanteessa, kun me nostettiin rikosuhrimaksuja, tällekin vuodelle 700 000 euroa lisää Rikosuhripäivystykseen ja Nollalinjaan. Siellä on paljon matalan kynnyksen palveluita, ja sekin on erittäin hyvä asia.