Arvoisa puhemies! Viime kaudella vasemmistohallituksen päätös helpottaa kansainvälisten opiskelijoiden ja heidän perheenjäsentensä pääsyä Suomeen on lisännyt köyhien määrää Suomessa. Edellinen hallitus halusi maahan ulkomaalaisia opiskelijoita, mutta tosiasiassa se loi tällä päätöksellä maahan uuden köyhälistön, joka kasvattaa tällä hetkellä lähinnä leipäjonoja. Nyt tämän päätöksen tehneillä puolueilla on pokkaa syyttää nykyhallitusta köyhyyden lisääntymisestä, vaikka ovat itse syyllisiä tilanteeseen. [Perussuomalaisten ryhmästä: Että kehtaatte!] 

Hallitus päätti viime vuoden lopulla, että kansainvälisten opiskelijoiden toimeentuloedellytyksiä tullaan selkeyttämään ja kielitaitovaatimusta kiristämään ja perheenyhdistämiselle asetetaan odotusaika. Kysyn työministeri Marttiselta: milloin nämä muutokset tulevat eduskuntaan, ja tarvitaanko vielä lisää toimia, jotta maahan ei muodostu entistä suurempaa maahanmuuttajista koostuvaa köyhien luokkaa? 

Kiitoksia paljon, arvoisa herra puhemies! Ja kiitoksia edustajalle tästä kysymyksestä. Valtaosa Suomeen kohdistuvasta maahanmuutosta on joko työ- tai koulutusperäistä maahanmuuttoa. On totta kai selvää, kun me puhumme vaikka kansainvälisistä opiskelijoista, että heillä täytyy olla edellytykset myös huolehtia omasta toimeentulostaan, kun he saapuvat Suomeen. Olemme havainneet ministeriössä, että meidän lainsäädännössä on valitettavasti vuotokohtia, joiden myötä on käynyt myös niin, että osan näistä opiskelijoista rahavarat eivät kerta kaikkiaan riitä Suomessa taas vastaavasti kustannusten ja elämisen kattamiseen. 

Tämän vuoksi, mihin myös edustaja viittasi puheenvuorossaan, maan hallitus tekee tällä hetkellä tiettyjä kohdennettuja kiristyksiä lainsäädäntöön, jotta pidetään huolta siitä, että kaikki opiskelijat, jotka ovat totta kai tervetulleita suorittamaan Suomeen tutkintonsa, [Välihuutoja] pystyvät myös, hyvät edustajat, itse kantamaan vastuun omasta toimeentulostaan. Se on minusta varsin hyvä, selkeä linja. Valmistelu on jo pitkällä, [Puhemies koputtaa] ja viimeistään syksyllä tämä lakipaketti on täällä teidän kansanedustajien käsittelyssä. 

Arvoisa puhemies! Politiikkatoimilla tulisi vähentää köyhyyttä, ei lisätä sitä, mutta nyt teidän toimillanne, hallitus, köyhyys on lisääntynyt. Nyt kun hallitus pian kokoontuu viimeiseen varsinaiseen kehysriiheensä, on paikallaan kysyä, millaisia päätöksiä hallitus aikoo tulevassa kehysriihessään tehdä koskien pienituloisia ja millaisia arvovalintoja aiotte tehdä vähävaraisten osalta. [Perussuomalaisten ryhmästä: Lisää töitä!] 

Syyt Suomen talouskehityksen surkeaan tilaan löytyvät osaksi myös hallituksen omista epäonnistumisista, eivät niistä kodeista, joissa päivästä toiseen kamppaillaan työttömyyden ja elinkustannusten kanssa. Arvoisa ministeri Purra, oletteko valmiit huomioimaan heitä, keillä on vaikeaa pärjätä tällä hetkellä arjessa, ja esimerkiksi tarkastelemaan asumistuen ja työttömyysturvan suojaosien poistoa? 

Arvoisa puhemies! Hallituksen tavoitteena on se, että Suomi olisi vahva hyvinvointiyhteiskunta myöskin tulevaisuudessa. Tämä on sanottu täällä ennenkin, mutta sanon sen edelleen, että kestävin tapa vähentää köyhyyttä on edistää Suomessa työllisyyttä. Tämä koskee myös lapsiperheitä. Eli mitä enemmän me saamme ihmiset töihin ja mitä enemmän me saamme Suomeen syntymään uusia työpaikkoja, mitä paremmin saisimme Suomen taloutta kasvuun, sitä parempi on ennen kaikkea heikoimmassa asemassa olevien tilanne, koska silloin meillä on kykyä myöskin huolehtia hyvinvointiyhteiskunnan palveluista ja etuusjärjestelmästä kestävämmin. 

Nyt tällä hetkellä olemme erittäin suurissa haasteissa johtuen pitkään jatkuneesta velkaantumisesta ja toisaalta kasvun puutteesta, joka johtuu tällä hetkellä ennen muuta ei hallituksesta vaan maailmantilanteesta, turvallisuustilanteesta, sen luomasta epävarmuudesta. Näitä syitä te ette kyllä oppositiosta voi yksin hallituksen harteille vyöryttää. Se olisi mielestäni kyllä tilannekuvassa väärä tulkinta. Me elämme tällä hetkellä erittäin vaikeassa ympäristössä, [Mauri Peltokangas: Ei demareita kiinnosta!] mutta hallitus on tehnyt mittavat toimet julkisen talouden sopeuttamiseksi sisältäen kyllä myös säästötoimia. Sen lisäksi olemme tehneet työmarkkinoilla uudistuksia ja lukuisia rakenteellisia uudistuksia, jotka pitkällä aikavälillä tulevat nostamaan tämän maan uuteen kasvuun. 

Arvoisa puhemies! Liputamme tänään Mikael Agricolan ja suomen kielen päivää. Mikä yhteys tällä on talouskasvuun? Suomi tarvitsee, jotta saisimme talouskasvua, osaavaa työvoimaa, ja jos suomalaiset lapset eivät opi riittävän hyvin suomen kielellä lukemaan, ymmärtämään lukemista ja kirjoittamaan ja tietenkin laskemaan, heillä ei ole edellytyksiä pärjätä jatko-opinnoissa ja kouluttautua ja kartuttaa osaamista. 

Keskusta on esittänyt, että peruskoulun alaluokilla toisen luokan jälkeen olisi, jos ei tasokoe, ainakin tarkastuspiste, jossa varmistettaisiin, että jokainen lapsi hankkii itselleen riittävän lukemisen taidon. Siitä ei pääsisi eteenpäin, jos ei osaa lukea ja kirjoittaa riittävästi. Nyt kysyisin opetusministeriltä: mitä ajattelette tästä esityksestä, ja kuinka tärkeänä näette Suomen tulevaisuuden menestykselle sen, että kaikki suomalaiset lapset oppisivat koulussa riittävän luku- ja kirjoitustaidon? 

Arvoisa puhemies, ärade talman! Kiitos erinomaisesta kysymyksestä — se osui myöskin sopivaan päivään. Lukeminen ja kirjoittaminen ovat kaiken oppimisen edellytys, ja jos meidän peruskoulu toimii ja voimme taata, että kun lapsi lähtee yhdeksänneltä luokalta eteenpäin, hänellä on tarvittavat tiedot, niin silloin annetaan parhaat mahdolliset eväät tulevaisuutta varten. 

Eduskunta käsittelee parhaillaan osaamistakuuta. Se tarttuu nimenomaan tähän kysymykseen. Osaamistakuulla varmistetaan se, että arviointi on yhdenmukaista, että opettajan työ arvioinnin suhteen helpottuu, mutta myöskin se, että varmistetaan tarkasti, että kun siirtyy luokalta seuraavalle, niin osaa ne tarvittavat asiat. Se on lapsen etu, se on Suomen etu. Tähän liittyy myöskin se, että varmistetaan se, että mikäli näyttää siltä, että osaamista ei ole, niin viesti kulkee kotiin, viesti kulkee lapselle, niin että tulee niitä tarvittavia tukitoimia. Siksi myöskin oppimisen tukea on tässä oleellisesti vahvistettu. 

Puhuit toisen ja kolmannen luokan nivelvaiheesta. Se on myöskin keskeinen fokus tässä osaamistakuussa, [Puhemies koputtaa] koska silloin se koulun arki oleellisesti muuttuu. Tulee uusia aineita, ja silloin pitää olla erityisen tarkka, että tarvittava osaaminen on oppilaalla. 

Arvoisa herra puhemies, edustajat! Yksi usein unohdetuista pienituloisten ryhmistä ovat opiskelijat, ja puhun nyt siis ihan kotimaisista opiskelijoista ja kaikista opiskelijoista. Meillä on myös meidän kotimaisia opiskelijoja niissä leipäjonoissa. Opiskelijoiden lainataakka on kasvanut. Se on nyt jo noin 75 prosenttia opintotuesta. Opiskelija voi joutua valmistumaan tällä hetkellä kymmenientuhansien eurojen, jopa 50 000 euron lainataakan kanssa, ja se on hankalaa, koska kuten kaikki tiedätte, myös työtilanne on vaikea. Opiskelijoilla ei ole tällä hetkellä perustellusti luottamusta työllistymiseensä ja tulevaisuuteensa. Paljon on muuttunut niistä ajoista, kun suurin osa meistä tässä salissa on ollut opiskelijoita. Luokkayhteiskunnassa vain ne, joiden vanhemmilla on varaa maksaa, pääsevät koulutuksen pariin, mutta Suomen pitää olla hyvinvointivaltio, jossa kaikilla on aito mahdollisuus opiskella ja työllistyä opiskelun jälkeen ilman valtavaa lainamäärää. Kysynkin, valtiovarainministeri Purra, teiltä: Mitä teette, jotta opiskelijat eivät joutuisi [Puhemies koputtaa] leipäjonoihin? Mitä teette, jotta opiskelijat voisivat paremmin ja heidän toimeentulonsa korjattaisiin? — Kiitos.  

Kiitos, arvoisa puhemies! Meillä on paraikaa menossa opintotukiuudistuksen kokonaisuudistus, missä pyritään nimenomaan varmistamaan se, että kokoaikainen opiskelu olisi mahdollista jokaiselle nuorelle. Tämä on oikeastaan se perusedellytyskin: kun me pystytään opiskelemaan, se takaa parhaan mahdollisen edellytyksen tulevaisuuteen. Totta kai, jos me verrataan esimerkiksi meidän nuoruutta ja sitä, että ei ollut tämmöinen lainapainotteinen systeemi, tämä on täysin erilainen, mutta jos mietitään tällä hetkellä, minkälaisessa valtion taloustilanteessa me eletään, niin en näe kohtuuttomana sitä, että me tehdään sitä tämänhetkistä järjestelmää lainapainotteiseksi.  

Sen lisäksi tällä hetkellä — justiin tuli nuorisobarometritutkimus, missä sanottiin — yli 80 prosenttia nuorista haluaa korkeakouluttautua. Tämä oli mielettömän hieno uutinen siitä, että ei meidän nuorten tulevaisuususko varsinkaan koulutuksen osalta ole menetetty. Tähän haluaisin itse panostaa ja korostaa, että vaikka se systeemi on lainapainotteinen tällä hetkellä ja varmasti pitkälle tulevaisuuteen, niin aina opiskelu kannattaa ja se on varmin takuu siitä, että tulevaisuudessa voi myös menestyä ja työllistyä.