Arvoisa puhemies! Työn vastaanottamisen pitää olla aina kannattavaa, myös lyhytaikaisen työn ja pienipalkkaisen työn vastaanottamisen. [Perussuomalaisten ryhmästä: Juuri näin!] Tätä linjaa hallitus on kyllä noudattanut yhteiskunnan kaikista parhaimpien toimeentulevien osalta laskemalla heidän marginaaliverotustaan. Perustehan on ollut juuri se, että lisätyön vastaanottamisen pitää olla aina kannattavaa. Mutta vastaavasti tämä kannattaminen ei koskekaan kaikista pienipalkkaisimpia, työttömiä, osa-aikatyötä tekeviä, koska heidän lisätyön vastaanottamisen kannusteitaanhan te olette laskeneet poistamalla työttömyysturvasta ja asumistuesta suojaosat. Kun olen viime päivien keskustelua kuunnellut, niin, arvoisa pääministeri, vastuuministeri, en ole aivan varma, onko hallitus edes ymmärtänyt, mitä on päättänyt. Siksipä kysyn, arvoisa pääministeri: minkä takia, arvoisa hallitus, te olette heikentäneet [Puhemies koputtaa] lyhytaikaisen työn vastaanottamisen kannusteita? [Sheikki Laakso: Paljonkos se lisää työllisyyttä? — Piritta Rantanen: Pääministeri siihen vastasi tentissä!] 

Arvoisa puhemies! Kysyjä viittaa tässä varmasti hallituksen päätökseen, joka liittyy julkisen talouden säästöihin suojaosista sosiaaliturvassa. Se on hallituksen säästötoimi julkiseen talouteen, joka johtuu siitä, että valtio on raskaasti velkaantunut ja olemme joutuneet näitä säästöjä tekemään käytännössä kaikille sektoreille, pois lukien maanpuolustus — ja lisäksi ollaan pyritty kaikin keinoin suojelemaan esimerkiksi peruskoulua ja koulutusjärjestelmää. 

Työttömyysturvan suojaosien poisto ei kuitenkaan tarkoita sitä, etteikö työtä kannattaisi ja olisi tarkoituksenmukaista ottaa vastaan, mikäli sitä on tarjolla, ja näinhän suomalaiset toimivat. Me ollaan itse asiassa tänään hallituksena annettu eduskunnalle esitys, joka entisestään selkiyttää työttömyysturvan sovittelua, joka Suomessa jo tähänkin asti on ollut kansainvälisesti vertaillen tutkijoidenkin mielestä melko toimiva. Sen periaate on se, että työtä vastaanotettaessa etuus leikkaantuu suhteessa euroon 50 senttiä. Työn vastaanottaminen on näin ollen Suomessa tehty mahdolliseksi ja myöskin osa-aikatyön vastaanottaminen [Puhemies koputtaa] työttömyysetuutta kokonaan menettämättä.  

Arvoisa puhemies! Valitettavasti siitä, hyvä hallitus, te ette pääse yli ettekä ympäri, että kaikista parhaiten toimeentulevilla näitä kannusteita on lisätty työn vastaanottamiseen mutta siellä pienipalkkaisessa väestössä, työttömissä, niitä kannusteita on heikennetty — niitä kannusteita on heikennetty. 

Tätä hallituksen logiikkaa täytyy kyllä ihmetellä. Miten voi olla, että aina kaikista parhaiten toimeentulevia voidaan kannustaa uusilla veronalennuksilla ja kaikista pienituloisimpia uusilla leikkauksilla? Tämä ei osu suomalaisten oikeudentuntoon. 

Tässä meidän linjamme on toinen. Myös pienipalkkaisen ja lyhytaikaisen työn vastaanottamisen pitää olla kannattavampaa kuin se tänä päivänä on. Myös työtön ansaitsee sen, että hänen lisätyöstään hänelle jää enemmän käteen. 

Voisitteko te nyt harkita, kun te kokoonnutte ensi viikolla kautenne viimeiseen kehysriiheen, että kerrankin — kerrankin — voittajana tuosta riihestä voisivat tulla ulos [Puhemies koputtaa] myös pienituloiset ihmiset ja palauttaisitte sosiaaliturvan suojaosat? 

Arvoisa puhemies! Hallitus todellakin kokoontuu kehysriiheen ensi viikolla. Kyllä meidän tärkein tavoitteemme on siellä tehdä sellaisia päätöksiä, että me saadaan kasvua liikkeelle ja töitä suomalaisille. Me tullaan käyttämään se liikkumavara, mitä meillä on, ja ne ideat ja mahdollisuudet, joita meidän pöydällä on, parhaalla mahdollisella tavalla, jotta suomalaiset saisivat töitä, jotta yhä useampi työtön ihminen saisi mahdollisuuden lähteä töihin, jotta niissä lapsiperheissä, joiden toimeentulosta yhdessä kannamme huolta, mahdollisimman moni isä tai äiti saisi töitä. Tämä on kaikkein oleellisin asia tässä. 

Ja sitten, mitä tulee näihin kannusteisiin, edelleenkin sanon sen, mitä sosiaaliturvaministeri sanoi: Suomessa on kansainvälisestikin vertaillen kohtuullisen hyvät kannusteet myöskin työttömyysturvalta ihmisen ottaa lyhytaikaista työtä vastaan. Eli ei kannata antaa kuvaa, että se olisi kokonaan jotenkin poistettu. [Matias Mäkynen: Kannusteet ovat hyvät, mutta silti pitää leikata!] 

Arvoisa puhemies! Vanhan sanonnan mukaan voidaan kannustaa kepillä tai porkkanalla. Hallitus on tässä nyt tietoisesti valinnut kepin porkkanan sijaan, ja tämä porkkana on unohdettu sinne laarin pohjalle.  

Koko kautenne ajan te olette hallituksessa tehneet heikennyksiä työntekijöiden asemaan: on kasvatettu epävarmuutta työmarkkinoilla, leikattu tukia ja heikennetty palkansaajien neuvotteluasemaa, ja nyt me näemme nämä surulliset tulokset. Sen lisäksi hyvätuloisia on kannustettu massiivisilla veronkevennyksillä.  

Arvoisa hallitus, voisitteko kertoa, miksi pienituloisia pitää kannustaa toimeentuloa heikentämällä ja epävarmuutta lisäämällä, kun samaan aikaan tarjotaan näitä suuria veronkevennyksiä suuryrityksille ja hyvätuloisille? [Sheikki Laakso: Myös pienille yrityksille!]  

Arvoisa puhemies! Tässä on kaksi asiaa: 

Eli ensimmäinen on se, että hallituksen linja on se, että työn tekemisen pitää Suomessa kannattaa aina, ja me haluamme vahvistaa suomalaisten palkansaajien ostovoimaa, [Sosiaalidemokraattien ryhmästä: Mutta ei pienituloisille, vai? — Välihuutoja vasemmistoliiton ryhmästä] ja siitä syystä hallitus on tehnyt työn verotukseen puolentoista miljardin euron kevennykset painottaen niitä pieni- ja keskituloisia. Sen lisäksi tämä hallitus on tehnyt kasvua tukevaa politiikkaa, jotta tästä työttömyydestä ja huonosta suhdanteesta ja kasvun puutteesta päästäisiin kohti parempia aikoja, eli työpaikkoja syntymään ja ihmisille toimeentuloa työstä. Se on se hallituksen linja.  

No, sitten toinen kysymys on julkisen talouden säästöt, joita tämä hallitus on joutunut tekemään ja joita valitettavasti myöskin seuraava hallitus joutuu tekemään, ja sehän johtuu taas valtion raskaasta velkaantumisesta, muun muassa siitä, että Marinin aikana otettujen velkojen korot ovat nousseet monella miljardilla, [Sosiaalidemokraattien ryhmästä: Miksi ne korot piti muuttaa?] meillä on kasvava maanpuolustuksen tarpeiden käyrä, meillä on ikääntyvä väestö, ja Suomen julkinen talous on velkaantunut. Siitä syystä joudutaan tekemään myöskin säästöpäätöksiä. Ja miten olen havainnut, niin siitä huolimatta, että vasemmisto-oppositio, erityisesti SDP, on vaikka vastustanut käytännössä jokaista näistä säästöpäätöksistä, joita itsekin olen esitellyt tälle eduskunnalle, [Puhemies koputtaa] niin te ette enää viimeisimmissä vaihtoehtobudjeteissanne ole esittäneet niitä pois. Eli tulkitsen, ettei teillä ole [Puhemies koputtaa] yhtään sen enempää rahaa kuin hallituksellakaan. [Perussuomalaisten ryhmästä: Ohhoh! — Pia Viitanen: Unohtakaa meidän vaihtoehtobudjetti, arvoisa ministeri, ja vastatkaa kysymykseen!]  

Arvoisa puhemies! Tänään on huomattu, kuinka vaikeata työmarkkinoille on päästä. Nuorten työllistämisseteleitä on muutamia kappaleita vasta mennyt, ja se kertoo siitä, kuinka hankalaa on nykyisille työmarkkinoille päästä. Sen vuoksi, kun mietitään tätä suojaosaa työttömyysturvassa, sitä pientäkin työskentelyä siellä työmarkkinoilla, niitä kannusteita pitäisi nyt viedä eteenpäin. Se työkyvyn ylläpito ja sitten työelämänsuhteitten ylläpito olisi tärkeätä. Eikö niin, ministeri Marttinen, että kaikkia positiivisia kannusteita pitäisi nyt tässä työllisyystilanteessa tehdä?  

Kiitoksia paljon, arvoisa herra puhemies! En voi kuin ihmetellä sitä, että täällä SDP:n kansanedustajat naureskelevat sille, että hyvin vaikeassa työttömyystilanteessa maan hallitus on ottanut käyttöön lukuisia eri toimenpiteitä, joilla muun muassa helpotetaan nuorten pääsyä työelämään. Nyt on myös tärkeää [Krista Kiuru: Ei siitä ole puhuttu lainkaan täällä!] — kuunnelkaapa nyt, hyvät edustajat! — muistaa se, että nuorten työllistämisseteli on ollut käytössä aivan vähän aikaa vasta. Me tiedämme siis sen, että alueet, kunnat ja kaupungit ovat saaneet sen rahoituksen ja eri puolilla Suomea tämä myöntöprosessi on vielä pahasti kesken. On alueita, joissa on myönnetty jo enemmän näitä seteleitä nuorille, siis jokainen näistä nuorista on löytänyt työpaikan ja työllistynyt. Minä taistelen sen puolesta, että joka ainoa nuori, joka etsii työtä... Jos edes pieni osa tämän setelin arvosta menee niille nuorille, jotka voivat työllistyä, niin kyllä, se on kannattanut tehdä. Me jatkamme setelin markkinointia ja pidämme huolen siitä, että mahdollisimman laajasti ja nopeasti nämä setelit saadaan jaettua ja nuoret saavat itselleen töitä.  

Arvoisa puhemies! Lapset eivät valitse kohtaloaan. Ei heillä ole mahdollisuutta pinnistellä parantaakseen omaa asemaansa, eikä heillä ole varaa odotella parempaa taloustilannetta. He elävät lapsuuttaan tässä ja nyt. 

Nyt monien perheiden taloudellinen kantokyky on murtumassa. Hallituksen päätösten myötä yli 30 000 lasta lisää on työnnetty köyhyyteen. Vihreiden mielestä ei ole oikein, että lapset joutuvat kantamaan taakkaa talouden sopeutuksesta sen sijaan, että hyvin pärjäävät aikuiset tinkisivät hieman omista eduistaan. Te perustelette suurituloisten veronalennuksia asiantuntijoiden suosituksilla, mutta sivuutatte täysin ne asiantuntijat, jotka varoittavat lapsiperheköyhyyden pitkästä varjosta. Lapsena koetulla köyhyydellä voi olla pitkäkestoisia vaikutuksia lasten ja nuorten hyvinvointiin ja sitä kautta myös mittava hintalappu julkiselle taloudelle. 

Pääministeri Orpo, nämä lapsiperheköyhyyttä lisäävät päätökset on tehty teidän johdollanne. Aiotteko viimein ensi viikon kehysriihessä avata silmänne ja sydämenne [Puhemies koputtaa] näille tosiasioille ja tehdä toimia, joilla lapsiperheköyhyyttä vähennetään [Puhemies koputtaa] tässä ja nyt? 

Arvoisa puhemies! Minä sanoin aikaisemmin, että kehysriihen kaikkein keskeisin tehtävä on saada töitä, työpaikkoja niille perheiden isille ja äideille. Se on ainoa kestävä tapa, millä me voimme heikommassa asemassa olevien tilannetta auttaa, niin perheiden kuin muutenkin. Se, että meillä on kestäviä työpaikkoja ja meillä on korkea työllisyys, takaa sen, että meillä on paljon verotuloja, ja niillä meillä on taas varaa pitää yllä meidän hyvinvointiyhteiskuntaa. Me ollaan tehty joitakin täsmätoimia perheiden helpottamiseksi, muun muassa lapsilisiin tehtiin korotuksia, vanhempainpakkauksen arvoa on nostettu ja niin edelleen, mutta kuitenkin me ollaan sen tosiasian edessä, että resurssit ovat rajalliset. 

Nyt meidän täytyy saada aikaan työtä, ja siitä hyvä uutinen on se, että ensimmäisen kerran kolmeen vuoteen avoimien työpaikkojen määrä on lähtenyt kasvuun. Toivotaan, että tämä kehitys jatkuu. Se antaa toivoa. Me ollaan tehty aivan oikeita asioita, ja se suurin syyllinen siihen, että meillä on vaikea tilanne, [Puhemies koputtaa] löytyy kylläkin maailmalta. Se löytyy Venäjältä, [Puhemies koputtaa] joka on hyökkäyssodassa, tai Yhdysvalloista, joiden presidentti aiheuttaa epävarmuutta. [Saara Hyrkön välihuuto] 

Arvoisa puhemies! SDP haluaa helpottaa pienituloisen suomalaisen asemaa, mutta hallitus on täysin vieraantunut erityisesti työttömän ihmisen arjesta. Kyllä, työnteon pitää olla aina kannattavaa, mutta miksi se on niin, että niille rikkaille sitä kannustusta annetaan lisärahalla, tekemällä veronkevennyksiä ja vielä velaksi, mutta sen sijaan työttömältä on viety se työttömyysturvan ja asumistuen suojaosa pois. SDP vaatii, että te palautatte nämä suojaosat työttömyysturvaan ja asumistukeen ensi viikon kehysriihessänne. 

Suomalaiset ovat ahkeraa väkeä, haluavat töihin. Siitä kertoo yksistään se, että Puuiloon kesätyöpaikkoihin haki 21 000 suomalaista. Tunnistaako hallitus tämän? Eilen hallituksen välikysymykseen annetussa vastauksessa viitattiin työttömiin naapureina, jotka jäävät nukkumaan. Pääministeri Orpo, teidän vastuullanne viime kädessä on tämä eduskunnalle annettu vastaus. Pääministeri Orpo, kuka on mielestänne se naapuri, joka jää nukkumaan? Miten te voitte vihjata suomalaisiin työttömiin naapureina, jotka jäävät nukkumaan? [Mauri Peltokangas: Uniperin hinnalla olisi työllistetty aika monta suomalaista!] 

Arvoisa puhemies! En olisi uskonut, että vielä jatkatte tätä väärinymmärtämistä tahallanne. [Vasemmalta: Ei se ole väärinymmärrystä vaan sanatarkka sitaatti!] Jos katsotte sen kontekstin, tiedätte sen, mikä on hallituksen tavoite. Meidän tavoitteemme on se, että työn vastaanottaminen kannattaa aina. Mielestäni Suomen hyvinvointiyhteiskunnan perusperiaate on se, että työikäinen ja työkykyinen ihminen käy töissä. Tietenkin täytyy olla työpaikkoja, mutta on täysin väärin väittää, että me syyllistäisimme työttömän ihmisen. Mutta samaan aikaan minä uskallan sanoa sen, että jos työtä on tarjolla, niin silloin a) sen pitää olla kannattavaa ja b) työikäisen ja työkykyisen ihmisen velvollisuus on myöskin ottaa se vastaan. Työn pitää olla kannustavaa, sen pitää olla palkitsevampaa kuin työttömyysturvalla tai sosiaalituella eläminen, ja siksi sillä ihmisellä — ja tämä on oleellista — joka lähtee pienipalkkaiseen työhön, pitää olla kannusteet kunnossa. Vai oletteko te tästä eri mieltä? [Vasemmalta: Sitä me kysytään!]  

Arvoisa puhemies! Suomessa on yli 137 000 köyhyydessä elävää lasta. Moni näistä lapsista elää esimerkiksi yksinhuoltajaperheessä, jossa vanhempi on työtön tai tekee pätkätöitä. Ihmettelen, pääministeri Orpo, väitettänne, että työnteko kannattaa aina, vaikka hallitus on poistanut suojaosat. Tekemänne leikkaukset asumistukeen tiputtivat ensin perheitä toimeentulotuelle, ja tämän vuoden helmikuussa te poistitte suojaosan siitäkin. Samalla tuhositte keikka- ja osa-aikatyön taloudellisen kannattavuuden, [Oikealta: Ei pidä paikkaansa!] koska toimeentulotuessa sata prosenttia vähennetään siitä palkkatulosta, jos olet toimeentulotuen asiakas, euro eurosta, ja kun päälle lasketaan matkakulut töihin, työn vastaanottaminen menee miinukselle. Lopettakaa siis juhlapuheet. Te ette pura kannustinloukkuja, vaan te pahennatte niitä. Sen sijaan suojaosien palauttaminen tekisi työnteosta jälleen kannattavaa. Pääministeri Orpo, [Puhemies koputtaa] oletteko tähän valmis? 

Arvoisa puhemies! On aivan välttämätöntä, että kannustinloukkuja on purettu, ja kyllä, isossa kuvassa hallituksen toimet purkavat kannustinloukkuja, lisäävät kannusteita ottaa työ vastaan. Ja kyllä, esimerkiksi ansiosidonnaisen työttömyysturvan porrastaminen on leikkaus etuuksiin. Sen on laskettu ja sen on tutkimustulosten perusteella sanottu olevan toimiva malli. [Pia Lohikosken välihuuto] Eli kyllä, on siis tehty heikennyksiä, mutta tavoitteena on kuitenkin kannusteiden lisääminen. Mutta sitten me tullaan taas siihen perusajatukseen, että kun teille vasemmalla jokainen ongelma yhteiskunnassa korjataan sillä, että lisätään tukia ja lisätään rahaa, niin meillä se ylimmäinen tavoite on se, että me saadaan tähän maahan työpaikkoja, jotta meillä on varaa pitää heikoimmista ihmisistä huolta — jotta on varaa pitää heikoimmista ihmisistä huolta. [Pia Lohikosken välihuuto] Jos te sanotte, että me olemme vieraantuneita arjesta, niin minä sanon edelleen, että te olette täysin vieraantuneita maailmasta. [Vasemmalta: Ei olla! — Oikealta: Kyllä!] Vasemmisto-oppositio on ilmeisesti ainut, [Puhemies koputtaa] joka ei ymmärrä, mitä maailmalla tapahtuu ja miten vakavat vaikutukset [Puhemies koputtaa] sillä on meidän talouteen ja ihmisten arkeen. [Pia Lohikoski: Niin että toimeentulotuesta leikkaatte sata prosenttia!]  

Arvoisa puhemies! Se tärkeä kysymys taitaa olla se, että onko vahingossa tehty säästöjä, jotka lisäävät työttömyyttä ja sitä kautta ihmisten taloudellista ahdinkoa, ja lopulta sitten myös valtio siinä häviää. Nimittäin kun kulutuskysyntä heikkenee, yritysten palvelut ja tuotteet eivät käy kaupaksi ja yritykset eivät palkkaa nuoria työntekijöitä, vaikka saisivat setelinkin. Jos ei ole työtä, palvelut ja tuotteet eivät käy kaupaksi. [Arto Satonen: Oletko keksinyt ikiliikkujan?] 

Ja nyt kun me nähdään, että ainakaan tässä alkutaipaleella ei ole kovinkaan kyllä käynyt tämä työllistämisseteli kaupaksi, niin haluaisin kysyä työministeriltä: kun nyt aikaa vähän kuluu ja jos tilanne ei tästä parane, niin oletteko te valmiita tarkistamaan näitä kriteereitä sillä lailla, että se seteli olisi todellinen työväline nuorten työllistämiseen? Ja tietenkin voisi kysyä, että onko hallitus sitoutunut siihen, että se ei tee enää päätöksiä, jotka heikentävät suomalaisten kulutuskysyntää. [Arto Satonen: Siis se on parantunut just!] Tämähän on se oleellinen juttu, että me saataisiin talouden pyörät pyörimään. [Oikealta: Ostovoima on parantunut!] 

Kiitoksia, arvoisa herra puhemies! Edustaja Lohen hyvään ja rakentavaan kysymykseen jos lähden sieltä peräpäästä vastaamaan. 

Ensinnäkin suomalaisten ostovoimahan kehittyy tällä hetkellä, onneksi, erittäin myönteisellä tavalla. Se on hieno asia, koska aiemman vasemmistohallituksen aikanahan ostovoima leikkaantui rajusti, ja nyt viimein tässä on päästy parempaan suuntaan. Meidän hallitus ei myöskään usko siihen, että verotusta kiristämällä tämä maa tästä suosta nousee, ja me haluamme juuri myös sitä kautta suojella sitä, että suomalaisten kukkarolle ei mennä sen kautta, että valtio himoverottaisi vielä rajummin, niin kuin taas vastaavasti aiemmin on tehty. Se on myös tärkeä asia, joka myös suojelee yksityistä kulutuskysyntää. 

Olette aivan oikeassa siinä, että vielä alkuvaiheessa seteleitä on mennyt vähemmän. [Pia Viitasen välihuuto] Erot eri alueilla ovat toki myös hyvin suuria, ja tämä toimeenpano on lähtenyt hitaammin liikkeelle osalla alueista. Seuraan totta kai hyvin tarkasti tilannetta, käyn keskustelua joka puolella Suomea, ja totta kai otan kaiken palautteen vastaan, koska me haluamme, että seteli toimii niin hyvin kuin on mahdollista [Puhemies koputtaa] juuri siihen, että työttömänä olevat nuoret löytävät ja saavat työtä. 

Kiitos, puhemies! Tiukka taloustilanne ja sosiaaliturvan heikentäminen ovat johtaneet siihen, että seksipalveluja myyvien määrä lisääntyy, näin kertoi Aamulehti viime viikolla. Seksityötä tekevien ihmisten parissa työskentelevä Pro-tukipiste sanoo: ”Joka vuosi palveluihimme on hakeutunut noin satakunta uutta ihmistä enemmän kuin edellisinä vuosina. Opiskelijoita alkoi tulla seksipalveluiden myyjiksi tavallista enemmän, kun opiskelijat siirtyivät viime vuonna yleisestä asumistuesta opintotuen asumislisään.” Ja Pro-tukipiste kantaa jutun mukaan huolta myös siitä, että etenkin parikymppiset lastensuojelun entiset asiakkaat ovat alttiita hyväksikäytölle, sillä heidän saamaansa tukea on heikennetty. Hyvät ministerit, millaisia ajatuksia teissä herättää tieto siitä, että ihmisiä näyttää ajautuvan tekemään seksityötä tekemienne sosiaaliturvan leikkausten takia?  

Arvoisa puhemies! Suomen pitää olla sellainen hyvinvointiyhteiskunta, missä kenenkään ei tarvitse itseään myydä, [Kimmo Kiljunen: Kyllä!] ja toivon, että olemme tästä samaa mieltä. Eli ilmiö erittäin paljon huolestuttaa minua, erityisesti, kun tässä nousivat esiin nämä lastensuojelun asiakkaat, haavoittuva ryhmä, nuoret, jotka ovat tässä yhteiskunnassa kaikkein, voisi sanoa, haavoittuvimmassa asemassa sitä kautta, että lastensuojelutaustalla voi olla esimerkiksi vakavaa kaltoinkohtelua, seksuaalistakin väkivaltaa, sen tyyppisiä haavoittuvuustekijöitä, jotka myöskin altistavat sille, että ihminen on haavoittuvassa asemassa joutua myöskin hyväksikäytön uhriksi. Siitä syystä hallitus on esimerkiksi — ministeri Rydman voi tätä täydentää — antanut lastensuojelulakiin liittyviä uusia toimivaltuuksia ja mahdollisuuksia esimerkiksi lastensuojelun hatkaamisten vähentämiseksi, koska ne ovat olleet alttiita tilanteita sille, että erityisesti tytöt ovat joutuneet hyväksikäytön kohteiksi. Tämä on sentyyppistä lainsäädäntöä, mitä yhteiskunta voi tehdä suojellakseen niitä, jotka tätä suojelua kaikkein eniten tarvitsevat. [Ben Zyskowicz: Ja mitä Marinin hallitus ei tehnyt!] Tähän täytyy kytkeä sitten mukaan myöskin meidän sosiaalipalvelut ja koko tämä hyvinvointiketju, jotta me pystytään [Puhemies koputtaa] auttamaan niitä ihmisiä, jotka ovat riskissä joutua toisten ihmisten hyväksikäytön uhreiksi. [Aki Lindén: Jälkihuoltoa on leikattu!] 

Arvoisa puhemies! Tässä keskustelussa on ollut keskeistä se, että rikkaille tarjotaan porkkanoita, köyhille keppiä. Yksi ryhmä, jolle julkisessa keskustelussa on alettu tarjoamaan aika lailla keppiä, ovat eläkeläiset, ja he ovat pienituloinen ryhmä valtaosaltaan. Meillä mediaanieläke on tällä hetkellä 1 850 euroa, eli puolet eläkkeensaajista saa alle tuon ja kolmasosa eläkkeensaajista on köyhyysrajan alla. Eli eläkkeensaajat ovat tässä keskeinen ryhmä. 

Pari vuotta sitten kehysriihen alla käytiin keskustelu siitä, että eläkeindeksiä jäädytettäisiin. Silloin saatiin laskelma, että miljardinkin euron säästö, joka säästettäisiin 36 miljardin eläkemenoista, tarkoittaisi itse asiassa valtiontaloudessa 400 miljoonan euron menetystä sen vuoksi, että eläkkeitä ei makseta valtion budjetista vaan eläkerahastoista. Arvoisa pääministeri, jos 400 miljoonaa euroa saataisiin siitä, että eläkkeitä korotettaisiin, eikö tämä olisi oiva konsti luoda kulutuskysyntää Suomeen ja auttaa meidän eläkeläisiä? [Ben Zyskowicz: Eikös ikiliikkuja olisi hyvä juttu?] 

Arvoisa puhemies! Tätä varmaan kannattaa kysyä puheenjohtaja Lindtmanilta. Oletan, että tämä on sitten SDP:n tulevassa ohjelmassa. 

Hallitus on tehnyt jo kautensa alussa sen arvovalinnan, että me emme lähteneet leikkaamaan eläkkeitä. Jos mietitään meidän eläkeläisiä, suuri osa on hyvin pienituloisia, jotka ovat pienellä työeläkkeellä, kansaneläkkeellä, takuueläkkeellä. Kansainvälisesti vertaillenkin juuri muistan nähneeni vertailun, jossa todettiin, että Suomen eläkkeiden tasot eivät ole mitenkään erityisen korkealla. Eli kyllä lähtökohta meille on ollut ja on tämän hallituskauden loppuun se, että me emme eläkkeisiin kohdistuvia leikkauksia tee. [Petri Huru: Kuulitteko?] 

Arvoisa puhemies! Taide- ja kulttuurialan toimijoita ja myös harrastajia kohdellaan hyvin eri tavoin työttömyyspalveluissa. Esimerkiksi kymmenen vuotta työttömänä ollut harrastaa rumpujen soittoa bändissä, mutta työttömyysturvaviranomaiset näkivät hänet todellisuudessa musiikkialan yrittäjänä. Tästä uhkasi takaisinperintä 70 000—110 000 euron osalta. Tämä ei toteutunut, mutta hänet silti nähtiin sivutoimisena yrittäjänä, vaikka hän oli siis rummunsoiton harrastaja. 

Sitten toinen, sarjakuvapiirtäjä ja työtön työnhakija: Facebookissa hän on myynyt kerran puolessa vuodessa yksittäiskappaleita kirjoistaan omasta kokoelmastaan, ja hänet nähtiin ammattimaisena kirjanmyyjänä. 

Kuinka nämä käytännöt saataisiin samanlaisiksi koko Suomessa? Kuitenkin on tiedossa se, kuten täällä sanotaan, että kannusteiden pitää olla kunnossa ja ammattitaidon ylläpitämisen pitäisi olla sallittua, [Puhemies koputtaa] myös taidealojen harrastamisen. [Pia Lohikoski: Hyvä kysymys!] 

Kiitoksia paljon, arvoisa herra puhemies! Haluan kiittää edustajaa erittäin hyvästä kysymyksestä. Luulenpa niin, että olemme tässä salissa kaikki samaa mieltä siitä, että näiden käytäntöjen pitää olla selkeitä ja johdonmukaisia. Työttömäksi joutuneiden ihmisten täytyy myös tietää, mitä he voivat tehdä ilman pelkoa siitä, että paikallisessa harkinnassa tulkitaankin se tilanne toisin, vaikka niin, että rakas harrastustoiminta koettaisiinkin taas vastaavasti yrittäjyydeksi. 

Olen viime syksynä jo antanut ministeriössä määräyksen, jonka mukaan päätoimista ja sivutoimista yrittäjyyttä koskeva ohjeistus on haluttu selkeämmäksi, ja tämä ohjeistus on päätökselläni jo lähetetty vastaavasti viranomaisten toimeenpantavaksi. Mutta tässä yhteydessä oikeastaan voisin todeta sen, että on tärkeää katsoa oikeastaan tämän kulttuurialan tilanne vielä erikseen läpi. [Pia Lohikoski: Hyvä!] Mielelläni kerään vielä näitä kokemuksia yhteen, ja voisimme vaikka istua alas ja katsoa, onko vielä joitain sellaisia kysymyksiä, [Pia Lohikoski: On!] mitä on yhdessä tärkeää saada selkeämmiksi, koska on totta kai tärkeää, että järjestelmä on selkeä ja [Puhemies koputtaa] myös työttömät työnhakijat tietävät tämän tilanteen ja sen, mitä he voivat tehdä. 

Kiitos, arvoisa herra puhemies! Pääministeri Orpo, eduskuntavaalien alla te sanoitte, että kokoomus lupaa, että tulevalla vaalikaudella suomalaisiin yrityksiin syntyy 100 000 uutta työpaikkaa. No, ei ole syntynyt. Työllisyys on sen sijaan laskenut teidän epäonnistuneen politiikkanne seurauksena, ja hallitukselta odotetaan nyt toimia työttömyyden ja köyhyyden vähentämiseksi — mutta mitä vielä. Vaikka te täällä nyt sanotte, että te ette väheksy työttömiä, niin valtiovarainministeri Purra huutelee ”menkää töihin” ja haluaa laittaa työttömät keräämään risuja. [Sheikki Laakso: Joku huutaa, että olkaa hiljaa!] Ja kyllä, sosiaaliturvaministeri Grahn-Laasonen puhui eilen työttömistä ”naapureina, jotka jäävät kotiin nukkumaan”. [Oikealta: Ei puhunut!] 

Arvoisa hallitus, esitän teille yhden toiveen: lopettakaa tämä halveksunta ja vastakkainasettelu [Mauri Peltokangas: Törkeää puhetta, käsittämätöntä soopaa!] ja tuokaa vihdoinkin kehysriihessä aitoja toimia työttömyys- ja köyhyyskriisin ratkaisemiseksi. 

Arvoisa puhemies! Ymmärrän politiikkaa, mutta en sellaista politiikkaa, missä tahallaan vääristellään asioita. [Välihuutoja] En ymmärrä sitä, koska kyse on siitä, että sen pienituloisen ihmisen kannattaa lähteä töihin, että siitä saa hyödyn, että lähtee töihin, [Vasemmalta: Ja naapuri jää nukkumaan!] verrattuna siihen, että olisi tukien varassa. Eikö se ole aivan oikein? [Vasemmalta: Miksi te leikkasitte ne suojaosat?] Teidän puheenjohtajanne, joka ei nyt ole paikalla, sanoi eräässä tentissä, että on ihan oikein, että voi jäädä kotiin ideologisin perustein, vaikka olisi työtä tarjolla. [Välihuutoja oikealta — Perussuomalaisten ryhmästä: Voi hyvänen aika!] Tämä erottaa taas kerran meidät teistä täysin. Meidän mielestämme työtä pitää ottaa vastaan. [Vasemmalta: Vaikka menisi miinukselle!] Meillä on tässä maassa myöskin velvoitteita, mutta nyt tosiasia on se, jottei taas vääristellä, että meillä on tilanne, että meillä on liian vähän työpaikkoja, ja siihen hallitus keskittyy tulevassa budjettiriihessä, kehysriihessä, että me saamme kasvua aikaan, yrityksille intoa työllistää ja kotitalouksien luottamusta paranemaan, että kysyntä kasvaa ja työpaikkoja syntyy. [Aki Lindén: Kolmeen vuoteen ei ole syntynyt!] 

Kiitos, arvoisa puhemies! Me haluamme pienipalkkaiset ja kaikki ihmiset töihin, ja kun suojaosa on otettu pois, niin työttömyysedusta otetaan 50 senttiä joka eurolta pois. 

Mutta jos ajatellaan nytten sitä, että polttoaineen hinta on noussut 1,7 eurosta 2,4 euroon litralta ja valtio on saanut tällä nostolla pelkästään 0,4 senttiä litralta enemmän veroa itselleen. Polttoaineita myydään 14 miljoonaa litraa päivässä. Miksi te ette voi antaa — sen, mitä te olette saaneet — nyt tämän sodan aikana alennusta, jotta ihmiset pääsisivät töihin ja voisivat kuluttaa? Jos ajatellaan, että tämä lisää inflaatiota, tämä lisää kaikkia kustannuksia, niin tämä koko asia tulee joku päivä vielä kintuille inflaationa, hinnannousuna, koronnousuna. Miksei polttoaineveroa voi laskea vain sen ajan, koska te saatte niin paljon lisää, niin kuin minä sanoin, [Puhemies koputtaa] 0,4 senttiä litralta? 

Arvoisa puhemies! Siitä samasta syystä, miksi se polttoaineen hinta on noussut, Suomen talous ei kasva ja työllisyys ei parane ja verotuloja ei kerry. Siksi, edustaja Harkimo, meillä ei ole tuosta vaan antaa, vaan me tarvitsemme niitä verotuloja, joita syntyy. Me tarvitsemme niitä välttämättömien hyvinvoinnin palveluiden pyörittämiseen ja velkaantumisen hillitsemiseen. Mutta olemme luvanneet sen, että me seuraamme tätä tilannetta hyvin tarkasti. Jos sota pitkittyy ja jos ne vaikutukset iskevät vielä lujemmin sinne kotitalouksiin, niin silloin meidän on tehtävä toimia ja me teemme toimia, mutta me teemme ne silloin harkitusti ja käytämme ne varat, joita meillä on, sinne, missä ne kaikkein eniten auttavat. 

Arvoisa puhemies! Aivan aluksi haluan korjata täällä edustaja Tuppuraisen ja eräiden muidenkin toistuvasti esittämän väärän väitteen, että Orpon hallituksen veronalennukset olisi kohdistettu vain hyvätuloisille: [Vasemmalta: No niinhän ne on! — Sosiaalidemokraattien ryhmästä: Paljonko jää kukkaroon?] Eivät ole. Kaksi kolmasosaa veronalennuksista on kohdistettu pieni- ja keskituloisille. [Sosiaalidemokraattien ryhmästä: Montako niitä on?] Älkää vääristelkö totuutta.  

Mutta, arvoisa puhemies, varsinaiseen kysymykseen: Työttömyyttä ehkäistään myös sillä, että ihmiset pysyvät terveinä, voivat hyvin ja pääsevät kiinni työelämään. Meillä on Suomessa paljon ihmisiä, joiden työkyky on heikentynyt, heitä, jotka eivät syystä tai toisesta voi tehdä töitä, vaikka haluaisivat. Heistä on pidettävä huolta, mutta on yksi perusperiaate, joka on sanottava ääneen: on kaikkien etu, että jokainen työikäinen ja työkykyinen on töissä — se on siis sekä velvollisuus että oikeus, [Ben Zyskowicz: Vai mitä vasemmistoliitto?] oikeus rakentaa omaa elämäänsä työn kautta ja velvollisuus osallistua yhteisen hyvinvoinnin rakentamiseen —, [Eduskunnasta: Suojaosat kannattaa palauttaa!] ja jotta voimme pitää huolta heikoimmista, tämän periaatteen on myös toteuduttava käytännössä. Arvoisa ministeri Rydman, mitä hallitus tekee [Puhemies koputtaa] ja mitä hyvinvointialueilla tehdään, jotta ihmisten työkykyä voidaan parantaa [Puhemies koputtaa] ja jotta mahdollisimman moni pääsee takaisin töihin?  

Arvoisa herra puhemies! Edustaja Kauma nosti tärkeän kysymyksen esille, koska ilman muuta on niin, että oikea-aikainen hoito ja työkyvystä huolehtiminen on paitsi ihmisen yksilöllinen etu myöskin koko yhteiskunnalle ja työnantajille ehdottoman tärkeä asia. [Aki Lindén: Jonot ovat pidentyneet!] Eräs keskeinen seikka, joka varmistaa tätä tavoitetta, on hoidon jatkuvuus. Tätä on tutkittu useissa eri maissa, ja mitä useammin potilas tai kontrollikäynnillä käyvä ihminen pääsee samalle lääkärille, samalle hoitajalle, niin sitä vähemmän tarvitaan käyntejä, sitä enemmän vähenevät turhat käynnit ja toisaalta myöskin sitä varhaisemmassa vaiheessa kyetään tekemään oikeita diagnooseja ja niiden pohjalta myöskin päätöksiä oikeista hoitotoimenpiteistä. Se, että tämä hallitus on niin voimakkaasti panostanut omalääkärimallin kehittämiseen, on kuvaavaa sen osalta, että samaan aikaan, kun sinänsä joudumme karsimaan menokustannusten kehitystä, olemme kuitenkin pystyneet tekemään laadullisia parannuksia, joilla on myös merkittäviä ennaltaehkäiseviä vaikutuksia ja siten pitkällä tähtäimellä sekä työkykyä että yksilön terveyttä ja elinikää [Puhemies koputtaa] pidentäviä vaikutuksia.  

Arvoisa puhemies! Itse asiassa aika surulla kuuntelen tätä keskustelua siksi, että niin monet puolueet Suomessa kannattavat ihan perusperiaatteena sitä, että jokainen suomalainen pääsisi työhön tai koulutukseen. Turhaan me siitä tässä vänkäämme. [Sheikki Laakso: Paitsi vasemmistoliitto!] Jos valitaan huonoja sanavalintoja — kuten työttömistä käytännössä annetaan ymmärtää, että he jäisivät kotiin nukkumaan — jos sanavalinta on väärä tai huono tai herättää pahennusta, miksi, pääministeri, te ette voi valtioneuvoston puolesta todeta, että oli huono sanavalinta ja mennään eteenpäin? [Sosiaalidemokraattien ryhmästä: Juuri näin — pyytää anteeksi!] Tämä on aivan yksinkertaista. 

Tänään kuitenkin haluan puhua muusta kuin tästä. Minä kysyn, miksi meidän täytyy luoda erilaisia sääntöjä eri ihmisille. Rikkailla on omat säännöt, heitä kannustetaan valtavan suurilla verojen kevennyksillä. Pienituloisia kannustetaan leikkauksilla ja köyhyydellä. [Mauri Peltokangas: Käsittämätöntä!] Tämä on erikoista. Me emme voi ymmärtää, miksi te teitte tarkoituksella sellaisia säästöpäätöksiä, että toimeentulotuen ansiotulovähennyksen poisto [Puhemies koputtaa] ja työttömyysetuuksien suojaosan poistaminen johtavat nyt kaksoisgiljotiiniin. [Puhemies: Ja kysymys!] Ihmiset eivät voi ottaa työtä vastaan, kun se ei kannata. Miksi siis [Puhemies koputtaa] rikkaita kannustetaan verojen kevennyksillä ja köyhiä leikkauksilla? 

Arvoisa puhemies! Minä puhuin työn tekemisen arvostamisesta, siitä, että kun pienipalkkainen ihminen herää aamulla töihin, niin sen pitää tuntua lompakossa, sen pitää olla kannattavaa. Siihen perustuu suomalainen hyvinvointiyhteiskunta. Siihen perustuu myös se ajatus, miksi me haluamme keventää nimenomaan työn verotusta painottaen pieni- ja keskituloisia, että työn tekeminen aina kannattaisi näissä tilanteissa. [Pia Viitanen: Miten se liittyy siihen, että työtön jää kotiin nukkumaan?] 

Minä haluan kertoa myös esimerkin siitä politiikasta, jota hallitus tekee ja joka liittyy tähän aiheeseen ja tähän suojaosakeskusteluun. Hallitus antoi tänään eduskunnalle esityksen niin sanotusta joustomallista työkyvyttömyyseläkkeen ja pienten palkkatulojen yhteensovittamisesta, siis paremmasta yhteensovittamisesta, sillä ajatuksella, että jos työkyky on alentunut esimerkiksi onnettomuuden tai muun syyn takia, osatyökykyinen ihminen voisi palata palkkatöihin terveydentilan niin salliessa myös työkyvyttömyyseläkkeeltä. Tämä on uudistus, jota Marinin hallitus yritti tehdä. Se epäonnistui, se kaatui. Tällä hallituksella me ollaan tehty kolme vuotta tämän eteen töitä, ja se on tänään annettu eduskunnalle. Uskon, että kerrankin saattaa löytyä uudistus, jota oppositiokin voisi tukea. [Timo Heinonen: Kaatuuko se Kiurun vastustukseen?] 

Armoitettu herra puhemies! Kiitoksia edustaja Kaumalle hyvästä puheenvuorosta. Toivottavasti kokoomuksen eduskuntaryhmä ottaa tämän puheen johtopäätöksenä sitten kun menette kehysriiheen.  

Mutta köyhyys ei ole valinta, se on tragedia. Kansalaisilla on syvä huoli pärjäämisestään tänä päivänä, ja viestejä meille edustajille tulee. Yhdestä pitkästä viestistä lyhyt siteeraus: ”Ei riitä varat hankkia lapselle tai itselle vaatteita. Lapsella ei ole varaa harrastaa mieluista harrastusta, ei pysty käymään missään, ja olemme kotimme vankeja. Ei tämä todellakaan naurata, päinvastoin. Se häpeän ja nöyryytyksen tunne on valtava, ja hallitus kehtaa väittää, että heidän säästötoimet parantavat meidän, heikommassa asemassa olevien, tilannetta.” 

Puhemies! Meillä on tämmöinen elinkustannuskriisi tässä valtakunnassa. Ihmiset ovat hätää kärsimässä. Pienituloiset suomalaiset joutuvat miettimään tarkasti, mihin eurot riittävät, jos riittävät. Kysynkin hallitukselta: minkälaisiin toimenpiteisiin te nyt ryhdytte kansalaisten hyväksi tässä tiukassa taloustilanteessa?  

Kiitos, arvoisa puhemies! Suomessa on kohta kaksi vuosikymmentä eletty sellaista tilannetta, että meidän talous ei ole käytännössä kasvanut, ja se näkyy ihmisten taloudessa. Samoin näkyy tämä ankara työttömyystilanne, joka johtuu pääosin syistä, joihin me emme voi vaikuttaa. Me emme voi vaikuttaa sotien loppumiseen kuin hyvin rajallisesti tässä maailmassa. Me emme voi vaikuttaa aggressiiviseen naapuriin, joka sotii Ukrainassa. Me emme voi vaikuttaa siihen epävarmuuteen. Mutta se, mihin me voimme vaikuttaa, tämä hallitus vaikuttaa, ja ne ovat nimenomaan kasvun puolesta tehtäviä uudistuksia. Ne ovat työllisyysuudistuksia, ne ovat työmarkkinauudistuksia, ne ovat yrittäjyyden kannusteiden parantamista, jotta yrityksillä olisi mahdollisuuksia palkata ihmisiä, että me saataisiin talous kasvamaan, ihmisille töitä, ja se hyödyttää myös sitten laajasti koko yhteiskuntaa, kun me pystymme rahoittamaan niitä palveluja ja niitä etuuksia, jotka meidän hyvinvointiyhteiskuntaan kuuluvat ja jotka auttavat perheitä erittäin haastavissa elämäntilanteissa. Minä en usko, että tässä eduskunnassa meillä on eriävää näkemystä siitä, etteikö näitä perheitä pidä pystyä auttamaan. Mehän teemme näitä toimia, ja hallituksen motiivitoimia ovat hyvinvointiyhteiskunnan pelastaminen, palvelujen turvaaminen, [Puhemies koputtaa] sosiaaliturvan turvaaminen ja velkaantumiskierteen pysäyttäminen Suomessa.  

Arvoisa puhemies! Tähän keskusteluun on nostettava yrittäjyys. Yrittäjyys kantaa tätä maata ja työllistää, mutta sen tulee olla kannattavaa. Hallitus on tehnyt lukuisia yrittäjien elämää helpottavia uudistuksia, kuten ensimmäisen työntekijän palkkaamisen helpottaminen ja paikallisen sopimisen edistäminen. Yksi yrittäjien elämää hankaloittavista epäkohdista kaipaa kuitenkin vielä korjaamista. 

Edellisen, keskusta-vasemmistohallituksen luoma YEL-malli on asettanut yrittäjiä kohtuuttoman maksutaakan alle. Nykyhallitus linjasi puoliväliriihessä, että YEL-järjestelmään tehdään muutoksia siten, että yrittäjien eläkemaksu määräytyy nykyistä selkeämmin yrittäjän todellisten tulojen mukaan. Perussuomalaiset pitävät välttämättömänä, että YEL-järjestelmä muutetaan oikeudenmukaisemmaksi. Kysyn sosiaaliturvaministeriltä: miten hallituksen työ YEL-katastrofin korjaamiseksi edistyy? 

Arvoisa puhemies, kiitos! Tämä oli erittäin tärkeä aihe, ja olen ja myös hallitus on samaa mieltä kysyjän kanssa siitä, eli meidän on välttämätöntä korjata yrittäjien eläkejärjestelmää. Tämä uudistus epäonnistui edellisellä hallituskaudella, [Keskustan ryhmästä: Tuo ei pidä paikkaansa!] ja se on johtanut sellaisiin tilanteisiin, joissa erityisesti hyvin pienituloiset ja yksinyrittäjät maksavat YEL-maksuja jopa tuloista, joita ei käytännössä ole. Tämä johtaa siihen, että nämä pienituloiset yrittäjät ovat erittäin suuressa ahdingossa ja me myös menetetään potentiaalista yritystoimintaa tästä maasta, jota me tarvittaisiin, jotta olisi verotuloja ja tulevaisuuden kasvua. 

Tämä uudistus on hallituksen työpöydällä, ja sen on tarkoitus valmistua aivan näinä viikkoina. Meillä on ollut tästä intensiivisiä neuvotteluja asiantuntijoiden tekemien laskelmien pohjalta, ja uskon, että pääsemme tiedottamaan siitä lähiaikoina. Hallitus haluaa korjata Marinin hallituksen epäonnistuneen YEL-uudistuksen. [Välihuutoja] 

Arvoisa puhemies! Suomessa köyhyys ei ole enää marginaali-ilmiö. Se on karu todellisuus monelle suomalaiselle. Ne ovat perheitä, joissa mietitään, riittääkö ruokaan rahaa kuun lopussa. Ne ovat yksinhuoltajia, joista jo lähes joka neljäs kamppailee toimeentulon kanssa. Ne ovat lapsia, joista lähes joka viides kertoo, ettei saa kotona riittävästi ruokaa. Ruoka-avun tarve on kasvanut. Samaan aikaan ylivelkaantuminen on lisääntynyt sekä asunnottomuus on kääntynyt kasvuun ensimmäistä kertaa yli kymmeneen vuoteen.  

Erityisesti raskasta on katsoa lapsiperheiden tilannetta. Leikkausten seurauksena kymmenettuhannet lapset ovat ajautuneet köyhyyteen, ja samaan aikaan pienituloisilta kun leikataan, hallitus on tehnyt miljardiluokan veronkevennyksiä, jotka ovat hyödyttäneet erityisesti suurituloisia yrityksiä. Olisin kysynyt, pääministeri Orpo, teiltä: Te lupasitte hallituskauden alkuvaiheessa useaan otteeseen, että hallituksen säästöistä huolimatta keneltäkään ei vaadita kohtuuttomuuksia. Oletteko omasta mielestänne pitänyt tämän lupauksen?  

Arvoisa puhemies! On aivan selvää, että kun on jouduttu sopeuttamaan taloutta ja on jouduttu tekemään leikkauksia, niin kyllä, ne myöskin silloin ovat pois ihmisten toimeentulosta. Mutta meillä on kuitenkin lähdetty siitä, että me säilytämme suomalaisen vahvan perusturvan. Se on kaiken ydin, että se perusturva pysyy vahvana. Mutta samaan aikaan — voi olla, että minä toistan itseäni — ainut kestävä tapa siihen on se, että me saadaan tähän maahan työpaikkoja ja sitä kautta ihmiset pystyvät huolehtimaan itsestään ja läheisistään ja verotuloilla pystytään huolehtimaan heikommassa asemassa olevista.  

Täällä sanottiin aikaisemmin, että työllisten määrä on laskenut. Ei ole. [Antti Lindtman: Siis tämän hallituskauden aikana?] Itse asiassa kaikesta turbulenssista huolimatta työllisten määrä on pysynyt lähes samalla tasolla — lähes samalla tasolla — kuin se oli hallituksen aloittaessa. [Antti Lindtman: Tällä hallituskaudella?] Ja työttömien määrä sen sijaan on kasvanut, mutta siihen osittain vaikuttaa se, että me olemme tehneet uudistuksia, jotka ovat lisänneet työllisten määrää Suomessa, mikä on sinänsä hyvä asia. [Puhemies koputtaa] Mutta työpaikkoja me tarvitsemme, ja sen eteen me teemme töitä.  

Arvoisa puhemies! Arvoisa hallitus, te teette täysin tietoisesti päätöksiä, jotka lisäävät köyhyyttä Suomessa. Te teette täysin tietoisesti päätöksiä, jotka lisäävät lapsiperheköyhyyttä Suomessa, ja ajatte kymmeniätuhansia lapsia köyhyyteen. Te kehuskelette täällä ostovoiman parantumisella, mutta heikennätte ammattiliittojen asemaa, jotka ovat neuvotelleet ne palkankorotukset, joiden ansiosta ihmisten ostovoima tällä hetkellä paranee. [Sanna Antikainen: Te leikkaisitte kotihoidon tuesta! — Perussuomalaisten ryhmästä: Yrittäjät maksavat!] Te puhutte työttömien velvoittamisesta nykyistä voimakkaammin, mutta leikkaatte niistä palveluista, joihin ihmisiä on ikinä velvoitettu. Ei ole palveluita, joihin mennä. Ei ole työpaikkoja, joihin mennä. On aivan turha puhua velvoittavuudesta. Te puhutte toimeentulotuen saajien määrän puolittamisesta, mutta olette ainoastaan puolittaneet toimeentulotuen. Saajien määrä kasvaa kymmenillätuhansilla, jopa yli 100 000:lla ihmisellä. Te sanotte, että työskentelyn on aina oltava kannattavaa, mutta poistatte suojaosan ja kehuskelette, että meidän työttömyysturvamme on erittäin kannattava. 

Jos te olette sitä mieltä, että työn vastaanottamisen on aina oltava kannattavaa, niin miksi ette tarttuisi tähän esitykseen, että suojaosat palautetaan? Tai sitten kun kerran pidätte... — ja on totta, että meidän sovittelujärjestelmämme on niin hyvä — [Puhemies koputtaa] niin miksi ette lähde kehittämään sitä, niin että työttömälle [Puhemies koputtaa] työn vastaanottamisesta jää enemmän rahaa käteen? [Perussuomalaisten ryhmästä: Aina jää!] 

Arvoisa puhemies! Mehän juuri kerroimme, että olemme tänään antaneet esityksen, jossa tätä sovittelua selkiytetään, jotta se olisi kaikille ymmärrettävä, ja tämä sovittelu toimii Suomessa kuitenkin paremmin kuin monissa muissa maissa, ja se varmistaa sitä, että Suomessa työtä kannattaa ottaa vastaan. 

Ei pidä myöskään luoda sellaista mielikuvaa, että meillä ei olisi työttömyysturvassa sovittelua, etteivät työttömyysetuus ja pieni palkkatulo olisi sovitettavissa, [Antti Lindtman: Kuka niin on sanonut?] ja ylipäätäänkin meidän sosiaaliturvan perusperiaatteista me voisimme täällä käydä keskustelua. Siis onko esimerkiksi SDP sitoutunut siihen sosiaaliturvamalliin, joka meillä on käytännössä Pohjoismaissa ja joka sisältää sekä vahvan perusturvan ja oikeudet että velvoitteet ja kannustavuuden [Vasemmistoliiton ryhmästä: Minkä kannustavuuden?] ja myös sen perusperiaatteen, että työtä pitää ottaa vastaan, jos sitä on tarjolla ja jos on työkykyinen, terve ihminen kyseessä? Toivoisin, että itse asiassa tästä asiasta täällä käytäisiin keskustelua, koska vasemmistoliiton puheenjohtaja [Välihuutoja] Minja Koskelahan irtautui tästä — että on ok olla ideologisesti työttömänä. Ja kun tätä kysyttiin vaalitenteissä vuosi sitten, niin edustaja Lindtman ja vihreiden puheenjohtaja, edustaja Virta eivät antaneet tähän kysymykseen selkeätä vastausta. [Oikealta: Ohhoh! — Sheikki Laakso: Pitää nuoleskella äänestäjiä!] 

Ärade talman! I Finland använder vi årligen över 1,2 miljarder euro för familje- och anstaltsvård för unga. Kostnaderna har ökat med 75 procent på tio år, medan antalet omhändertagna barn hållits på ungefär samma nivå. Att placera ett barn i familjevård ses oftast som den bästa modellen för barn och kostar i medeltal cirka 4 300 euro i månaden, medan anstaltsvård kostar över 13 000 euro per månad. I Sverige placeras cirka 70 procent av barnen i familjevård och i Norge hela 90 procent, men i Finland bara 40 procent. 

Arvoisa puhemies! Hallitus on tällä kaudella uudistamassa lastensuojelua, ja työ jatkuu edelleen. Tavoitteena on syksyllä antaa lakiesitys, jossa keskitytään varhaiseen tukeen, moniammatilliseen lapsiperhetyöhön ja avopalveluihin.  

Arvoisa ministeri Rydman, miten varmistamme, että perheet saavat apua ajoissa, miten lisäämme perhehoitoa tarjoavien perheiden määrää ja miten kehitämme lastensuojelua niin, että voimme huolehtia niistä lapsista ja nuorista, jotka tarvitsevat apua kaikkein eniten?  

Värderade talman! Ledamot Bergqvist lyfte fram en jätteviktig fråga, nämligen just det att vad gäller kostnaderna i barnskydd har de ökat helt drastiskt under de senaste tio åren. En orsak bakom det här är just den där saken som ledamoten lyfte fram, att så många omhändertagna barn är placerade i anstaltsvård i stället för familjevård. Det är ju så att vad gäller familjevården är det både mer kostnadseffektivt och även till barnets nytta. Ett förhinder som fortfarande finns i det finländska samhället är ju det att vi har brist på sådana familjer som är frivilliga att ta emot sådana barn, och vi behöver starkare incitament för familjer att ta emot sådana omhändertagna barn, särskilt när det gäller deras släktingar.  

Kuten edustaja aivan oikein toi esille, meillä hallitus on sekä uudistamassa sosiaalihuoltolakia että tekemässä lastensuojelulain kokonaisuudistusta. Näiden lakimuutosten johdosta luomme selkeämpiä palvelupolkuja, parempia mahdollisuuksia sille, että perheiden tilanteisiin pystytään reagoimaan varhaisessa vaiheessa [Puhemies koputtaa] ja että saamme tehokkaampaa lastensuojelua sitä tarvitseville.  

Arvoisa puhemies! Eilen keskustelimme täällä salissa köyhyydestä ja sen monista kasvoista. On selvää, etteivät hallituksen leikkauspolitiikan taulukot ja arviot ilmennä sitä raadollista arkea, jossa moni pienituloinen oikeasti elää, eivätkä sosiaaliturvaministerin häpeälliset puheet nukkuvista työttömistä ilmennä sitä, [Välihuutoja oikealta] miten epätoivottu tila työttömyys on. 

Häpeällistä on myös se, että tämä hallitus on onnistunut saamaan lapsiperheköyhyyden kasvuun omilla toimillaan. Poistamalla työttömyysturvan lapsikorotuksen te laitoitte valtion tilejä tasaamaan pienituloisten perheiden lapset. Arvoisa pääministeri, te annoitte ymmärtää edustaja Hyrkön kysymykseen vastauksessanne, että te ette näe riihessä tarvetta täsmätoimille lapsiperheköyhyyden vähentämiseksi. Kysynkin: kuinka kauan näiden perheiden lasten pitää vielä odottaa vanhemmilleen niitä työpaikkoja, joita olette luvanneet kohta kolme vuotta? 

Arvoisa herra puhemies! Nyt oppositio antaa jatkuvasti sellaista kuvaa, että köyhyydessä elävien lasten määrä olisi jotenkin dramaattisesti kasvanut. [Vasemmalta: No se on! — Sosiaalidemokraattien ryhmästä: 30 000!] Te vetoatte siinä THL:n lukuun, josta THL itse sanoo, että tämä on vain staattinen luku, jossa ei huomioida käyttäytymismuutoksia eikä dynaamisia vaikutuksia ja jossa arvioon sisältyy myöskin merkittäviä epävarmuuksia. 

Totuus siitä, mitä tämä hallitus on tehnyt, on se, että tämä hallitus on nostanut lapsilisää. Tämä hallitus on palauttanut lapsivähennyksen ja myöskin kasvattanut sitä eli nimenomaisesti tukenut sitä, että meidän perheillämme on parhaat mahdolliset edellytykset toimia. [Välihuutoja — Puhemies koputtaa] Lapsiperheiden aseman tukeminen on ollut tälle hallitukselle nimenomaan prioriteetti [Vasemmalta: No ei pidä paikkaansa!] siitä huolimatta, että meillä on niin tiukka taloudellinen tilanne kuin on. [Sofia Virta: Tämä meni tämmöiseksi komiikaksi kerrassaan!]  

Arvoisa puhemies! Suomi ei ole noussut köyhyydestä syyttelyllä tai jakolinjoja syventämällä. Se on noussut työllä, yrittäjyydellä, koulutuksella ja yhteishengellä, [Perussuomalaisten ryhmästä: Juuri näin!] sillä, että ihmiset ovat kokeneet olevansa osa jotakin suurempaa. Kennedy sanoi aikoinaan: ”Älä kysy, mitä maa voi tehdä sinun puolestasi. Kysy, mitä sinä voit tehdä maasi puolesta.” 

Edelliset sukupolvet ovat rakentaneet hyvinvointimme yhdessä. He ovat olleet valmiit puurtamaan itsensä ja maan eteen. Nyt kun käydään keskustelua köyhyydestä, olisi hyvä myös pohtia, olemmeko me ja meidän sukupolvemme unohtaneet nämä periaatteet. Olemmeko me ajautuneet tilanteeseen, jossa nähdään vain ongelmia eikä ratkaisuja? [Mauri Peltokangas: Demarit on!] 

Työministeri Marttinen, voitteko vielä kerran luetella niitä toimia, mitä hallitus on tehnyt ja tekee, jotta Suomi palaisi siihen ajatteluun, jolla tämä maa alun perin nostettiin köyhyydestä työn ja yrittämisen [Puhemies koputtaa] ja toivon varaan? 

Kiitoksia, arvoisa herra puhemies! Ja kiitoksia edustaja Östmanille hyvästä puheenvuorosta. On, totta tosiaan, niin, että vain työnteolla ja yrittäjyydellä Suomi nousee — ja nousee kyllä myös tästä vaikeasta ajasta. Tämän hallituksen politiikan aivan keskeinen periaate on se, että me peilaamme kaikkia meidän tekemiämme päätöksiä nimenomaan sen kautta, miten ne vastaavasti edistävät investointeja, yrittäjyyttä, työntekoa ja työllisyyttä Suomessa. 

Omalla vastuullani hallituksessa on työmarkkinapolitiikka, jossa olemme tehneet hyvin laajasti uudistuksia meidän työmarkkinoille — maltillisia uudistuksia, joita on tehty aikaisempina vuosikymmeninä kaikissa muissa Pohjoismaissa. Näiden uudistusten tavoitteena on nimenomaan tukea sitä, että meidän pienet ja keskisuuret yritykset, joissa on myös valtava potentiaali kasvaa, voisivat ottaa askeleen eteenpäin ja palkata lisää väkeä. Helpotamme yritysten rahoituksen saantia. Teemme koulutuspolitiikkaa, jossa uusia työntekijöitä olisi mahdollista saada täsmäkoulutuksilla. Ja teollisuuspolitiikassa houkuttelemme keskeisiä isoja investointeja Suomeen, ja näitä uutisiahan on jo Suomeen saatu. 

Tätä työtä on äärimmäisen tärkeää jatkaa, [Puhemies koputtaa] ja tämä hallituksen linja tulee kestämään. [Matias Mäkynen: Tulos on konkurssiennätys!] 

Arvoisa puhemies! Hallitus valmistautuu kehysriiheen tilanteessa, jossa — itse asiassa tarkistin juuri Tilastokeskuksen sivuilta — avoimia työpaikkoja on viimeisimmän tilaston mukaan tarjolla 22 700. Ja tiedättekö, arvoisa hallitus, kuinka paljon tässä maassa on työttömiä? Yli 300 000. Alle joka kymmenennelle työttömälle on siellä työpaikkoja. [Arto Satonen: Piilotyöpaikkoja on!] Tämä suhdeluku on karmiva. [Sanna Antikainen: Te ottaisitte maahanmuuttajia 40 00 lisää!] 

Kun tässä tilanteessa kokoomusjohtoinen hallitus puhuu työttömistä nukkuvina naapureina, niin kysyn, tiedättekö, miltä se tuntuu niistä työttömistä, jotka kerta toisensa jälkeen lähettävät hakemuksia, yrittävät päästä työhön ilman, että saavat edes vastauksia. [Jani Mäkelä: Lisää maahanmuuttoa!] Ja kun te puhutte näistä työnteon kannustimista, niin tehän nimenomaan poistamalla nämä suojaosat heikensitte niitä kannustimia ottaa pienipalkkaista osa-aikaista työtä vastaan. Mutta kun suurituloisista puhutaan, niin silloin kyllä tuhansia euroja tulee taskuun esimerkiksi sinne ministerin tuloluokkaan. [Perussuomalaisten ryhmästä: Paljonko ulkomaisia osaajia?] Pääministeri Orpo, kysyn nyt vielä kerran: kun julkisuudessa olevien tietojen mukaan [Puhemies koputtaa] olette olleet valmis pakittamaan esimerkiksi kotitalousvähennyksen heikentämisestä ja muusta, [Puhemies koputtaa] niin onko tämä nyt ainoa työllisyyttä kasvattava toimi, jota ette ole valmis edes harkitsemaan ja ojentamaan kättä työttömille? 

Arvoisa puhemies! Edustaja Lindtman, te ja teidän joukkueennehan on se, joka jatkuvasti puhuu siitä naapurista, työttömästä ihmisestä, kuin hän olisi laiska. Se olette te. [Sosiaalidemokraattien ryhmästä: Vastatkaa kysymykseen!] Te haluatte vääristellä tämän viestin. Emme me ole niin sanoneet. [Välihuutoja — Puhemies koputtaa] Te vääristelette viestin, te toitotatte sitä, ilmeisesti tarkoituksella. [Timo Heinonen: Totta kai!]  

Mitä tulee sitten tähän työllisyystilanteeseen, niin siis työpaikkojen määrä, johon viittasitte, ensimmäisen kerran kolmeen vuoteen on lähtenyt kasvuun. Pieni kasvu, mutta se on kasvu. Iranissa Persianlahdella käytävästä sodasta huolimatta meidän taloutemme kasvaa, ja sen ennustetaan kasvavan. Jos me emme olisi tehneet kaikkia niitä työllisyyteen ja kasvuun liittyviä uudistuksia, meidän tilanteemme olisi paljon pahempi. Jos me olisimme toimineet niin kuin te olette esittäneet eli jättäneet uudistukset tekemättä, niin meidän työttömyystilanteemme olisi pahempi ja meidän kasvumme olisi heikompaa. [Miapetra Kumpula-Natri: Suojaosa, pääministeri!] Jos me olisimme jättäneet säästöt tekemättä niin kuin te olette meiltä vaatineet, niin meillä olisi miljardeja enemmän velkaa ja miljardeja enemmän korkokuluja. Me haluamme kuulla teidän todellisen vaihtoehtonne [Puhemies koputtaa] ja odotamme sitä kuin kuuta nousevaa. [Oikealta: Sitä ei ole!]