Arvoisa herra puhemies! Käsittelyssämme on hallituksen esitys merituulivoiman kiinteistö- ja tuloverotusta koskevaksi lainsäädännöksi. Tämä esitys selkeyttää Suomen verotusvaltaa merialueilla ja luo vakaan pohjan tuleville merituulivoiman investoinneille. Kyse on pohjimmiltaan suomalaisen veronmaksajan edun turvaamisesta. Varmistamme, että Suomen talousvyöhykkeellä harjoitettavasta miljardiluokan liiketoiminnasta jää selvä verohyöty Suomeen. Nykyinen oikeustila on ollut epäselvä. Vaikka kansainvälinen oikeus ja talousvyöhykelaki eivät verotusta estä, meiltä on puuttunut nimenomainen lainsäädäntö talousvyöhykkeellä sijaitsevien rakennelmien kiinteistöverotuksesta. Tällä esityksellä tuomme talousvyöhykkeen rakennukset ja siellä harjoitetun toiminnan selkeästi Suomen kiinteistö- ja tuloverotuksen piiriin.  

Arvoisa puhemies! Hallituksen linja on tässä käytännönläheinen. Emme halua, että Suomen merialueita käytetään niin, että hyödyt valuvat muualle ja meille jäävät kustannukset tai maisemalliset haitat. Siksi esitämme talousvyöhykkeen kiinteistöveron jakamista niin, että 80 prosenttia menee valtiolle ja 20 prosenttia kunnille. Tämä kuntien osuus on tärkeä hankkeiden sosiaalisenkin hyväksyttävyyden kannalta. Verotuloja ohjataan niille kunnille, joihin hankkeiden vaikutukset käytännössä osuvat tai joiden kautta sähkö liitetään kantaverkkoon. On vain kohtuullista, että paikallisyhteisö saa osansa merellämme tapahtuvasta toiminnasta.  

Myös Itä-Suomi hyötyy merituulivoimasta, uskokaa tai älkää, sillä hallitus on sopinut, että tästä tuotosta osa käytetään Itä-Suomen hyväksi. Hallitus selvittää toimenpiteitä talousalueen merituulivoiman kiinteistöverotuottojen osittaiseksi hyödyntämiseksi sellaisilla alueilla, joilla tuulivoimaa ei voida tällä hetkellä rakentaa maanpuolustuksellisista syistä, ja tässä jatkovalmistelussa selvitetään myös kuntien verotuottomenetykset Puolustusvoimien vaatimusten vuoksi. Kehysriihen päätöksillä Itä-Suomen aluekehitykseen varataan viisi miljoonaa euroa vuodesta 2030 lähtien, ja tämä on kehysriihen koko Itä-Suomi-paketin päälle vielä uusi päätös.  

Samaan aikaan hallitus keventää merituulivoiman kiinteistöverotusta. Nykyisellään merituulivoiman verotus on ollut suhteettoman raskasta verrattuna maatuulivoimaan, koska rakentaminen on merellä kalliimpaa ja verotusarvo siten korkeampi. Uudistuksella tuomme nämä kaksi lähemmäksi toisiaan ja parannamme investointikannustimia.  

Arvoisa puhemies! Suhtaudumme investointeihin myönteisesti, mutta emme tee sitä sinisilmäisesti. On muistettava, että tuulivoima on sääriippuvaista. Siksi onkin johdonmukaista, että suosimme merituulivoimaa suhteessa maatuulivoimaan. Merellä tuulee enemmän ja tasaisemmin, jolloin tuotantoprofiili on vakaampi. Investointien ennakoitavuus paranee, kun pelisäännöt ovat selvät ennen kuin merialueiden kilpailutukset alkavat. Haluamme siis luoda vakaan ympäristön, jossa yritykset tietävät verorasituksensa ja valtio saa sille kuuluvan siivun.  

Lopuksi haluan muistuttaa, että hallitus huolehtii myös asukkaiden rauhasta. Olemme juuri antaneet esityksen uudesta alueidenkäyttölaista, joka asettaa tuulivoimaloiden ja asutuksen välille vähintään 1,25 kilometrin suojaetäisyyden maakuntakaavan ulkopuolella.  

Merituulivoima on yksi tapa siirtää energiantuotantoa osittain kauemmaksi asutuksesta samalla kun varmistamme sähköomavaraisuutemme ja veropohjamme vahvistumisen. Tämä esitys on oikeudenmukainen, se on selkeä ja suomalaista työtä sekä kunta- ja valtiontaloutta puolustava.  

Arvoisa herra puhemies! Tuulivoimaa tosiaan kannattaa rakentaa sinne, missä tuulee. Merituulivoiman kasvattamiseen on syytäkin kannustaa samalla pitäen huolta siitä, että valtio saa verotuloja ja että sähkön hinta pysyy matalalla tasolla myös jatkossa. Tuulivoimaa ei missään nimessä tule rakentaa liian lähelle asutusta tai esimerkiksi pilaamaan kansallismaisemaa. Maatuulivoima on myös huonompi siitä, että talvipakkasilla, kun eniten energiaa tarvitaan, seisovat nämä vihreän energian airuet metsien keskellä paikoillaan, kun tuulta ei vain ole. Merituulivoiman osalta vastaavaa ongelmaa ei ole.  

Puhemies! On järkevää, että esityksellä tasoitetaan maa- ja merituulivoimaloiden verotusta.  

Arvoisa herra puhemies! Olen hyvin hämmästynyt lakiehdotuksessa tehdystä rajauksesta sekä siitä, että ahvenanmaalaiset kunnat on suljettu pois mahdollisuudesta saada samoja tuloja, joita muille rannikkokunnille ehdotetaan. Lain on oltava sama kaikille. Tässä lakiehdotus ei ole sama kaikille. 

On täysin oikein, että talousvyöhykettä lähinnä sijaitseva kunta saa osan kiinteistöverosta, mutta tämän on koskettava myös ahvenanmaalaisia kuntia. Jos tuulivoimapuisto rakennetaan aivan Ahvenanmaan ulkopuolelle talousvyöhykkeellä ja se näkyy ainoastaan Ahvenanmaalle eikä muualle Suomeen, kunnallinen vero-osuus ei lakiehdotuksen mukaan kuitenkaan menisi ahvenanmaalaiselle kunnalle vaan Manner-Suomen kunnalle, joka ei edes sijaitse maantieteellisesti lähellä. Tämä on käsittämätöntä. 

Näen syvää epäoikeudenmukaisuutta siinä, että täsmälleen samanlaisissa maantieteellisissä olosuhteissa olevia kuntia kohdellaan täysin eri tavoin, eikä tätä edes perustella lakiehdotuksessa. Tätä on syytä tarkastella huolellisesti ja korjata valiokuntakäsittelyssä.  

Ahvenanmaan itsehallintolaki ei säätele talousvyöhykettä, eikä Ahvenanmaan maakunnalla ole nykyisin — toisin kuin esimerkiksi Färsaarilla ja Grönlannilla — mahdollisuutta säätää omaa kiinteistöveroa talousvyöhykkeen voimalaitoksille Ahvenanmaan edustalla. Siksi ehdotusta ei voida perustella myöskään Ahvenanmaan itsehallintoon liittyvillä syillä. Näin ollen kyse on epätasa-arvoisesta kohtelusta, ja tämä on tutkittava tarkasti valiokuntakäsittelyssä. 

Ärade talman! Jag är mycket förundrad över den avgränsning som görs i lagförslaget och att åländska kommuner är undantagna från att kunna få samma intäkter som alla andra kustkommuner föreslås att kunna få. Lagen måste vara lika för alla. Här är lagförslaget inte lika för alla. 

Det är helt rätt att en kommun som ligger närmast den ekonomiska zonen får en del av fastighetsskatten, men det måste också gälla de åländska kommunerna. Om en vindpark byggs precis utanför Åland i den ekonomiska zonen och den enbart syns från Åland och inte från någon annanstans i Finland, så skulle den kommunala delen av skatten enligt lagförslaget ändå inte tillfalla den åländska kommunen, utan en fastländsk kommun som inte ens ligger geografiskt nära. Det är obegripligt. 

Jag ser en djup orättvisa i att kommuner med exakt likvärdiga geografiska förutsättningar behandlas helt olika, och anledningen till det motiveras inte ens i lagförslaget. Det här måste man noggrant granska och rätta till i utskottsbehandlingen. 

Ålands självstyrelselag reglerar inte den ekonomiska zonen, och Ålands lagting har i dag — till skillnad från exempelvis Färöarna och Grönland — inga möjligheter att utforma en egen fastighetsskatt för kraftverk i den ekonomiska zonen närmast Åland. Därför kan förslaget inte heller motiveras med att ha något med Ålands självstyrelse att göra. Därför blir det här en ojämlik behandling, och det måste noggrant granskas i utskottsbehandlingen. 

Arvoisa puhemies, kunnioitettu ministeri! Esityksessä selkeytetään Suomen talousvyöhykkeellä tapahtuvan merituulivoiman verotusta. Tavoitteena on varmistaa, että merellä sijaitsevat tuulivoimalat ja niihin liittyvä toiminta kuuluvat Suomen verotuksen piiriin nykyistä selkeämmin. Samalla merituulivoiman kiinteistöverotusta kevennetään lähemmäs maatuulivoiman tasoa. Näin luodaan tasapainoisempi ja ennakoitavampi verokohtelu eri tuotantomuotojen välille ja parannetaan investointien kannustavuutta.  

Esityksessä myös määritellään verotulojen jako. Pääosa talousvyöhykkeen kiinteistöverosta ohjautuu valtiolle, mutta osa kohdennetaan rannikkokunnille, joihin hankkeiden käytännön vaikutukset kohdistuvat. Tämä lisää järjestelmän hyväksyttävyyttä paikallisesti. Nykytilanteessa verotukseen liittyy epäselvyyttä, mikä heikentää ennakoitavuutta ja hidastaa investointipäätöksiä. Selkeä sääntely parantaa yritysten toimintaympäristöä ja vahvistaa julkisen talouden veropohjaa. 

Tuulivoima on miljardiluokan liiketoimintaa. On perusteltua, että Suomen talousvyöhykkeellä harjoitettava toiminta tuottaa myös selkeää verohyötyä Suomelle. Samalla on tärkeää, että järjestelmä on oikeudenmukainen ja ennustettava. Rannikkokunnille kohdennettu osuus tukee hankkeiden paikallista hyväksyttävyyttä ja huomioi niiden alueelliset vaikutukset. Tämä vahvistaa kokonaisuuden tasapainoa.  

Merituulivoima tarjoaa mahdollisuuksia puhtaaseen energiantuotantoon, mutta siihen liittyy myös haasteita, kuten sääriippuvuus ja infrastruktuurin vaativuus. Siksi on tärkeää, että sääntely tukee sekä investointeja että järjestelmän toimivuutta. Juuri annettu alueidenkäyttölaki tuo tähän esitykseen huomion myös siitä, että tuulivoimaa ei rakenneta liian lähelle asutusta, ja tuulivoimaa kannattaa rakentaa sinne, missä tuulee.  

Arvoisa puhemies! Esitys vahvistaa Suomen veropohjaa, selkeyttää sääntelyä ja luo vakaamman pohjan merituulivoiman investoinneille, ja tästä hyötyy myös Itä-Suomi.  

Arvoisa puhemies! Pohjois-Pohjanmaalta katsottuna merituulivoima ei ole vain osa energiaomavaraisuuttamme, se on hyvin konkreettinen mahdollisuus meidän rannikkomme kunnille, työllisyydelle sekä koko maan sähköntuotannolle. Meillä Perämerellä tuulee tasaisesti, tilaa on ja rannikkokunnissa osataan jo nyt elää energiahankkeiden kanssa, mutta yksi asia on tähän asti ollut epäselvä: kuka maksaa verot, kenelle ne tulevat ja millä pelisäännöillä niitä hankkeita Suomeen ylipäätään kannattaa rakentaa? Juuri tätä haluamme nyt selkeyttää.  

Arvoisa puhemies! Tässä esityksessä laitetaan perusasiat kuntoon. Jos rakennetaan tuulivoimaa Suomen merille, niin siitä maksetaan verot Suomeen. Sekä kiinteistöverot että tuloverotus ulotetaan selkeästi myös Suomen talousvyöhykkeelle. Tämä ei ole veronkorotus tavalliselle ihmiselle eikä kunnalle tuleva lasku, tämä on sitä, että suuret, kalliit investoinnit osallistuvat yhteisten menojen rahoittamiseen samalla tavalla kuin muuallakin Suomessa. Samalla merituulivoiman kiinteistöverotusta kevennetään niin, että se on samassa suhteessa maatuulivoiman kanssa. Nykyisellään merelle rakennettava voimala on ollut verotuksen takia selvästi kalliimpi, vaikka se tuottaa sähköä tasaisemmin. Se ei ole ollut järkevää eikä reilua. Kyse on siis ennen kaikkea epäreilun kilpailun kitkemisestä ja lakien selkeyttämisestä.  

Arvoisa puhemies! Monelle pohjoispohjanmaalaiselle tärkeä kysymys on, mitä hyötyä tästä jää paikallisesti sinne, missä hankkeet oikeasti näkyvät. Tämän esityksen myötä vastaus on selvä: osa verotuloista ohjataan rannikkokunnille, niille kunnille, joiden edustoilla voimalat pyörivät, joiden satamia, teitä ja sähköverkkoa käytetään ja joihin vaikutukset kohdistuvat. Tämä on tärkeä oikeudenmukaisuuskysymys. Jos merelle rakennetaan, ei ole oikein, että kaikki hyöty katoaa jonnekin muualle. Tässä esityksessä rannikon kunnat saavat osansa. Pohjois-Pohjanmaan pienille ja keskisuurille kunnille tämä voi pitkällä aikavälillä tarkoittaa merkittäviä tuloja ilman, että kuntalaisten veroja tarvitsee korottaa.  

Arvoisa puhemies! Haluan vielä sanoa, että tämä ei ole nopean voiton hanke. Merituulivoima rakentuu hitaasti vuosien työnä, mutta jos pelisääntöjä ei tehdä nyt selväksi, hankkeet eivät etene ollenkaan. Tällä esityksellä Suomi antaa signaalin, että tänne kannattaa investoida, että verotus on ennustettavaa, reilua ja pitkäjänteistä, että puhdas sähkö, huoltovarmuus ja alueellinen hyöty kulkevat käsi kädessä. Pohjois-Pohjanmaalle tämä tarkoittaa mahdollisuutta työhön, tuloihin ja siihen, että olemme mukana rakentamassa koko Suomen energiatulevaisuutta, emme sivustaseuraajina vaan tekijöinä. Siksi katson, että tämä hallituksen esitys on perusteltu ja tarpeellinen. — Kiitos, arvoisa puhemies.  

Arvoisa puhemies! Aivan kuten tässä on tänään kuultu, merituulivoima on yksi niitä uusiutuvia energiamuotoja, mitä Suomi tarvitsee. Se on myöskin maapallon kannalta hyvä, mutta se on myös taloutta ja investointeja ja tuo myös sitten tuloja kunnille ja valtiolle. 

Se ei ole kuitenkaan edennyt sen tähden, että ehdot ovat olleet erilaiset maatuulivoiman ja merituulivoiman välillä, ja sen tähden on fiksua synkronoida ne yhteen niin, että tämä on järkevää ja kannattavaa. Tällä hetkellähän meillä ei ole merituulivoimapuistoja kuin Porin Tahkoluodossa. Tahkoluodon merituulivoimapuistossa on yhteensä 11 tuulivoimalaa. Mutta hankkeita on paljon suunnitteilla, ja uskon, että tämä kuuluu niihin tapoihin, millä voimme vauhdittaa merituulivoimahankkeita Suomeen, jotta niitä nousee sähköä tuottamaan, energiaa tuottamaan, puhtaasti ympäri ämpäri. 

Totta kai pitää pitää huoli siitä, että ne tehdään järkevästi ja fiksusti luontoa kuormittamatta, mutta on selvää, että kaikesta, mitä rakennetaan, jää jälki. Jos vertaa merituulivoimaa tai vaikka jotakin metsäaluetta, niin nämä luontovaikutukset ovat suurin piirtein samanlaiset. Kuitenkin ilmastonmuutos on vielä isompi ongelma kuin se yksittäinen luontohaitta. 

Kunnioitettu puhemies! Tässä ovatkin enimmät jo tulleet hyvin esiteltyä muitten edustajien toimesta. Totean vain sen, että nämä tuulivoimainvestoinnit tulevat Suomen talousvyöhykkeelle — talousvyöhyke alkaa aluevesien ulkopuolelta — ja jotta näitä saadaan edistettyä, tämä laki on olennainen, nämä muutokset ja ennen kaikkea kuntien ja valtion välinen jako-osuus, mikä nyt on tässä siten, että kunnat saavat täsmälleen viidesosan tästä tulevasta tuotosta. 

Kun katsotaan sitä hankeputkea, mikä meillä näille investoinneille tällä hetkellä on, niin löysin elokuulta 25 luvun, että 46 gigawattia olisi hankekapasiteetti, josta sitten ala ennakoi, että noin 7 gigawattia toteutuisi vuoteen 35 mennessä. Se tulo, mitä sitten valtio tästä voisi kenties saada, on nopeasti laskettuna... Jos tästä investoinnista tämä seitsemän gigawattia toteutuu, noin sadan miljoonan luokkaa saattaisi olla yhteensä valtion vuosittain saama tulo. Mutta tämä on vielä pitkässä puussa. Vuoteen 2035 on pitkä aika. 

Värderade talman! Finlands behov av elektricitet kommer att fortsätta öka under åren. Det här har förstås att göra med nya investeringar och den teknologiska utvecklingen och helt enkelt det växande behovet av inhemsk ren energi som vi har. I dag är vår energiförsörjning alldeles för sårbar och framför allt väderberoende. Med den osäkerheten riskerar vi gå miste om andra viktiga investeringar, och det har Finland helt enkelt inte råd med. Havsvind är som tur är inte lika väderberoende. 

Emme pysty vastaamaan sähkön kasvavaan kysyntään pelkästään maalle jo rakennetuilla voimaloilla. Meidän on hyödynnettävä merituulivoimaa huomattavasti nykyistä enemmän. Merituulivoiman potentiaali ja kapasiteetti ovat valtavat, ja investointien on päästävä nopeasti liikkeelle. Merituulivoima on keskeinen tekijä Suomen kasvun ja huoltovarmuuden kannalta, ja samalla sen on tuotettava verotuloja niille kunnille, joihin voimalat rakennetaan. Paikallisen hyväksyttävyyden saamiseksi tämä on ydinkysymys. 

Här vill jag uttrycka fullt stöd till de åländska kommunerna som så klart förtjänar samma behandling. 

Suurin este tällä hetkellä on sähkön siirto. Suomen valtio vastaa ainoastaan maalla sijaitsevasta kantaverkosta, minkä vuoksi merituulivoimapuistojen liittämisestä kantaverkkoon aiheutuvat kustannukset jäävät kokonaan yksityisten toimijoiden kannettaviksi. Toisin kuin monissa muissa EU-maissa, valtio ei Suomessa osallistu merituulivoiman verkkoliityntöihin, mikä lisää investointien riskiä. Tämän vuoksi tarvitaan nyt kiireellisesti selvitys merituulivoiman rahoitus- ja riskinjakomekanismeista Suomessa. 

Arvoisa puhemies! Tuulivoimaloista puhuttaessa merituulivoima on paljon parempaa ja tehokkaampaa tuulivoimaa kuin maatuulivoima. Merellä tuulee tasaisemmin, eikä se häiritse samalla tavalla ihmisiä. Tavoitteena on saattaa merituulivoimaloiden kiinteistöverotus yhdenmukaisemmaksi maatuulivoimaloiden kanssa keventämällä merituulivoiman kiinteistöverotusta. Tämä verotuksen yhdenmukaistaminen on hyvä asia, ja toivottavasti tuulivoimahankkeet kohdistuisivat jatkossa enemmän merialueille eivätkä ihmisten asuinalueiden läheisyyteen. Pidän hyvänä, että hallitus on määrännyt maatuulivoimaloiden osalta reilun kilometrin etäisyyden asutuksiin, vaikka omasta mielestäni etäisyyden tulisi olla paljon pidempi, jotta vältyttäisiin melu- ja maisemahaitoilta. 

Arvoisa puhemies! Tämä ministeri Purran tuoma esitys merituulivoimaloiden verotuksesta on kuitenkin kannatettava. — Kiitos. 

Arvoisa puhemies! Sähkön lisääntyvä käyttö yhteiskunnassa tarkoittaa sitä, että Suomessa tarvitaan jatkossa lisää energialähteitä, ja tuulivoima on yksi muuttuja tässä yhtälössä. Maatuulivoimaan verrattuna merituulivoima on toimintavarmempi energiantuotantomuoto, koska merellä tuulee yleensä melkoisen paljon ja näin ollen nämä tuulivoimalat merellä ovat hyvässä käytössä, niiden hyötysuhde on korkea. Myös ympäristöhaittojen voidaan katsoa olevan pienempiä, kun verrataan merelle rakennettuja tuulivoimaloita, ja myös ihmisille aiheutuneet haitat ovat pienempiä. 

On kuitenkin huomioitava, että merituulivoimaloiden rakennuskustannukset ovat niin paljon kalliimpia, että mikäli merituulivoiman kiinteistövero laskettaisiin samalla perusteella kuin maatuulivoiman osalta tehdään, olisi vero megawattituntia kohti huomattavasti korkeampi. Oikeastaan se olisi moninkertainen merituulivoimaloiden kohdalla maatuulivoimaan verrattuna. Mikäli asia olisi näin jatkossakin, se ei tietenkään kannustaisi uusiin investointeihin. Tämän hallituksen esityksen olennaisin vaikutus onkin se, että se kannustaa yhtiöitä investoimaan merituulivoimaan ja näin ollen samalla sekä parantamaan Suomen omavaraisuutta sähköntuotannossa että tuomaan lisää verotuloja valtiolle ja kunnille. — Kiitos valtiovarainministeri Purralle tästä hyvästä esityksestä. 

Arvoisa puhemies! Tässä hallituksen esityksessä ei ole kyse vain veroteknisestä sääntelystä vaan laajemmasta kokonaisuudesta, joka liittyy Suomen energiahuoltovarmuuteen, kilpailukykyyn ja strategiseen omavaraisuuteen. Viime vuosien kriisit ovat osoittaneet konkreettisesti, että energiapolitiikka on myös turvallisuuspolitiikkaa. Suomen on kyettävä tuottamaan riittävästi sähköä omalla alueellaan ilman riippuvuutta epävarmoista tuontiketjuista tai ulkopuolisista toimijoista. Merituulivoima tarjoaa tähän merkittävän mahdollisuuden. Se lisää päästötöntä, kotimaista ja hajautettua sähköntuotantoa mittakaavassa, joka tukee koko yhteiskunnan toimintakykyä myös poikkeusoloissa. Huoltovarmuuden rakentaminen edellyttää pitkäjänteisiä investointeja. Nämä investoinnit syntyvät vain, jos toimintaympäristö on vakaa ja ennakoitava. Hallituksen esityksen tavoitteena on luoda selkeä ja johdonmukainen veromalli merituulivoimalle, jotta yritykset uskaltavat sitoa Suomeen pääomia jopa vuosikymmeniksi eteenpäin. Tämä on huoltovarmuuden ydintä: omaa tuotantokapasiteettia, kotimaista osaamista ja kunnossapitoa Suomessa.  

Kiinteistöverotuksen osalta esitys tunnistaa meriympäristön erityisolosuhteet. Samalla varmistetaan, että kunnat saavat oikeudenmukaisen osuuden alueelleen sijoittuvasta tuotannosta. Vahva kuntatalous on myös osa huoltovarmuutta. Peruspalvelut, infra ja paikallinen elinvoima tukevat koko yhteiskunnan kriisinsietokykyä.  

Tuloverotuksen osalta hallitus korostaa teknologianeutraaliutta ja johdonmukaisuutta.  

Merituulivoimaa kohdellaan osana kokonaisuutta, jossa eri energiantuotantomuodot täydentävät toisiaan. Huoltovarmuus ei synny yhdestä ratkaisusta vaan monipuolisesta ja toimintavarmasta energiajärjestelmästä. Merituulivoiman kehittäminen tukee huoltovarmuutta myös epäsuorasti. Kun Suomi pystyy tarjoamaan vakaata ja kohtuuhintaista sähköä, vahvistamme samalla taloudellista itsenäisyyttämme ja kykyämme selviytyä kriiseissä omilla voimillamme. — Kiitos.  

Ärade talman! Det är fint att vi diskuterar om havsvindkraften, och jag vill tacka finansminister Purra för det här förslaget kring havsvindkraften. 

Med tanke på den lokala acceptansen och effekterna — även om havsvindkraftsparkerna är långt ute — speciellt då det gäller till exempel elöverföringen är det i allra högsta grad kommunerna och landskapsbilden som ändras. Under byggskedet har det förstås också sina effekter, så det är väldigt bra att hitta en finansieringsmekanism kring det här. 

Vi behöver mer energi till Finland, och för sin del är havsvindkraften väldigt viktig i den här paletten. Vi behöver förstås många olika kanaler till det här. 

I det här avseendet vill jag också stöda Åland i den här frågan. 

Arvoisa puhemies! Tosiaan merituulivoimasta olen huomannut, että siitä on paljon mielipiteitä, joskin nyt ehkä ei tapahdu niin paljon tällä saralla, mutta olisi hyvä, että laajennettaisiin tietotaitoa ja että levennettäisiin osaamista tämän suhteen. Parin viikon kuluttua Kansalaisinfossa on tällainen tilaisuus, jossa olisi hyvä, että ihmiset olisivat paikalla, niin että tiedetään, mistä tässä on kyse, niin että kaikki ovat samalla viivalla sen suhteen. 

Toki nämä investoinnit ovat todella isoja ja vaativat paljon rahaa ja kunnon rahoituslähteitä ja toki sitten sen, että on kanssa niitä käyttäjiä. Tiedetään, että jos aiotaan tehdä näitä vihreän siirtymän investointeja vetyyn tai alumiinitehtaaseen tai myös datakeskuksiin, niin tarvitaan lisää energiaa, ja tätä kautta nämä merituulivoimalahankkeet ovat ensisijaisen tärkeitä. Toki on haasteita myös rakentamisessa, kun ei ole aikaisemmin rakennettu laajapohjaisesti arktisissa olosuhteissa, mutta olen varma siitä, että kun tiedetään, että merellä tuulee enemmän kuin maalla, siitä sitten saadaan myös kannattavampaa. 

Olisi todella hienoa, jos pystyttäisiin tekemään tällainen selvitys merituulivoiman rahoituksen ja riskien jakomekanismeista, että saataisiin nyt laajapohjaisemmin tietoa koskien merituulivoimaa ja sen hyötyjä. 

Mutta kiitos tästä esityksestä, ja tästä sitten jatketaan eteenpäin. — Kiitos. 

Arvoisa puhemies! Kiitoksia lähtökohtaisesti positiivisesta vastaanotosta tälle hyvälle hallituksen esitykselle. 

Merituulivoiman toteutuminen tosiaan on aika monien, epävarmojenkin tekijöiden ja haasteiden takana, mutta ehdottomasti ilmiöön ja tähän sektoriin kannattaa suhtautua käytännönläheisesti. Se olisi erittäin hyvä lisä tähän suomalaiseen palettiin. 

Tässä esityksessä tosiaan paitsi korjataan tätä oikeustilaa, joka on ollut jonkin verran epäselvä, myös kevennetään merituulivoiman verotusta suhteessa maatuulivoimaan ja selkeytetään ylipäätänsä tätä verotusjärjestelmää. Ja tietenkin valtiovarainministerinä pitää arvostaa pelkästään sitä, että valtion verotulopohja tässä vahvistuu ja tämä jako-osuus 80—20 on perusteltu. Todellakin vielä se, että vaikka rannikkokunnat ja tämä merituulivoima toteutuvat vain tietyssä osassa Suomea, niin tästä kokonaisuudesta hyödytään myös Itä-Suomessa. 

Kiitän edustajia hyvistä puheenvuoroista, ja tietenkin esityksen käsittelyä jatketaan sitten valiokunnissa myös mahdollisten ongelmien osalta.