Kiitoksia, arvoisa rouva puhemies! Hallituksen esityksessä ehdotetaan muutoksia ulkomaalaislain maasta poistamista koskevaan sääntelyyn. Keskeisimmät ehdotukset liittyvät karkottamispäätösten täytäntöönpanon nopeuttamiseen, mahdollisuuteen määrätä niin sanottu ennakollinen maahantulokielto ja säilöönoton enimmäiskeston laskentatapaan. Ulkomaalaislakiin ehdotetaan myös muita lain soveltamista selkeyttäviä muutoksia. 

Ehdotetut muutokset perustuvat hallitusohjelman maahanmuuttopoliittisiin kirjauksiin, joilla pyritään tehostamaan laittomasti maassa oleskelevien henkilöiden maasta poistamista, selkiyttämään ulkomaalaislain maasta poistamista koskevaa sääntelyä ja takaamaan kansallinen turvallisuus kaikissa tilanteissa. Kuten edellisessä asiakohdassa totesin, ulkomaalaislakiin on kuluvalla vaalikaudella tehty useita muutoksia, joilla on otettu hallitusohjelman mukaisesti käyttöön EU:n määritelmä-, menettely- ja paluudirektiivien mahdollistamia tiukennuksia. Esimerkiksi säilöönottoa ja maahantulokieltoa koskevaan sääntelyyn on jo aiemmin tehty muutoksia. 

Esityksen tavoitteena on tehostaa maasta karkottamisten täytäntöönpanoa, mikä on muuttoliikkeen hallinnan näkökulmasta keskeistä. Kuten edellisenkin asian yhteydessä totesin, hallintovaliokunta on jo pitkään korostanut sitä, että tehokas palautusjärjestelmä on keskeinen osa toimivaa turvapaikkajärjestelmää ja muuttoliikkeen hallintaa. Valiokunta tähdentää, etteivät EU:n maahanmuutto- ja turvapaikkauudistuksen tavoitteet saumattomasta prosessista rajanylityksestä turvapaikkamenettelyyn ja tarvittaessa paluuseen voi toteutua, ellei palautuksia saada merkittävästi tehostettua. Myös uudistuksen keskeinen tavoite edelleen liikkumisen ehkäisemisestä vaatii toteutuakseen toimivan palautusjärjestelmän. Paluusääntelyn uudistamiselle on selkeä tarve, sillä komission arvion mukaan vain noin 20 prosenttia palautuspäätöksen saaneista kolmansien maiden kansalaisista tosiasiallisesti poistuu EU:n alueelta. 

Tämä hallituksen esitys liittyy osittain EU:n maahanmuuttopaktin täytäntöönpanoon, ja valiokunta pitääkin tämän vuoksi tärkeänä, että ehdotetut säännökset tulevat voimaan 12. kesäkuuta, jolloin paktin säädöksiä aletaan soveltaa. 

Valiokunta pitää perusteltuna, että ehdotetuilla muutoksilla mahdollistetaan karkottamispäätösten nykyistä nopeampi täytäntöönpano kolmannen maan kansalaisten ja EU-kansalaisten osalta myös muissa kuin rikosperusteisissa karkottamisasioissa. Muutoksenhaku ei enää jatkossa lykkää automaattisesti päätöksen täytäntöönpanoa, vaan karkottamispäätös voidaan panna täytäntöön 30 päivän kuluessa siitä, kun se on annettu tiedoksi. Valitus ei estä päätöksen täytäntöönpanoa, mutta hallintotuomioistuin voi hakemuksesta kieltää tai keskeyttää päätöksen täytäntöönpanon. 

Ehdotettu sääntely vastaa voimassa olevaa rikosperusteisesti karkotettavia ulkomaalaisia koskevaa sääntelyä. Ehdotetuilla muutoksilla ei ole vaikutusta karkottamisen perusteisiin eikä karkottamista koskevaan päätöksentekoon. Ehdotetut muutokset eivät koske turvapaikanhakijoita, joiden maasta poistamisen täytäntöönpanosta säädetään erikseen. 

Suomessa otetaan ehdotetun sääntelyn myötä käyttöön ennakollinen maahantulokielto. Maahantulokielto voidaan määrätä muualla kuin Suomessa oleskelevalle kolmannen maan kansalaiselle, jos on painavia syitä katsoa, että hän muodostaisi vakavan uhan yleiselle järjestykselle, yleiselle turvallisuudelle tai kansalliselle turvallisuudelle. Maahantulokiellon määrää poliisi suojelupoliisin, Puolustusvoimien tai Rajavartiolaitoksen esityksestä taikka omasta aloitteestaan enintään 15 vuodeksi tai toistaiseksi. Maahantulokielto määrätään lähtökohtaisesti koko Schengen-aluetta koskevana, ja siitä tehdään kuulutus SIS-järjestelmään. 

Tavoitteena on estää sellaisten henkilöiden pääsy Suomeen tai Schengen-alueelle, jotka muodostavat vakavan uhan yleiselle järjestykselle, yleiselle turvallisuudelle tai kansalliselle turvallisuudelle. Monissa EU:n jäsenvaltioissa on jo säädetty mahdollisuudesta määrätä ennakollinen maahantulokielto, ja valiokunta pitää tärkeänä, että Suomi huolehtii omalta osaltaan Schengen-alueen turvallisuudesta tältäkin osin. 

Valiokunta toteaa, että ulkomaalaisen säilöön ottamisen edellytyksiin ei ehdoteta muutoksia. Myöskään siihen, kuinka kauan ulkomaalaista voidaan pitää säilöön otettuna, ei ehdoteta tässä muutoksia. Muutoksilla pyritään kuitenkin selkeyttämään säilöönoton enimmäiskeston laskentaa, joka on osoittautunut käytännössä haasteelliseksi. 

Hallintovaliokunta ehdottaa mietinnössään joitakin asiantuntijakuulemisissa esiin nousseita sääntelyä selkeyttäviä täsmennyksiä ehdotettuun sääntelyyn, ja valiokunta puoltaa lakiehdotusten hyväksymistä näillä muutoksilla. Mietintöön jätettiin yksi vastalause. — Kiitos. 

Arvoisa puhemies! Tämä hallituksen esitys koskee ulkomaalaislain ja rikoslain muutoksia, joiden keskeinen tavoite on vahvistaa yleistä järjestystä ja kansallista turvallisuutta. Tämä suunta on oikea. Myös hallintovaliokunta on käsitellyt esityksen huolellisesti. Siksi se on nyt entistäkin parempi.  

Arvoisa puhemies! Esityksessä on kolme hyvin keskeistä asiaa.  

Ensinnäkin karkottamispäätösten täytäntöönpanoa nopeutetaan siten, että jatkossa karkottamispäätös voidaan panna täytäntöön 30 päivän kuluttua tiedoksisaannista, vaikka päätöksestä olisi valitettu. Valitus ei enää automaattisesti pysäytä täytäntöönpanoa, mutta tuomioistuimella säilyy mahdollisuus keskeyttää se.  

Toiseksi tuodaan käyttöön ennakollinen maahantulokielto, jonka avulla Suomeen pääsy voidaan estää jo ennalta henkilöiltä, jotka aiheuttavat vakavan uhan yleiselle järjestykselle tai kansalliselle turvallisuudelle, vaikka he oleskelisivatkin Suomen ulkopuolella.  

Kolmanneksi estetään maasta poistamisen viivyttäminen uusilla oleskelulupahakemuksilla valitusprosessin aikana. Järjestelmän tarkoituksellinen kiertäminen ei enää ole mahdollista. Näin vahvistamme Suomen turvallisuutta.  

Arvoisa puhemies! Tämä muutos on ollut välttämätön. Nykykäytännössä karkottamispäätöksen automaattinen lykkääntyminen on johtanut tilanteisiin, joissa laittomasti maassa oleskelevat henkilöt ovat voineet jäädä Suomeen jopa vuosiksi pelkästään prosessin vuoksi. Ääritapauksissa täytäntöönpano kestää pidempään kuin henkilö on koskaan oleskellut Suomessa laillisesti. Tämä heikentää koko järjestelmän uskottavuutta, ja ennen kaikkea se luo turvallisuusriskin silloin, kun kyse on rikoksiin syyllistyneistä tai muuten vakavaa vaaraa aiheuttavista henkilöistä. Samoin ennakollisen maahantulokiellon tarve perustuu viranomaisten käytännön havaintoihin. Turvallisuusuhkiin ei aina voida reagoida vasta rajalla tai vasta rikoksen jälkeen. Joissakin tilanteissa uhka on torjuttava ennalta. On myös tärkeää todeta selvästi: nämä muutokset eivät koske kaikkia. Ne eivät koske hädässä Suomelta apua hakevia, maatamme ja sen lakeja kunnioittavia henkilöitä. Siten myös oikeusturva säilyy.  

Arvoisa puhemies! Tämä esitys parantaa turvallisuutta, koska se tekee järjestelmästä toimivan ja uskottavan. Se varmistaa, että vakavia uhkia ei siedetä vain hallinnollisten viiveiden vuoksi ja että viranomaisilla on käytössään ajantasaiset ja ennaltaehkäisevät keinot. Samalla suomalainen oikeusvaltio ei heikkene. Päätökset perustuvat lakiin, yksilölliseen harkintaan ja tuomioistuinten valvontaan. Perus- ja ihmisoikeudet, lapsen etu ja palauttamiskiellon periaate säilyvät. Tahdonkin korostaa, että turvallisuus ei ole oikeusvaltion vastakohta vaan sen edellytys. — Kiitos, arvoisa puhemies.  

Arvoisa puhemies! Käsittelemme hallituksen esitystä, joka koskee ulkomaalaislain sekä rikoslain 17 luvun 7 b §:n muuttamista.  

Hallintovaliokunta on saanut mietintönsä valmiiksi tähän esitykseen. Kyse ei ole vähäisestä teknisestä päivityksestä vaan kokonaisuudesta, jonka tarkoituksena on tehostaa laittomasti maassa oleskelevien henkilöiden maasta poistamista, selkeyttää ulkomaalaislain maasta poistamista koskevaa sääntelyä ja kansallisen turvallisuuden takaamista kaikissa tilanteissa.  

Hallituksen esityksen keskeinen viesti on selvä: jos Suomessa ei ole asiallista syytä oleskella, on Suomesta lähdettävä pois. Hyvin yksinkertaista. Pyrimme esityksellä vaikuttamaan siihen, että karkottamispäätöksen saaneet palaavat tai heidät palautetaan lähtömaihin mahdollisimman nopeasti.  

Arvoisa puhemies! Vasemmisto ja vihreät ovat olleet tätäkin, kuten järjestään kaikkia muitakin maahanmuuttopolitiikan kiristyksiä, vastaan. Vastalauseet mielestäni yksinkertaistavat ja osin jopa sivuuttavat sen ongelman, johon pyrimme esityksellä vastaamaan. En pysty käsittämään sitä tahtotilaa, jolla kielteisen turvapaikkapäätöksen saanut ihminen halutaan välttämättä pitää Suomessa. Jotkut ihmiset ovat aivan aitoja turvallisuusriskejä, joista yhdenkään ei pitäisi tällä realisoitua. — Kiitos.  

Kiitos, rouva puhemies! Tämän lakihankkeen ydin on täysin kristallinkirkas: kansallinen turvallisuus vaatii jämäköitä lakimuutoksia nyt, ja rikolliset on saatava nopeammin ulos maasta. Kyse on puhtaasti siitä, että suomalaisilla on perustuslaillinen oikeus elää turvallisessa maassa. Meidän on suojeltava yhteiskuntaamme ja kansalaisiamme niiltä, jotka tulevat tänne rikkomaan lakejamme ja horjuttamaan järjestystämme. Entisenä poliisina tiedän tasan tarkkaan, mitä arjen turvallisuus ja sen mureneminen tarkoittavat. Turvapaikkajärjestelmää tai oleskelulupia ei saa koskaan, ei missään olosuhteissa, käyttää rikollisen toiminnan suojana tai kilpenä. Vakaviin rikoksiin syyllistyneet ja Suomelle vaaraksi olevat henkilöt on poistettava maasta viivyttelemättä. Tässä lakiesityksessä ehdotettu ennakollinen maahantulokielto on aivan keskeinen työkalu, jolla puututaan ongelmiin ja uhkiin jo ennakolta, siis ennakolta, ennen kuin ne ehtivät aiheuttaa vahinkoa rajojemme sisäpuolella. Meidän on pystyttävä toimimaan ennakoivasti, ei vain jälkikäteen reagoimalla. 

Arvoisa puhemies! Julkisessa keskustelussa ja valiokuntatyössäkin on esitetty myös toisenlaisia näkemyksiä. Vasemmistoliitto ja vihreät ovat jättäneet tähän lakihankkeeseen kriittiset vastalauseensa. He kantavat huolta karkotettavien oikeusturvasta ja vetoavat erilaisiin ihmisoikeussopimusten tulkintoihin. Minun on sanottava suoraan, että tämä opposition riveistä kuuluva vastustus osoittaa käsittämätöntä ja vaarallista sinisilmäisyyttä tässä muuttuneessa maailman- ja turvallisuustilanteessa. Heidän linjansa asettaa rikoksia tekevien ja turvallisuuttamme vaarantavien ulkomaalaisten edut suomalaisten ja Suomessa lakia noudattavien ihmisten turvallisuuden edelle. Tällaista priorisointia minun on mahdotonta hyväksyä. Turvallisuus ei ole mikään itsestäänselvyys, jonka varjolla voidaan käydä loputonta juridista kikkailua, silloin kun kyse on törkeisiin rikoksiin syyllistyneistä rikollisista. Nämä esitetyt lakimuutokset, jotka nyt toteutetaan, kunnioittavat kansainvälisiä velvoitteitamme, mutta niissä otetaan täysimääräisesti käyttöön se kansallinen liikkumavara, jonka EU-lainsäädäntö meille mahdollistaa. Meillä ei ole mitään syytä olla tässä asiassa Euroopan löysin tai sinisilmäisin maa. Suomen linjan on oltava jämäkkä. Sen on oltava selkeä ja samalla myös oikeudenmukainen. Rikolliset kuuluu lähettää nopeasti ulos maasta, he eivät kuulu suomalaisten veronmaksajien elätettäviksi tai uusia rikkomuksia hautomaan. 

Ja vielä lopuksi, arvoisa puhemies: Meidän velvollisuutemme tässä salissa on varmistaa, että viranomaisilla, poliisilla ja Rajavartiolaitoksella, on riittävät ja tehokkaat ja modernit työkalut pitää tämä maa turvallisena. Hallintovaliokunnan mietintö vastaa tähän huutoon erinomaisesti. Kannatan lämpimästi hallituksen esityksen ja valiokunnan mietinnön hyväksymistä. 

Arvoisa rouva puhemies! Tällä esityksellä helpotetaan maasta poistamista, jota on käytännössä jarrutettu loputtomilla valituksilla ja uusilla hakemuksilla. Ei ole ollut mitään järkeä siinä, että karkottamispäätös jää vuosikausiksi roikkumaan, vaikka henkilöltä puuttuu oikeus oleskella maassa. Nyt tähän tulee muutos. Karkottamispäätökset voidaan jatkossa panna täytäntöön nopeasti, 30 päivän kuluessa, eikä valitus enää automaattisesti pysäytä prosessia. Jos olet Suomessa ilman laillista oikeutta, tulee lähtö kotimaahan, kuten pitääkin. Lisäksi tässä esityksessä tukitaan yksi räikeä aukko. Nykyisin on mahdollista jättää valitusprosessin aikana uusi oleskelulupahakemus vain pitkittämistarkoituksessa. Jatkossa tällaiset hakemukset lähtökohtaisesti hylätään. Suomen järjestelmää ei pidä voida käyttää hyväksi loputtomiin. Suomen poliisi poisti maasta ihmisiä viime vuonna selvästi enemmän, peräti 34 prosenttia enemmän, kuin edellisvuonna, 2024, johtuen järjestäytyneen rikollisuuden ja katujengien tehostetusta torjunnasta. Esityksessä erityisen kannatettavaa on myös mahdollisuus määrätä ennakollinen maahantulokielto henkilöille, jotka muodostavat vakavan uhan yleiselle järjestykselle ja kansalliselle turvallisuudelle. Tämä on juuri sitä ennaltaehkäisevää maahanmuuttopolitiikkaa, jota Suomen olisi pitänyt harjoittaa jo kauan sitten. Meidän ei pidä odottaa ongelmien jatkumista Ruotsin tapaan vaan estää ne viimeistään nyt. 

Arvoisa puhemies! Tämä täysin välttämätön ja poliisinkin työtä helpottava lakimuutos ei kuitenkaan saanut valiokunnan käsittelyssä yksimielisyyttä, vaan vihreät ja vasemmisto jättivät vastalauseen. Vastalauseessa tietenkin perusteltiin ihmisoikeuksilla sitä, että tämä esitys pitää hylätä. Tämä maahanmuuttajien ihmisoikeus tuntuukin olevan salin vasemmalle laidalle aina tärkeämpi kuin suomalaisten ihmisoikeudet. Se tuntuu oudolta, kun Suomen eduskuntaan valittujen päättäjien tulisi tehdä päätöksiä juuri suomalaisten hyväksi. On suorastaan käsittämätöntä, että Suomessa on ihmisiä, jotka pitävät jopa ulkomaalaisten rikollisten karkottamista ongelmana esimerkiksi tilanteessa, jossa voidaan tulkita, että karkotettava olisi maasta poistamisen jälkeen vaarassa kotimaassaan. Suomessa on tälläkin hetkellä laittomasti maassa olevia ulkomaalaisia, jotka voivat olla uhka Suomelle. Jos esimerkiksi seksuaalirikollista ei tämän vuoksi saada poistettua, niin päätöksessä unohtuu kokonaan uhrin näkökulma. Samaan aikaan on suuri vaara, että tämä karkottamatta jäänyt seksuaalirikollinen uusii tekonsa. Siinä ei suomalaisen uhrin ihmisoikeuksilla ole mitään merkitystä. Näissä tapauksissa pitää ehdottomasti laittaa etusijalle suomalaisten ihmisoikeudet ja karkottaa rikollinen siitäkin huolimatta, että hän olisi vaarassa kotimaassaan. 

Arvoisa puhemies! Olen kuullut tuolta vasemmalta laidalta myös sanottavan, että eihän nyt rikollisten karkottamista vastusteta, että milanjaffit joutavatkin mennä. Hyvä, jos näin on, mutta miksi ihmeessä sitten vastustatte kaikkia niitä lakimuutoksia, jotka mahdollistavat näihin asioihin puuttumisen? Esimerkiksi mainittu Milan Jaff olisi edelleen Suomessa, jos tämän hallituskauden aikana ei olisi tehty lainsäädäntömuutoksia ja oltaisiin jatkettu Marinin hallituksen löperöä maahanmuuttopolitiikkaa. 

Arvoisa rouva puhemies! Kannatan suomalaisten ihmisoikeuksien parantamista, ja tällä hyvällä maasta poistamista helpottavalla lakiesityksellä niitä saadaan parannettua. — Kiitos. 

Arvoisa rouva puhemies! Täällä on käytetty hyviä puheenvuoroja tästä tärkeästä muutoksesta. Jälleen kerran muutama, ehkä tarkennus vielä siihen, mitä valiokuntakäsittelyssä on tullut esiin. 

Ensinnäkin haluan korostaa vielä sitä, että tämä karkotusten nopeampi täytäntöönpano tässä laissa ei koske rikollisia, vaan se on tehty jo aikaisemmin. Eli jo aikaisemmin on ollut mahdollista rikollisten osalta tehdä nopea täytäntöönpano 30 päivän kuluessa tiedoksiannosta, mutta nyt se tuodaan myöskin muille lupatyypeille. Jos ajattelee, mitä se käytännössä tarkoittaa, niin jos vaikkapa työlupa tai opiskelulupa on vanhentunut ja on siitä huolimatta jäänyt maahan, voidaan jatkossa karkottaa käyttäen nopeutettua menettelyä. Tämä on siis sinänsä ihan järkevä muutos ja parantaa viranomaisten kykyä poistaa maasta ne henkilöt, joilla täällä ei ole lupaa olla. 

Tämä ennakollinen maahantulokielto on myöskin äärimmäisen hyvä, koska kaikkein vaarallisimpien rikollisten ja henkilöiden, jotka voisivat meidän kansallista turvallisuuttamme vaarantaa, maahan tuleminen voidaan jatkossa estää jo ennen kuin he tulevat tänne. Se, mikä tässä on poikkeuksellista ja mielestäni äärimmäisen hienoa, on se, että tämä kyettiin tekemään niin, että ei ole pakko tällaista puhuttelua järjestää tälle henkilölle, vaan se voidaan tehdä ilman puhuttelua. Jokainen ymmärtää, että jos pitäisi järjestää tällainen puhuttelu- tai tiedoksiantotilaisuus, niin menisi aika vaikeaksi ennakollisen maahantulokiellon määrääminen. 

Sitten tässä selkeytetään myöskin säilöönoton laskentaa, kiinnipitoaikoja, joka on varsin monimutkainen kompleksi kokonaisuutena ja vaatisi yhden päivän, että sen avaisi niin, että tavan kansalainen ymmärtää, mitä se tarkoittaa. Siellä käytännössä vastaanottopuolella voi jatkossa maksimissaan olla 6 plus 6 kuukautta ja sitten paluupuolella kiinniottoaika voi olla 6 plus 12 kuukautta, eli näin yhteenlaskettuna voi olla 30 kuukautta. Eli tätä selvennettiin tässä myöskin. 

Tämän yksi ehkä keskeisimpiä muutoksia on se tapa, johon ollaan pitkään pyritty, että ei voi olla päällekkäisiä lupia. Eli jos ihminen on Suomessa jollakin luvalla, niin kaikki muut luvat raukeavat, ja siihen tällä muutoksella on nyt pyritty. Eli aina automaattisesti ei voi ikään kuin hakea uutta lupaa, jos ei se vanha lupa raukea. Se on todella hyvä, koska viranomaistenkin on ollut vaikea päästä kiinni siihen, jos joku lupa on rauennut ja sitten on toinen päällä tai on parhaimmillaan ollut kahta tai kolmea lupaa päällekkäin. Siitä päästään tässä nyt osittain myöskin eroon. Hyvää on myöskin se, että ei voi ikään kuin hakemuksia uusimalla pitkittää sitä prosessia, vaan lähtökohtaisesti aina, jos valitusaikana teet sen uuden hakemuksen, se raukeaa automaattisesti ilman käsittelyä. 

Arvoisa rouva puhemies! Kiitos hallintovaliokunnalle mietinnön laatimisesta. Kaiken kaikkiaan pääministeri Orpon hallitus on tehnyt mielestäni monia, voi sanoa, varsin maltillisia uudistuksia, joita voi myös kutsua tiukennuksiksi maahanmuuttopolitiikkaan. Nämä ovat kuitenkin sellaisia, jotka vievät Suomea ehkä kohti tällaista yhteistä pohjoismaista linjaa, jossa itse asiassa uskon myös maahan muuttaneiden edun toteutuvan niin, että täällä Pohjolassa ja Suomessa eletään maassa maan tavalla ja on mahdollista todella tulla jäseneksi yhteiskuntaan ja löytää täältä oma paikkansa niin, että kouluttautuu, tekee työtä, osallistuu yhteiskunnan aktiivisena ja vastuullisena jäsenenä yhteiskuntaan. Mutta mikäli rikkoo yhteisiä pelisääntöjä vastaan, toimii piittaamattomasti niistä ehdoista, joilla maahan tullaan, niin silloin ei ole edellytyksiä jatkaa maassa oleskelua. 

Tässä mielessä on tärkeää, että Suomi seuraa myös muiden Pohjoismaiden linjaa. Pääministeri Orpon hallituksen varsin maltilliset uudistukset tässä mielessä ovat kuitenkin mielestäni askelia oikeaan suuntaan. Tässäkin hallituksen esityksen pohjalta hallintovaliokunta on mielestäni laatinut hyvän mietinnön, ja varmasti tältä pohjalta eduskunta voi aivan hyvillä mielin tämän lain sisällön nyt ensimmäisessä käsittelyssä hyväksyä.