Arvoisa puhemies! Kehysriihen päätöksiä laitetaan nyt vauhdilla voimaan. Tämä hallituksen esitys sisältää kolme kansalaisten arjen kannalta erittäin tärkeää lakimuutosta: Kotitalousvähennystä korotetaan tälle ja ensi vuodelle. Työmatkakulujen verovähennyksen omavastuu alenee tälle vuodelle. Virkistyssetelien käyttömahdollisuudet laajenevat metsästykseen ja kalastukseen, ja samalla niiden arvo nousee. 

Kotitalousvähennys siis nousee tämän ja ensi vuoden ajaksi 500 eurolla 1 600 eurosta 2 100 euroon. Suomalaiset siivous-, remontti- ja hoivayrittäjät tekevät tärkeää työtä. Kotitalousvähennystä parannetaan, jotta heille saataisiin paremmin kysyntää, nyt kun suomalaisten ostovoima on onneksi alkanut kasvamaan. 

Työmatkakulujen omavastuualennus puolestaan on yksi keino kompensoida työmatkailijoille korkeita bensan hintoja. Vähennyksen omavastuuosuus laskee 900 eurosta 800 euroon. Oman kodin ja työpaikan välisistä matkakustannuksista saa siis tälle vuodelle vähentää verotuksessa nykyistä suuremman osan. Töissä käymisen on oltava kannattavaa ja autoilun kulujen pysyttävä kohtuullisina. Siksi hallitukselta on saatu jälleen tämä uusi toimenpide autoilijoiden hyväksi, sen lisäksi, että aiemmin ollaan muun muassa kohtuullistettu jakeluvelvoitteen nousua sekä laskettu bensaveroa ja ajoneuvoveroa. Sen jakeluvelvoitteen, senkin olisi saanut poistaa kyllä poistaa aivan kokonaan. Se on täysin ilmasto-huuhaa-vaatimus. Siitä ei ole muuta kuin haittaa eikä mitään vaikutusta mihinkään ilmastoon, varsinkaan mitkään suomalaisten minimaaliset päästöt eivät vaikuta mihinkään globaaliin ilmastoon millään tavalla. 

Kolmas tähän hallituksen esitykseen sisältyvä parannus on liikunta- ja kulttuurietuun tehtävät muutokset. Edun enimmäisarvoa korotetaan 400 eurosta 540 euroon vuodessa. Tällä huomioidaan hintojen kehitys, sillä tuen määrään ei ole koskettu kertaakaan vuoden 2009 jälkeen. Erittäin hienona asiana pidän sitä, että virkistysseteleitä saa jatkossa käyttää myös fyysistä aktiivisuutta edellyttäviin luontoharrastuksiin, siis käytännössä esimerkiksi kalastus- tai metsästysluvan hankintaan tai eräoppaiden palveluihin. 

Arvoisa puhemies! Tärkeitä lakimuutoksia nämä kaikki, ja hyvä, että ne saadaan nyt voimaan ja vaikuttamaan heti tämän vuoden verotuksessa. — Kiitos. 

Arvoisa puhemies! Käsittelemme tänään esitystä tuloverolain muuttamisesta. Se sisältää kolme muutosta, joista keskeisin koskee kotitalousvähennyksen korottamista ja sääntelyn kehittämistä siten, että se tukee paremmin tavallisten ihmisten arkea. Kotitalousvähennys on monelle Suomessa tärkeä keino hankkia arjen palveluita. Se auttaa esimerkiksi ikäihmisiä asumaan kotonaan pidempään, tukee lapsiperheitä arjen keskellä ja kannustaa käyttämään laillisia palveluita. Nyt esitettävä sääntely, väliaikaiset enimmäismäärän ja vähennysprosentin korotukset, vahvistaa tätä roolia entisestään. Tämän muutoksen keskeisenä tavoitteena on vahvistaa kotitalouksien palvelukysyntää ja elvyttää rakentamisalaa. Samalla esitetään työmatkavähennyksen omavastuuosuuden väliaikaista alentamista sekä liikunta- ja kulttuuriedun enimmäismäärän korottamista arjen tarpeiden turvaamiseksi. 

Arvoisa puhemies! Kotitalousvähennyksen korottaminen tarkoittaa käytännössä sitä, että yhä useampi voi hyödyntää vähennystä ja sen taloudellinen merkitys kasvaa. Tämä keventää suoraan kotitalouksien kustannuksia tässä vaikeassa ajassa. Samalla se parantaa ostovoimaa tilanteessa, jossa monien perheiden talous on ollut tiukilla. Siksi kyse ei ole vain yksittäisestä veromuutoksesta vaan konkreettisesta tavasta helpottaa ihmisten arkea. Kun arjen palvelut ovat paremmin saavutettavissa, se tukee jaksamista, hyvinvointia sekä työn ja perheen yhteensovittamista. 

Arvoisa puhemies! Kotitalousvähennyksen korottamisella on myös laajempia vaikutuksia. Se lisää kysyntää palveluille ja tukee työllisyyttä erityisesti pienissä yrityksissä. Samalla se torjuu harmaata taloutta, koska palveluja ostetaan virallisten kanavien kautta. Siksi on hyvä, että tämä pitkäaikainen tavoite on vihdoin saatu esitykseksi ja etenee. Esityksen muut tuloverolain muutokset tukevat samaa tavoitetta. Tavoitteemme on tehdä verotuksesta selkeämpää, oikeudenmukaisempaa ja paremmin arjen tilanteisiin vastaavaa. Kun sääntely on ymmärrettävää ja ennakoitavaa, se lisää luottamusta järjestelmään. 

Arvoisa puhemies! Tämä esitys on hyvä esimerkki siitä, miten veropolitiikalla voidaan vaikuttaa suoraan ihmisten arkeen. Se tuo helpotusta kotitalouksille, tukee työtä ja yrittäjyyttä sekä vahvistaa reilua kilpailua. Siksi esityksessä on lopulta kyse turvallisen arjen takaamisesta. — Kiitos, arvoisa puhemies. 

Arvoisa puhemies! Tuloverolain muutoksilla korotetaan määräaikaisesti kotitalousvähennystä, parannetaan matkakuluvähennystä ja nostetaan verovapaan liikunta- ja kulttuuriedun enimmäismäärää. 

Kotitalousvähennyksen korotus tekee arjessa tarvittavan avun ostamisesta edullisempaa. Sitä kannattaa hyödyntää esimerkiksi kotona tehtävän siivouksen, remonttien ja fysioterapian ostamisessa. Kotitalousvähennyksen korotus lisää palveluiden kysyntää. Se tukee erityisesti pieniä yrityksiä ja rakennusalaa. Kotitalousvähennystä koskeva muutos tulee voimaan takautuvasti jo vuoden 2026 alusta ja on voimassa vuoden 2027 loppuun asti. Nyt kannattaa siis teettää esimerkiksi remontteja ja piha- ja puutarhatöitä. 

Työnantajan tarjoaman verovapaan omaehtoisen liikunta- ja kulttuuriedun enimmäismäärä nousee puolestaan 400 eurosta 540 euroon. Jatkossa liikuntaedun piiriin voidaan sisällyttää myös fyysistä aktiivisuutta edellyttäviä luontoharrastuksia, kuten kalastukseen ja metsästykseen liittyviä palveluja. Korotus tukee kulttuuri-, urheilu-, tapahtuma- ja eräalan yrittäjiä. 

Talouden kasvu on käynnistymässä, ja näillä päätöksillä annetaan lisää vauhtia taloudellisen toimeliaisuuden paranemiselle. — Kiitos. 

Arvoisa herra puhemies! Lisää kotitalousvähennyksestä: Kotitalousvähennyksen määräaikainen korotus on juuri tähän suhdannetilanteeseen sopiva toimi. Rakentaminen on ollut pitkään vaikeuksissa, kotitalouksien palvelukysyntä on heikentynyt ja monet remontit sekä muut hankinnat ovat jääneet odottamaan. Nyt kotitalousvähennyksen enimmäismäärä nostetaan vuosiksi 26—27 sinne 2 100 euroon. Samalla yritykselle maksetusta työkorvauksesta tehtävä vähennys nousee 40 prosenttiin ja palkasta tehtävä vähennys 15 prosenttiin. Korotus helpottaa remontti-, siivous-, hoiva- ja muiden kotitalouspalvelujen ostamista. Samalla se tukee suomalaisia pienyrityksiä, rakennusalaa ja palvelualojen työllisyyttä. Parhaimmillaan se kannustaa kotitalouksia toteuttamaan hankintoja, jotka muuten jäisivät tekemättä tai siirtyisivät myöhemmäksi. 

Arvoisa herra puhemies! On kuitenkin tärkeää muistaa tässäkin tilanteessa julkisen talouden vaikea tilanne. Kotitalousvähennys on tärkeä ja myös hyödyllinen osa verojärjestelmää, mutta sekään ei voi olla täysin sopeutustoimien ulkopuolella. Hallitus leikkasi kotitalousvähennystä vuoden 2025 alusta osana välttämätöntä julkisen talouden tasapainottamista. Nyt tätä aiempaa leikkausta ei peruta. Aiemmin päätetty alempi perustaso säilyy voimassa, kyse onkin vain määräaikaisesta korotuksesta vuosille 26 ja 27. Enimmäismäärää ei palauteta vanhalle 2 250 euron tasolle, vaan se nostetaan maltillisemmin 2 100 euroon. Myös 150 euron omavastuu säilyy ennallaan. 

Tässä ei siis palata vanhaan eikä luovuta julkisen talouden sopeuttamisesta. Kyse on tarkasti rajatusta suhdannetoimesta, jolla vastataan rakentamisen vaikeuksiin ja kotitalouksien heikkoon palvelukysyntään. Samaan aikaan lisätalousarviossa on myönnetty määräraha taloyhtiöiden energiaremonttien vauhdittamiseen. 

Taloudesta on viime aikoina kuulunut positiivisia uutisia, joten tällaiset määräaikaiset ja myös kohdennetut toimet ovat enemmän kuin paikallaan. — Kiitoksia. 

Arvoisa herra puhemies! Todellakin tässä esityksessä parannetaan kotitalousvähennystä väliaikaisesti, niin ikään parannetaan työmatkavähennystä sekä korotetaan työnantajan tarjoamien liikunta- ja kulttuurietujen enimmäismääriä. Täytyy sanoa, että minä kyllä kannatan, puhemies, näitä esityksiä. [Oikealta: No hyvä!] — Eikö niin, että hyvä näin? Minä kannatan todellakin näitä esityksiä. — Täytyy sanoa, että on ihan ilahduttavaa, että hallitus on tässä tullut SDP:n linjoille. Nimittäin mehän olemme tässä jo siitä asti, kun hallitus leikkasi kotitalousvähennystä, esittäneet sen parantamista, perustelleet sitä muun muassa sillä, että naisvaltaisia yrityksiä voidaan tukea tätä kautta hoiva- ja hoito- sekä siivousavun kanssa, ja sitten tietenkin siinä on myös tämä rakennus- ja remonttipuoli olemassa. Samoin tämä työmatkavähennys: hallitushan heti ensi töikseen sitä leikkasi viime kauden tasosta, ja esitimme tässä matkan varrella ja kolmen vuoden ajan tämänkin osalta, että tätä voisi parantaa, ja hyvä — voiko tässä nyt sanoa, että parempi myöhään kuin ei milloinkaan? — että olette tulleet sitten SDP:n linjoille. Silloin kun olemme tässä matkan varrella eri vuosina esittäneet näitä asioita, kotitalousvähennystä, työmatkavähennystä, niin hallituksen riveistä on kyllä raivokkaasti vastustettu näitä SDP:n esityksiä ja kerrottu, että ei nyt tarvita tällaisia, ja taas kerran huonoja esityksiä, SDP:llä ei ole vaihtoehtoja, mutta nyt sitten parista näistä vaihtoehdoista on hallituskin ottanut kopin, ja hyvä niin.  

Haluan sanoa henkilökohtaisesti tähän, että mielestäni myös tämän kulttuuri- ja liikuntaedun parantaminen on äärimmäisen hyvä toimenpide. Se lisää paitsi fyysistä myös henkistä huoltovarmuutta näinä päivinä, ja uskon, että sillä voidaan myös saada aikaan tietynlaista työllisyyttä, koska kuitenkin liikunta-alan yrittäjät, kulttuurialan toimijat voivat sitä kautta sitten saada lisää asiakkaita, ja tätä kautta voi myös taloudelle olla tästä ihan hyvää seurausta.  

Puhemies, vielä ehkä yksi asia tästä kotitalousvähennyksestä. Tämä on vähän sellainen oma lempilapseni, josta olen kyllä pitkään puhunut: Kun puhutaan nyt tässäkin yhteydessä, että kotitalousvähennyksen kautta näitä remontteja tuetaan, hyvä niin, niin olen jo pitkään pohtinut, ja olemme SDP:nkin vaihtoehtobudjeteissa nostaneet esiin, että voisi olla järkevää myös laajentaa tätä kotitalousvähennystä asunto-osakeyhtiöiden remontteihin. Nimittäin tällä hetkellähän omakotitaloihin voi tehdä kotitalousvähennyksellä laajempia remontteja, mutta asunto-osakeyhtiöihin eli kerros- ja rivitaloihin tyypillisesti tätä samaa vähennystä ei voida käyttää. Siksi jätän nyt tällaisen ajatuksen jyvän vielä sinne hallituksen riveihin, josko sitten tätä kotitalousvähennystä paitsi nyt parannetaan, niin voitaisiin tulevaisuudessa myös laajentaa. — Kiitoksia, arvoisa puhemies.  

Ärade herr talman! Det här lagförslaget betyder ändringar i inkomstskattelagen. Dessa förändringar tillämpas i beskattningen redan för år 2026 och är viktiga för finländska och åländska hushåll. Det är en mycket viktig helhet.  

Hushållsavdragets maximibelopp och avdragsprocenter höjs för åren 2026 och 2027. Maximibeloppet höjs till 2 100 euro för hushållsavdraget och avdragsprocenten för arbete köpt av företag höjs till 40 procent från dagens 35 procent och dessutom 15 procents avdrag för lönen. Det här är mycket bra insatser för att öka den ekonomiska aktiviteten, stöda sysselsättningen och företagandet samt minska den gråa ekonomin. Det här är pengar som nästan alltid stannar i det lokala samhället och bidrar till den lokala sysselsättningen på orten och som stöder många hushåll att göra renoveringar eller använda andra tjänster som är viktiga. Så här är det i alla fall på Åland. 

Den här ändringen kommer att ha stor betydelse för åländska hushåll. Vi har många småföretag som erbjuder tjänster, och det jag tror och hoppas är att många hushåll också kommer att utnyttja det ökade avdraget samtidigt som det stöder ökad sysselsättning och småföretagare, som i vissa branscher haft det tufft en längre tid. Den här höjningen av hushållavdraget bör också göras permanent. 

Ärade talman! Dessutom indexjusteras maximibeloppet för den skattefria motions- och kulturförmånen som arbetsgivare erbjuder arbetstagare. Den höjs till 540 euro från dagens 400 euro. Förmånen utvidgas att gälla också friluftsliv, som fiske och jakt. Det här är positivt för människors fysiska och psykiska välmående samt för kultursektorn. Ett fysiskt och psykiskt välmående ökar folkhälsan och minskar dessutom kostnaderna för sjukvården, då det kan förebygga sjukdomar. 

Till sist innehåller lagförslaget sänkningen av självrisken för resekostnadsavdraget som man kom överens om i budgetförhandlingarna. Avdraget höjs med 100 euro till 800 euro för år 2026, vilket betyder att alla anställda som behöver använda egen bil för att komma till jobbet och som nu har påverkats av de kraftigt ökade bensinpriserna som stängningen av Hormuzsundet inneburit kommer att få 100 euro mer i handen för det här årets kostnader för arbetspendling. Det här har en konkret betydelse för hushållen. 

Arvoisa herra puhemies! Tämä lakiesitys merkitsee muutoksia tuloverolakiin. Näitä muutoksia sovelletaan verotuksessa jo verovuodesta 2026 alkaen. Kotitalousvähennyksen enimmäismäärää ja vähennysprosenttia korotetaan vuosiksi 2026 ja 2027. Nämä ovat erittäin hyviä toimia taloudellisen aktiivisuuden lisäämiseksi, työllisyyden ja yrittäjyyden tukemiseksi sekä harmaan talouden vähentämiseksi. Kyse on rahasta, joka usein jää paikalliseen yhteisöön, edistää paikallista työllisyyttä ja auttaa monia kotitalouksia toteuttamaan remontteja ja hankkimaan muita palveluja. Tärkeä esitys. 

Arvoisa puhemies! Tämä hallituksen esitys tuloverolain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta on ihan asiallinen ja hyvä esitys, mutta kun muistetaan, mistä tässä on tultu, niin ensinnäkin kotitalousvähennys oli 2 250 euroa vuonna 23 ja se pudotettiin siitä 1 600 euroon ja nyt palautettiin 2 100 euroon ja vähän rajoja muutettiin, mutta ei palautettu siihen tasoon, mikä se oli aikoinaan. Nämä perusteet, juuri niin kuin täällä on tullut esiin, että sillä halutaan edesauttaa kotimaista kysyntää ja perheitten mahdollisuuksia ostaa tiettyjä palveluja ja ehkäistä harmaata taloutta, ovat juuri näitä asioita, mistä oppositio on tässä koko ajan puhunut, ja nyt hallitus onneksi on ne kuunnellut, mutta ei palauttanut sitä siihen määräänsä, mikä se oli 23 ja 24:kin vielä. Eli tässä mielessä vedetään takaisin sitä leikkausta, mikä aikaisemmin tehtiin, ja olisi ollut hyvä, että se olisi ollut voimassa tässä koko ajan, koska työllisyystilanne on koko ajan ollut erittäin erittäin huono. Tässä mielessä tämä on semmoinen asia, ja onneksi nyt vihdosta viimein tätä korjataan.  

Arvoisa puhemies! Tämä toinen esitys koskee työmatkakuluvähennystä, jolla omavastuuta alennettaisiin väliaikaisesti 800 euroon, ja siinäkin kannattaa muistaa se, että vuonna 2023 se alaraja oli 750 euroa ja yläraja 8 400 euroa. Nyt sitä alarajaa, 900, pudotettiin 800 euroon ja sitten yläraja pysyy edelleen 7 000 eurossa. Olisi ollut aika kohtuullista, että näitä pidempiä työmatkoja ja työn perässä liikkumista olisi tuettu ja nostettu tätä ylärajaa ylemmäs tästä 7 000:sta, sellaiseksi kuin se oli aikoinaan 2023. Tässä mielessä työn perässä liikkumista olisi kannustettu ja sen työn vastaanottamista vähän pitemmältä. Nämä olisivat olleet oikeita toimia, mutta kun näitäkin rajoja leikattiin silloin alussa ja nyt palautetaan yhdellä sadalla eurolla tuota alarajaa, niin käytännössä viedään asioita takaisinpäin siitä, miten ne olisi pitänyt viedä.  

Arvoisa puhemies! Sitten tämä liikunta- ja kulttuurisetelin enimmäismäärän nosto 540 euroon: Totta on, että se on vuodesta 2009 saakka ollut samalla 400 euron tasolla, ja nyt se on niin kuin inflaatiotarkistettu ja nostettu siihen 540 euroon, ja sitä myös on laajennettu koskemaan luonto-, kalastus- ja metsästystoimintaa. Tässä mielessä tämä on aiheellinen korjaus, ja tämähän on pysyvä muutos siihen. Nämä kaksi muuta ovat väliaikaisempia muutoksia ja kestävät vain tietyn ajan.  

Eli olisi kannattanut kuunnella jo aikaisemmin, näillä hyvillä perusteilla, mitä täältä nyt on tuotu näitten vaikutuksista, kotitalousvähennyksen ja erityisesti tämän matkakuluvähennyksen osalta niitä viestejä, mitä oppositiosta tuli, ja tämä ylärajan nosto olisi huomioitava tässä matkakuluvähennyksessä.  

Arvoisa puhemies! Edustaja Viitanen puhui myös kotitalousvähennyksen laajentamisesta siihen suuntaan, että asuntoyhtiöissä voisi sitä myöskin käyttää. Se kannattaisi ottaa valikkoon, kun mennään eteenpäin. — Kiitos.  

Arvoisa puhemies! Kehysriihen päätöksiä laitetaan nyt napakasti toimeen, mikä on erinomaisen hyvä asia maamme taloudellisessa tilanteessa. Hallituksen esityksessä tehdään muutoksia, jotka näkyvät tavallisten ihmisten arjessa. Kotitalousvähennystä korotetaan vuosiksi 2026 ja 2027, liikunta- ja kulttuurietua laajennetaan sekä työmatkojen matkakuluvähennyksen omavastuuta alennetaan. 

Kotitalousvähennyksen enimmäismäärä nousee 1 600 eurosta 2 100 euroon. Samalla yritykselle maksetusta työstä saatava vähennys kasvaa ja myös palkatun työn vähennys paranee. Tämä helpottaa remonttien, siivouspalvelujen, hoivapalvelujen ja muiden kotitalouksien tarvitsemien palvelujen ostamista. Kotitalousvähennys tulee voimaan kuluvana vuonna takautuvasti, ja sitä voi hyödyntää myös vuonna 2027. Rakennusala on ollut pitkään vaikeuksissa. Moni yritys ja yrittäjä on joutunut odottamaan töitä, ja kotitaloudet ovat siirtäneet remontteja myöhemmäksi. Korotettu kotitalousvähennys kannustaa tilaamaan työtä juuri nyt, kun talous tarvitsee lisäkysyntää. Kotitalousvähennystä ei palauteta aikaisemmalle tasolle, vaan korotus koskee rajattua aikaa. Tarkoitus on tukea taloutta nykyisessä tilanteessa ja auttaa palvelualoja sekä rakentamista pääsemään vahvempaan vauhtiin. 

Arvoisa puhemies! Liikunta- ja kulttuuriedun enimmäismäärä nousee 540 euroon vuodessa. Samalla etua voi käyttää aiempaa useampaan harrastukseen, kuten kalastukseen ja metsästykseen, liittyviin palveluihin, kuten vaikkapa eräopaspalveluun. Liikunta ymmärretään usein melko kapeasti, vaikka suomalaisille luonto on tärkeä paikka liikkua ja harrastaa. Kalastus ja metsästys edellyttävät liikkumista, luonnontuntemusta ja aktiivista harrastamista. Ne ovat monelle elämäntapa, joka siirtyy sukupolvelta toiselle. Metsästyksellä on merkitystä myös riistakantojen hoidossa. Kalastus kuuluu Suomen vanhimpiin harrastuksiin, ja sitä harrastetaan eri puolilla maata rannikoilta sisävesille. Luontoharrastusten sisällyttäminen liikunta- ja kulttuurietuun tunnistaa paremmin suomalaiset harrastustavat ja kohtelee erilaisia liikuntamuotoja tasapuolisemmin. Näillä liikunta- ja kulttuurieduilla lisätään myös henkistä huoltovarmuutta. 

Arvoisa puhemies! Työmatkojen matkakuluvähennyksen omavastuu laskee väliaikaisesti 900 eurosta 800 euroon. Monella paikkakunnalla oma auto on välttämätön työssäkäynnin vuoksi harvaan asutussa ja pitkien välimatkojen maassamme, jossa polttoaineen ja liikkumisen kustannukset vaikuttavat suoraan toimeentuloon. 

Talouden kasvu on käynnistynyt, ja nämä nykyhallituksen päätökset ja toimet tukevat ja vauhdittavat tätä kasvua. Nyt kannattaa siis suomalaisten hyödyntää nämä esityksen toimet arjessaan. — Kiitos. 

Arvoisa puhemies! Tämä kotitalousvähennyksen ja työmatkavähennyksen määräaikainen parannus on ehdottomasti kannatettava ja tarpeellinen, samoin liikunta- ja kulttuuriedun parantaminen. Toivotan nämä esitykset tervetulleiksi ja annan niille tukeni.  

On erittäin hyvä, että hallitus nyt viimein on päättänyt osin purkaa näitä päätöksiä, joilla se alkukaudesta päätti kiristää suomalaisten verotusta. Esitykset ovat siis kannatettavia, mutta harmittelen kyllä sitä, että kotitalousvähennyksen ehtoja ei nyt palauteta sille tasolle ja niille ehdoille, joilla se oli vielä vuonna 2024, mikä olisi keskustan budjettivaihtoehdossa ollut näin.  

Haluan myös korostaa esitystä, jonka keskusta on tehnyt nyt moneen kertaan aiemmin, että tämä vähennys voitaisiin tuplata yksin asuvien ja yksinhuoltajien osalta. Yhden aikuisen taloudessahan esimerkiksi remonttien teettäminen ja toteuttaminen on muutoinkin vaikeampaa, kun maksajia on vain yksi, ja sitten myös kun tämän vähennyksen saa tietysti tällä hetkellä vain yksinkertaisena, niin silloin tietysti remonttien tekeminen on vaikeampaa. Olisikin perusteltua, että yhden aikuisen talouksissa tämä vähennys olisi tuplat siitä, mitä yhdelle hengelle.  

Haluan myös todeta tästä matkakulujen omavastuun heikennyksen osittaisesta perumisesta, että pidän hyvänä, että tätä nyt parannetaan, mutta siinäkin olisi ollut perusteltua palata sille tasolle, jolla se aiemmin oli.  

Mutta kiitoksia tästä esityksestä. Tuki sille.  

Arvoisa puhemies! Tässähän tosiaan hallitus esittää korotuksia niin tähän kotitalousvähennykseen, työmatkaetuun kuin myös kulttuuri- ja liikuntaetuun, ja tervehdin kyllä tätä esitystä ilolla. Nämä päätökset toteutuessaan tukevat kotimaista kysyntää ja myöskin sitä kautta meidän työllisyyden kohentumista. Mutta tietysti sitten samaan aikaan täytyy todeta, että onhan tämä valitettavan poukkoilevaa päätöksentekoa hallitukselta, joka aikaisemmin esimerkiksi tätä kotitalousvähennystä leikkasi. Suhdannetilannehan oli jo silloin nähtävissä, joten tässä on hukattu nyt vuosia sen osalta ja nimenomaan nämä naisvaltaiset alat, joita kotitalousvähennys erityisesti koskettaa, ovat kärsineet nyt tästä hallituksen poukkoilevuudesta ja siitä, ettei ole ymmärretty, että kotitalousvähennyksellä on tärkeä merkitys kotimaisen kysynnän ja työllisyyden tukemisessa, mutta sentään nyt viimein siis tällä esityksellä hallitus tunnustaa myöskin omat virheensä näiden aiempien leikkausten tekemisessä.  

Arvoisa puhemies! Haluan myös tämän edustaja Viitasen esiin nostaman asian ottaa esiin, eli että kyllä tässä kannattaisi jatkossa pohtia kotitalousvähennyksen laajentamista asunto-osakeyhtiöihin eli erityisesti kerrostaloihin, rivitaloihin ja paritaloihin, koska varsinkin täällä kaupungissa, missä on paljon tämän mallista asumista, on aivan tarpeetonta jakaa erilaisia kotitalouksia tällä tavalla. Luulen, että tämä laajennus kyllä, niin kuin tutkimustietokin osoittaa, maksaa itse asiassa itsensä takaisin. Joten toivon, että tätä laajennusta voisi hallitus riippumatta sen väristä myöhemmin tulevina vuosina edistää.  

Arvoisa herra puhemies! Todellakin, esityksessä korotetaan määräaikaisesti kotitalousvähennystä, ja onhan tämä äärimmäisen hienoa, että tämä asia etenee. Siis kysymys on suoraan siitä, että pystytään helpottamaan suomalaisten arkea konkreettisesti, on kyse sitten arjen avun, siivouksen, remonttien, hoivan, fysioterapian tai kotona tehtävien palvelujen ostamisesta. Kun niitä pystytään tuomaan lähemmäs ihmisen ostokykyä, niin mikä sen parempaa. Samalla siis tuetaan myös yritysten toimintamahdollisuuksia, ja ennen kaikkea se osuu niihin pienempiin yrityksiin, yksinyrittäjiin ja rakennusalaan ja parantaa toimintamahdollisuuksia palvelualoilla, toivottavasti myös sitä kautta työllistää. 

Se, mitä itse kuitenkin haluaisin tuoda esiin, toiveen, tai on se sitten vaikka haave, niin kyllä itse unelmoin siitä, että meillä Suomessa joskus olisi sellainen yleinen verotaso — on sitten vaikka ansiotuloverotuksesta kysymys — niin alhainen, että Suomessa palveluiden ostaminen onnistuisi ilman vähennyksiä ja ihmisillä oikeasti jäisi rahaa niin paljon omasta työstään eli palkastaan käteen, että se palveluiden ostaminen onnistuisi ilman tämänkaltaisia vähennysjärjestelmiä. Me nähdään Suomessa, että tällä hetkellä ne ovat tarpeellisia, mutta ennen kaikkea pystyttäisiin Suomea rakentamaan sitä kohti, että tämä ei olisi se tapa, millä Suomessa palveluita voi ostaa. 

Ehkä tähän viitaten itseäni hieman harmittaa se, että demareiden tapa nostaa tällainen yksittäinen vähennys nyt täällä nousee esiin, kun samaan aikaan he ovat siis itse esittäneet lähes koko Suomen pysäyttävää veromoukaria, että yrittäminen ei enää kannattaisi, ja sitä kautta siinä ei enää ehkä kotitalousvähennyskään olisi asiaa parantamassa. Tämä on minulle jälleen kerran siihen omaan unelmaani selkeä viesti, eli se, että me lähdetään tielle, jolla yrittämisen ja työn tekemisen verotusta korotetaan merkittävästi, on kyllä aivan ensimmäinen askel sille, että meillä ei palveluita enää pystytä ostamaan. Eli tämä on mielestäni se iso kuva, missä meidän pitäisi uskaltaa edetä. — Kiitos. 

Arvoisa puhemies! Meillä taloudessa näkyy lukuisia hyviä merkkejä. Se on erittäin myönteistä pitkän, vaikean taloustilanteen jälkeen, ja toivottavasti nämä merkit nyt vain vahvistuvat. Tämä on yksi hyvä lisä, piristysruiske toivottavasti siihen kotitalouksien kulutukseen, mutta sitä kautta myös laajasti näitä palveluita koteihin vieville aloille, joita tämä kotitalousvähennyksen korotus koskettaa. 

Tervehdin erittäin myönteisesti sosiaalidemokraattien ehkä historiallisestikin poikkeuksellisen vahvoja myönteisiä kannanottoja kotitalousvähennystä kohtaan tässä keskustelussa. On erittäin arvokasta — tällä hetkellä vasemmistoliitosta ei ketään ole paikalla, eikä ole kuulunut, mikä on heidän kantansa — että sosiaalidemokraatithan ovat tällä vaalikaudella kääntäneet takkinsa kotitalousvähennyksen osalta ja kääntyneet vahvasti kannattamaan sitä. Se on erittäin tervetullut muutos siihen, että vielä vuonna 2024 SDP itse asiassa esitti leikkausta kotitalousvähennykseen. Nyt saimme selkeän viestin, että sosiaalidemokraateille kotitalousvähennys on lähes pyhä ja siihen ei varmasti tulevaisuudessakaan sitten kosketa. 

Tämä on selkeä toimenpide auttamaan ihmisten arkea. Kotitalousvähennys on kohdennettu erityisesti arjen apuun, siivoukseen, kotien pieniin remontteihin, hoivaan, fysioterapiaan ja muuhun kotona tehtävään työhön. Tämä tulee toivottavasti näkymään myös tilauskirjoissa ja sitä kautta maamme työllisyydessä myönteisellä tavalla. 

Tämä muutos tulee voimaan siis takautuvasti, ja halusimme sitä silloin tuoreeltaan heti viestittää, että ei tarvitse jäädä odottamaan, ja haluan tänäänkin alleviivata sitä, että jos tätä keskustelua kuuntelee, että koska tuo parempi kotitalousvähennys tulee voimaan, niin parempi kotitalousvähennys on tullut voimaan 1.1.2026. Eli takautuvasti niistäkin toimista, joita alkuvuoden aikana on tehnyt — kylpyhuoneremonttia, keittiöremonttia, fysioterapiaa, siivousta tai muuta — on oikeutettu saamaan tämän korotetun, paremman kotitalousvähennyksen. Enimmäismäärää pääministeri Petteri Orpon hallitus nostaa nyt 2 100 euroon, ja vähennysprosentti nousee 35 prosentista 40 prosenttiin. Lisäksi öljylämmityksestä luopumisen korotettu vähennys säilyy ennallaan. 

Tässä käytiin hyvää keskustelua siitä, pitäisikö kotitalousvähennystä sitten laajentaa asunto-osakeyhtiöihin. Se on ihan tervetullutta pohdintaa. Tätä on käyty varmasti ainakin kymmenen vuoden ajan, ja siihen on ollut omat syyt, miksi se ei ole edennyt. Isoin syy on tietysti ollut se, että näissä kiinteistöissä ikkunat ja tämäntyyppiset ovat kuuluneet asunto-osakeyhtiöiden vastuulle, mutta nyt näyttää siltä, että yhä suuremmassa osassa Suomea itse asiassa asunto-osakeyhtiöt eivät saa enää lainaa. Silloin tämä lainanottovaade tai -tarve siirtyy asuntojen osakkaille, ja silloin voitaisiin tulla hyvin siihen tilanteeseen, että olisi ihan perusteltua tuoda ne samalle viivalle tämän kanssa, että jos asunnon omistaja joutuu teettämään niitä remontteja, jotka ennen ovat kuuluneet asunto-osakeyhtiölle, niin sanotusti enempi omana työnään tai ainakin kantamaan niistä taloudellisen vastuun suoraan henkilökohtaisella lainalla, niin silloin tämä laajennus voisi olla enemmän kuin perusteltu. 

Arvoisa puhemies! Sitten tämä matkakuluvähennys — erittäin tervetullut. Sen omavastuu lasketaan nyt 900 eurosta 800 euroon. Se tulee varmasti näkymään meidän työllisyyskehityksessä. Ja sitten erittäin iso kokonaisuus tässä on liikunta- ja kulttuuripuoli, jossa nyt sitten tämä etu hyvinvointiin, harrastamiseen, liikuntaan nostetaan 400 eurosta 540 euroon. Se on ollut samalla tasolla vuodesta 2009 lähtien, ja nyt sitten lähes 20 vuoden jälkeen sitä enimmäismäärää korotetaan 400 eurosta 540 euroon. Pidän myös erittäin myönteisenä, että tämä vähennys laajennetaan koskemaan myös kalastusta ja metsästystä, ja tällä puolella se on otettu erittäin myönteisesti myös vastaan. 

Kolme hienoa esitystä pääministeri Petteri Orpon hallitukselta. 

Arvoisa puhemies! Vain toteaisin tässä edustaja Kaunistolle, että meillä on jo kaikissa vaihtoehtobudjeteissa ollut esitykset siitä, miten me asioita hoidetaan, ja joka kerta on velanottoa vähemmän kuin hallituksella ja tasapaino on ollut parempi. Eli tässä lyhyt vastaus siihen. Voimme jatkaa tätä keskustelua vaikka koko illan.  

Arvoisa puhemies! Tässä on vain mielenkiintoista, että tätä kotitalousvähennystä, joka oli 2 250 vuosina 23 ja 24, pudotettiin ensin 1 600 euroon ja nyt sitä pidetään suurena voittona, kun sitä palautetaan 2 100 euroon. [Timo Heinonen: Se on monelle ihmiselle iso!] — Mutta miksi te laskitte sitä? Tämä on se kysymys. Nyt sitä laskettiin juuri silloin, [Timo Heinosen välihuuto] — kuulkaa, edustaja Heinonen — kun rakentaminen oli kaikkein syvimmillään lamassa vuoden 25 aikana. Kun katsotaan tätä, mihin tätä vähennystä eniten käytetään, niin sitä käytetään asunnon kunnossapitoon ja perusparannukseen. 75 prosenttia kotitalousvähennyksestä menee siihen. Vain 20 prosenttia menee kotitaloustyöhön, hoiva- ja hoitotyöhön vain vajaa neljä prosenttia. Eli se painopiste on näissä remonteissa, ja siinä mielessä tämä palauttaminen nyt takaisinpäin on tässä rakentamistilanteessa hyvä asia.  

Tässä puhutaan kuitenkin erittäin isosta rahamäärästä Suomen kannalta. Kun katsotaan, niin vähennyksen kokonaismäärä oli 538 miljoonaa vuonna 24. Se on aika iso määrä. Keskimääräinen vähennys on vähän yli tuhat euroa. Kyllä tässä puhutaan isosta luvusta. 520 000 ihmistä sai sitä vuonna 24. Me ei puhuta mistään pienestä vaikutuksesta tässä asiassa, jonka ympärillä tässä nyt puhutaan.  

Arvoisa puhemies! Edelleenkin sanon sen, että tämä matkavähennyksen 100 euron alentaminen on hyvä, mutta se merkittävämpi vaikutus olisi ehkä ollut sillä ylärajan nostolla, niin että oltaisiin menty vähän pitemmälle hakemaan töitä. Se on nyt siellä 7 000:ssa, kun se oli aikaisemmin 8 400. Olisi palautettu se siihen, niin että se olisi vähän pitempimatkalaisille, jotka autolla kulkevat työn perässä, vaikuttanut erittäin positiivisesti, ja tässä mielessä se olisi ollut hyvä asia.  

Kaiken kaikkiaan nämä esitykset, jotka tässä ovat meillä käsittelyssä — hallituksen esitys 113 — ovat kaikki kannatettavia, ja siinä mielessä voi sanoa, että ne ovat niitä esityksiä, joita on helppo myös tukea täällä.  

Arvoisa puhemies! Mukava kuulla hyvää palautetta myös eduskunnan oppositiopuolueilta tämän hallituksen esityksen osalta. On todella helppo kannattaa tätä kotitalousvähennyksen parannusta. Tämä vastaa ehkä kahteen aivan olennaiseen näkökulmaan juuri tässä ajassa, eli tietysti ennen kaikkea siihen, että kun kotitalousvähennystä parannetaan, niin silloin edistetään suomalaista työtä. Sen edistäminen tietysti tässä tilanteessa, jossa talouden käännettä rakennetaan, on juuri nyt tärkeää. On hienoa, että tämä pystytään myös lainsäädäntöteknisesti tuomaan voimaan niin, että tämä tulee takautuvasti jo tämän vuoden alusta, jolloin sitten kotitaloudet tämän täyden hyödyn siis saavat tästä esityksestä.  

Se toinen näkökulma, joka on tietysti vähän pitkäkestoisempikin kysymys, on nimenomaan se, että kotitalousvähennys auttaa kyllä juuri tätä demografista haastetta, joka suomalaista yhteiskuntaa kohtaa. Eli toisaalta meillä on hyvin laaja ikääntyvä väestö, jonka kotona asumista täytyy pyrkiä kaikin tavoin helpottamaan niin, että siellä kotona jaksetaan ja kotona pärjätään ja kotona on turvallista ja hyvä olla myös siinä vaiheessa, kun ehkä ne omat fyysiset voimavarat alkavat luonnollisesti iän myötä heikkenemään. Tässä mielessä edustaja Lyly, joka täällä käyttää aina kyllä asiantuntevia puheenvuoroja, toi esille sen näkökulman, että vaikka sen hoivatyön osuus sinänsä prosentuaalisesti näistä vähennyksistä on pieni, niin kuitenkin myös remonteilla voidaan nimenomaan edesauttaa sitä, että siinä tilanteessa, kun sitten ikäännytään, siitä kodista saadaan kuitenkin remontoitua sillä tavoin tarkoituksenmukainen, että siellä sekä aivan omatoimisesti jaksetaan että sitten vaikka kotipalvelujen ja muiden on helppo käydä ja tukea sitä arkea. Elikkä sillä tavalla myös niillä remonteilla on usein tätä edistävä vaikutus.  

Vastaavasti sama taas siellä elämänkaaren alkuvaiheessa, lapsiperheissä: Meillähän on tilanteita, joissa nyt sitten kiinteistöjen osalta paljon tapahtuu sukupolvenvaihdoksia niin, että sinne vanhaan taloon tuleekin sitten se seuraavan polven lapsiperhe asumaan, ja tällöin on taas tärkeää, että saadaan siitä kodista mieleinen. Myös sitten tämän siivousavun esimerkiksi näin itsekin neljän lapsen isänä ja paljon töitä tekevänä koen kyllä arjessa todella välttämättömäksi, ja juuri soisin, että mahdollisimman monella suomalaisella perheellä olisi näihin mahdollisuus. Tätä nyt hallitus tässä edistää, ja se on kyllä hirveän hieno asia. — Kiitos.  

Arvoisa rouva puhemies! Haluaisin vielä nostaa esille tämän Orpon hallituksen esityksen liikunta- ja kulttuuriedun enimmäismäärän korottamisesta 400 eurosta 540 euroon. Tämä on siis, kuten edustaja Heinonen totesi, ensimmäinen kerta, kun sitä nostetaan 17 vuoteen, eli vuonna 2009 viimeksi, ja se on päivänselvää — tässä jokainen sen ymmärtää — että se on täysin jäänyt yleisestä hintakehityksestä jälkeen. Kun ajatellaan, että liikkumattomuus todellakin on varmasti yksi suurimpia uhkia, mitä suomalainen yhteiskunta kokee tällä hetkellä, niin jos tämä liikunta- ja kulttuurietu on sellainen yksi mahdollinen apu sen liikunnallisen elämän pariin, niin silloinhan kannattaa se mahdollisuus käyttää. Mutta toisaalta pitää myös ymmärtää se tapahtumien, tapahtumateollisuuden, rooli suomalaiselle yhteiskunnalle. Ne ovat valtava mahdollisuus ja kasvava elinkeino ja merkittävä työllistäjä. Eli erinomaisia esityksiä jälleen kerran Orpon hallitukselta.  

Nostan vielä tähän liikuntaetuun, kun itse tuossa viikonloppuna pääsin Kotkan metsissä samoilemaan Jukolan viestissä: Siinä tuli ehkä vähän enemmän katsottua kengänkärkiä, mutta kuitenkin siis näki suomalaisen luonnon kauneuden, joka siellä Kotkassa nyt on aivan ensiluokkaista. Kyllä ilahduttaa tässä esityksessä se, kun sen käyttöalaa laajennetaan fyysistä aktiivisuutta edellyttäviin luontoharrastuksiin — no, tässä tapauksessa kalastukseen ja metsästykseen — että suomalaiset saavat tätäkin kautta kannusteita liikkua meidän upeassa luonnossa, muuallakin kuin Kotkassa.  

Kyllä täytyy sanoa, että erinomainen esitys ja hienoa, että tässä salissa on laaja, yksimielinen kannatus. Mennään tällä toivottavasti vikkelään eteenpäin. — Kiitos. 

Arvoisa rouva puhemies! Nyt meillä on käsittelyssä tämä kauan odotettu hallituksen esitys kotitalousvähennyksen laajentamisesta ja korottamisesta. Se on todella tarpeellinen piristysruiske paitsi kotitalouksille, myöskin Suomen taloudelle. Hallitus on päättänyt korottaa kotitalousvähennyksen enimmäismäärää — väliaikaisesti toki — 2 100 euroon ja nostaa yritystyön vähennysprosenttia 40 prosenttiin. Se on oikeansuuntainen ja välttämätön toimenpide. 

Pitkän linjan yrittäjänä tiedän tarkalleen, mitä arjessa tapahtuu, kun talouden rattaat hidastuvat. Kotitalousvähennys ei ole mikään yläluokan etu tai pelkkä verotekninen yksityiskohta. Se on suora työllisyyden, ostovoiman ja harmaan talouden torjunnan työkalu, jolla on valtava merkitys tavalliselle suomalaiselle. Kun kotitalouksien kynnystä teettää remontteja, siivousta ja hoivapalveluita madalletaan, se näkyy heti paikallisten yritysten tilauskirjoissa, ja se on nyt jo näkynyt. Erityisesti rakennus- ja palvelualat elävät vaikeita aikoja, ja tämä lakimuutos tuo niille kipeästi kaivattua happea. 

Entisenä poliisina haluan nostaa vielä esille yhden keskeisen näkökulman, joka on jäänyt tässäkin keskustelussa vähemmälle huomiolle. Kotitalousvähennys on ehkäpä Suomen historian tehokkain ja toimivin ase harmaata taloutta vastaan. Kun suomalaisella on selkeä taloudellinen kannustin pyytää virallinen kuitti ja käyttää ennakkoperintärekisteriin kuuluvia rehellisiä yrityksiä, pimeän työn kysyntä kuivuu kasaan. Tämä verovähennys maksaa itsensä takaisin siinä, että eurot pysyvät laillisen talouden piirissä kerryttäen arvonlisäveroa ja yhteiskunnan verotuloja. 

Arvoisa rouva puhemies! Viime vuonna tehdyt vähennyksen leikkaukset olivat virhe, joka iski suoraan suomalaiseen työhön ja arjen palveluihin. Nyt esitettävä korotus on välttämätön korjausliike, jolla palautetaan luottamusta markkinoille ja tuetaan suomalaista työtä. Tämä esitys ansaitsee eduskunnan täyden ja nopean tuen.