Senast publicerat 03-06-2026 17:18

Punkt i protokollet PR 60/2026 rd Plenum Onsdag 3.6.2026 kl. 14.00—16.55

13. Regeringens proposition till riksdagen med förslag till lag om ändring av 2 och 10 kap. i tvångsmedelslagen och till lagar som har samband med den

Regeringens propositionRP 98/2026 rd
Remissdebatt
Andre vice talman Tarja Filatov
:

Ärende 13 på dagordningen presenteras för remissdebatt. Talmanskonferensen föreslår att ärendet remitteras till lagutskottet, som grundlagsutskottet och förvaltningsutskottet ska lämna utlåtande till. Nu fortsätter remissdebatten som avbröts i plenum tisdagen den 2.6. 

Debatten börjar. Ledamot Kilpi borta. — Ledamot Garedew. 

Debatt
16.20 
Kaisa Garedew ps :

Arvoisa puhemies! Vuonna 2024 ulkomaalaisten rikollisten osuus törkeistä huumeainerikoksista oli 53 prosenttia, siis yli puolet. Vuonna 2025 osuus oli 79 prosenttia — siis aivan hirvittävä kasvu. Suurin kansallisuusryhmä näissä on ruotsalaiset, ja syynä on tietenkin se, että huumeiden hinta on korkeampi täällä Suomessa. Ruotsissa järjestäytyneen rikollisuuden verkostoissa 60 prosentilla rikollisista vähintään toinen vanhemmista on maahanmuuttaja, joten kyllä tässä maksetaan nyt järkyttävän suurta hintaa naapurimaamme epäonnistuneesta maahanmuuttopolitiikasta. Siitä onneksi nyt Suomessa otetaan opiksi, ja Ruotsista saadaan myös tietoa siitä, mitä keinoja järjestäytyneen rikollisuuden laittamiseksi kuriin kannattaa ottaa käyttöön.  

Suomessa mahdollistetaan nyt salainen kotietsintä, jolla päästään tutkimaan rikollisten käyttämiä huoneistoja ilman, että he saavat asiasta tiedon etukäteen. Myös Ruotsissa on ollut hiljattain samantyyppinen lakimuutos, samoin Norjassa, Tanskassa ja Virossa on jo käytännössä vastaavanlainen mahdollisuus. Eli tämä on nyt tärkeä lakimuutos, että Suomessakin saadaan tämä keinovalikoimaan.  

Arvoisa puhemies! Vakavien rikosten estäminen vaatii järeitä toimia. Järjestäytyneen rikollisuuden kanssa meillä ei ole enää yhtään varaa leikkiä. Kiitos oikeusministeri Leena Merelle näistä lakimuutoksista, joiden avulla huumerikolliset voidaan saada tehokkaammin telkien taakse ja edesauttaa sitä, että huumeet eivät pääsisi tuhoamaan yhtään enempää suomalaisten nuorten ja lasten tulevaisuutta. — Kiitos.  

Toinen varapuhemies Tarja Filatov
:

Edustaja Hoskonen. 

16.22 
Hannu Hoskonen kesk :

Arvoisa rouva puhemies! On aivan erinomaista, että näitä pakkokeinolain pykäliä viilataan aina parempaan suuntaan ja viranomaiset saavat sitten mahdollisuuden tutkia jo ennakkoon näitä rikoksia, mahdollisesti suunnitteilla olevia rikoksia, ja selvittää keskenään viranomaisyhteistyössä sitä, voisimmeko yhdessä tehdä vielä parempaa tulosta ja saavuttaa sitten sen onnellisen tilanteen, jossa esimerkiksi huumekauppaan pystytään puuttumaan kovalla kädellä etukäteen. On hyvin murheellista se, että tässä yhteiskunnassa erilaisten huumeiden leviäminen on onnistunut erittäin hyvin ja kaikenlaisia huumeita ympäri Suomea myydään ja niillä myrkytetään ja tuhotaan monta, monta ihmisen elämää, voi sanoa, päivittäin. Toivon, että Suomen eduskunta edelleen samalla linjalla jatkaa, ja varmaan jatkaakin, että annamme poliisille ja yleensä viranomaisille — koskee poliisia, Tullia, Rajavartiolaitosta ja kaikkia näitä viranomaisia, jotka tekevät turvallisuutemme eteen jatkuvasti töitä — asianmukaiset työvälineet torjua näitä rikoksia ja, jos rikos tapahtuu, tutkia niitä rikoksia. Nimenomaan nämä pakkokeinot ovat se oikea tapa, jolla pystytään puuttumaan nopeasti ja tehokkaasti vaaratilanteisiin. 

Siihen liittyy sitten myös se, että on syytä muistaa, että Euroopan unionin mittapuussa se tarkoittaa sitä, että eri maiden välinen yhteistyö Interpolin kautta ja poliisiyhteistyön kautta toteutuu tehokkaasti ja ennen kaikkea ajan tasalla ja tietojen välittäminen tapahtuu nopeasti, koska kansainvälinen rikollisuushan ei tunnetusti tunne rajoja vaan se on pahimmillaan järjestäytynyttä ammattimaista toimintaa, johon puuttuminen vaatii yhteistyötä. 

Toivotaan, että tämä laki menestyy, ja toivon samalla onnea ja menestystä seuraavillekin lakihankkeille, koska ilman nykyaikaista lainsäädäntöä tämä erittäin vaikea tehtävä, rikollisuuden torjunta, ei onnistu lainkaan. Toivon, että tämä hallituksen esitys etenee nopeasti ja saamme sen jälkeen tulevissa esityksissä vieläkin parempia keinoja, joilla voimme auttaa tätä vakavaa tilannetta. 

Toinen varapuhemies Tarja Filatov
:

Edustaja Zyskowicz. 

16.25 
Ben Zyskowicz kok :

Arvoisa rouva puhemies, hyvät kansanedustajat! Joulukuussa 2023 Porissa Robin Kivistö ‑niminen mies tappoi 15-vuotiaan lapsen ampumalla tätä lähietäisyydeltä päähän. Satakunnan käräjäoikeus tuomitsi Kivistön taposta kymmenen vuoden vankeuteen toukokuussa 2024. Saman tien käräjäoikeus päästi Kivistön vapaalle jalalle. Sen seurauksena hän syyllistyi 17 uuteen rikokseen, muun muassa törkeään pahoinpitelyyn eli puukotukseen, kahteen laittomaan uhkaukseen sekä muun muassa törkeään rattijuopumukseen. Miten tämän tappajan vapauttaminen oli mahdollista? 

Elokuussa 2024 Carl Björkendahl ‑niminen mies ampui Lassilassa, eli minun naapurissani, sisään asuntoon pistoolilla. Helsingin käräjäoikeus tuomitsi Björkendahlin murhan yrityksestä kymmeneksi vuodeksi vankeuteen. Mutta Björkendahl vapautettiin, ja hän otti saman tien jalat alleen, pakeni ulkomaille ja on nyt Interpolin etsityimpien rikollisten listalla. Miten tämän murhaa yrittäneen ammattirikollisen vapauttaminen oli mahdollista? 

Kolmas tapaus: Tammikuussa 2025 tuomittiin 24-vuotias mies Etelä-Pohjanmaan käräjäoikeudessa törkeästä huumausainerikoksesta ja ampuma-aserikoksesta kahden vuoden ja kolmen kuukauden vankeuteen. Samalla hänet päästettiin vapaalle jalalle, minkä seurauksena hän vuotta myöhemmin surmasi Tampereella hotellissa 22-vuotiaan naisen. Miten tämän hengenvaarallisen huumerikollisen vapauttaminen oli mahdollista? 

Aikaisemmin Suomessa murhaajat, tappajat ja esimerkiksi törkeät raiskaajat pidettiin yleensä tutkintavankeudessa, kunnes he siirtyivät vankilaan suorittamaan rangaistustaan. Edellä esitin kolme kysymystä. Vastaus edellä oleviin kysymyksiin on se, että korkein oikeus päätti 4.3.2024, että tämä Suomen hyvä laki ja hyvä käytäntö, jota juuri selostin, ovat vastoin Suomen perustuslakia. Taustalla päätöksessä olivat tietysti Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen linjaukset ja perus- ja ihmisoikeusmyönteinen laintulkinta, siis rosvojen perus- ja ihmisoikeudet. Uhrien oikeuksista ei ilmeisesti ole niin väliä, sillä useinhan he ovat kuolleet. 

Tänä päivänä vangitsemiseen ei riitä se, että kyseessä on murhamies tai muu erittäin törkeä rikoksentekijä, vaan vaaditaan, että käsillä on lisäksi joko pakenemisen vaara, todisteiden sotkemisen vaara tai rikoksen jatkamisen vaara. Nämä pitäisi pystyä osoittamaan, mikä on usein vaikeaa. 

Onneksi nykyinen Orpon hallitus ja oikeusministeri Leena Meri ovat nyt korjaamassa korkeimman oikeuden edellä mainitun ratkaisun synnyttämän kummallisen ja turvattomuutta luovan tilanteen. Nyt meillä on tässä käsittelyssä lakiesitys, jolla vangitsemisedellytykseksi tulee myös se, että on syytä epäillä, että vapauttaminen aiheuttaisi vaaraa jonkun hengelle, terveydelle tai vapaudelle. 

Aikaisemmin tässä lähetekeskustelussa eilen kansanedustaja Mari Holopainen oli pahoillaan siitä, että nykyinen hallitus on antanut useita lakiesityksiä, joissa poliisin toimintavaltuuksia vahvistetaan. Minä olen hyvin iloinen ja kiitollinen siitä, että meillä nyt on hallitus, joka haluaa vahvasti vahvistaa suomalaisten turvallisuutta. 

Tässä lakiesityksessä on myös muita kohtia kuin se, mistä minä puhuin ja mistä edellä puhuttiin. Kaiken kaikkiaan tämä on tervetullut lakiesitys, jolla siis vahvistetaan Suomen turvallisuutta — kiitos siitä hallitukselle. 

Riksdagen avslutade debatten. 

Riksdagen remitterade ärendet till lagutskottet, som grundlagsutskottet och förvaltningsutskottet ska lämna utlåtande till.