1.1  Tausta

Eri etuuslaeissa on säädetty valtiolle velvollisuus maksaa osa etuudensaajille kuuluvista etuusmenoista. Muilta osin etuusmenot katetaan etuudensaajilta perittävillä vakuutusmaksutuloilla, työnantajien maksuosuuksilla ja sijoitusten tuotoilla. Sosiaali- ja terveysministeriö (jäljempänä STM) tekee maksamisista vuosittain päätöksen, jonka perusteella etuusmenoja maksetaan kuukausittain etuuden toimeenpanijalle. 

1.2  Valmistelu

Hallituksen esitys on valmisteltu yhteistyössä Eläketurvakeskuksen, Työllisyysrahaston, Merimieseläkekassan, Maatalousyrittäjien eläkelaitoksen ja Kansaneläkelaitoksen kanssa. 

Luonnos hallituksen esitykseksi on ollut lausuntokierroksella 1.4.2026 – 22.4.2026. 

Lausuntoa pyydettiin yhteensä seitsemältä taholta, minkä lisäksi kaikilla halukkailla oli mahdollisuus antaa lausuntonsa Lausuntopalvelu.fi -palvelussa. Lausuntoaika on yleistä suositusta lyhyempi, koska esitystä on valmisteltu yhteistyössä keskeisten toimeenpanijoiden kanssa. Määräaikaan mennessä lausuntopalveluun saapui yhteensä neljä lausuntoa. Lausunnon antoivat Eläketurvakeskus, Merimieseläkekassa, Kansaneläkelaitos ja Maatalousyrittäjien eläkelaitos. Lisäksi asiasta lausuivat Työllisyysrahasto, valtiovarainministeriö ja Valtiokonttori. 

Hallituksen esitysluonnokseen annetut lausunnot ovat julkisesti saatavilla lausuntopalvelussa julkaistun lausuntopyynnön sivulla https://www.lausuntopalvelu.fi/FI/Proposal/Participation?proposalId=fa083620-2f80-47ee-86dc-b8c008503c3c. 

Hallituksen esityksen valmisteluasiakirjat ovat sosiaali- ja terveysministeriön julkisessa palvelussa (hankesivu https://stm.fi/hanke?tunnus=STM169:00/2025). 

2.1  Merimieseläkelaki

Merimieseläkekassa on työeläkevakuuttaja, joka huolehtii merenkulkijoiden lakisääteisestä työeläketurvasta. Merimieseläkekassa myöntää ja maksaa merenkulkijoille ansiotyöhön perustuvia merimieseläkelain (1290/2006) mukaisia eläkkeitä. Eläkekassan toiminnasta säädetään merimieseläkelaissa. 

Valtion osuuden maksamista koskevat säännökset ovat merimieseläkelaissa ja valtioneuvoston asetuksessa merimieseläkelain täytäntöönpanosta (1406/2006). Laissa on säädetty, että valtio maksaa eläkekassalle 29 prosenttia merimieseläkelain mukaisista eläkkeistä ja kuntoutusrahoista, jotka eläkekassa tai muu eläkelaitos maksaa. Vuonna 2024 merimieseläkkeiden valtion osuus oli hieman yli 66 miljoonaa. 

Merimieseläkekassa tekee STM:lle hakemuksen lokakuun 20. päivään mennessä seuraavan kalenterivuoden valtion osuudesta. Hakemuksen liitteenä on laskelma budjetoitavasta euromäärästä. STM tekee päätöksen maksettavasta määrästä viimeistään marraskuun 15. päivä. Samassa yhteydessä tarkistetaan myös kuluvan kalenterivuoden valtion osuuden määrä, ja mahdollinen korjaus huomioidaan joulukuun maksuerässä. Valtion osuuden ennakko maksetaan eläkekassalle kahtenatoista yhtä suurena eränä siten, että ennakkoerä on eläkekassan käytettävissä kunkin kalenterikuukauden ensimmäisenä pankkipäivänä. 

Merimieseläkekassa saa toukokuun alussa Eläketurvakeskukselta tiedon muiden työeläkelaitosten edellisenä vuonna maksamista merimieseläkelain mukaisista eläkkeistä. Tämän jälkeen kassa tekee toukokuun 20. päivään mennessä lopullisen laskelman valtion osuuden määrästä edelliseltä kalenterivuodelta. STM tekee päätöksen maksettavasta lopullisesta määrästä viimeistään kesäkuun 15. päivä. Samassa yhteydessä tarkistetaan myös kuluvan kalenterivuoden valtion osuuden määrää, ja mahdollinen korjaus sekä edellisen kalenterivuoden tarkistuserä huomioidaan heinäkuun maksuerässä. 

2.2  Yrittäjän eläkelaki

Työeläkelaitokset vastaavat yrittäjän eläkelain (1272/2006) mukaisten eläkkeiden toimeenpanosta. Eläketurvakeskus vastaa valtion osuuden laskennasta sekä työeläkelaitosten välisten kustannusten jakamisesta. Valtion osuuden maksamisesta säädetään yrittäjän eläkelain ja yrittäjän eläkelain täytäntöönpanosta annetun valtioneuvoston asetuksen (1408/2006) sekä STM:n vahvistaman kustannustenjakoperusteen mukaisesti. 

Yrittäjän eläkelain mukaisten eläkkeiden toimeenpanosta aiheutuu vuosittain kustannuksia eläkemenosta ja toimeenpanon hoitamisesta. Yrittäjän eläkelain mukaisia kustannuksia katetaan yrittäjien työeläkevakuutusmaksuilla. YEL-eläkkeitä varten ei ole rahastoituja varoja. Valtio kattaa lain mukaan sen osuuden kustannuksista, joihin kyseisen vuoden vakuutusmaksuvastuu ei riitä. Vuonna 2024 yrittäjäeläkkeiden valtion osuus oli noin 565 miljoonaa euroa. 

Valtio maksaa kuukausittain Eläketurvakeskukselle ennakkona kyseisen vuoden valtion osuutta. Kuukausiennakon määrää tarkistetaan vuoden aikana kahdesti sekä heinäkuussa että joulukuussa. Tätä varten Eläketurvakeskus tekee STM:lle selvityksen, jonka jälkeen STM antaa päätöksen valtion osuuden ennakon määrästä. Lisäksi Eläketurvakeskus laskee jälkikäteen toteutuneen vuoden valtion osuuden lopullisen määrän. Se otetaan huomioon toteutunutta vuotta seuraavan vuoden heinäkuussa suoritettavan valtion osuuden määrässä. 

Eläketurvakeskus jakaa tällä hetkellä valtion osuuden määrän kuukausittain eläkelaitoksille kustannustenjakoperusteiden mukaan. Eläketurvakeskus antaa eläkelaitoksille kuukausierästä valituskelpoisen päätöksen ennen erän suorittamista. Eläketurvakeskus ei voi antaa eläkelaitoksille päätöksiä ennen kuin STM on tehnyt päätöksen valtion osuuden kuukausittaisesta määrästä. Menettely on käytännössä hallinnollisesti raskas. 

Eläketurvakeskuksen arvio valtion osuuden määrästä voi vaihdella, koska valtion osuuteen vaikuttavien summien arvio vaihtelee. Valtion osuus määräytyy karkeasti yrittäjäeläkkeiden eläkemenon ja yrittäjien YEL-vakuutusmaksutulon erotuksena. Vaikka muutokset eläkemenon tai vakuutusmaksutulon arvioissa olisivat prosentuaalisesti suhteellisen pieniä, ne voivat olla valtion osuudessa prosentuaalisesti suuria. Näistä erityisesti yrittäjien maksama vakuutusmaksutulo on herkästi suhdanteista riippuva. 

2.3  Maatalousyrittäjän eläkelaki

Maatalousyrittäjien eläkelaitos vakuuttaa maatalousyrittäjän eläkelain (jäljempänä MYEL, 1280/2006) perusteella maatalousyrittäjät, metsätalousyrittäjät, kalastajat, poronhoitajat ja heidän perheenjäsenensä. Edellä mainittujen MYEL-vakuutuksen piiriin kuuluvat MYEL:ssa tarkemmin määritellyt tieteellistä tutkimusta tekevät tai taiteellista toimintaa harjoittavat apurahansaajat. 

Valtion osuuden maksamisen toimeenpano tapahtuu maatalousyrittäjän eläkelain ja maatalousyrittäjän eläkelain täytäntöönpanosta annetun valtioneuvoston asetuksen (1407/2006) mukaisesti. MYEL:n mukaan vakuutettujen henkilöiden eläkkeiden, laissa säädettyjen palkattomilta ajoilta karttuneiden eläkkeiden osien sekä muiden etuuksien kustannuksista vastaavat Maatalousyrittäjien eläkelaitos ja valtio. Eläkelaitoksen kustannettava osuus muodostuu eläkelaitoksen saamista vakuutusmaksuista, joista on vähennetty eläkelaitoksen kohtuulliset hoitokulut, ja sijoitusten tuotoista. Valtio vastaa kustannuksista muilta osin. Ryhmähenkivakuutuksen korvausmenoista valtion vastuulla on kuitenkin yksi kolmannes. Vuonna 2025 maatalousyrittäjien eläkkeiden valtion osuus oli noin 846 miljoonaa euroa. 

Valtio maksaa kuukausittain Maatalousyrittäjien eläkelaitokselle ennakkona kyseisen vuoden valtionosuutta. Seuraavan vuoden valtionosuuden ennakot STM vahvistaa edellisen vuoden marraskuussa. Ennakon määrää tarkistetaan vuoden aikana kahdesti, kesäkuussa ja marraskuussa. Lopullisen valtion osuuden määrän edelliseltä vuodelta valtio vahvistaa seuraavan vuoden kesäkuussa. Ennakoiden ja lopullisen määrän erotus otetaan huomioon heinäkuussa suoritettavassa valtionosuuden määrässä. Ennakoiden määräämistä ja lopullisen osuuden vahvistamista varten Maatalousyrittäjien eläkelaitos tekee STM:lle selvitykset. 

2.4  Maatalousyrittäjän työtapaturma- ja ammattitautilaki

Maatalousyrittäjien ja apurahansaajien tapaturmavakuutuksen tarkoitus on maatalousyrittäjän työtapaturma- ja ammattitautilaissa (873/2015) säädettyjen korvausten maksaminen työtapaturmien ja ammattitautien kohdatessa. Tapaturmaturvan piirissä ovat MYEL:ssä tarkoitetut maatalousyrittäjät, metsätalousyrittäjät, kalastajat, poronhoitajat ja heidän perheenjäsenensä sekä tieteellistä tutkimusta tekevät tai taiteellista toimintaa harjoittavat apurahansaajat. Korvauksilla turvataan edellä mainittujen henkilöiden sekä heidän omaistensa toimeentulo työkyvyttömyyden ja kuoleman varalta. Maatalousyrittäjän työtapaturma- ja ammattitautilain toimeenpanosta huolehtii maatalousyrittäjien tapaturmavakuutuslaitos, jonka tehtävät hoitaa maatalousyrittäjän eläkelaissa tarkoitettu Maatalousyrittäjien eläkelaitos. 

Maatalousyrittäjän työtapaturma- ja ammattitautilain mukaisen tapaturmavakuutusjärjestelmän kokonaiskustannukset rahoitetaan perusturvaosuudella, maatalousyrittäjien ja apurahansaajien vakuutusmaksuosuudella, valtion osuudella ja sijoitusten tuotolla. Perusturvaosuudella katetaan sellaista sosiaalivakuutuksen etuutta, johon vahingoittuneella olisi oikeus ilman maatalousyrittäjien tapaturmavakuutusjärjestelmääkin, mutta joka etuusjärjestelmien ensisijaisuusjärjestyksen vuoksi maksetaan sen kautta. Muut maatalousyrittäjien tapaturmavakuutuksen kustannukset ovat lisäturvaa. Perusturvan rahoitukseen osallistuvat perusturvan etuuksista vastaavat laitokset, Kansaneläkelaitos ja Maatalousyrittäjien eläkelaitos. Perusturvaosuuden kautta järjestelmän rahoitukseen osallistuvat myös työnantajat, palkansaajat, yrittäjät sekä eläke- ja etuustuloja saavat vakuutetut. Perusturvaosuuteen kuuluu kokonaiskustannuksista sairausvakuutuslain mukaisia päivärahakuluja 11,7 prosenttia ja sairaanhoitokuluja 9,7 prosenttia, kansaneläkelain mukaisia eläkekuluja tai niitä vastaavia kuluja 3,0 prosenttia, kansaneläkelain mukaisia perhe-eläkekuluja 0,4 prosenttia sekä maatalousyrittäjän eläkelain mukaisia eläkekuluja 6,8 prosenttia. Lisäturvaa rahoittavat maatalousyrittäjät ja apurahansaajat sekä valtio. Maatalousyrittäjien ja apurahansaajien vakuutusmaksuosuus on 37,3 prosenttia ja valtion osuus on 31,1 prosenttia kokonaiskustannuksista. Vuonna 2025 maatalousyrittäjän työtapaturma- ja ammattitautimenojen valtion osuus oli noin 7,2 miljoonaa euroa. 

Valtion osuuden maksamisesta säädetään maatalousyrittäjän työtapaturma- ja ammattitautilaissa sekä maatalousyrittäjän työtapaturma- ja ammattitautilain mukaisen perusturva- ja valtionosuuden suorittamisesta annetun sosiaali- ja terveysministeriön asetuksessa (1252/2015). Valtio maksaa osuutensa ennakkona kuukausittain Maatalousyrittäjien tapaturmavakuutuslaitokselle. Kuukausiennakon määrää tarkistetaan vuoden aikana kahdesti, kesäkuussa ja marraskuussa. Lopullisen valtion osuuden määrän edelliseltä vuodelta valtio vahvistaa seuraavan vuoden kesäkuussa. Ennakoiden ja lopullisen määrän erotus otetaan huomioon heinäkuussa suoritettavassa valtionosuuden määrässä. Ennakoiden määräämistä ja lopullisen osuuden vahvistamista varten Maatalousyrittäjien eläkelaitos tekee STM:lle selvitykset. 

Perusturvan rahoittajat, Kansaneläkelaitos ja Maatalousyrittäjien eläkelaitos maksavat perusturvaosuuden kustannukset kuukausittain Maatalousyrittäjien tapaturmavakuutuslaitokselle STM:n tehtyä päätöksen ennakon tai lopullisen osuuden määrästä. Kansaneläkelaitoksen ja Maatalousyrittäjien eläkelaitoksen perusturvaosuuksien määrät tarkistetaan ja vahvistetaan STM:n päätöksellä samoin kuin valtion osuus. 

2.5  Laki sairausvakuutuslain mukaisen omavastuuajan korvaamisesta maatalousyrittäjille

Sairausvakuutuslain mukaisen omavastuuajan korvaamisesta maatalousyrittäjille annetun lain (118/1991) tarkoituksena on turvata maatalousyrittäjien ja apurahansaajien toimeentulo sairausvakuutuslaissa (1224/2004) säädettynä omavastuuaikana. 

Laissa säädetään tarkemmin niistä edellytyksistä, joiden tulee täyttyä korvauksen saamiseksi. Rahoitettava kustannus koostuu maksettavista päivärahoista ja annettujen päätösten lukumäärään sidotusta hoitokustannuksesta. Järjestelmästä aiheutuvat kustannukset maksetaan valtion varoista ja ne maksetaan yhdessä maatalousyrittäjän työtapaturma- ja ammattitautilain 150 §:ssä tarkoitettujen suoritusten kanssa. 

Valtio maksaa osuutensa ennakkona kuukausittain Maatalousyrittäjien eläkelaitokselle. Kuukausiennakon määrää tarkistetaan vuoden aikana kahdesti, kesäkuussa ja marraskuussa. Lopullisen valtion osuuden määrän edelliseltä vuodelta valtio vahvistaa seuraavan vuoden kesäkuussa. Ennakoiden ja lopullisen määrän erotus otetaan huomioon heinäkuussa suoritettavassa valtionosuuden määrässä. Ennakoiden määräämistä ja lopullisen osuuden vahvistamista varten Maatalousyrittäjien eläkelaitos tekee STM:lle selvitykset. 

Vuonna 2025 sairausvakuutuslain mukaisen omavastuuajan korvaamisesta maatalousyrittäjille ja apurahansaajille menojen valtion osuus oli noin 2,6 miljoonaa euroa. 

2.6  Laki toimeentulotuesta

Toimeentulotuesta annetun lain (1412/1997) 27 b §:n mukaan valtio suorittaa Kansaneläkelaitokselle perustoimeentulotukea varten kuukausittain ennakkoa Kansaneläkelaitoksesta annetun lain (731/2001) 12 d §:ssä tarkoitettuun sosiaaliturvan yleisrahastoon Kansaneläkelaitoksen maksuvalmiuden turvaamiseksi. Perustoimeentulotuen maksamista varten tarvittava ennakko suoritetaan siten, että Kansaneläkelaitokselle maksetaan vuotuisen ennakon määrästä tammikuun ennakon yhteydessä vähintään yksi kuudesosa ja sen jälkeen kuukausittain jäljellä oleva määrä tasasuuruisina erinä. Rahoituksen ja riittävän maksuvalmiuden turvaamiseksi tai vuotuisen ennakon olennaisesti muuttuessa ennakko voidaan STM:n päätöksellä jaksottaa edellä säädetystä poiketen. Kuluvan vuoden ennakoiden yhteismäärää tulee välittömästi tarkistaa, jos niiden perusteet ovat olennaisesti muuttuneet. Lain 5 momentissa oleva viittaus työ- ja elinkeinoministeriön päätökseen on kumottu lailla 1106/2024. 

Kansaneläkelaitos lähettää STM:lle pyynnön ennakoiden vahvistamiseksi seuraavalle vuodelle tai pyynnön muuttaa jo vahvistettuja ennakoita. Asiasta vastaava virkamies valmistelee päätöksen, jonka allekirjoittaa ministeri. Kansaneläkelaitos lähettää ennakkoa koskevan laskun kuukausittain. Kunkin kuukauden ennakko maksetaan edeltävän kuukauden toiseksi viimeisenä arkipäivänä. Vuonna 2024 valtion osuus toimeentulotukimenoista oli noin 855 miljoonaa euroa. 

2.7  Laki valtion varoista suoritettavasta eläkkeen korvaamisesta alle kolmivuotiaan lapsen hoidon tai opiskelun ajalta

Valtion varoista suoritettavasta eläkkeen korvaamisesta alle kolmivuotiaan lapsen hoidon tai opiskelun ajalta annetun lain mukaisten etuuksien toimeenpanosta aiheutuu kustannuksia työeläkelaitoksille ja kustannukset katetaan kokonaan valtion kuukausittain Eläketurvakeskukselle suorittamilla korvauksilla. Eläketurvakeskus jakaa korvauksen eläkelaitoksille kuukausittain. Etuuksia varten ei ole rahastoja eikä vakuutusmaksuja. Etuuksia maksettiin vuonna 2024 noin 25 miljoonaa euroa. Etuuskustannukset kasvavat kuitenkin vuosittain merkittävästi, koska etuuksia alkoi karttumaan vasta vuonna 2005. 

Valtion varoista suoritettavasta eläkkeen korvaamisesta alle kolmivuotiaan lapsen hoidon tai opiskelun ajalta annetun lain mukaisten korvausten toimeenpanon prosessi on vastaavan kaltainen kuin YEL:n valtion osuuden prosessi. Valtio budjetoi etuuden kuukausierät valtion talousarvioon, STM antaa päätöksen eristä Eläketurvakeskuksen tekemän selvityksen perusteella ja Eläketurvakeskus jakaa kuukausittaiset korvaukset eläkelaitoksille STM:n vahvistamien laskentaperusteiden mukaisesti. Kyseisen vuoden lopullinen maksuerä käsitellään maksuvuotta seuraavan vuoden heinäkuussa. 

4.1  Merimieseläkelaki

Valtion osuuden maksamista ehdotetaan muutettavaksi siten, että STM ei tekisi valtion osuuden maksamisesta enää jatkossa päätöstä, vaan STM maksaisi kuukausittaisen määrän Merimieseläkekassalle. Merimieseläkekassa lähettäisi ilmoituksen eli käytännössä laskun valtiolle maksettavaksi kuuluvasta määrästä viimeistään kymmenen pankkipäivää ennen valtion osuuden maksupäivää. Maksettava valtion osuus olisi Merimieseläkekassan käytettävissä kunkin kalenterikuukauden ensimmäisenä pankkipäivänä. 

Lähetetyssä ilmoituksessa olisi aikaisempiin kuukausiin kohdistuva tarkistuserä. Tarkistuserä olisi ennakon ja todellisuudessa maksettujen merimieseläkelain mukaisten valtion osuuksien erotus. Jos maksettujen merimieseläkkeiden määrässä tapahtuisi mitä tahansa muutoksia kuluvan vuoden aikana, korjaus tehtäisiin maksukuukautta seuraavien kuukausien valtion osuutta maksettaessa. Malli siis korjaisi tilannetta jatkuvasti muutaman kuukauden viipeellä. 

4.2  Yrittäjän eläkelaki

Valtion osuus maksettaisiin Eläketurvakeskukselle kuukausittain ja se perustuisi Eläketurvakeskuksen toimittamaan selvitykseen ja arvioon tarvittavasta rahamäärästä. Ilmoitus tarvittavasta rahamäärästä tulisi STM:lle viimeistään kymmenen pankkipäivää ennen valtion osuuden maksupäivää, joka olisi kuukauden ensimmäinen pankkipäivä. Tarkoituksena olisi, että laskutettava summa säilyisi pääsääntöisesti samansuuruisena kolme kuukautta kerrallaan, jolloin kuukausi erien tarkistus tulisi huomioiduksi neljännesvuosittain. Tiheämpi tarkistaminen kuormittaisi kustannustenjaon toimeenpanoa merkittävästi, koska Eläketurvakeskus jakaa valtion maksaman osuuden työeläkelaitoksille. 

Eläketurvakeskus kerää tarvittavat tiedot eläkkeistä ja vakuutusmaksuista työeläkelaitoksilta kerran vuodessa keväisin, joten edellisen vuoden lopullisen valtion osuuden tarkistaminen kuukausittain ei ole nykyisin mahdollista. Edelliseltä vuodelta kertyneiden maksettujen erien tarkistussumma olisi kuitenkin mahdollista tarkentaa jo alkuvuoden kuukausien laskutuseriin. 

4.3  Laki valtion varoista suoritettavasta eläkkeen korvaamisesta alle kolmivuotiaan lapsen hoidon tai opiskelun ajalta

Valtion osuus maksettaisiin Eläketurvakeskukselle kuukausittain, jonka Eläketurvakeskus jakaisi eläkelaitoksille kuukausittain. Kuukausittain maksettava valtion osuuden määrä perustuisi Eläketurvakeskuksen toimittamaan selvitykseen ja arvioon tarvittavasta rahamäärästä. Ilmoitus tarvittavasta rahamäärästä tulisi valtiolle viimeistään kymmenen pankkipäivää ennen valtion osuuden maksupäivää, joka olisi kuukauden ensimmäinen pankkipäivä. Menettely olisi samankaltainen kuin yrittäjän eläkelaissa. 

4.4  Maatalousyrittäjän eläkelaki

Maatalousyrittäjien eläkelaitos ilmoittaisi STM:lle kunkin vuoden syksyllä seuraavan kalenterivuoden arvioidun valtion osuuden määrän. STM ei tekisi valtion osuuden maksamisesta erillistä päätöstä, vaan STM maksaisi kuukausittaisen määrän Maatalousyrittäjien eläkelaitokselle, jota varten Maatalousyrittäjien eläkelaitos lähettäisi kuukausittain ilmoituksen eli käytännössä laskun valtiolle maksettavaksi kuuluvasta määrästä viimeistään kymmenen pankkipäivää ennen valtion osuuden maksupäivää. Maksettava valtion osuus olisi Maatalousyrittäjien eläkelaitoksen käytettävissä kunkin kalenterikuukauden ensimmäisenä pankkipäivänä. Maatalousyrittäjien eläkelaitos tekisi lisäksi valtion talousarviokäsittelyä varten maaliskuun ja elokuun puolivälissä selvityksen, jonka perusteella maksettavien ennakoiden määriä voitaisiin myös tarkistaa. 

Kuukausittain lähetettävässä ilmoituksessa olisi edellisen vuoden lopulla ilmoitettuun arvioon perustuva ennakkoerä tarkennettuna mahdollisilla muutoksilla. Jos maksetun maatalousyrittäjän eläkelain määrässä tapahtuisi muutoksia kuluvan vuoden aikana, korjaus tehtäisiin maksukuukautta seuraavien kuukausien valtion osuutta maksettaessa. Kuukausittain tapahtuva maksuerien tarkistaminen tekisi valtion osuuden maksamisen seuraamisesta reaaliaikaisempaa ja nopeuttaisi kuluvan vuoden valtion maksatusta ja tarkistamista. 

MYEL:n mukaisesta eläkemenosta osa on toisten eläkelaitosten maksamaa. Maatalousyrittäjien eläkelaitos saa tietoonsa tarkan euromäärän tästä eläkemenosta kerran vuodessa Eläketurvakeskuksen kustannustenjaon selvittelyn myötä. Kuukausittainen reaaliaikainen tasaus ei siten ole mahdollista. 

4.5  Maatalousyrittäjän työtapaturma- ja ammattitautilaki

Maatalousyrittäjien tapaturmavakuutuslaitos ilmoittaisi STM:lle kunkin vuoden syksyllä seuraavan kalenterivuoden arvioidut valtion, Kansaneläkelaitoksen ja Maatalousyrittäjien eläkelaitoksen osuuksien määrät. Maatalousyrittäjien tapaturmavakuutuslaitos lähettäisi kuukausittain ilmoituksen eli käytännössä laskun valtiolle sen maksettavaksi kuuluvasta kuukausittaisesta määrästä viimeistään kymmenen pankkipäivää ennen osuuden maksupäivää ja se maksettaisiin Maatalousyrittäjien tapaturmavakuutuslaitokselle kunkin kalenterikuukauden ensimmäisenä pankkipäivänä. Kuukausittain lähetettävässä ilmoituksessa olisi arvioon perustuva ennakkoerä tarkennettuna mahdollisilla muutoksilla. 

Maatalousyrittäjien tapaturmavakuutuslaitos lähettämän selvityksen perusteella Kansaneläkelaitos maksaisi aina kuuden kuukauden ajalle arvioidun maksuerän kuukausittain maatalousyrittäjien tapaturmavakuutuslaitokselle. Lisäksi Maatalousyrittäjien tapaturmavakuutuslaitoksen ilmoituksessa olisi arvio vuosittain maksettavista osuuksista, jota tapaturmavakuutuslaitos tarkistaisi tarvittaessa. Jos osuuksien määrissä tapahtuisi muutoksia kuluvan vuoden aikana, korjaus tehtäisiin maksukuukautta seuraavien kuukausien maksueriin. 

Kuukausittainen ennakoiden ja toteutuneiden maksuosuuksien tasaaminen ei ole mahdollista, koska vuotuiset rahoitusosuudet sisältävät myös sijoitustoiminnan tuloksen kyseiseltä vuodelta. Lopullinen kunakin vuonna maksettujen ennakoiden ja toteutuneiden maksujen erotus tasattaisiin maksuvuotta seuraavana vuonna Maatalousyrittäjien eläkelaitoksen tilinpäätöksen valmistumisen jälkeen. 

Maatalousyrittäjien eläkelaitoksen kustannusosuuden Maatalousyrittäjien tapaturmavakuutuslaitos saisi sisältyneenä MYEL:n valtionosuuteen. Kansaneläkelaitos maksaisi perusturvaosuuden kuukausittaiset kustannukset Maatalousyrittäjien tapaturmavakuutuslaitokselle saatuaan Maatalousyrittäjien tapaturmavakuutuslaitokselta vuosiarvion kustannuksista. 

Valtion osuuden maksamista ja siihen liittyviä tarkempia säännöksiä on sosiaali- ja terveysministeriön asetuksessa maatalousyrittäjän työtapaturma- ja ammattitautilain mukaisen perusturva- ja valtionosuuden suorittamisesta (1252/2015). Asetuksessa oleva sääntely ehdotetaan siirrettäväksi maatalousyrittäjän työtapaturma- ja ammattitautilakiin. 

4.6  Laki toimeentulotuesta

Kansaneläkelaitos lähettäisi kuukausittain ilmoituksen eli käytännössä laskun valtiolle maksettavaksi kuuluvasta kuukausittaisesta määrästä viimeistään kymmenen pankkipäivää ennen valtion osuuden maksupäivää. Valtion osuus maksettaisiin Kansaneläkelaitokselle edeltävän kuukauden toiseksi viimeisenä pankkipäivänä. Kuukausittain lähetettävässä ilmoituksessa olisi arvioon perustuva ennakkoerä ja aikaisempiin kuukausiin kohdistuva tarkistuserä. Kalenterikuukautena maksettujen perustoimeentulotukimenojen ja niiden kattamiseksi maksetun valtion osuuden ennakon erotus otettaisiin huomioon maksukuukautta seuraavan kolmannen kuukauden ennakkoa maksettaessa. Tämä tarkoittaisi sitä, että esimerkiksi tammikuun erän erotus huomioitaisiin maaliskuun lopussa lähetettävässä laskussa ja erotus tulisi maksettavaksi huhtikuussa. 

4.7  Laki sairausvakuutuslain mukaisen omavastuuajan korvaamisesta maatalousyrittäjille

Maatalousyrittäjien eläkelaitos lähettäisi kuukausittain ilmoituksen eli käytännössä laskun valtiolle maksettavaksi kuuluvasta kuukausittaisesta määrästä viimeistään kymmenen pankkipäivää ennen valtion osuuden maksupäivää. Valtion osuus maksettaisiin Maatalousyrittäjien eläkelaitokselle kunkin kalenterikuukauden ensimmäisenä pankkipäivänä. 

Kuukausittain lähetettävässä ilmoituksessa olisi arvioon perustuva ennakkoerä ja aikaisempiin kuukausiin kohdistuva tarkistuserä. Tarkistuserä olisi ennakon ja toteutuneen valtionosuuden erotus. Rahoitettava kustannus koostuu pelkästään Maatalousyrittäjien eläkelaitoksen maksettavista päivärahoista sekä annettujen päätösten lukumäärään sidotusta hoitokustannuksesta, joten ennakkoerien tasaaminen seuraavina kuukausina olisi mahdollista tämän etuuden osalta. Kuukausittain tapahtuva maksuerien tarkistaminen tekisi valtion osuuden maksamisen seuraamisesta reaaliaikaisempaa ja nopeuttaisi kuluvan vuoden valtion maksatusta ja tarkistamista. 

6.1  Merimieseläkelaki

152 §.Valtion osuus. Pykälässä säädettäisiin valtion osuuden maksamismenettelystä. Pykälän 1 momentti vastaisi voimassa olevan pykälän 1 momenttia. 

Pykälän 2 momentissa säädettäisiin valtion vuosittaisesta velvollisuudesta maksaa Merimieseläkekassalle kuukausittain se määrä, joka on säädetty valtion maksuosuudeksi pykälän 1 momentissa. 

Pykälän 3 momentissa säädettäisiin valtion Merimieseläkekassalle kuukausittain suoritettavan ennakon määrästä ja maksupäivästä. Ennakko vastaisi määrältään seuraavana kuukautena valtion vastattavaksi ja maksettavaksi arvioitua valtion osuuden määrää. Valtio maksaisi ennakon kuukauden ensimmäisenä pankkipäivänä. Ennakon maksamista varten Merimieseläkekassan tulisi toimittaa valtiolle ilmoitus eli käytännössä lasku maksukuukaudelle tarvittavasta rahamäärästä viimeistään kymmenen pankkipäivää ennen kunkin kuukauden maksupäivää. 

Pykälän 4 momentissa säädettäisiin ennakoiden ja toteutuneiden valtion osuuksien tasaamisesta. Kalenterikuukautena maksettujen merimieseläkemenojen ja niiden kattamiseksi maksetun valtion maksuosuuden ennakon erotus otettaisiin huomioon maksukuukautta seuraavien kuukausien ennakkoa maksettaessa. Tarkoituksena olisi, että kunkin kuukauden ennakon ja toteutuneiden maksujen erotus otettaisiin huomioon mahdollisimman pian maksukuukauden jälkeen. Tämä tarkoittaisi sitä, että esimerkiksi tammikuun erän erotus huomioitaisiin maaliskuun lopussa lähetettävässä laskussa ja erotus tulisi maksettavaksi huhtikuussa. 

Pykälän 5 momentissa säädettäisiin valtiolle mahdollisuus maksaa valtion osuus 3 momentissa säädetystä poiketen, jos maksaminen olisi tarpeellista eläkekassan maksuvalmiuden turvaamiseksi. Momentti siirrettäisiin lakiin merimieseläkelain täytäntöönpanosta annetusta asetuksesta. 

6.2  Yrittäjän eläkelaki

140 §.Valtion osallistuminen kustannuksiin. Pykälässä säädettäisiin valtion osuuden maksamismenettelystä, josta tällä hetkellä säädetään yrittäjän eläkelain täytäntöönpanosta annetun valtioneuvoston asetuksen 3 §:ssä. Pykälän 1 momentti vastaisi voimassa olevan pykälän 1 momenttia. 

Pykälän 2 momentissa säädettäisiin valtion vuosittaisesta velvollisuudesta maksaa Eläketurvakeskukselle kuukausittain se määrä, joka on säädetty valtion maksuosuudeksi pykälän 1 momentissa. 

Pykälän 3 momentissa säädettäisiin valtion Eläketurvakeskukselle kuukausittain suoritettavan ennakon määrästä ja maksupäivästä. Ennakko vastaisi määrältään seuraavana kuukautena valtion vastattavaksi ja maksettavaksi arvioitua valtion osuuden määrää ja valtio maksaisi ennakon kuukauden ensimmäisenä pankkipäivänä. Ennakon maksamista varten Eläketurvakeskuksen tulisi toimittaa valtiolle ilmoitus eli käytännössä lasku maksukuukaudelle tarvittavasta rahamäärästä viimeistään kymmenen pankkipäivää ennen kunkin kuukauden maksupäivää. 

Pykälän 4 momentissa säädettäisiin ennakoiden ja toteutuneiden valtion osuuksien tasaamisesta. Kalenterikuukautena maksettujen yrittäjän eläkelain mukaisten menojen ja niiden kattamiseksi maksetun valtion maksuosuuden ennakon erotus otettaisiin huomioon pääsääntöisesti neljännesvuosittain eli kuukausittain maksettava summa säilyisi samansuuruisena kolme kuukautta kerrallaan. 

Pykälän 5 momentti vastaa asiasisällöltään voimassa olevan pykälän 4 momenttia. 

6.3  Laki valtion varoista suoritettavasta eläkkeen korvaamisesta alle kolmivuotiaan lapsen hoidon tai opiskelun ajalta

8 §. Pykälään ehdotetaan lisättäväksi uusi 3 ja 4 momentti. Pykälän uudessa 3 momentissa säädettäisiin valtion vuosittaisesta velvollisuudesta maksaa Eläketurvakeskukselle kuukausittain se määrä, joka on säädetty valtion maksuosuudeksi pykälän 1 momentissa. Ennakko vastaisi määrältään seuraavana kuukautena valtion vastattavaksi ja maksettavaksi arvioitua valtion osuuden määrää ja valtio maksaisi ennakon kuukauden ensimmäisenä pankkipäivänä. Ennakon maksamista varten Eläketurvakeskuksen tulisi toimittaa valtiolle ilmoitus eli käytännössä lasku maksukuukaudelle tarvittavasta rahamäärästä viimeistään kymmenen pankkipäivää ennen kunkin kuukauden maksupäivää. 

Pykälän uudessa 4 momentissa säädettäisiin ennakoiden ja toteutuneiden valtion osuuksien tasaamisesta. Valtion osuuden maksamismenettely olisi samanlainen kuin mitä edellä on kerrottu yrittäjän eläkelain osalta eli kalenterikuukautena maksettujen valtion osuuksien ja maksettujen korvausten erotus otettaisiin huomioon pääsääntöisesti neljännesvuosittain eli kuukausittain maksettava summa säilyisi samansuuruisena kolme kuukautta kerrallaan. 

6.4  Maatalousyrittäjän eläkelaki

135 §.Eläkelaitoksen ja valtion vastuu eläkkeistä ja muista etuuksista. Pykälässä säädettäisiin valtion osuuden maksamismenettelystä. Pykälän 1–3 momentti vastaisivat voimassa olevan pykälän 1–3 momenttia. 

Pykälän 4 momentissa säädettäisiin valtion velvollisuudesta maksaa kunakin vuonna maatalousyrittäjien eläkelaitokselle määrä, joka on säädetty valtion maksuosuudeksi pykälän 1 momentissa. 

Pykälän 5 momentissa säädettäisiin valtion Maatalousyrittäjien eläkelaitokselle kuukausittain suoritettavan ennakon määrästä ja maksupäivästä. Kuukausittain lähetettävässä ilmoituksessa olisi edellisen vuoden lopulla ilmoitettuun arvioon perustuva ennakkoerä tarkennettuna mahdollisilla muutoksilla. Jos maksetun maatalousyrittäjän eläkelain määrässä tapahtuisi muutoksia kuluvan vuoden aikana, korjaus tehtäisiin maksukuukautta seuraavien kuukausien valtion osuutta maksettaessa. Ennakko vastaisi määrältään seuraavana kuukautena valtion vastattavaksi ja maksettavaksi arvioitua valtion osuuden määrää. Valtio maksaisi ennakon kuukauden ensimmäisenä pankkipäivänä. Ennakon maksamista varten eläkelaitoksen tulisi toimittaa valtiolle ilmoitus eli käytännössä lasku maksukuukaudelle tarvittavasta rahamäärästä viimeistään kymmenen pankkipäivää ennen kunkin kuukauden maksupäivää. 

Pykälän 6 momentissa säädettäisiin ennakoiden ja toteutuneiden valtion osuuksien tasaamisesta. Jos kuukausieriin olisi tarpeellista tehdä muutoksia kuluvan vuoden aikana, korjaus tehtäisiin maksukuukautta seuraavien kuukausien valtion osuutta maksettaessa. Kalenterikuukautena maksettujen maatalousyrittäjien eläkemenojen ja niiden kattamiseksi maksetun valtion maksuosuuden ennakon erotus otettaisiin huomioon kuitenkin viimeistään maksuvuotta seuraavan Maatalousyrittäjien eläkelaitoksen tilinpäätöksen valmistumisen jälkeisinä kuukausina. 

Pykälän 7 momentti vastaisi voimassa olevan pykälän 6 momenttia ja siinä säädettäisiin valtion velvollisuudesta maksaa sellainen määrä varoja, että eläkelaitoksen maksuvalmius on kunakin ajankohtana riittävästi turvattu.  

135 a §.Eläkelaitoksen ja valtion vastuu apurahansaajien eläkkeistä ja muista etuuksista. Pykälässä säädettäisiin valtion osuuden maksamismenettelystä. Pykälän 1 ja 2 momentti vastaisivat voimassa olevan pykälän 1 ja 2 momenttia. 

Pykälän 3 momentissa säädettäisiin valtion velvollisuudesta maksaa kunakin vuonna Maatalousyrittäjien eläkelaitokselle määrä, joka on säädetty valtion maksuosuudeksi pykälän 1 momentissa. 

Pykälän 4 momentissa säädettäisiin valtion Maatalousyrittäjien eläkelaitokselle kuukausittain suoritettavan ennakon määrästä. Valtio maksaisi ennakon kuukauden ensimmäisenä pankkipäivänä. Ennakon maksamista varten Maatalousyrittäjien eläkelaitoksen tulisi toimittaa valtiolle ilmoitus eli käytännössä lasku maksukuukaudelle tarvittavasta rahamäärästä viimeistään kymmenen pankkipäivää ennen kunkin kuukauden maksupäivää. 

Pykälän 5 momentissa säädettäisiin ennakoiden ja toteutuneiden valtion osuuksien tasaamisesta. Jos kuukausieriin olisi tarpeellista tehdä muutoksia kuluvan vuoden aikana, korjaus tehtäisiin maksukuukautta seuraavien kuukausien valtion osuutta maksettaessa. Kalenterivuodelle arvioitujen ja maksettujen maksuosuuksien erotus otettaisiin huomioon kuitenkin viimeistään maksuvuotta seuraavan Maatalousyrittäjien eläkelaitoksen tilinpäätöksen valmistumisen jälkeisinä kuukausina. 

Pykälän 6 momentissa säädettäisiin valtion velvollisuudesta maksaa sellainen määrä varoja, että eläkelaitoksen maksuvalmius on kunakin ajankohtana riittävästi turvattu. Maksuvalmiussuorituksesta säädetään voimassa olevassa maatalousyrittäjän eläkelain täytäntöönpanosta annetun valtioneuvoston asetuksen 5 §:n 5 momentissa. Pykälän uusi 6 momentti on samanlainen kuin voimassa olevan lain 135 §:n 6 momentti. 

6.5  Maatalousyrittäjän työtapaturma- ja ammattitautilaki

150 §.Perusturva- ja valtionosuuden maksaminen. Pykälässä säädettäisiin valtion osuuden maksamismenettelystä, josta tällä hetkellä säädetään maatalousyrittäjän työtapaturma- ja ammattitautilaissa (873/2015) ja sosiaali- ja terveysministeriön asetuksessa maatalousyrittäjän työtapaturma- ja ammattitautilain mukaisen perusturva- ja valtionosuuden suorittamisesta (1252/2015). Pykälän 1 momentti vastaisi voimassa olevan pykälän 1 momenttia. 

Pykälän 2 momentissa säädettäisiin valtion, Kansaneläkelaitoksen ja Maatalousyrittäjien eläkelaitoksen velvollisuudesta maksaa kunakin vuonna Maatalousyrittäjien tapaturmavakuutuslaitokselle määrä, joka on säädetty valtion, Kansaneläkelaitoksen ja Maatalousyrittäjien eläkelaitoksen maksuosuudeksi pykälän 1 momentissa. 

Pykälän 3 momentissa säädettäisiin Maatalousyrittäjien tapaturmavakuutuslaitokselle kuukausittain suoritettavan ennakon määrästä ja maksupäivästä. Ennakko vastaisi määrältään seuraavana kuukautena valtion, Kansaneläkelaitoksen ja Maatalousyrittäjien eläkelaitoksen vastattavaksi ja maksettavaksi arvioitua määrää ja se maksettaisiin kuukauden ensimmäisenä pankkipäivänä. Ennakon maksamista varten maatalousyrittäjien tapaturmavakuutuslaitoksen tulisi toimittaa valtiolle, Kansaneläkelaitokselle ja Maatalousyrittäjien eläkelaitokselle ilmoitus eli käytännössä lasku maksukuukaudelle tarvittavasta rahamäärästä viimeistään kymmenen pankkipäivää ennen kunkin kuukauden maksupäivää. Maatalousyrittäjien tapaturmavakuutuslaitoksen ja Kansaneläkelaitoksen välillä kuukausierien maksaminen on perustunut maatalousyrittäjien tapaturmavakuutuslaitoksen lähettämään selvitykseen, jossa on arvio kuukausittain maksettavaksi tulevasta määrästä seuraavalle kuudelle kuukaudelle. Menettelyä ei ole tarvetta muuttaa, ja pykälässä ehdotettava säännös kymmenen pankkipäivää ennen tapahtuvasta ilmoituksesta maksun määrästä tapahtuisi tässä tilanteessa siten pidemmälle ajalle eteenpäin. 

Pykälän 4 momentissa säädettäisiin ennakoiden ja toteutuneiden valtion osuuksien tasaamisesta. Jos kuukausieriin olisi tarpeellista tehdä muutoksia kuluvan vuoden aikana, korjaus tehtäisiin maksukuukautta seuraavien kuukausien maksuosuutta maksettaessa. Kalenterivuodelle arvioitujen ja maksettujen maksuosuuksien erotus otettaisiin huomioon kuitenkin viimeistään maksuvuotta seuraavan Maatalousyrittäjien eläkelaitoksen tilinpäätöksen valmistumisen jälkeisinä kuukausina. 

Pykälän 5 momentissa oleva säännös ehdotetaan siirrettäväksi maatalousyrittäjän työtapaturma- ja ammattitautilain mukaisen perusturva- ja valtionosuuden suorittamisesta annetusta sosiaali- ja terveysministeriön asetuksesta lakiin ja siinä säädettäisiin valtion velvollisuudesta sellainen määrä varoja, että Maatalousyrittäjien tapaturmavakuutuslaitoksen maksuvalmius on kunakin ajankohtana riittävästi turvattu. 

180 §.Siirtymäsäännökset. Pykälän 6 momentti ehdotetaan kumottavaksi, koska siinä säädetty korvausvastuun täydennysmaksun maksuohjelma päättyi jo vuonna 2018 ja sitä koskeva asetuksen pykälä on kumottu sosiaali ja terveysministeriön asetuksella 240/2024. 

6.6  Laki sairausvakuutuslain mukaisen omavastuuajan korvaamisesta maatalousyrittäjille

10 §. Pykälässä säädettäisiin valtion osuuden maksamismenettelystä. Pykälän 1 ja 2 momentti vastaisivat voimassa olevan pykälän 1 ja 2 momenttia. 

Pykälän 3 momentissa säädettäisiin valtion kuukausittain suoritettavan ennakon määrästä ja maksupäivästä. Ennakko vastaisi määrältään seuraavana kuukautena valtion vastattavaksi ja maksettavaksi arvioitua määrää ja se maksettaisiin kuukauden ensimmäisenä pankkipäivänä. Kuukausittain lähetettävässä ilmoituksessa olisi myös arvioon perustuva ennakkoerä ja aikaisempiin kuukausiin kohdistuva tarkistuserä. Ennakon maksamista varten Maatalousyrittäjien eläkelaitoksen tulisi toimittaa valtiolle ilmoitus eli käytännössä lasku maksukuukaudelle tarvittavasta rahamäärästä viimeistään kymmenen pankkipäivää ennen kunkin kuukauden maksupäivää. 

Pykälän 4 momentissa säädettäisiin ennakoiden ja toteutuneiden valtion osuuksien tasaamisesta. Kalenterikuukautena maksettujen maatalousyrittäjien eläkemenojen ja niiden kattamiseksi maksetun valtion maksuosuuden ennakon erotus otettaisiin huomioon maksukuukautta seuraavien kuukausien ennakkoa maksettaessa. Tarkoituksena olisi, että kunkin kuukauden ennakon ja toteutuneiden maksujen erotus otettaisiin huomioon mahdollisimman pian maksukuukauden jälkeen. 

6.7  Laki toimeentulotuesta

27 b §.Perustoimeentulotuen kattamiseksi Kansaneläkelaitokselle suoritettavat ennakot ja niiden maksaminen. Pykälä muutettaisiin kokonaisuudessaan ja samalla pykälän otsikosta poistettaisiin maininta ennakoiden vahvistamisesta, koska jatkossa ennakoiden maksaminen tapahtuisi Kansaneläkelaitoksen lähettämän laskun perusteella. Pykälän 1 momentti vastaisi voimassa olevan pykälän 1 momenttia. 

Pykälän 2 momentissa säädettäisiin valtion vuosittain Kansaneläkelaitokselle perustoimeentulotuen kattamiseksi suoritettavan ennakon määrästä ja maksupäivästä. Ennakko vastaisi määrältään seuraavana kuukautena valtion vastattavaksi ja maksettavaksi arvioitua perustoimeentulotuen kustannusten määrää. Valtio suorittaisi ennakon edeltävän kuukauden toiseksi viimeisenä pankkipäivänä. Ennakon maksamista varten Kansaneläkelaitoksen tulisi toimittaa valtiolle ilmoitus eli käytännössä lasku maksukuukaudelle tarvittavasta rahamäärästä viimeistään kymmenen pankkipäivää ennen kunkin kuukauden maksupäivää. 

Pykälän 3 momentissa säädettäisiin ennakoiden ja toteutuneiden perustoimeentulotukimenojen tasaamisesta. Kalenterikuukautena maksettujen perustoimeentulotukimenojen ja niiden kattamiseksi maksetun valtion maksuosuuden ennakon erotus otettaisiin huomioon maksukuukautta seuraavan kolmannen kuukauden ennakkoa maksettaessa. Tämä tarkoittaisi sitä, että esimerkiksi tammikuun erän erotus huomioitaisiin maaliskuun lopussa lähetettävässä laskussa ja erotus tulisi maksettavaksi huhtikuussa. Jos ennakkoa olisi maksettu liikaa toteutuneisiin perustoimeentulotuen menoihin nähden, ennakko maksettaisiin tätä erotusta vastaavasti pienempänä. Vastaavasti, jos ennakkoa olisi maksettu liian vähän toteutuneisiin menoihin nähden, ennakko maksettaisiin erotusta vastaavasti suurempana. 

Pykälän voimassa olevan lain 3 momentissa säädetty menettely ennakoiden yhteismäärän tarkistamisesta olisi lakiin ehdotettujen muutosten jälkeen tarpeeton.