Yleisiä näkökohtia
Hallituksen esityksessä ehdotetuilla hallinnon yhteisistä sähköisen asioinnin tukipalveluista annetun lain (571/2016, tukipalvelulaki) muutoksilla mahdollistetaan viranomaisten tiedoksiantojen toimittaminen jatkossa myös yksityisiin digipostipalveluihin. Ehdotetut muutokset perustuvat hallitusohjelmaan, jonka mukaan Suomi siirtyy asteittain digitaalisten palveluiden ensisijaisuuteen viranomaisasiointikanavana ja hallitus selvittää kustannustehokasta tapaa mahdollistaa viranomaispostin lähettäminen yksityisiin digipostipalveluihin.
Sähköisen tiedoksiannon ensisijaisuutta viranomaistoiminnassa koskeva 14.4.2026 voimaan tullut lainsäädäntö (HaVM 1/2026 vp — HE 124/2025 vp) mahdollistaa viranomaisten tiedoksiantojen lähettämisen ensisijaisesti sähköisesti niille hallinnon asiakkaille, joille se on mahdollista. Lainsäädännön keskeisenä sisältönä on tiivistetysti se, että täysi-ikäiselle henkilölle avataan tietyin poikkeuksin viranomaisaloitteisesti viestinvälityspalvelutili (Suomi.fi-tili), kun hän tunnistautuu johonkin julkishallinnon sähköiseen palveluun. Tämän jälkeen viranomaiset voivat toimittaa sähköisiä tiedoksiantoja tälle viestinvälityspalvelutilille ilman henkilön nimenomaista suostumusta. Tiedoksianto voidaan toimittaa myös viranomaisen asiointipalveluun (esim. OmaKanta, Kelan asiointipalvelu ja OmaVero) tai muuhun sähköiseen osoitteeseen. Tätä yleissääntelyä on täydennetty Verohallintoa ja Tullia (HaVM 11/2026 vp —HE 28/2026 vp) koskevalla erityissääntelyllä.
Käsiteltävänä olevan esityksen tavoitteena on, että viranomaisten Digi- ja väestötietoviraston tuottamaan viestinvälityspalveluun lähettämät sähköiset tiedoksiannot voidaan jatkossa näyttää palvelun käyttäjille myös yksityisen toimijan tarjoamassa digitaalisessa palvelussa. Tällä on tarkoitus tukea kansalaisten laadukasta asiointikokemusta ja mahdollisuutta valita tiedoksiannon vastaanottamisessa käyttämänsä palvelu. Lisäksi pyritään luomaan edellytyksiä uusille digitaalisille liiketoimintamalleille, digitaalisen kasvuympäristön vahvistamiselle sekä innovaatioille. Tavoitteena on myös, että viranomaisten ja yksityisten lähettämän sähköisen postin voi vastaanottaa pääsääntöisesti yhdessä palvelussa.
Hallintovaliokunta pitää tavoitteita sähköisen tiedoksiannon lisäämisestä yleisesti kannatettavina. Siirtyminen sähköisiin tiedoksiantoihin viranomaistoiminnassa nopeuttaa asioiden käsittelyä, parantaa tietoturvaa, keventää hallinnollista taakkaa ja vähentää työvaiheita. Sähköisen tiedoksiannon ensisijaisuuteen liittyy kuitenkin myös asiakkaiden oikeusturvan toteutumiseen liittyviä riskejä, jotka on kyettävä minimoimaan. Valiokunta pitää tärkeänä, että viranomaisten sähköiset asiointikanavat ovat mahdollisimman selkeitä ja yhdenmukaisia. Samalla on tärkeää huolehtia siitä, että digitukea ja muita asiointikanavia on saatavilla riittävästi.
Valiokunta tähdentää, että tiedoksiantomenettely on keskeinen osa hallintoasian käsittelyä. Hallintopäätöksen ja muun asiakirjan tiedoksiannosta säädetään hallintolaissa (434/2003), jossa on muun ohella yleiset säännökset viranomaisen tiedoksiannosta ja tiedoksiannossa noudatettavasta menettelystä. Sähköisestä tiedoksiannosta säädetään erikseen sähköisestä asioinnista viranomaistoiminnassa annetussa laissa (13/2003, asiointilaki), joka on sähköistä asiointia koskeva yleislaki ja jossa säädetään viranomaisten ja näiden asiakkaiden oikeuksista, velvollisuuksista ja vastuista sähköisessä asioinnissa.
Asiointilakiin ja tukipalvelulakiin juuri tehdyt muutokset mahdollistavat edellä todetuin tavoin sähköisen tiedoksiannon ensisijaisuuden laissa säädetyin rajauksin ja ovat keskeisiä nyt ehdotetun lainsäädännön kannalta. Valiokunta toteaa, että sähköistä tiedoksiantoa koskeva yleissääntely, sitä täydentävä viranomaiskohtainen erityissääntely (mm. Verohallinto ja Tulli) ja nyt ehdotettu sääntely muodostavat kokonaisuuden, jota voi olla vaikea hahmottaa. Valiokunta korostaa, että sähköistä tiedoksiantoa koskevan sääntelykokonaisuuden tulee olla hallinnon asiakkaan näkökulmasta mahdollisimman selkeä ja johdonmukainen. Lisäksi on tärkeää, että viranomainen voi varmistua siitä, että tiedoksianto tulee asianmukaisesti toimitetuksi.
Esityksen perusteluissa tuodaan varsin kattavasti esiin ehdotettuun sääntelyyn liittyviä riskejä. Mahdolliset yhdenvertaisuuteen vaikuttavat riskit liittyvät erityisesti ihmisten erilaisiin kykyihin käyttää digitaalisia palveluja. Oikeusturvan toteutumiselle voi puolestaan aiheutua riskejä tilanteissa, joissa henkilö ei ymmärrä katseluohjelman valinnan vaikutuksia tiedoksiannon vastaanottamiseen. Näitä riskejä pienentää kuitenkin se, että ehdotetussa sääntelyssä on kyse hallinnon asiakkaille ja palveluntarjoajille vapaaehtoisesta järjestelystä, joka ei velvoita sähköiseen asiointiin eikä vaikuta välittömästi niihin henkilöihin, jotka vastaanottavat viranomaisviestit paperipostilla. Yksityisen palveluntarjoajan katseluohjelman valitseminen on täysin vapaaehtoista ja henkilöltä edellytetään sen valitsemiseen aktiivisia toimenpiteitä. Valiokunta painottaa selkeän, oikea-aikaisen ja kattavan viestinnän merkitystä sääntelykokonaisuuden toimeenpanossa. Myös neuvontaan tulee panostaa asianmukaisesti.
Valiokunta kiinnittää tässä yhteydessä huomiota myös esityksen perusteluissa kuvattuihin tietosuojaan liittyviin riskeihin. Näitä riskejä pienentää se, että Suomi.fi-viestien kautta haettuja tietoja viranomaisten viesteistä ei tallenneta pysyvästi yksityisiin digipostipalveluihin. Tältä osin on syytä painottaa tietosuojalainsäädännöstä johtuvien velvoitteiden huolellista noudattamista.
Hallintovaliokunta ehdottaa eräitä sääntelyä selkeyttäviä muutoksia lakiehdotukseen. Valiokunta puoltaa lakiehdotuksen hyväksymistä tästä mietinnöstä ilmenevin huomautuksin ja muutosehdotuksin. Valiokunta pitää tärkeänä, että sähköistä tiedoksiantoa koskevan sääntelykokonaisuuden vaikutuksia erityisesti hallinnon asiakkaiden oikeusturvaan seurataan ja että seurannassa havaitut kehittämistarpeet otetaan huomioon sähköistä asiointia ja sähköistä tiedoksiantoa koskevan lainsäädännön kehittämisessä.
Viestinvälityspalvelun tuottaminen ja katseluohjelman tarjoaminen
Digi- ja väestötietovirasto on viestinvälityspalvelun palvelutuottaja. Palvelua käytetään tukipalvelulain 8 a §:n mukaisesti käyttäjäorganisaation sähköisessä tiedoksiantomenettelyssä ja sitä voidaan käyttää myös muiden sähköisten viestien lähettämiseen ja vastaanottamiseen käyttäjäorganisaation ja käyttäjän välillä. Viestinvälityspalvelulla on keskeinen rooli viranomaisten sähköisessä tiedoksiantomenettelyssä. Palvelussa voidaan vastaanottaa tavallisia ja todisteellisia tiedoksiantoja.
Useat viranomaiset sekä tuomioistuimet ja muut lainkäyttöelimet ovat tukipalvelulain 5 §:n 1 momentin nojalla velvollisia käyttämään viestinvälityspalvelua. Hallituksen esityksen perusteluista ilmenee, että viranomaiset eivät ole käyttövelvoitteesta huolimatta ottaneet viestinvälityspalvelua kattavasti käyttöön. Eri viranomaisilla on käytössään omia sähköisiä asiointipalveluja, joita käytetään viestien ja tiedoksiantojen toimittamiseen. Esimerkiksi hyvin harva kunta käyttää palvelua kattavasti. Hyvinvointialueilla palvelu on vielä kuntasektoriakin rajatummin käytössä. Perustelujen mukaan yli 400 viranomaista ja muuta julkisen hallinnon toimijaa lähettää Suomi.fi-viestejä asiakkailleen. Määrän odotetaan sähköisen tiedoksiannon ensisijaisuutta koskevan lainsäädäntökokonaisuuden myötä kasvavan. Suomi.fi-viesteillä on helmikuussa 2026 ollut noin 2,6 miljoonaa käyttäjää. Postin OmaPosti-palvelulla on valiokunnan saaman selvityksen mukaan 2,7 miljoonaa rekisteröitynyttä käyttäjää.
Ehdotetun tukipalvelulain 8 f §:n mukaan palvelutuottaja tarjoaa katseluohjelman viestinvälityspalvelun käyttäjille sähköisten tiedoksiantojen ja muiden viestien vastaanottamista varten. Katseluohjelmalla tarkoitetaan ehdotetun 2 §:n 6 kohdan mukaan digitaalista palvelua, joka toimii viestinvälityspalvelun käyttöliittymänä. Katseluohjelma voi perustelujen mukaan olla esimerkiksi verkkopalvelu tai mobiilisovellus. Tarkoituksena on, että käyttäjillä on katseluohjelman avulla pääsy heidän viestinvälityspalvelutilillään oleviin sähköisiin tiedoksiantoihin ja muihin viesteihin.
Digi- ja väestötietovirasto vastaa viestinvälityspalvelun käyttämisen mahdollistavasta katseluohjelmasta. Perustelujen mukaan Digi- ja väestötietovirasto vastaa käytännössä katseluohjelman tarjoamisesta jo nykyisin tuottaessaan Suomi.fi-viestit-palvelua verkkopalveluna ja mobiilisovelluksena. Sääntelyllä selkeytetään palvelutuottajalle kuuluvaa tehtäväkokonaisuutta, kun viestinvälityspalvelun käyttöliittymän voi jatkossa tuottaa myös muu toimija. Palvelutuottajan on jatkossakin tarjottava katseluohjelmaa myös siinä tapauksessa, että se olisi antanut ehdotetun sääntelyn mukaisesti sitä koskevan tehtävän muulle palveluntarjoajalle.
Valiokunnan asiantuntijakuulemisessa on pidetty tarpeellisena esityksessä käytettyjen palveluntarjoajan ja muun palveluntarjoajan käsitteiden selkeyttämistä. Hallintovaliokunta ehdottaa yksityiskohtaisista perusteluista ilmenevin tavoin palveluntarjoajan käsitteen määrittelemistä lain 2 §:ssä. Samalla muun palveluntarjoajan käsite poistetaan ehdotetusta sääntelystä.
Katseluohjelman tarjoamista koskevan tehtävän antaminen palveluntarjoajalle
Tukipalvelulakiin ehdotetaan lisättäväksi uusi 8 b luku, jossa säädetään muun toimijan kuin palvelutuottajan viestinvälityspalveluun tarjoamasta katseluohjelmasta, sen tarjoamista koskevan tehtävän antamisesta palveluntarjoajalle, palveluntarjoajaan kohdistuvista vaatimuksista, sopimuksen vähimmäissisällöstä, toiminnasta mahdollisissa häiriötilanteissa ja julkista hallintotehtävää hoitavan palveluntarjoajan valvonnasta.
Palvelutuottaja voi ehdotetun 8 g §:n 1 momentin mukaan sopimuksella antaa katseluohjelman tarjoamista koskevan tehtävän myös muun palveluntarjoajan toteutettavaksi. Tällaiselle palveluntarjoajalle ehdotetut tehtävät ovat perustuslain 124 §:ssä tarkoitettuja julkisia hallintotehtäviä, mikä tunnistetaan hallituksen esityksen perusteluissa. Perusteluissa arvioidaan, että katseluohjelman tarjoamisessa on kyse sellaisesta viranomaista avustavasta tehtävästä, joka muodostaa julkisen hallintotehtävän ja joka voidaan siirtää sopimuksella muiden kuin viranomaisten hoidettavaksi. Kuten perusteluissa todetaan, myös viranomaisia avustavia tehtäviä on pidetty julkisina hallintotehtävinä (esim. PeVL 55/2010 vp).
Julkinen hallintotehtävä voidaan perustuslain 124 §:n mukaan antaa muulle kuin viranomaiselle vain lailla tai lain nojalla, jos se on tarpeen tehtävän tarkoituksenmukaiseksi hoitamiseksi eikä vaaranna perusoikeuksia, oikeusturvaa tai muita hyvän hallinnon vaatimuksia. Merkittävää julkisen vallan käyttöä sisältäviä tehtäviä voidaan kuitenkin antaa vain viranomaiselle.
Hallintovaliokunnan asiantuntijakuulemisessa on kiinnitetty huomiota siihen, että tarkoituksenmukaisuusvaatimusta oikeudellisena edellytyksenä tulee arvioida kunkin viranomaisorganisaation ulkopuolelle annettavaksi ehdotetun tehtävän kohdalla erikseen. Valiokunnan saaman selvityksen mukaan katseluohjelman tarjoamista koskevan tehtävän antaminen sopimuksella muulle kuin viranomaiselle varmistaa osaltaan sitä, että hallinnon asiakkailla on tosiasiallinen mahdollisuus valita, missä palvelussa he haluavat ottaa viranomaisten sähköiset tiedoksiannot vastaan. Mahdollisuus palvelun valitsemiseen voi kasvattaa niiden henkilöiden määrää, jotka siirtyvät postitse tapahtuvista tiedoksiannoista sähköisten tiedoksiantojen vastaanottamiseen. Tämä lisäisi tiedoksiantojen ja hallinnon tehokkuutta. Viranomaisten viestinvälityspalveluun toimittamien sähköisten tiedoksiantojen näyttäminen myös yksityisissä digipostipalveluissa edistää saadun selvityksen mukaan sähköisten viestien välittämiseen liittyvän markkinan kehittymistä ja yritysten välistä kilpailua.
Valiokunnan saaman selvityksen mukaan esityksen perusteluissa esitetyt näkökohdat huomioon ottaen ehdotettujen välitystehtävien antamista muulle palveluntarjoajalle voidaan pitää perustuslain 124 §:ssä tarkoitetulla tavalla tarpeellisena tehtävien tarkoituksenmukaiseksi hoitamiseksi. Kyseiset tehtävät voidaan lakiehdotuksen mukaan antaa muulle palveluntarjoajalle sopimuksella, jonka sisältämät vähimmäisehdot määritellään 8 i §:ssä. Sopimusperusteista katseluohjelman tarjoamista koskevan tehtävän antamista voidaan tässä yhteydessä ja myös sopimusehtoja koskeva sääntely huomioon ottaen pitää asianmukaisena. Kyseiset tehtävät eivät sisällä merkittävää julkisen vallan käyttöä.
Julkisen hallintotehtävän antaminen muulle palveluntarjoajalle ei perustuslain 124 §:n mukaan saa vaarantaa perusoikeuksia, oikeusturvaa tai muita hyvän hallinnon vaatimuksia. Näiden edellytysten kannalta on välttämätöntä, että palveluntarjoajan on ehdotetun 8 h §:n mukaan oltava luotettava ja tällä on oltava oikeus harjoittaa elinkeinoa Suomessa. Lisäksi palveluntarjoajalla tulee olla tehtävän hoitamisen edellyttämät riittävät tekniset, taloudelliset, ammatilliset ja toiminnalliset valmiudet sekä riittävä henkilöstö. Näitä vaatimuksia voidaan pitää tehtävän luonne huomioon ottaen keskeisinä. Mainittujen edellytysten noudattamisen kannalta voidaan pitää välttämättömänä myös palvelusopimuksen irtisanomisen ja purkamisen perusteiden laintasoista sääntelyä ehdotetussa 8 i §:ssä. Lisäksi 8 l §:ssä säädetään palvelutuottajan velvollisuudesta valvoa palveluntarjoajien toimintaa tehtävän toteuttamisessa.
Digi- ja väestötietovirastolla on edellä todetuin tavoin velvollisuus tarjota katseluohjelma, vaikka se olisi sopimuksella antanut tehtävän myös muun palveluntarjoajan tai muiden palveluntarjoajien hoidettavaksi. Tällaista rinnakkaista tarjoamisvelvollisuutta perustellaan erityisesti huoltovarmuuden ja jatkuvuuden turvaamisella. Sen avulla varaudutaan esimerkiksi tilanteisiin, joissa palveluntarjoaja poistuu markkinoilta. Sääntelyn tarkoituksena on varmistaa myös se, että hallinnon asiakkailla on aina käytössä katseluohjelma viranomaisten sähköisten tiedoksiantojen vastaanottamista varten. Sääntelyä voidaan valiokunnan saaman selvityksen mukaan pitää hyvin perusteltuna perustuslain 124 §:ssä määriteltyjen julkisen hallintotehtävän antamisen valtiosääntöoikeudellisten edellytysten kannalta. Oikeusturvan ja hyvän hallinnon takeiden kannalta on välttämätöntä, että palveluntarjoajan työntekijään sovelletaan rikosoikeudellista virkavastuuta koskevia säännöksiä hänen suorittaessaan 8 f §:n 1 momentissa tarkoitettua julkista hallintotehtävää (esim. PeVL 15/2019 vp, s. 4).
Tiedoksi annettavasta asiakirjasta ilmoittaminen
Hallintovaliokunta (HaVM 1/2026 vp) ja perustuslakivaliokunta (PeVL 59/2025 vp) ovat sähköisen tiedoksiannon ensisijaisuutta koskevaa yleissääntelyä käsitellessään korostaneet, että viestinvälityspalveluun tulleesta asiakirjasta tehtävällä ilmoituksella on keskeinen merkitys tiedoksiannon tarkoituksen toteutumisen kannalta.
Viranomaisen on voimassa olevan asiointilain 19 a §:n mukaan ilmoitettava viestinvälityspalveluun lähetetystä tiedoksi annettavasta asiakirjasta sen vastaanottajalle tukipalvelulain 8 b §:n mukaisesti. Palvelutuottaja lähettää tukipalvelulain 8 b §:n mukaan ilmoituksen viestinvälityspalveluun saapuneesta sähköisestä viestistä sähköiseen osoitteeseen, jonka käyttäjä on ilmoittanut viestinvälityspalveluun ilmoituksen lähettämistä varten. Ilmoitusta ei lähetetä, jos käyttäjä ei ole ilmoittanut viestinvälityspalveluun sähköistä osoitetta. Palvelutuottaja antaa käyttäjälle tiedon siitä, ettei ilmoitusta lähetetä, jos käyttäjä ei ole ilmoittanut sähköistä osoitetta. Hallituksen esityksessä ei ehdoteta muutoksia tähän ilmoittamista koskevaan sääntelyyn.
Valiokunta pitää tärkeänä, että vastuu ilmoituksen lähettämisestä säilyy jatkossakin viranomaisella. Ilmoituksen vakiomuotoista sisältöä on perustelujen mukaan tarkoitus muuttaa niin, että siitä käy ilmi, että tiedoksianto on luettavissa palvelutuottajan tarjoaman katseluohjelman (Suomi.fi-viestit) ohella myös käyttäjän valitsemassa muussa digipostipalvelussa. Tarkoituksena on mahdollistaa ilmoituksen lähettäminen myös palveluntarjoajalle ilmoitettuun sähköiseen osoitteeseen. Lisäksi vaihtoehtoisena herätteenä voivat olla yksityisen toimijan tarjoaman palvelun lähettämät ilmoitukset. Palveluntarjoajan lähettämä heräte ei kuitenkaan poista viestinvälityspalvelun palvelutuottajan sääntelyyn perustuvaa velvollisuutta lähettää heräte käyttäjän ilmoittamaan sähköiseen osoitteeseen.
Valiokunta pitää välttämättömänä, että ilmoitusmenettely on hallinnon asiakkaan ja myös viranomaisen näkökulmasta mahdollisimman selkeä. Muutoinkin on tärkeää varmistaa, että viestinvälityspalvelun käyttäjä saa aina tiedon hänelle tiedoksi saapuneesta asiakirjasta, eikä ehdotettu sääntely lisää mahdollisuuksia oikeudenmenetyksiin tai vaaranna oikeutta hyvään hallintoon. Tiedoksiannon toteutumisesta tulee voida varmistua myös mahdollisissa häiriötilanteissa.