Tampere—Turku—Naantali-yhteysvälin junaliikenteen palvelutaso ei nykyisellään vastaa alueen kasvavien työssäkäynti-, pendelöinti- ja saavutettavuustarpeiden edellyttämää tasoa. Nykyinen markkinaehtoinen kaukojunaliikenne toimii 2—3 tunnin vuorovälillä, mikä ei mahdollista aidon työssäkäyntialueen muodostumista Suomen toiseksi ja kolmanneksi suurimman kasvukeskuksen välille. Tunnin vuorovälillä liikennöivä lähijunaliikenne parantaisi merkittävästi työvoiman liikkuvuutta, yritysten osaavan työvoiman saatavuutta sekä alueiden elinvoimaa koko kasvukolmion alueella. 

Yhteysvälille alueen kunnat olisivat valmiita osallistumaan kustannuksiin lähijunaliikenteen käynnistämiseksi ja näihin liikennöintitarpeisiin vastaamiseksi. Ostoliikenteen käynnistäminen ei vaatisi valtiolta rahoitusta. Kyse on siten ennen kaikkea poliittisesta linjauksesta siitä, voidaanko liikenne sisällyttää osaksi vuonna 2031 alkavaa ostoliikennekokonaisuutta. 

Ratkaisu tukisi myös hallituksen raidereformin tavoitteita lisäämällä aidosti kilpailutettavan junaliikenteen määrää Suomessa. Liikenne- ja viestintävirasto Traficomin mukaan kilpailutettavaa ostojunaliikennettä on Suomessa tällä hetkellä liian vähän toimivan kilpailun syntymiseksi. Tampere—Turku—Naantali-yhteysvälin sisällyttäminen kilpailutettavaan ostoliikenteeseen vahvistaisi kilpailun edellytyksiä ja parantaisi koko ostoliikennejärjestelmän tehokkuutta. 

EU:n palvelusopimusasetus (PSA 1370/2007) mahdollistaa markkinaehtoisen henkilöjunaliikenteen järjestämisen ostoliikenteenä silloin, kun tavoitteena on palvelutason parantaminen ja alueellisen saavutettavuuden vahvistaminen. Liikenne- ja viestintäministeriö on aiemmin katsonut, ettei EU-sääntely muodosta estettä tällaiselle ratkaisulle. Useissa EU-maissa markkinaehtoisesti harjoitettua junaliikennettä on myöhemmin järjestetty PSA-asetuksen mukaisena ostoliikenteenä palvelutason turvaamiseksi ja kilpailun lisäämiseksi. 

Yhteysvälillä on myös huomattava kasvupotentiaali. Matkustajamäärät ovat kasvaneet vuosien 2019 ja 2024 välillä 37 prosenttia, mikä on Suomen sähköistetyn rataverkon suurin kasvu. Tiheämmän vuorovälin ja uusien pysähdyspaikkojen myötä matkustajamäärien arvioidaan kasvavan nykyisestä noin 700 000 matkustajasta yli miljoonaan matkustajaan vuodessa.