Tämä sivusto käyttää evästeitä. Lue lisää evästeistä
Alta näet tarkemmin, mitä evästeitä käytämme, ja voit valita, mitkä evästeet hyväksyt. Paina lopuksi Tallenna ja sulje. Tarvittaessa voit muuttaa evästeasetuksia milloin tahansa. Lue tarkemmin evästekäytännöistämme.
Hakupalvelujen välttämättömät evästeet mahdollistavat hakupalvelujen ja hakutulosten käytön. Näitä evästeitä käyttäjä ei voi sulkea pois käytöstä.
Keräämme ei-välttämättömien evästeiden avulla sivuston kävijätilastoja ja analysoimme tietoja. Tavoitteenamme on kehittää sivustomme laatua ja sisältöjä käyttäjälähtöisesti.
Ohita päänavigaatio
Siirry sisältöön
Helsingin Kalasatamassa tapahtui 23.5.2026 vakava kerrostalopalo, jonka epäillään saaneen alkunsa parvekkeella käytetystä mahdollisesti viallisesta kaasugrillistä. Julkisuudessa olleiden tietojen mukaan palo levisi nopeasti rakennuksen rakenteisiin ja edelleen kattorakenteisiin aiheuttaen mittavat vahingot.
Tapaus on herättänyt huolta erityisesti rakennusten palokatkojen toimivuudesta, rakenteellisesta paloturvallisuudesta sekä siitä, miten tehokkaasti palon leviäminen pystytään estämään uudis- ja korjausrakentamisessa. Alan toimijoiden ja viranomaisten mukaan puutteet palokatkoissa voivat merkittävästi lisätä tulipalojen leviämisriskiä rakennuksissa. Vaakasuorat palokatkot tuuletusväleissä eivät ole kaikissa talotyypeissä pakollisia. Pelastusviranomaiset ovat jo aiemmin varoittaneet siitä, että parvekkeilta alkaneet palot voivat levitä nopeasti rakennusten rakenteisiin.
Rakennusvalvonnan rooli on Suomessa yleensä valvoa kokonaisuutta ja edellyttää tarvittavia suunnitelmia, mutta yksittäisten palokatkojen tarkastus jää käytännössä urakoitsijan, valvojan ja tilaajan vastuulle. Huolenaiheeksi on noussut paloturvallisuuden puutteellinen huomioiminen suurten remonttien yhteydessä.
Hallitus valmistelee parhaillaan rakennusvalvonnan uudistamista ja on asettanut sitä varten työryhmän. Rakentamisen laadussa ja rakennusvalvonnan resursseissa on jo nykyisellään vakavia puutteita, mutta valmistelun painopiste näyttää olevan ennen kaikkea sääntelyn ja lupamenettelyjen keventämisessä. Vaikka tavoitteena on myös yhdenmukaisten käytäntöjen vahvistaminen koko maassa, keinoiksi on kirjattu mahdollisimman vähän sääntelytaakkaa lisäävät ratkaisut. Uudistuksen yhteydessä olisi toisaalta mahdollisuus vahvistaa rakennusvalvonnan keinoja valvoa paloturvallisuutta edistävien suunnitelmien tosiasiallista toteutumista vaativissa kerrostalohankkeissa. Rakentamisen lupaprosesseja on jo aiemmin kevennetty.
Taloyhtiöiden järjestyssäännöt vaihtelevat. Monissa taloyhtiöissä kaasugrillit ja sähkögrillit ovat sallittuja, mutta hiiligrillit ovat kiellettyjä. Kaasugrillaamista parvekkeilla ohjeistetaan eri tavoin eri puolilla Suomea, samoin mahdollisia kieltoja tai turvallisuusohjeita käytännössä valvotaan eri tavoin taloyhtiöissä ja viranomaisten toimesta. Jotta vastuukysymykset olisivat kaikille selviä, viranomaiset ja taloyhtiöt voivat nykyistä paremmin ohjeistaa laitteiden käyttöä. Vastuukysymysten ja ohjeistusten ollessa epäselviä yksittäisen asukkaan vastuulle voi pahimmillaan osua merkittäviä rahallisia vastuita, jos oma asunto vaurioituu.
Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen: