Pohjoismaiden neuvosto piti hiljattain Oslossa teemaistunnon aiheesta "Onko Pohjola varautunut kriiseihin? Joustava yhteistyö ja vapaa liikkuvuus pohjoismaisen häiriönsietokyvyn perustana". Keskusteluissa keskityttiin erityisesti koronapandemiasta saatuihin oppeihin ja siihen, miten Pohjoismaat voivat parantaa koordinaatiotaan tulevissa kriiseissä. Kysymykset tullaan esittämään kaikille pohjoismaisille pääministereille sen selvittämiseksi, mitkä ovat kansalliset näkemykset yhteispohjoismaisen yhteistyön parantamisesta kriisitilanteissa.  

Pandemian jälkeisissä pohjoismaisissa seurantaraporteissa, joista voidaan mainita "Nordic Pandemic Follow-up Project" ja "Report of the Nordic Collaboration on following up on the COVID-19 pandemic", on viitteitä selkeistä toimintamalleista: Pohjoismaat toimivat pääasiassa kansallisesti, ja kun yhteistyötä haettiin, sitä tehtiin yleensä kahdenvälisesti eikä yhteistyöfoorumina toimivan Pohjoismaiden ministerineuvoston kautta. Tämä koski erityisesti rajojen sulkemista, testausstrategioita, rokotussuunnittelua ja viranomaisten välistä viestintää. 

Raportit osoittavat myös, että yhteispohjoismaisten kriteerien ja päätöksentekoaineistojen puute synnytti maiden välille suuria eroja, mikä heikensi luottamusta Visio 2030:n pääelementteihin: pohjoismaiseen integraatioon ja vapaaseen liikkuvuuteen. Lisäksi todetaan, että pohjoismaisia kriisijohtamisen rakenteita ei hyödynnetty täysimääräisesti ja että mailta puuttui yhteisiä, nopeita ja koordinoituja päätöksentekomekanismeja, kun tilanne niitä vaati. Tätä on pidetty yhtenä suurimmista opetuksista tulevien kriisien varalta.