Eduskunta hyväksyi keväällä 2026 metsälain, luonnonsuojelulain ja Suomen metsäkeskuksen metsätietojärjestelmästä annetun lain muutokset, jotka liittyvät lintujen pesimäaikaisten hakkuiden huomioon ottamiseen. Lakimuutokset tulivat voimaan 1.6.2026.
Lakimuutokset olivat välttämättömiä EU-tuomioistuimen vuonna 2025 antaman Voore Mets ‑ratkaisun vuoksi. Ratkaisussa täsmennettiin EU lintudirektiivin tulkintaa erityisesti pesimäaikaisten hakkuiden osalta. Maa- ja metsätalousvaliokunta katsoi mietinnössään, että kansallista sääntelyä oli tarpeen selkeyttää, jotta metsänomistajilla, puunostajilla ja metsätalouden toimijoilla on selkeät ja ennakoitavat pelisäännöt tilanteessa, jossa aiempi oikeustila oli muuttunut epäselväksi. Valiokunta korosti myös, että tavoitteena on sovittaa yhteen lintujen suojelu ja metsätalouden harjoittaminen siten, että metsien käyttö voidaan turvata myös tulevaisuudessa.
Lakiesitystä käsiteltiin eduskunnassa hyvässä yhteistyössä. Maa- ja metsätalousvaliokunta kiitti mietinnössään ministeriöiden välistä yhteistyötä ja valmistelua sekä piti sääntelyn tavoitteita asianmukaisina. Valiokunta katsoi, että pesimäaikaisia hakkuita koskevan sääntelyn tarkoituksena ei ole estää metsätaloutta, vaan nimenomaan mahdollistaa hakkuiden toteuttaminen myös jatkossa selkeiden ja ennakoitavien sääntöjen puitteissa.
Lakimuutoksen jälkeen metsänomistajilta, metsäalan toimijoilta ja urakoitsijoilta on kuitenkin tullut viestiä siitä, että lain käytännön tulkintaan liittyy epäselvyyksiä. Erityisesti huolta on aiheuttanut se, että BirdLifen ja muiden ympäristöjärjestöjen edustajat ovat eri puolilla maata ryhtyneet omatoimisesti seuraamaan ja käytännössä valvomaan pesimäaikaisia hakkuita sekä tekemään ilmoituksia hakkuukohteista. Tilanne on ajautunut siihen, että luontojärjestöt alkavat ohjailla metsien käyttöä ja maanomistajien näkökulma omaisuuden suojan puolustamisesta on jäämässä kokonaan kuulematta. Epätasapainoinen tilanne vaatii korjaamista.
Valvonta kuuluu kuitenkin vain ja ainoastaan viranomaiselle. Metsälain noudattamisen valvonta on Suomen metsäkeskuksen lakisääteinen tehtävä, ja Metsäkeskuksen tarkastustoimintaa ohjataan maa- ja metsätalousministeriön antamilla määräyksillä. Oikeusvaltiossa viranomaistehtävät ja kansalaisjärjestöjen toiminta on pidettävä selkeästi erillään toisistaan. Metsien käyttöä koskevat rajoitukset eivät voi perustua luontojärjestöjen omiin tulkintoihin tai vaatimuksiin, vaan yksinomaan lakiin ja toimivaltaisen viranomaisen tekemiin ratkaisuihin.
Samoin on tärkeää, että maanomistajan oikeusturva toteutuu kaikissa tilanteissa. Maanomistajaa on kuultava asianmukaisesti kaikissa päätöksenteon vaiheissa, eikä metsätalouden harjoittaminen saa estyä pelkästään ulkopuolisten tahojen tekemien ilmoitusten perusteella ilman viranomaisen tekemää huolellista arviointia.