Nykyiseen järjestyslakiin lähiaikoina tulevista täsmennyksistä huolimatta järjestyslaissa säänneltyjä tai siihen läheisesti liittyviä kysymyksiä on edelleen jäämässä epäselviksi. Järjestyslaki koskee vain yleisiä alueita, joten osa esim. koirien ulkoiluttamiseen liittyvistä ongelmakohdista jää lain ulkopuolelle. Eräs maanomistajien merkille panema ongelma on se, että ihmiset ulkoiluttavat koiriaan ja antavat niiden ulostaa peltoalueille, joilta korjataan rehua nautaeläimille tai joita käytetään laidunalueina. Usein ulosteet jätetään myös korjaamatta.

Koiran sisäloisten munat leviävät ulosteiden mukana ja kestävät vaikeitakin ympäristöolosuhteita, kuten lämpöä ja pakkasta. Ulosteista saattaa levitä pellolla laiduntavaan nautakarjaan loistauteja, jotka puolestaan aiheuttavat karjankasvattajille taloudellisia vahinkoja. Erityisesti luomukasvattajille loistaudit ovat ongelmallisia. Luomutuotteina saa myydä vain sellaisten eläinten tuotteita, joita on jouduttu lääkitsemään vain harvoin, esimerkiksi lypsylehmiä enintään kolme kertaa vuodessa ja lihasikoja vain kerran niiden eliniän aikana. Mikäli lehmää on jouduttu hoitamaan vuoden aikana enemmän kuin kolme kertaa, sen katsotaan tulleen kasvatetuksi tavanomaisin menetelmin. Lääkinnän jälkeen on noudatettava kaksinkertaisia varoaikoja, ennen kuin eläintuotteita saa myydä.

Nykyisessä järjestyslaissa (612/2003) todetaan, että "yleisen järjestyksen ja turvallisuuden säilymiseksi koiran omistajan tai haltijan on pidettävä huolta siitä, että koiran uloste ei jää ympäristöön hoidetulla alueella taajamassa". Laki ei siis edellytä koiran ulosteiden korjaamista peltojen kaltaisilta alueilta, vaikka niillä loistartuntojen riski nimenomaan on olemassa, mikäli peltoja käytetään myös laidunalueina tai niiltä korjataan rehua nautaeläimille. Järjestyslaki ei koske peltoalueita, vaan niillä liikkumista, ja sen rajoittamista säätelevät ainoastaan jokamiehenoikeudet.

Perinteiset jokamiehenoikeudet antavat ihmiselle oikeuden liikkua toisen maalla siten, että siitä ei aiheudu vahinkoa. Ympäristöministeriön Jokamiehen oikeudet -esitteessä kerrotaan, että "liikkua saa jalan, hiihtäen tai pyöräillen luonnossa muualla kuin pihamaalla sekä muilla kuin sellaisilla pelloilla, niityillä tai istutuksilla, jotka voivat kulkemisesta vahingoittua. Liikkumisesta ei saa aiheutua häiriötä tai haittaa toisille".

Esitteeseen kirjattujen periaatteiden mukaan "kesällä pellot on ylitettävä teitä tai ojan pientareita pitkin. Talvella sitä vastoin pellon yli voi hiihtää. Peltoa, niittyä tai istutusta ei saa käyttää kulkutienä, jos siitä aiheutuu vahinkoa." Käytännössä jokamiehenoikeudet siis antavat luvan kulkea toisen maalla silloin, kun siellä ei ole kasvavaa kasvustoa. Toisin sanoen jokamiehenoikeus sallii ihmisen liikkua toisen maalla myös silloin, kun se on kynnös- tai sänkipeltona. Tällöinkään kulkemisesta ei saa aiheutua vahinkoa.

Koiran osalta Jokamiehen oikeudet -esitteessä todetaan, että "toisen alueella koiraa ei saa pitää milloinkaan irti ilman maanomistajan tai metsästysoikeuden haltijan lupaa. Alueen omistajan tai haltijan luvalla koiraa saa pitää kytkemättömänä pihamaalla tai puutarhassa ja koiran pitämiseen varatulla aidatulla alueella." Varsinaisesti koiran ulkoiluttamiseen ei oteta kantaa, vain siihen, milloin koira on pidettävä kytkettynä. Jokamiehenoikeudet koskevat yksittäisten ihmisten liikkumista erinäisillä alueilla, eikä niihin suoranaisesti sisälly oikeutta koiran kanssa liikkumiseen.

Esitteessä todetaan myös, että "koirien ulosteet voivat aiheuttaa haittaa terveydelle, epäsiisteyttä ja viihtyisyyden vähentymistä. Koirien ulkoiluttajien tulee huolehtia siitä, että koiran ulosteet otetaan talteen tai siirretään sellaiseen paikkaan, jossa niistä ei ole haittaa."

Jokamiehenoikeuksissa ei riittävän selkeästi todeta, että koiria ei saa ulkoiluttaa toisen maalla. Erityisesti peltojen ja laidunmaiden osalta tulisi olla selkeä kirjaus siitä, että alueella koiran ulkoiluttaminen on kielletty ilman maanomistajan lupaa. Asia tulisi myös selkeästi kirjata lakiin tai muuhun alemmanasteiseen säädökseen eikä jättää asian sääntelyä pelkästään jokamiehenoikeuksien varaan.

Koska jokamiehenoikeudet ovat eräänlainen maan tapa, on niiden tulkinta paikoitellen epäselvää. Jokamiehenoikeuksien sisältö riippuu käytännön olosuhteista, minkä vuoksi näiden oikeuksien käyttäjien ja maanomistajien välillä voi olla näkemyseroja. Nykyinen käytäntö on epämääräinen eikä anna maanomistajalle riittävää mahdollisuutta suojella nautakarjaansa koirien ulosteiden mukana leviäviltä loistaudeilta. Kun karja on vastuuttoman koiran ulkoiluttajan toiminnan takia saanut tartunnan, on vahinko jo tapahtunut. Maanomistajalle jää tämän jälkeen enää mahdollisuus karjansa loistartuntaan syyllisen koiran ulkoiluttajan etsimiseen jälkikäteen. Asia on syytä hoitaa riittävillä säädöksillä, jotta vastuukysymyksiin ei jäisi epäselvyyttä.