Kunnioitettu puhemies! Valtiovarainvaliokunta ehdottaa, että eduskunta hyväksyy hallituksen esitykseen sisältyvän lakiehdotuksen muuttamattomana. Asiaa on valmisteltu valtiovarainvaliokunnan verojaostossa. Esityksessä ehdotetaan korotettavaksi energiaveron palautusta ammattimaisille maatalouden harjoittajille ja vesiviljelijöille määräaikaisesti. Lähi-idän kriisi on nostanut polttoaineiden hintoja rajusti, eikä yksikään maanviljelijä ole voinut siihen vaikuttaa. Tuotantopanosten kustannusten nousu on iskenyt suoraan maanviljelijöiden arkeen. 

Käytännössä lisäpalautusta maksetaan kevyestä polttoöljystä neljä senttiä litralta. Tuki kohdentuu traktoreiden, kuivureiden ja muiden työkoneiden polttoaineisiin sekä lämmitykseen. Lähes 99 prosenttia lisäpalautuksesta koskee kevyttä polttoöljyä ja sitä korvaavia biopolttoöljyjä. Lisäpalautus maksetaan kahdessa erässä, yhteensä noin 20 miljoonaa euroa vuosina 2026 ja 2027. EU:n sääntely asettaa tuelle katon. Energiaverodirektiivin vähimmäisvero on maataloudelle kevyen polttoöljyn osalta 2,1 senttiä litralta, eikä verotaso saa palautuksen jälkeen alittaa tätä rajaa. Tuki on nyt EU:n sallimassa maksimissa. 

Arvoisa puhemies! Valiokunta pitää esitystä tarpeellisena ja tarkoituksenmukaisena. Maatalouden heikko kannattavuus on huolestuttanut valiokuntaa jo useita vuosia, ja Lähi-idän kriisi on heikentänyt tilannetta edelleen. Kyse on oikeasta kriisitoimesta tilanteessa, johon viljelijät eivät ole itse voineet vaikuttaa.  

Arvoisa puhemies! Tämä esitys maatalouden energiaveron lisäpalautuksesta on pieni mutta merkityksellinen osa Suomen kokonaisturvallisuutta. On tärkeää nähdä, että huoltovarmuus ei ole vain varastoja tai kriisisuunnitelmia vaan se on myös sitä, että kotimainen ruuantuotanto on kannattavaa ja kykenee toimimaan myös kriisiaikoina. Suomalainen maatalous on viime vuosina ollut kovassa paineessa. Polttoaineiden hinnannousu erityisesti Lähi-idän kriisin vaikutuksesta on nostanut tuotantokustannuksia nopeasti. Maataloudessa käytettävän kevyen polttoöljyn rooli on keskeinen, koska se on välttämätöntä traktoreissa, kuivureissa ja muissa tuotannon kannalta kriittisissä toiminnoissa. Siksi tämä esitys on perusteltu.  

Arvoisa puhemies! Esityksen tarkoituksena on vastata energian hinnannousun aiheuttamaan tilanteeseen. Se tarjoaa määräaikaisen lisätuen energiaveron palautukseen tälle ja ensi vuodelle. Kyse ei ole pysyvästä tukijärjestelmän muutoksesta vaan kohdennetusta kriisitoimesta, jolla helpotetaan tilannetta nyt, kun paine on suurimmillaan.  

Valtiovarainvaliokunta pitää esitystä perustellusti tarpeellisena ja tarkoituksenmukaisena. Maatalouden kannattavuus on jo pitkään ollut huolenaihe, ja kustannusten nousu on heikentänyt tilannetta entisestään. Tässä tilanteessa on tärkeää turvata tuotannon jatkuvuus.  

Arvoisa puhemies! Huoltovarmuuden näkökulmasta kysymys on hyvin konkreettinen. Jos tilat eivät selviä kustannuspaineista ja tuotanto vähenee, myös Suomen omavaraisuus heikkenee. Siksi tässä esityksessä ei ole kyse vain taloudesta tai tuesta vaan kysymys on myös huoltovarmuudesta ja kokonaisturvallisuudesta. Kyse on siis hallitusta, tarpeellisesta ja sääntöjen mukaisesta tukitoimesta. Siksi myös valiokunnan johtopäätös on selkeä: Esitys on tarpeellinen, hyvin kohdennettu ja oikeasuhtainen vastaus akuuttiin tilanteeseen. Se tukee maatalouden toimintaedellytyksiä ja samalla vahvistaa Suomen huoltovarmuutta. — Kiitos, arvoisa puhemies.  

Arvoisa rouva puhemies! Suomalainen maatalous ja kotimainen ruoka ovat elintärkeitä. Ilman ruokaa kuolemme nälkään. Hallitus auttaa suomalaista viljelijää korvaamalla 20 miljoonalla eurolla kuluja, jotka ovat aiheutuneet polttoaineiden hinnannoususta. Tämä energiaveron lisäpalautus maksetaan viljelijälle polttoöljyn ja sitä korvaavien biopolttoöljyjen kulutuksen perusteella. Tämä on oikeanlaista politiikkaa. 

Arvoisa rouva puhemies! Mutta mitä ihmettä? Kun katselin tuota valtiovarainvaliokunnan pöytäkirjaa, niin siellä tuotiin esille, että vasemmistoliitto on jättänyt vastalauseen, jossa esitetään hylättäväksi tätä hallituksen esitystä, ja SDP:n edustaja on valiokunnassa kannattanut tätä vastalausetta. Mutta sitten äänestyksessä tämä vastalause kuitenkin hävisi. Maanviljelijöiden ja kaikkien suomalaista ruokaa arvostavien kannattaa kyllä pysähtyä hetkeksi miettimään sitä, että meillä on tällä hetkellä gallupjohdossa puolue, joka koettaa viedä leipää suomalaisten suusta montaa eri kautta. Sosiaalidemokraatit esittivät vaihtoehtobudjetissaan tälle vuodelle jopa leikkauksia suomalaiseen maatalouteen. 

Arvoisa rouva puhemies! Tässä vasemmiston vastalauseessa tätä hallituksen esitystä vastustetaan siksi, että tässä on kyse fossiilisten polttoaineiden käytön tuesta. Ehkä, arvoisa rouva puhemies, kaikki eivät ymmärrä sitä, että esimerkiksi traktorit ja puimurit ja monet muutkin koneet siellä maataloudessa eivät toimi ilman polttoaineita. Niiden ansiosta meillä täällä eduskunnan pöydissäkin on viljaa, kasviksia, lihaa, maitotuotteita. 

Ehkä sekin voi olla joidenkin vaikea ymmärtää, että ylipäätäänkin kotimaista ruokatuotantoa kyllä kannattaa vaalia ja edistää, koska voi olla tilanne, että ulkomailta ruokaa ei yksinkertaisesti saa. Meidän on aivan välttämätöntä pitää kotimainen ruuantuotanto kunnossa. Pahimmassa tapauksessa, jos kaikki rajat ovat kiinni ja Itämeri on kiinni ja meille ei ulkomailta voi ruokaa tuoda, arvoisa rouva puhemies, täällä voisi käydä sillä tavalla kuin mitä olemme kuulleet karmaisevia kuvauksia suurista nälkävuosista, kun suomalaiset kulkivat kerjuulla, kerjäsivät ruokaa ja ihmisiä joukoittain kuoli nälkään. Ei ruoka ole itsestäänselvyys. 

Emme missään tapauksessa voi tuudittautua ulkomailta tuotujen ruokien varaan. Jos tänne suurella rahtilaivalla tuodaan avokadoa tai riisiä Aasiasta, niin kyllähän se näin on, että tämmöinen iso rahtilaiva jo yksin kuluttaa polttoöljyä saman määrän, minkä tuhannet suomalaiset maatalouskoneet ehkä kuukausien aikana kuluttavat. Jos sitä hiilijalanjälkeä nyt lasketaan ruuan osalta, niin kun se ruoka tuodaan ulkomailta, on aivan selvää, että se on myöskin ympäristön kannalta huomattavasti huonompi valinta. Meidän täytyy suosia kotimaista lähiruokaa. Suomalainen ruoka ylipäätäänkin on tutkitusti hyvin laadukasta, se on hyvin ympäristöystävällisesti tuotettua, verrataanpa sitä minkä tahansa muun maan ruuantuotantoon. Meillä maanviljelijät ovat jo tähän mennessä tehneet todella paljon sen eteen, että suomalainen ruoka on puhdasta ja ympäristöystävällisesti tuotettua. 

Niin kauan kuin näitä fossiilisia polttoaineita on välttämätöntä käyttää, niin kauan niitä pitää sitten käyttää. Emme me voi lyödä kotimaista maataloutta alas sen takia, että kun muualla käytetään näitä fossiilisia polttoaineita, niin me emme ikään kuin sitten niitä käyttäisi — ja sitten toisimme kuitenkin sen ruuan ulkomailta, missä ruoka on tuotettu fossiilisten polttoaineiden avulla. 

Tämän takia ja näiden seikkojen takia tämä hallituksen esitys on erittäin hyvä ja kannatettava. Perussuomalaiset puolustavat suomalaista ruokaa ja suomalaista viljelijää aina, ja siksi tuemme tätäkin hallituksen esitystä erittäin jyrkästi. 

Arvoisa puhemies! Maatalouden kannattavuuskriisi on todellinen ja vakava ongelma. Viljelijöiden toimeentulo, kotimainen ruuantuotanto ja huoltovarmuus edellyttävät politiikkaa, joka vahvistaa maatalouden pitkän aikavälin toimintaedellytyksiä. Tukea ei kuitenkaan pidä rakentaa tavalla, joka lisää riippuvuutta fossiilisista polttoaineista tai heikentää kannusteita siirtyä kohti vähäpäästöisempiä ratkaisuja. Tämän esityksen ongelmana on, että tuki kohdistuu polttoöljyn käyttöön. Käytännössä kyse on siten fossiilisen energian käytön tukemisesta tilanteessa, jossa maatalouden pitäisi päinvastoin saada tukea energiatehokkuuden parantamiseen, polttoöljyn käytön vähentämiseen ja uusiutuviin ratkaisuihin siirtymiseen ja omavaraisuuden lisäämiseen. 

Esitystä perustellaan määräaikaisena ja poikkeukselliseen tilanteeseen liittyvänä toimena. Todellisuudessa tämä on kuitenkin jo viides kerta, kun maatalouden energiaveron palautusta on korotettu poikkeusperusteilla kymmenen viime vuoden aikana. Tietysti sinänsä se tuki on ollut perusteltua, koska on ollut erilaisia kriisitilanteita, jolloin meillä on pitänyt olla joku väline, jolla tukea maataloustuottajia, mutta ongelma on se, että tämä on ollut se väline, jota on käytetty, elikkä ollaan nimenomaan käytetty tätä energiaveron palautusta välineenä, jolloin se tuki on mennyt fossiilisen polttoaineen tukemiseen ja fossiilisen riippuvuuden lisäämiseen. Itse asiassa tässä esityksessä itsessäänkin todetaan se, että tästä syntyy se ongelma, että toistuvasti käytettynä tällainen tuki ei enää näyttäydy aidosti kertaluontoisena kriisitoimena, ja se luo maatalouden toimijoille odotuksen siitä, että polttoaineiden hinnan noustessa energiaveron palautusta korotetaan myös tulevaisuudessa. Tämä voi vaikuttaa investointipäätöksiin ja vähentää kannusteita vähentää polttoöljyn kulutusta tai siirtyä pois fossiilisista polttoaineista. 

Näistä syistä emme pidä tätä esitystä tarkoituksenmukaisena. Maataloutta on perusteltua tukea, mutta fossiilisten polttoaineiden käyttöön sidottu lisäpalautus ei ole kestävä tapa vastata alan kannattavuuskriisiin. Sen sijaan tukemiseen on etsittävä keinoja, jotka vahvistavat alan kannattavuutta ja huoltovarmuutta ilman, että samalla ylläpidetään fossiiliriippuvuutta. Tukea tulisi kohdentaa esimerkiksi energiatehokkuuteen, kotimaiseen uusiutuvaan energiaan, sähköistymiseen, biokaasuun ja muihin ratkaisuihin, jotka vähentävät tilojen energiakustannuksia pysyvästi ja tukevat samalla ilmastotavoitteita sekä omavaraisuutta. 

Arvoisa rouva puhemies! Edustaja Heikkinen hyvin esitteli tämän esityksen, jossa esitetään maatalouden energiaveron palautusta tilapäisesti korotettavaksi neljällä sentillä litralta vuosina 2026—2027. Esittely oli sikälikin erinomainen, että siinä korostettiin, että viljelijät — maailman puhtaimman ruuan tuottajat, suomalaiset viljelijät — ovat joutuneet tilanteeseen, johon eivät ole itse voineet ollenkaan vaikuttaa. Polttoaineiden ja lannoitteiden hinnannousun syyt ovat maailmalla, ja tässä suomalainen viljelijä on täysin hinnanottajana, ei pysty tähän tilanteeseen omin toimin vaikuttamaan. 

Edellisessä puheenvuorossa edustaja Mikkonen otti kantaa ja perusteli vihreiden kielteistä suhtautumista tähän viljelijöitten tilannetta helpottavaan esitykseen toteamalla, että tämä tukee tai jatkaa fossiiliriippuvaisuutta ja pitäisi päästä fossiilivapaampaan tuotantoon. Sinänsä ajatus siitä, että fossiiliriippuvaisuutta maataloudessa pystyttäisiin laskemaan tai vähentämään, on erittäin kannatettava, mutta en malta olla toteamatta omakohtaisesti tähän asiayhteyteen, että kun aloin luomuviljelijäksi tavanomaisesta viljelystä, niin polttonesteiden kulutus kasvoi. Tämän tuen merkitys omalla tilallakin kasvoi, koska esimerkiksi rikkakasvien torjumiseen ei ollut enää käytettävissä kemiallisia yhdisteitä eikä niitä halunnutkaan käyttää, joten tämä kasvinsuojelu tehdään mekaanisin toimenpitein, mikä useassa tilanteessa tarkoittaa sitä, että pellolla pitää käydä useamman kerran käsittelemässä kasvustoa, sitä hyvää kasvustoa, ja sen kasvua edesauttamassa. Eli voisi ajatella, että on jonkunasteinen ristiriita siinä, että jos ja kun toivottavasti halutaan edistää luomutuotantoa, niin sitten taas polttoaineiden kustannuksia, mikä on siis iskenyt luomutiloihin suhteessa ehkä vielä kovempaa kuin tavanomaisiin tiloihin, ei oltaisi nyt valmiita kompensoimaan. 

Arvoisa rouva puhemies! Polttoaineiden ja lannoitteiden todella rajusti nousseet hinnat ovat erittäin merkittävästi vaikuttaneet etenkin suomalaisten kasvinviljelytilojen kannattavuuteen — kasvinviljelytiloihin, joista suuri osa on ollut kannattavuusahdingossa jo ennen näitä hinnannousuja. Tällä esityksellä ollaan erittäin hyvin kohdentamassa tämä vuosittainen kymmenen miljoonaa euroa tiloille, joilla tuotetaan suomalaista ruokaa, koska tämä tuki kohdistuu käytettyihin polttonesteisiin ja siten se kohdistuu suoraan tuotantoon. Myös tämä järjestelmä, jota kautta tämä veronkevennys kohdistetaan, on erittäin sujuva ja vähän byrokratiaa sisältävä. Tälle siis täysi tuki, että polttonesteiden vero lasketaan tähän EU-minimiin, niin kuin tässä nyt ollaan tilapäisesti tekemässä. 

Arvoisa rouva puhemies! Toinen ongelma, joka erityisesti kasvinviljelytiloilla korostuu ja kannattavuutta heikentää, on kohonneet lannoitteiden kustannukset. Itse asiassa juuri tänään niin eduskunnan maa- ja metsätalousvaliokunnassa kuin suuressa valiokunnassa käsiteltiin komission ehdotusta yhteisen maatalouspolitiikan asetusten muuttamisesta, jolla viljelijöille kompensoitaisiin Lähi-idän kriisin aiheuttamaa lannoitteiden hintojen nousua. Aamun maa- ja metsätalousvaliokunnan kuulemisessa jäi hieman auki se, kannattaako Suomen hallitus ja valtioneuvosto kaikkia komission ehdottamia toimenpiteitä, joista siis keskeisimmät ovat EU:n maatalouden tukien maksatusten mahdollinen aikaistaminen sekä tilapäinen kriisituki tähän lannoitteiden kohonneita hintoja kompensoimaan. Tämä maksatusaikatauluasia oli selkeämmin hallituksen kannoissa ilmaistu, mutta tämä tilapäinen kriisituki jäi auki. Onneksi suuren valiokunnan kuulemisessa iltapäivällä tähän asiaan saatiin lisää selvyyttä ja vaikuttaa siltä, että hallitus kannattaa kaikkia näitä komission keinovalikoimassa olevia ehdotuksia, joilla viljelijöitten ahdinkoa tultaisiin helpottamaan. Olisi äärimmäisen tärkeää, että nämä kohonneet lannoitteiden hinnat pystyttäisiin huomioimaan. 

Ikävää tässä tilanteessa, tässä ehdotuksessakin, on se, että tämä vaikutusmekanismi on niin auttamattoman hidas. On erittäin todennäköistä, että jos hallitus toimii ripeästi, niin nopeimmillaan tätä tilapäistä kriisitukea päästäisiin maksamaan tämän vuoden lopussa, ehkä ensi vuoden alussa, ja sehän on selvää, että silloin tästä satokaudesta kaikki kustannukset ovat jo langenneet. 

Mutta vahva tuki hallituksen linjalle, jolla on ilmaistu, että myös tätä tilapäistä kriisitukea voisi olla valmius maksaa, ja täysi tuki sille, että se tilapäinen kriisituki tullaan maksamaan täysimääräisenä. Tukimekanismihan on sellainen, että EU:lta tulee pohjakriisituki, jonka päälle sitten jäsenmaalla on mahdollisuus maksaa kansallista tukea jopa 200 prosenttia, jolloin siitä pienestäkin miljoonapotista, mikä EU:lta todennäköisesti on tulossa, voi saada kasaan ihan merkittävän kokoisen kriisipaketin suomalaisille kasvinviljelijöille. 

Arvoisa rouva puhemies! Näillä sanoilla kannatan lämpimästi tätä tilapäistä energiaveron alennusta suomalaisille maatiloille, ja kannustan hallitusta kovasti pääsemään eteenpäin näissä muissa hankkeissa ja ehdotuksissa, joilla suomalaisen ruuantuotannon kannattavuutta pikaisesti pystyttäisiin parantamaan. 

Arvoisa rouva puhemies! Kuten tuossa äsken meidän ryhmämme varapuheenjohtaja ja maa- ja metsätalousvaliokunnan jäsen, meidän maatalousosaaja edustaja Viljanen totesi, niin keskusta tukee erittäin voimakkaasti tätä ratkaisua, ja tästä voi kiittää hallitusta. Tämähän on sellainen tukimekanismi, jota on käytetty aiemminkin. Tämä on puutteistaan huolimatta kuitenkin hallinnollisesti varsin kevyt ja yksinkertainen tapa auttaa maatiloja kustannuskriiseissä. Myös viime kaudella tätä käytettiin, silloin kun nämä asiat olivat meidän vastuullamme ja kun alkoi Ukrainan sota, Venäjän hyökkäys.  

Rouva puhemies! Tämä on hyvä asia. Mutta sitten jos katsotaan näitä rakenteellisia asioita, niin tämähän on aina sellainen jatkuva keskustelu, että milloinka päästään maataloudessa jatkuvista kriiseistä ja jatkuvista kriisituista siihen, että oikeasti se ruuan tuottaminen suomalaisille ja meidän pitäminen leivässä, maidossa, lihassa ynnä muussa olisi kannattavaa yritystoimintaa — milloin siihen päästäisiin? Yksi sellainen systeeminen järjestelmämuutos, joka toisi aidosti kilpailukykyä ja kannattavuutta suomalaisille tiloille ja erityisesti niille tiloille, jotka ovat investoineet, investoivat, kehittävät tilojaan ja ovat päätoimisia viljelijöitä, maatalousyrittäjiä, olisi se, että me pääsisimme eroon maatalouden tuotantorakennusten kiinteistöverosta.  

Ruotsissahan ei ole maatalouden tuotantorakennuksilla kiinteistöveroa, ja luulen, että kaikki tässä salissakaan eivät tiedä sitä, että itse asiassa monissa kunnissa suurimpia kiinteistöveron maksajia ovat itse asiassa maatilat. Ne ovat todella huikeita summia, puhutaan kymmenistätuhansista euroistakin, kun on uusia tuotantorakennuksia, isoja navettoja, isoja broilerihalleja ja vastaavia. Olen odotellut tässä entisenä maatalousministerinä koko kauden ajan, milloinka Orpon hallitus tälle asialle jotakin tekisi, eritoten sen takia, että tämä oli perussuomalaisilla erittäin voimakkaasti ennen vaaleja esillä. Muistelen, että vaikkapa edustaja Mäenpää taisi tästä ihan lakialoitteenkin tehdä viime kaudella. Olisi mukava kuulla tänään tai jossakin muussa istunnossa siitä, milloinka perussuomalaiset ja kokoomus ja muutenkin Orpon hallitus tekevät tälle isolle, rakenteelliselle, pysyvälle asialle jotakin.  

Vielä varmemmaksi vakuudeksi päätän, rouva puhemies, puheenvuoroni siihen, että mielestäni pitää löytää unionin kanssa yhdessä sellainen tapa, jolla me saadaan poistettua maatalouden tuotantorakennuksilta kiinteistövero Ruotsin tapaan, ja sillä tavalla juuri tuettua niitä laajentavia, nuorempia yrittäjiä ja annettua pysyvää helpotusta ja pysyvää kilpailukykyä meidän suomalaiselle maataloudellemme.  

Arvoisa puhemies, värderade fru talman! Kiitos kaikille, myöskin opposition edustajille, näistä kannustavista puheenvuoroista. Haluan omasta puolestani kiittää valtiovarainvaliokuntaa ja ennen kaikkea jaostoa hyvin nopeasta ja ripeästä asian käsittelystä. 

Kuten tässä on tullut jo hyvin esiin tämän lyhyen debatin aikana, tämä kyseinen muutos on todella tervetullut ja aiheellinen huomioiden viljelijöiden tilanteen tällä hetkellä, koska tosiasia on se, että se energiakustannuksen nousu, mikä tässä on ollut viime kuukausina, ei johdu meidän viljelijöistä vaan aivan muista asioista, joten sen takia on hyvin tärkeää, että myöskin viljelijät saavat tukea. Tämä linkittyy hyvin myöskin niihin kaikkiin muihin uudistuksiin, joita on tehty tämän hallituskauden aikana, millä tavoin on haluttu vahvistaa ennen kaikkea viljelijöiden asemaa, joten sen takia pidän tätä asiaa hyvänä. 

På alla sätt och vis är det fantastiskt fint att vi nu har fått det här beskedet ganska fort också från finansutskottet, eftersom den här lagen kom hit enbart för några veckor sedan. Jag är glad att finansutskottet snabbt tog tag i det här och att vi också får det behandlat innan sommarsemestrarna. 

Arvoisa puhemies! Tämä hallituksen varsin nopeasti tehty esitys liittyen siihen, että maatalousharjoittajat, viljelijät saavat energiaveron lisäpalautusta, on oikein tervetullut. Maailmantilanne on muuttunut ja öljyn hinta on noussut, ja se näkyy polttoaineiden hinnoissa, ja tietenkin energiaa, öljyä tarvitaan siellä erilaisissa maatalouskoneissa. Tietäen viljelijöiden muutenkin varsin tukalan tilanteen ja hyvin pienet katteet tämä tulee todella tarpeeseen. Toivottavasti tällä myös estetään ehkä joidenkin viljelijöiden lopettaminen työssään. Eli oikein tärkeä muutos, ja tämän lisätalousarvion yhteydessä katetaan nämä kustannukset, mitä tästä aiheutuu.