Yleistä

(1) Saadun selvityksen mukaan valtioneuvoston julkisen talouden suunnitelmassa vuosille 2027–2030 huomioidaan Suomen puolustuksen toimintaympäristön muutos. Keskeisinä taustasyinä ovat Venäjän hyökkäyssota Ukrainassa, Venäjän sotilaallisen voiman kasvu sekä Nato-jäsenyyden mukanaan tuomat uudet velvoitteet. Valiokunta toteaa, että Suomen puolustus perustuu jatkossakin vahvaan kansalliseen puolustuskykyyn, yleiseen asevelvollisuuteen ja koko maan puolustamiseen. Samalla Suomi osallistuu täysimääräisesti Naton yhteiseen puolustukseen ja pelotteeseen. 

(2) Muuttuneen uhkaympäristön lisäksi Suomen puolustukseen kohdistuu uusia vaatimuksia paitsi Nato-jäsenyyden myös Yhdysvaltojen mahdollisesti vähenevän roolin Natossa sekä vastuun eurooppalaisille liittolaisille siirtymisen vuoksi. Valiokunta toteaa, että Nato-jäsenyys ei vähennä kansalliselle puolustukselle asetettuja vaatimuksia. Saadun selvityksen mukaan Puolustusvoimien näkökulmasta puolustusmenojen kehykset on mitoitettu uhka- ja tarveperusteisesti, ja niitä pidetään tarpeellisina Puolustusvoimien tehtävien ja tavoitteiden täyttämiseksi. 

Naton puolustussuunnitteluprosessi

(3) Naton puolustussuunnitteluprosessin kautta jäsenmaille asetetaan suorituskykytavoitteita liittokunnan yhteisten vähimmäisvaatimusten saavuttamiseksi. Euroopan konventionaalisen pelotteen ja puolustuksen vahvistamiseen kohdistuvat vaatimukset kasvavat nopeasti sekä määrällisesti että ajallisesti. Valiokunta toteaa, että eurooppalaisten Nato-maiden intressissä on vahvistaa Naton eurooppalaista pilaria mahdollisimman nopeasti. Tämä edellyttää muun muassa puolustusteollisuuden tuotantokapasiteetin määrätietoista vahvistamista myös yhteistyössä Ukrainan kanssa. 

(4) Suomi on sitoutunut Naton Haagin huippukokouksessa vuonna 2025 yhteisesti määritettyyn puolustusmenotavoitteeseen, jonka mukaan puolustukseen ja turvallisuuteen liittyvät menot nostetaan viiteen prosenttiin bruttokansantuotteesta vuoteen 2035 mennessä. Tästä 3,5 prosenttia kohdistuu varsinaisiin puolustusmenoihin ja 1,5 prosenttia laajempiin turvallisuus- ja puolustusinvestointeihin. 

(5) Saadun selvityksen mukaan Suomi ylittää jo nyt Naton tavoitteen jälkimmäisen kategorian osalta, sillä turvallisuus- ja puolustusinvestointien taso on vuosittain noin 2,4 prosenttia. Tarkastelussa huomioidaan tällöin kokonaisturvallisuuden ja kokonaismaanpuolustuksen menoja siten, että tähän kokonaisuuteen luettavat menot ovat Naton kriteerien mukaisia. 

(6) Kehyspäätöksen mukaisesti Puolustusvoimien määrärahoja kasvatetaan asteittain siten, että vuonna 2030 Naton määritelmän mukaiset puolustusmenot ovat arviolta 3,2 prosenttia suhteessa bruttokansantuotteeseen. Naton laskentamallissa puolustusministeriön pääluokan menojen lisäksi puolustusmenoihin lasketaan mukaan myös sotilaseläkkeet, Rajavartiolaitoksen menot sekä sotilaallisen kriisinhallinnan menoista ulkoministeriön maksamat palkat. Nämä nostavat puolustusmenoja noin miljardilla eurolla. Euromääräisesti puolustusministeriön hallinnonalan menot kasvavat noin 6,7 miljardista eurosta vuonna 2027 noin 9,2 miljardiin euroon vuoteen 2030 mennessä. 

Lisäresurssien kohdentaminen

(7) Lisäresursseja kohdistetaan erityisesti Puolustusvoimien toimintamenoihin, materiaalihankintoihin, henkilöstön lisäämiseen, kertausharjoituksiin sekä materiaalin kunnossapitoon ja varautumiseen. Puolustusvoimien toimintamenoihin osoitetaan kehyskaudella yhteensä 670 miljoonaa euroa lisää, ja puolustusmateriaalihankintojen hankintavaltuuksia kasvatetaan lähes 1,4 miljardilla eurolla. Kehyspäätöksen merkittävimmät määrärahalisäykset Puolustusvoimien toimintamenoihin ja puolustusmateriaalihankintoihin painottuvat vuosille 2029 ja 2030. 

(8) Puolustusvoimien toimintamenojen ja puolustusmateriaalihankintojen voimassa olevat tilausvaltuudet ovat kehyskaudella yhteensä noin 11,7 miljardia euroa. Kehyskaudella suunnitellaan lisäksi uusia tilausvaltuuksia yhteensä noin 6,4 miljardin euron arvosta siten, että hankkeet jatkuvat vuoteen 2036 asti. 

(9) Valiokunta korostaa tarvetta vahvistaa varautumisen ja valmiuden resursseja. Droonien harhautuminen Suomeen on osoittanut, että tämän kysymyksen hoitamiseen on osoitettava kiireellisesti lisäresursseja, myös väestön oikea-aikaisen tiedottamisen varmistamiseksi. Valiokunta katsoo, että tiivis yhteistyö Ukrainan kanssa droonitorjunnan kehittämisessä tukee sitä, että Suomessa on käytettävissä ajantasaisin tietotaito ja osaaminen. 

(10) Valiokunta toteaa, että koko ikäluokalle yhteinen kutsuntainfopäivä tarjoaa kaikille nuorille tietoa maanpuolustuksesta. Kutsuntainfopäivän kokeilu käynnistyy Espoossa, Iisalmessa ja Jyväskylässä syksyllä 2026. Kutsuntainfopäivän keskeisenä tavoitteena on vahvistaa nuorten maanpuolustustietoutta, mikä tukee heidän tiedontarpeitaan ja valmistautumistaan kutsuntoihin ja palvelukseen. Valiokunta pitää tärkeänä, että kutsuntainfopäivän valtakunnalliseen laajentamiseen varataan riittävä rahoitus. Valiokunta kantaa myös huolta varusmiesten päivärahojen tasosta. 

(11) Puolustushallinnon tulee aktiivisesti yhteistyössä puolustusteollisuuden kanssa hyödyntää EU:n ja NATO:n kautta saatavissa olevia rahoitusmekanismeja. Erityisen tärkeää on varmistaa, että hankehakuihin on riittävästi henkilöstöä. Valiokunta huomauttaa, että Suomen verrokkimaissa hakuprosesseihin käytetään huomattavia henkilöstöresurseja, mikä osaltaan edesauttaa hauissa menestymistä. 

Ukraina-tuki

(12) Suomi jatkaa Ukrainan tukemista puolustusmateriaalin ja koulutuksen osalta. Valiokunta korostaa, että Ukrainalle luovutettu kalusto on korvattava Puolustusvoimille täysimääräisesti, jotta kansallinen puolustuskyky ei heikkene. Kehyksessä on varauduttu sekä aiemmin annetun materiaalituen kompensointiin että tuen jatkumiseen tulevina vuosina. 

(13) Ukrainan tukeminen ei ole ainoastaan tukea hyökkäyksen kohteeksi joutuneelle valtiolle, vaan samalla investointi Suomen ja Euroopan turvallisuuteen. Ukrainan kyky puolustautua Venäjän hyökkäystä vastaan heikentää Venäjän sotilaallista toimintakykyä, tukee Euroopan vakautta ja vahvistaa sääntöpohjaista kansainvälistä järjestystä. Suomen turvallisuusedun mukaista on, että Ukraina kykenee puolustamaan suvereniteettiaan ja alueellista koskemattomuuttaan. 

Kotimaisen puolustusteollisuuden merkitys

(14) Valiokunta korostaa kotimaisen puolustusteollisuuden strategista merkitystä osana Suomen kokonaisturvallisuutta ja huoltovarmuutta. Valiokunta katsoo, että Suomella on oltava riittävän laaja-alainen kotimainen puolustusteollinen perusta, jotta kriittisten suorituskykyjen ylläpito, materiaalin kunnossapito, korjaus, täydennykset ja tuotanto voidaan turvata myös poikkeusoloissa ja tilanteissa, joissa kansainväliset toimitusketjut häiriintyvät. 

(15) Ukrainan sota on osoittanut konkreettisesti, kuinka nopeasti puolustusmateriaalia kuluu korkean intensiteetin sodankäynnissä ja kuinka ratkaisevia oma tuotantokyky sekä eurooppalaisen puolustusteollisuuden kapasiteetti ovat pitkäkestoisen kriisinsietokyvyn kannalta. Valiokunta pitää välttämättömänä, että kotimaisen puolustusteollisuuden toimintaedellytyksiä vahvistetaan pitkäjänteisesti sekä kansallisen puolustuskyvyn että huoltovarmuuden turvaamiseksi. Valiokunta pitää erittäin hyvänä puolustusministeriön huhtikuussa 2026 käynnistämää selvitystä siitä, voitaisiinko ohjuksia alkaa tuottaa Suomessa. 

(16) Valiokunta kiinnittää huomiota korkeimman hallinto-oikeuden päätökseen (259/2026) sotilaallisen huoltovarmuuden merkityksestä. Korkein hallinto-oikeus linjasi, että suorahankintoja voidaan perustella Suomen keskeisten turvallisuusetujen turvaamisella. 

MPK:n sekä maanpuolustus- ja perinnejärjestöjen toiminnan rahoitus

(17) Maanpuolustus- ja veteraanijärjestöjen toiminnan tukemisen määräraha nousee 2,3 miljoonalla eurolla vuodessa, jolloin kokonaismääräraha on jatkossa noin 11,3 miljoonaa euroa. Lisäys toteutetaan siirtämällä määrärahaa puolustusmateriaalimomentilta, ja puolustusministeriö kohdentaa lisäyksen valtionavustuksena Maanpuolustuskoulutusyhdistyksen kasvaneisiin kustannustarpeisiin. 

(18) Valiokunta pitää erittäin myönteisenä sitä, että tällä järjestelyllä turvataan MPK:n toiminnan kannalta riittävä ja ennakoitava rahoitus, mikä poistaa viimein vuosittaisen epävarmuuden toiminnan kestävän rahoituspohjan osalta. Valiokunta korostaa, että MPK:n toiminta on erittäin kustannustehokas tapa ylläpitää ja kehittää reserviläisten osaamista sekä tarjoaa muille kuin reserviläisille merkittävän väylän osallistua kokonaismaanpuolustukseen. 

(19) Valiokunta korostaa maanpuolustus- ja perinnejärjestöjen merkitystä suomalaisen maanpuolustustahdon ylläpitämisessä, veteraaniperinnön vaalimisessa sekä historiallisen kokemustiedon siirtämisessä nuoremmille sukupolville. Toiminnan turvaaminen on tärkeää myös kansallisen yhtenäisyyden ja kokonaisturvallisuuden näkökulmasta. Nykyisin vuosien 1939–1945 sotiemme veteraanijärjestöjen työtä jatkava Tammenlehvän Perinnesäätiö on suomalainen säätiö, jonka tehtävänä on sotaveteraaniperinteen vaaliminen, veteraanien työn tunnetuksi tekeminen sekä veteraaniperinnön siirtäminen tuleville sukupolville. 

(20) Puolustusvaliokunta on johdonmukaisesti korostanut tarvetta kehittää kriisinhallinta- ja nykyisin myös ulkomaanoperaatioiden veteraanien tukijärjestelmää nykyistä selkeämmäksi ja paremmin koordinoiduksi. Erityisesti vakavasti vammautuneiden osalta valiokunta on pitänyt välttämättömänä, että tuki, kuntoutus ja palveluohjaus ovat helposti saavutettavia ja pitkäjänteisesti järjestettyjä. Tässä suhteessa veteraanikeskuksen perustaminen on keskeinen hanke. 

Yhteenveto

(21) Vaikka julkisen talouden näkymät ovat haastavat, turvallisuudesta huolehtiminen on valtion perustehtävä. Samalla on tärkeää käydä avointa keskustelua siitä, miten rajalliset resurssit kohdennetaan kestävällä ja oikeudenmukaisella tavalla. Maanpuolustukseen tehtävät panostukset ovat osa Suomen kokonaisturvallisuutta, johon kuuluvat myös toimivat julkiset palvelut, huoltovarmuus ja yhteiskunnallinen vakaus. 

(22) Valiokunta katsoo, että kehyspäätös osoittaa Suomen puolustuspolitiikan painopisteen olevan muuttuneessa turvallisuusympäristössä varautumisen, valmiuden ja sotilaallisen suorituskyvyn nopeassa vahvistamisessa. Valiokunta pitää tärkeänä, että puolustusresurssit mitoitetaan pitkäjänteisesti uhka- ja tarveperusteisesti siten, että Puolustusvoimat kykenevät vastaamaan sekä kansallisiin että liittokunnan puolustuksesta johtuviin velvoitteisiin. 

(23) Valiokunta korostaa, että puolustuskyky ei perustu pelkästään kalustoon, vaan erityisesti osaavaan ja riittävään henkilöstöön. Turvallisuusympäristön muutokset, Puolustusvoimien kasvavat tehtävät ja teknologian kehittyminen korostavat henkilöstön osaamisen ja määrän merkitystä. Henkilöstön riittävyys on välttämätöntä koulutuksen, valmiuden ylläpidon ja puolustuskyvyn uskottavuuden kannalta. 

(24) Valiokunta korostaa, että Suomen maantieteellinen sijainti Euroopan unionin ja Naton itärajalla sekä pitkä yhteinen maaraja Venäjän kanssa asettavat Suomen turvallisuudelle erityisiä vaatimuksia. Venäjän hyökkäyssota Ukrainassa on osoittanut, että sotilaallisen voiman käyttö osana valtioiden välistä politiikkaa on jälleen todellinen ja välitön turvallisuuspoliittinen uhka Euroopassa. Suomen on kyettävä uskottavasti huolehtimaan omasta puolustuksestaan kaikissa tilanteissa sekä osana liittokunnan yhteistä puolustusta. 

(25) Uskottava puolustuskyky muodostaa Suomen turvallisuuden keskeisen perustan ja ennaltaehkäisevän pelotteen. Puolustuskyvyn ylläpitäminen ja vahvistaminen vähentävät Suomeen kohdistuvan sotilaallisen painostuksen, voimankäytön tai sillä uhkaamisen riskiä. Muuttuneessa turvallisuusympäristössä puolustukseen tehtävät investoinnit ovat välttämättömiä kansallisen turvallisuuden, alueellisen koskemattomuuden ja yhteiskunnan toimintakyvyn turvaamiseksi.