Ehdotus

Pääomadirektiivissä eli toisessa yhtiöoikeudellisessa direktiivissä säädetään muun muassa yhtiön perustamisesta, vähimmäisosakepääomaa koskevasta vaatimuksesta, varojen jakamisesta osakkeenomistajille sekä pääoman korottamisesta ja alentamisesta. Direktiivin yleistavoitteena on varmistaa yhtiöiden pääoman säilyttäminen velkojien suojaamiseksi. Lisäksi direktiivissä säädetään vähemmistöosakkeenomistajien suojaamisesta ja osakkeenomistajien yhdenvertaisuudesta. Direktiivi koskee Suomessa vain julkisia osakeyhtiöitä.

Nyt ehdotetuilla muutoksilla pyritään helpottamaan pääomaa koskevia toimenpiteitä julkisissa osakeyhtiöissä. Ehdotetut muutokset perustuvat osittain SLIM-hankkeen (Simplification of the Legislation on the Internal Market) neljännen vaiheen yhteydessä toimineen yhtiöoikeudellisen työryhmän työhön, johon Suomikin osallistui. EU:n yhtiöoikeuden uudistamisesta annetussa raportissa suurin osa SLIM-työryhmän ehdotuksista katsottiin toteuttamiskelpoisiksi, minkä lisäksi asiantuntijaryhmä laati joitakin lisäehdotuksia direktiivin uudistamiseksi. Komission tiedonannossa Euroopan parlamentille ja neuvostolle "Yhtiöoikeuden uudistaminen ja omistajaohjauksen (corporate governance) parantaminen Euroopan unionissa — etenemissuunnitelma" suositeltiin direktiivin yksinkertaistamista SLIM-työryhmän suositusten ja niitä täydentävän korkean tason asiantuntijaryhmän raportin mukaisesti siten, että kysymyksessä on lyhyen aikavälin ensisijainen tavoite.

Komission ehdotuksella pyritään edellä mainitussa komission tiedonannossa asetettujen tavoitteiden mukaisesti parantamaan yritysten tehokkuutta ja kilpailukykyä heikentämättä kuitenkaan osakkeenomistajien ja velkojien suojaa. Tarkoitus on antaa osakeyhtiöille mahdollisuus reagoida pääoman määrän, pääomarakenteen ja omistajuuden osalta nykyistä nopeammin ja vähäisemmin kustannuksin niiden kannalta merkitykselliseen markkinakehitykseen.

Ehdotetulla direktiivillä pääomadirektiiviin lisättäisiin uusi 10 a artikla, joka sallisi jäsenvaltioiden poiketa pääomadirektiivin 10 artiklan 1, 2 ja 3 kohdassa säädetystä velvollisuudesta hankkia ja julkistaa hallintoviranomaisen tai tuomioistuimen määräämän tai hyväksymän riippumattoman asiantuntijan lausunto silloin, kun yhtiölle perustamisessa tulee vastikkeeksi muuta omaisuutta kuin rahaa.

Uutta 10 a artiklaa täydentäisi uusi 10 b artikla, jossa annetaan lisämääräyksiä tilanteisiin, joissa poiketaan asiantuntijalausuntoa koskevista velvoitteista. Kunkin jäsenvaltion olisi mm. nimettävä riippumaton hallinto- tai oikeusviranomainen, joka vastaa 10 a artiklan ja 10 b artiklan 1 kohdassa tarkoitetun lausunnon mukaisesti annettujen vastikkeiden lainmukaisuuden tutkinnasta.

Yhtiön omien osakkeiden hankkimista koskevaa pääomadirektiivin 19 artiklan 1 kohtaa ehdotetaan muutettavaksi siten, että yhtiökokous voisi antaa hallinto- tai johtoelimelle valtuuden hankintaan nykyisen enintään 18 kuukauden sijasta enintään viideksi vuodeksi. Lisäksi nykyinen pakottava säännös, jonka mukaan hankittavien osakkeiden nimellisarvo tai kirjanpidollinen vasta-arvo ei saa olla enemmän kuin kymmenen prosenttia merkitystä pääomasta, korvattaisiin säännöksellä, jonka mukaan jäsenvaltiot voivat halutessaan asettaa tällaisen edellytyksen. Toisaalta komission esittämän tulkinnan mukaan sanotut edellytykset olisi artiklassa lueteltu tyhjentävästi, eli jäsenvaltio ei voisi asettaa omien osakkeiden hankinnalle muita kuin artiklassa mainittuja edellytyksiä.

Pääomadirektiivin 23 artiklan 1 kohdan kieltoa antaa varoja, lainaa tai vakuutta sitä varten, että ulkopuolinen voi hankkia yhtiön osakkeita, ehdotetaan lievennettäväksi.

Pääomadirektiivin uudeksi 23 a artiklaksi ehdotetaan säännöstä, jonka mukaan osakkeenomistajalla on oltava oikeus riitauttaa 23 artiklan 1 kohdassa tarkoitettu yhtiökokouksen hyväksyntä oikeus- tai hallintoviranomaisessa. Pääomadirektiivin uudeksi 23 b artiklaksi puolestaan ehdotetaan säännöstä jäsenvaltioiden velvollisuudesta varmistaa asianmukaisin takein, ettei 23 artiklan 1 kohdassa tarkoitettu toimi ole ristiriidassa yhtiön etujen kanssa silloinkaan, kun toimessa on osapuolena yhtiön hallinto- tai johtoelimen jäseniä tai näihin rinnastettavia henkilöitä.

Pääomadirektiivin 27 artiklan 2 kohdan säännöstä, joka koskee riippumattoman asiantuntijan lausuntoa merkittyä pääomaa korotettaessa, ehdotetaan täydennettäväksi siten, että mahdollisuudet poiketa riippumattoman asiantuntijan lausuntoa koskevista velvollisuuksista koskisivat perustamisen lisäksi merkityn pääoman korottamista.

Pääomadirektiivin 29 artiklaan ehdotetaan lisättäväksi uusi 5 a kohta, jonka mukaan annettaessa yhtiön hallinto- tai johtoelimelle valtuudet pääomaa korotettaessa poiketa merkintäetuoikeudesta hallinto- tai johtoelimen ei tietyin edellytyksin tarvitsisi antaa yhtiökokoukselle kirjallista selvitystä, josta käyvät ilmi etuoikeudesta poikkeamisen perusteet ja jossa perustellaan osakkeiden ehdotettu merkintähinta.

Pääomadirektiivin 32 artiklan 1 kohdan säännös siitä, että pääoman alentaminen on vailla vaikutuksia ennen kuin yhtiön velkojat ovat saaneet suorituksen tai tuomioistuin on päättänyt olla suostumatta heidän vaatimuksiinsa, ehdotetaan korvattavaksi säännöksellä, jonka mukaan velkojilla on oltava oikeus hakea hallinto- tai oikeusviranomaisessa riittäviä takeita, jos velkojat voivat uskottavalla tavalla osoittaa, että merkityn pääoman alentamisen vuoksi niiden saatavat ovat vaarassa jäädä saamatta.

Pääomadirektiiviin ehdotetaan lisättäväksi 39 a artikla, joka koskee julkisesti noteeratun yhtiön enemmistöosakkaan oikeutta lunastaa vähemmistöosakkaan osakkeet käypään hintaan. Artiklan säännökset olisivat toissijaisia yritysostotarjousdirektiivin (2004/25/EY) säännöksiin verrattuna.

Edelleen pääomadirektiiviin ehdotetaan lisättäväksi 39 b artikla, jonka mukaan vähemmistöosakkaalla olisi vastaavasti oikeus vaatia lunastusta. Artiklan säännökset olisivat toissijaisia yritysostotarjousdirektiivin (2004/25/EY) säännöksiin verrattuna.

Lisäksi pääomadirektiiviin ehdotetaan eräitä edellä mainituista muutosehdotuksista johtuvia teknisiä muutoksia.

Ehdotuksen mukaan jäsenvaltioiden olisi annettava direktiivin edellyttämät lait, asetukset ja hallinnolliset määräykset viimeistään 31 päivänä joulukuuta 2006.

Valtioneuvoston kanta

Valtioneuvosto kannattaa direktiiviehdotuksen yleisiä tavoitteita helpottaa julkisten osakeyhtiöiden pääomaa koskevia toimenpiteitä ja siten parantaa yritysten tehokkuutta ja kilpailukykyä heikentämättä osakkeenomistajien ja velkojien suojaa. Jäsenvaltioille sallittaviksi ehdotettavien uusien lainsäädäntöratkaisujen käyttökelpoisuutta kuitenkin vähentää merkittävästi ehdotusten monimutkaisuus ja tulkinnanvaraisuus, jota olisi pyrittävä lieventämään. Erityisesti olisi pyrittävä välttämään sitä, että ehdotettavat säännökset osaksikaan olisivat tulkittavissa uusiksi pakottaviksi vaatimuksiksi jäsenvaltioille.

Vähemmistöosakkeiden lunastamisen osalta ehdotettavan uuden pakottavan sääntelyn osalta valtioneuvosto katsoo ensisijaisesti, että asia olisi jätettävä kansallisesti ratkaistavaksi.

Vähemmistöosakkeiden lunastuksen sääntely on olennaisessa yhteydessä siihen, miten vähemmistönsuoja on kussakin jäsenvaltiossa kansallisesti järjestetty, minkä vuoksi asiasta olisi ongelmallista säätää EU-tasolla. Toissijaisesti valtioneuvosto katsoo, että pääomadirektiivin 39 a ja 39 b artiklaan ehdotettavien säännösten ei tulisi perusteettomasti poiketa yritysostotarjousdirektiivin vastaavista säännöksistä.

Erityisesti lunastusoikeuden ja -velvollisuuden rajaa määriteltäessä tulisi voida ottaa huomioon myös osuus yhtiön kokonaisäänimäärästä samalla tavalla kuin yritysostotarjousdirektiivissä ja Suomen voimassa olevassa osakeyhtiölaissa on tehty.