1  Tausta

Komissio julkaisi 25.3.2026 asetusehdotuksen ketterää ja nopeaa puolustusalan innovointia koskevan ohjelman (AGILE) perustamisesta (Programme for agile and rapid defence innovation, AGILE, COM(2026) 135). AGILE-ohjelman budjetiksi esitetään 115 miljoona euroa uudelleenkohdennuksin nykyisen monivuotisen rahoituskehyksen (2021-2027) sisällä. 

Euroopan unionin tavoitteena on vahvistaa Euroopan puolustuksen teknologista ja teollista perustaa parantamalla innovaatiotoiminnan edellytyksiä. Euroopan unioni on viime vuosien aikana merkittävästi panostanut ja edistänyt puolustusalan tutkimuksen ja kehityksen vahvistamista.  

Euroopan puolustusrahasto (European Defence Fund, EDF) on edelleen unionin keskeinen puolustusalan tutkimus- ja kehittämisohjelma. EDF vahvistaa pitkäjänteisesti rajat ylittävää teollista yhteistyötä, vähentää sirpaloitumista ja lujittaa Euroopan puolustuskyvykkyyksiä tukevaa teknologista ja teollista perustaa. EDF -kehyksen sisällä unioni on panostanut uusien, ei-perinteisten toimijoiden huomioimiseen esimerkiksi EU:n puolustusinnovaatiomallin (EU Defence Innovation Scheme, EUDIS) ja EU:n puolustusinnovaation keskuksen (Hub for EU Defence Innovation, HEDI) kautta. Lisäksi Naton Rapid Adoption Action Plan-toimintasuunnitelman toimeenpanoon tähtäävät aloitteet ja mekanismit kuten DIANA-ohjelma, Naton Innovaatiorahasto (NIF), Task Force X -aloitteet ja Nato Innovation Range -rakenteet tähtäävät uusien puolustusteknologiaratkaisujen sotilaallisen käyttöönoton nopeuttamiseen ja uusien toimijoiden liiketoimintamahdollisuuksien tukemiseen puolustussektorilla. 

2  Ehdotuksen tavoite

Ehdotuksen tavoitteena on nopeuttaa nousevien ja murroksellisten teknologioiden, kuten tekoälyn, kvanttiteknologian, robotiikan, kyberratkaisujen ja avaruusteknologioiden innovaatiosykliä ja edistää niiden käyttöönottoa puolustuksen suorituskyvyissä. Näillä teknologioilla on ehdotuksen mukaan entistä ratkaisevampi merkitys sotilaalliselle suorituskyvylle. Ohjelmalla pyritään mahdollistamaan entistä nopeampien, ketterämpien, uusien ja kustannusvaikuttavien operatiivisten konseptien kehittämisen ja markkinoille tuloajan lyhentämisen. 

Muuttunut turvallisuusympäristö ja erityisesti Venäjän hyökkäyssota Ukrainaa vastaan on osoittanut, että puolustusteknologia kehittyy erittäin nopeasti. Tässä kehityksessä yksikkökustannuksiltaan halvat ja kustannustehokkaat, nopeasti kehitettävät ratkaisut, kuten ohjelmisto- ja kaksikäyttöteknologiat, voivat olla ratkaisevia. Näiden teknologioiden käyttöönotto asevoimissa tulisi tapahtua kuukausissa, ei vuosissa.  

Ehdotuksen mukaan ohjelma on suunnattu puolustusalan ja -teollisuuden toimijoille, pienille ja keskisuurille yrityksille (pk-yritykset) sekä start-up- ja scale-up-yrityksille (ml. myös siviilisektorilta lähtöisin oleville), jotka ovat nousseet merkittäväksi ajureiksi uusina keskeisinä toimijoina EU:n puolustusteollisuuden muutoksessa. 

Ehdotetulla asetuksella perustettava AGILE-ohjelma osaltaan pyrkii tukemaan nousevien ja murroksellisten teknologioiden tutkimusta ja kehittämistä sekä nopeuttamaan niiden markkinoille pääsemistä. Yhdessä muiden eurooppalaisten välineiden kanssa, ne muodostavat vahvan perustan kestävälle, yhteistyöhön perustuvalle ja strategisesti ohjatulle puolustustutkimukselle ja teknologiakehitykselle Euroopassa. Nopeasti muuttuva turvallisuusympäristö kuitenkin korostaa tarvetta täydentää niitä lisämekanismeilla, jotka on räätälöity erilaisten innovaatiodynamiikkojen tarpeisiin. Erityistä huomiota kiinnitetään innovaatioihin, jotka voisivat jäädä prototyypin ja käyttöönoton väliin. AGILE-ohjelma vahvistaisi Euroopan puolustuksen teknologista ja teollista perustaa. 

3  Ehdotuksen pääasiallinen sisältö

Ehdotetulla asetuksella perustettaisiin ketterä ja nopea puolustusinnovaatio-ohjelma (määräajaksi 1.1.2027–31.12.2027) ja vahvistettaisiin sen tavoitteet, talousarvio, rahoitusmuodot sekä rahoituksen myöntämistä koskevat säännöt (1 artikla). Ehdotetussa asetuksessa määriteltäisiin oikeushenkilö, oikeushenkilössä oleva määräysvalta, puolustustuote, nousevat ja murrokselliset teknologiat, pieni tai keskisuuri yritys (pk-yritys) sekä tausta- ja lopputieto (2(1-7) artikla). 

Ehdotetulla asetuksella AGILE-ohjelman budjetiksi esitetään 115 miljoona euroa, jotka voitaisiin jakaa useammalle varainhoitovuodelle (4(1-3) artikla). 

Ohjelman täytäntöönpano, tukikelpoisuus ja rahoitettavat toimet  

Jäsenvaltiot, EU:n toimielimet, assosioituneet kolmannet maat ja kansainväliset järjestöt voisivat tehdä ohjelmaan rahoitus- tai muita panoksia EU:n varainhoitosäännösten mukaisesti (5(1-2) artikla). AGILE-rahoitus voitaisiin yhdistää muihin EU-ohjelmiin, kunhan kokonaisrahoitus ei ylitä tukikelpoisuudesta säädettyjä kustannuksia (6(1-2) artikla.  

Kolmansilla mailla olisi mahdollisuus osallistua ohjelmaan. Näitä ovat ETA-maat (EFTA-jäsenet) sekä Ukraina (7(1-3) artikla). 

Tukea voisivat saada vain EU:ssa tai assosioiduissa kolmansissa maissa sijaitsevat pienet ja keskisuuret yritykset (pk-yritykset) sekä start-up- ja scale-up-yritykset, jotka eivät ole kolmannen maan määräysvallassa tai joiden infrastruktuuri sijaitsee EU:ssa tai assosioiduissa kolmansissa maissa. (9(1-9) artikla). 

Käytännössä ohjelmasta voitaisiin ehdotetun asetuksen mukaan rahoittaa nousevien ja murroksellisten teknologioiden kehittämistä ml. sen perustuessa puolustustarkoituksiin kaksikäyttöpotentiaalia omaavien siviiliteknologioiden integrointiin ja mukauttamiseen (10(1) artikla). Tukea voisi saada nousevien ja murroksellisten teknologioiden markkinoille tuomiseen sekä testaustoimintaan. Mikäli toiminta keskittyy edellä esitettyihin toimintoihin, voitaisiin sitä myös tukea assosioitujen kolmansien maiden alueella. 

Ohjelmasta myönnettävä avustus voisi kattaa 100% hyväksyttävistä kustannuksista (14 artikla). Artiklassa 15 määritettäisiin, että avustettavien hankkeiden lopputuotoksien omistuksen on säilyttävä EU-alueella, tuloksien on tuettava EU:n turvallisuus- ja puolustusetuja ja ne eivät saa siirtyä hallitsemattomasti EU:n ulkopuolelle sekä ovat tarvittaessa EU:n ja jäsenvaltioiden hyödynnettävissä. Mikäli avustettavassa hankkeessa käsiteltäisiin arkaluonteista tai turvallisuusluokiteltua tietoa, on niiden käsittelyssä noudatettava tiedon suojaamisen vaatimuksia, käyttää hyväksyttyjä tiedon vaihtamisen menettelyitä kansallisten vaatimusten ja EU:n sääntelyn mukaisesti (19(1-2) artikla). Rahoitusta voitaisiin käyttää tulosten levittämistä edistävään toimintaan, mutta rahoitusta saaneiden hankkeiden on kerrottava saadusta EU-rahoituksesta, tuloksien julkistamisen ja niihin liittyvän markkinoinnin yhteydessä (21(1,3) artikla). Ehdotetun asetuksen 20 artiklan mukaisesti rahoituksen käyttöä voitaisiin valvoa tarkastuksin joko EU:n toimielinten tai muiden riippumattomien tahojen toimesta. 

Arviointikriteerit, valitseminen ja siihen liittyvät menettelyt 

Ohjelmarahoitus myönnettäisiin ehdotuksen mukaan pääosin kilpailullisesti. Hakemusten arvioinnissa kriteerit olisivat teknologian ja ratkaisun mullistavuus (disruptiivisuus), hankkeen laatu ja toimeenpantavuus sekä vaikutukset puolustusalalla ottaen huomioon jäsenvaltioiden ja assosioituneiden kolmansien maiden tarpeet, mukaan lukien kustannustehokkuus, toimitusnopeus ja valmius operatiiviseen käyttöön (11(1) artikla). Näiden kriteerien soveltamista tarkennettaisiin työohjelmassa liittyen hakuaiheen tavoitteisiin sekä valinta- ja arviointimenettelyyn (11(2) artikla). 

Komission tavoitteena olisi asetusehdotuksella mahdollistaa enintään neljän kuukauden käsittelyaika hakemuksesta rahoituspäätökseen. Arviointiprosessista on tarkemmin säädetty asetusehdotuksessa (12(1-4) artikla). Asetusehdotuksessa kuitenkin jätetään mahdollisuus kannustaa tiettyjä toimijoita mukaan rahoitukseen, vaikka ne eivät heti täytä kaikkia ehtoja, mutta vain, jos ne sitoutuvat täyttämään ehdot myöhemmin (13 artikla). 

Työohjelma ja komiteakäsittely 

Ehdotettua ohjelmaa toimeenpantaisiin työohjelmalla, joka tarkentaisi osaltaan arviointikriteereitä (11(2) artikla). Ehdotetun asetuksen 16 artiklassa kuvataan, kuinka työohjelma painopisteillään määrittäisi avustettavat hanketyypit ja niiden tavoitteet sekä sen, että komissio hyväksyisi työohjelman täytäntöönpanoasetuksella. Työohjelmassa kuvattaisiin, millaista EUtukea (esimerkiksi avustuksia tai hankintoja) on tarjolla ja mitä toiminnallisia vaatimuksia työohjelman hankkeisiin liittyy. Ehdotetun ohjelman lähtökohtana on avoin ja reilu kilpailu.  

Ehdotetun ohjelman toimeenpanossa komissiota avustaisi komitea (17(3) artikla). Komissio hyväksyisi työohjelman kuultuaan jäsenvaltioita tähän neuvoaantavan menettelyn kautta (16(3) artikla). Kuitenkin lopullisen päätöksen työohjelmasta tekisi komissio. 

4  Ehdotuksen oikeusperusta ja suhde suhteellisuus- ja toissijaisuusperiaatteisiin

Ehdotuksen tavoitteena on edistää nousevien ja murroksellisten teknologioiden, kuten tekoälyn, kvanttiteknologian, robotiikan, kyberratkaisujen ja avaruusteknologioiden innovaatiosykliä. AGILE -ohjelma perustuu Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen (SEUT) 173 artiklaan. Artiklan mukaan neuvosto hyväksyisi ehdotuksen määräenemmistöllä yhdessä Euroopan parlamentin kanssa tavallisessa lainsäätämisjärjestyksessä. 

SEUT 173 artiklaan perustuvan toiminnan päämääränä tulee olla sen varmistaminen, että unionin teollisuuden kilpailukyvyn tarvitsemat edellytykset ovat olemassa. Artiklan mukaan tällä toiminnalla on pyrittävä erityisesti seuraaviin tavoitteisiin: 

− nopeuttamaan teollisuuden mukauttamista rakenteellisiin muutoksiin, 

− edistämään kaikkialla unionissa yritysten, erityisesti pienten ja keskisuurten yritysten, aloittamisen ja kehittämisen kannalta suotuisaa toimintaympäristöä, 

− edistämään yritysten välisen yhteistyön kannalta suotuisaa toimintaympäristöä, 

− edistämään keksintöjä, tutkimusta ja teknologista kehittämistä koskevan politiikan antamien teollisten mahdollisuuksien parempaa hyväksikäyttöä. 

SEUT 173 artiklan 3 kohta mahdollistaa erityistoimenpiteet, joiden tarkoituksena on tukea jäsenvaltioissa näiden tavoitteiden toteuttamiseksi toteutettuja toimia. Oikeusperustan painopiste on siis yritysten toimintaedellytysten edistämisessä. Toteutettavat toimet eivät saa sisältää jäsenvaltioiden lakien ja asetusten yhdenmukaistamista. Puolustusteollisuus sekä murrokselliset teknologiat kuuluvat artiklan soveltamisalaan, kun asetusehdotuksella tavoitellaan teknologian kehittämistä ja teollisen kilpailukyvyn parantamista.  

Valtioneuvoston arvion mukaan SEUT 173 artiklan 3 kohta on asianmukainen oikeusperusta ehdotettavalle asetukselle.  

Asetusehdotuksen mukaan jäsenvaltioiden yksittäiset toimet eivät yksistään riitä EU:n puolustusulottuvuuden kehittämiseen. Jäsenvaltioilla ei ole yhdenmukaisia välineitä puolustuksen nopean innovaatiotoiminnan edistämiseen tai niitä ei välttämättä ole ollenkaan. Toisaalta innovaatiokannustimiin voi liittyä vahva kansallinen intressi, mikä vaikeuttaa EU:n laajuisen innovaatiotoiminnan kehittymisen, mikä osaltaan rajoittaa esimerkiksi jäsenvaltioiden välistä yhteentoimivuutta. Eurooppalainen innovaatio-ohjelma vähentää puolustusjärjestelmän ulkopuolisia riippuvuuksia sekä edistää Euroopan puolustuksen teknologista ja teollista perustaa. 

Asetusehdotuksen mukaan ehdotus on suhteellisuusperiaatteen mukainen, sillä ehdotettu ohjelma on soveltamisalaltaan, budjetiltaan ja kestoltaan rajallinen ja kohdistettu. Ohjelma kohdistuisi erityisesti pieniin ja keskisuuriin puolustusalan yrityksiin, sekä start-up- ja kasvuyrityksiin. Ohjelman mukaiset toimet keskittyvät ainoastaan murroksellisten teknologioiden kehittymiseen ja markkinoille pääsyn tehostamiseen.  

Valtioneuvosto katsoo, että ehdotus on toissijaisuus- ja suhteellisuusperiaatteen mukainen. 

5  Ehdotuksen vaikutukset

Komission asetusehdotukseen ei sisälly vaikutustenarviointia. Ehdotetun ohjelman on määrä toimia pilottihankkeena, jolla kokeiltaisiin uusia toimia seuraavaa rahoituskautta silmällä pitäen. Vaikutustenarviointiprosessia ei ole pidetty tarkoituksenmukaisena huomioiden ohjelman tarkoitus. Asetusehdotuksen laadinnassa on hyödynnetty sidosryhmäpalautetta, kuten Euroopan puolustusrahasto EDF:n kesäkuussa 2025 julkaistusta väliarvioinnista saatuja näkemyksiä. Komissio ei odota ehdotetun asetuksen lisäävän hallinnollista taakkaa. 

Ehdotetun ketterän ja nopean puolustusinnovaatio-ohjelman perustamisen arvioidaan tukevan eurooppalaista innovaatioympäristöä edistäen niiden hyödyntämistä. Esityksessä on arvioitu ohjelman vaikutuksia. Valtioneuvosto yhtyy arvioihin ehdotuksen vaikutuksista. Se avaisi uusia väyliä innovaatioiden nopeampaan markkinoille pääsemiseen tukien pienten ja keskisuurien yrityksien (pk-yritykset) sekä start-up- ja scale-up-yrityksien (ml. myös siviilisektorilta lähtöisin olevien yritysten) mahdollisuuksia puolustustoimialalla.  

Innovatiivisten puolustusteknologioiden käyttöönotto vahvistaisi puolustusvalmiutta vastaten EU:n jäsenvaltioiden ja assosioituneiden kolmansien maiden asevoimien tarpeisiin. Tämä lisäisi osaltaan uskottavaa puolustusta ja lisää sen pelotevaikutusta. 

Ehdotetun ohjelman puitteissa voitaisiin vähentää yritysten hallinnollista taakkaa ja nopeuttaa niiden innovaatiotoimintojen tukemista. Ohjelmalla luodaan pohjaa myös tulevien innovaatio-ohjelmien suunnittelulle seuraavan, vuonna 2028 alkavan monivuotisen rahoituskehyksen osalta.  

Vaikutukset kansalliseen talousarvioon 

Ehdotuksella ei arvioida olevan vaikutuksia kansalliseen talousarvioon. 

Vaikutukset EU-budjettiin 

Ehdotus voitaisiin rahoittaa komission mukaan kokonaan kohdentamalla menoja uudelleen nykyisen monivuotisen rahoituskehyksen (2021-2027) sisällä. Määrärahat 115 miljoonaa siirrettäisiin EDF-ohjelmasta, Euroopan puolustusteollisesta ohjelmasta sekä EU:n avaruusohjelmasta. 

Vaikutukset lainsäädäntöön 

Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus on suoraan sovellettavaa oikeutta unionin jäsenvaltioissa. Asetus ei edellytä voimassa olevan lainsäädännön muuttamista. 

6  Ehdotuksen suhde perustuslakiin sekä perus- ja ihmisoikeuksiin

Valtioneuvoston arvion mukaan ehdotus ei sisällä Suomen perustuslain tai perus- ja ihmisoikeuksien kannalta merkittävää sääntelyä. 

7  Ahvenanmaan toimivalta

Ahvenanmaan itsehallintolain (1144/1991) 27 §:n mukaan asia kuuluu valtakunnan toimivaltaan. 

8  Ehdotuksen käsittely Euroopan unionin toimielimissä ja muiden jäsenvaltioiden kannat

Asetusehdotusta käsitellään neuvoston Working Party on Defence Industry –työryhmässä vuoden 2026 aikana. 

9  Ehdotuksen kansallinen käsittely

Puolustusjaoston kirjallinen menettely 19.5.-21.5.2026 

10  Valtioneuvoston kanta

Aiemmin muodostettuja kantoja, jotka ovat nyt kyseessä olevan ehdotuksen näkökulmasta olennaisia: 

Valtioneuvosto tukee EU:n puolustusyhteistyön syventämistä, jota on jatkettava laaja-alaisesti ja konkreettisesti. Kehittämisessä tulee huomioida sekä EU:n kyky globaalina toimijana että oman puolustuksen vahvistaminen, huomioiden samalla transatlanttisen yhteistyön merkitys. (E 52/2023 vp) 

Valtioneuvoston tavoite on, että unioniin luodaan puolustustarvikkeiden yhteismarkkinat. Valtioneuvosto ajaa EU:n yhteistä eurooppalaista asevientipolitiikkaa, EU:n yhteisiä puolustushankintoja sekä tulevaisuuden puolustusteknologioiden tutkimisen ja kehittämisen rahoituksen lisäämistä. (E 52/2023 vp) 

Unionin puolustustarvikkeiden yhteismarkkinoiden kehittämisessä Valtioneuvosto painottaa erityisesti avoimuuden ja tasapuolisen kohtelun periaatetta. (E 52/2023 vp) 

Suomi on avoin erilaisille rahoitusratkaisuille Euroopan kokonaisturvallisuuden vahvistamiseksi. (E 73/2025 vp) 

Suomi tukee puolustusrahoitusratkaisuja, joilla tosiasiallisesti vahvistettaisiin Euroopan puolustusta. Suomen tavoitteena on, että tukea suunnataan nimenomaisesti itäisen etulinjan maille. (E 73/2025 vp) 

Valtioneuvosto pitää keskeisenä jäsenvaltioiden tukemista EU-välineillä puolustusteollisen pohjan vahvistamisessa sekä sotilaallisen huoltovarmuuden ja liikkuvuuden kehittämisessä. Lisäksi riittävän rahoituksen kohdentaminen rajat ylittäviin tutkimus- ja kehittämistoimiin on tärkeää. Valtioneuvosto suhtautuu myönteisesti komission ehdotukseen rahoittaa suorituskykyjen koko elinkaarta. (U 74/2025 vp) 

Edellä mainittuja valtioneuvoston kantoja täydennetään tällä U-kirjelmällä seuraavasti: 

Valtioneuvosto katsoo, että puolustusalan innovaatiotoimintojen edellytyksien parantaminen kehittää Euroopan puolustuksen teknologista ja teollista perustaa. Valtioneuvosto tukee komission ehdottamaa asetusta uudeksi ohjelmaksi (AGILE) ketterämmän ja nopeamman puolustusinnovaatiotoiminnan edistämiseksi. Valtioneuvosto kiinnittää huomiota siihen, että AGILE -ohjelman toiminta olisi yhteensopiva ja täydentävä muiden EU:n puolustusteollisten aloitteiden sekä Naton vastaavien toimintojen kanssa.   

Valtioneuvosto tukee komission ehdotusta rahoittaa perustettava AGILE-ohjelma kokonaisuudessaan uudelleenkohdennuksin nykyisen monivuotisen rahoituskehyksen sisältä.   

Valtioneuvosto pitää tärkeänä, että unioni kiinnittää erityistä huomioita pienten ja keskisuurten yrityksien (pk-yritykset) sekä start-up- ja scale-up-yrityksien toimintaedellytyksiin. Kannatettavana pidetään myös rahoitushakujen kilpailullista luonnetta. 

Valtioneuvosto yhtyy komission näkemykseen siitä, että investointikannustimia puolustusteollisuudelle tulisi lisätä, erityisesti tukemaan pk-yritysten pääsyä riskipitoisille ja pääomavaltaisille puolustusmarkkinoille sekä teollisen skaalauksen ja valmistuksen vaatimien investointien osalta.  

Valtioneuvosto katsoo, että AGILE ohjelman toimeenpanossa tulee huomioida puolustusalan pk-yritysten toimintaympäristön rakenteelliset haasteet, erityisesti markkinoiden hajanaisuus, standardien ja sertifiointikäytäntöjen puutteellinen yhteensovittaminen sekä rajallinen ennakoitavuus. Valtioneuvosto pitää tärkeänä, että EU kehittää puolustustarpeista viestimiseen liittyviä käytäntöjä yritysten tutkimus-, kehitys- ja investointitoiminnan tueksi sekä jatkaa hallinnollisten esteiden ja sääntely ympäristön monimutkaisuuden vähentämistä. 

Monimutkainen sääntely ja hallinnollinen taakka voivat rajoittaa yritysten liiketoiminnan kehitystä turvallisuus- ja puolustusasiakkaille ja näin heikentää EU:n puolustuksen kehittämistä. Valtioneuvosto huomioi, että EU:n lainsäädäntöaloitteisiin lukeutuu myös sellaisia, jotka voivat haitata yritysten pääsyä puolustusmarkkinoille tai ketterää toimintaa palvelu- ja arvoketjuissa. Kilpailukyvyn kannalta on olennaista, että yritykset voivat toimia monella mallilla palvellakseen asiakkaita erilaisten palvelutarpeiden ja yhteistyömallien lisääntyessä. 

Valtioneuvosto tukee komission näkemystä siitä, että yrityksillä tulisi olla mahdollisimman nopea sekä laaja pääsy testausympäristöihin ja kiihdyttämöihin teknologioiden kehittämiseen liittyvien riskien vähentämiseksi ja täten myös hankintoihin liittyvien riskien minimoimiseksi. Tältä osin valtioneuvosto pitää keskeisenä, että jäsenvaltioiden testaus- ja validointi-infrastruktuureja voitaisiin hyödyntää teknologiaratkaisujen kenttätestaamisessa sekä kokeilu- ja esittelytapahtumissa. Valtioneuvosto pitää tarkoituksenmukaisena, että AGILE -ohjelman kautta voitaisiin myös rahoittaa jäsenmaissa suoritettavia testaus- ja validointitapahtumia. 

Valtioneuvosto katsoo, että puolustusteollisuutta lähellä olevat tukipalvelut, kuten esimerkiksi tuotanto- ja turvallisuusauditoinnit, tulisi huomioida osana tuotannon laajentamista ja innovaatiosyklien nopeuttamista. 

Valtioneuvosto pitää olennaisena, että AGILE-instrumentin ja EDF-hankkeiden välistä linkkiä vahvistettaisiin ja täsmennettäisiin erityisesti tutkimushankkeiden kypsyyden ja teollistamisen suhteen siltä osin, miten tutkimushankkeita vivutetaan markkinavalmiiksi tuotteiksi kuroen kiinni prototyypin ja käyttöönoton välistä kuilua. EDF-linkin vahvistaminen olisi myös olennaista siitä näkökulmasta, että AGILE -ohjelman rahoitus katetaan osittain budjettisiirtona EDF:n rahoituksesta. 

Valtioneuvosto pitää tärkeänä, että AGILE tarjoaisi jatkorahoitusväylän myös EUDIS-aktiviteetteihin (European Defence Innovation Scheme) osallistuneille yrityksille, joiden teknologiat ovat useimmiten puhtaasti kaksikäyttöisiä ja TRL-tasot matalia.  

Valtioneuvosto korostaa, että AGILE:n toimeenpano tulee yhteensovittaa ja linkittää EU:n suorituskykyjen kehittämisen sykliin yhtenä suorituskykytarpeiden täyttämisen instrumenttina.  

Valtioneuvosto pitää tärkeänä, että jäsenvaltioilla tulee olla riittävä vapaus toimia mahdollisten hankintojen osalta.  

Valtioneuvosto katsoo, että jäsenvaltiolla tulee olla keskeinen rooli AGILE -hakujen sisältökysymysten määrittelyssä asevoimien tunnistamien käyttötapausten ja suorituskykytarpeiden kautta.  

Valtioneuvosto suhtautuu varauksellisesti asetuksessa ehdotettuun työohjelman hyväksymismenettelyyn. Valtioneuvosto katsoo, että jäsenvaltioiden roolia tulisi vahvistaa kaksoiskomitologialla ja tarkastelumenettelyllä AGILE -ohjelmakomiteatyössä. Jäsenvaltioilla tulisi olla päätösvalta työohjelman vahvistamisessa ja rahoitusesitysten hyväksymisessä. 

Valtioneuvosto tarkentaa tarvittaessa kantojaan komission ehdotukseen neuvotteluiden edetessä.