Vastauksena kysymykseen esitän seuraavaa:

Kansaneläkelaitos on itsenäinen julkisoikeudellinen laitos, jonka hallintoa ja toimintaa valvovat eduskunnan valitsemat valtuutetut. Kansaneläkelaitoksen suhdetta valtioneuvostoon selvennettiin vuoden 2002 alusta voimaan tulleella Kansaneläkelaitoksesta annetulla lailla. Lain mukaan Kansaneläkelaitoksen toimintaa johtaa ja kehittää laitoksen hallitus, jonka Kansaneläkelaitoksen valtuutetut nimittävät. Ministeriöt vastaavat kukin osaltaan toimivaltaansa kuuluvien Kansaneläkelaitoksen toimeenpanemien etuuksien lainsäädännön valmistelusta ja kehittämisestä, mutta suoraa valvontaoikeutta Kansaneläkelaitokseen niillä ei ole.

Valtiontalouden tarkastusvirasto selvitti sosiaali- ja terveysministeriön, työministeriön, opetusministeriön ja ympäristöministeriön toimintaa työttömyysturvaan, opintotukeen ja yleiseen asumistukeen liittyvien etuuksien vastuuministeriöinä. Tarkastuskertomuksessa (65/2003) kiinnitettiin huomiota muun muassa systemaattisen seurannan järjestämiseen etuuksien toimeenpanossa.

Ministeriöt seuraavat toimivaltaansa kuuluvien etuusasioiden käsittelyä ja käsittelyaikoja Kansaneläkelaitoksessa. Seurannan muodot ja dokumentointi ovat vaihdelleet eri etuuksissa ja eri ministeriöissä. Sosiaali- ja terveysministeriö on yhdessä muiden edellä kerrottujen ministeriöiden kanssa käynnistänyt hankkeen, jossa pyritään selkeyttämään sosiaaliturvaetuuksien toimeenpanon seurantaa ja siihen liittyvää ohjausta ottaen huomioon Kansaneläkelaitoksen itsenäinen asema. Tässä työssä on mukana myös Kansaneläkelaitos. Käytännön toimena sosiaali- ja terveysministeriö on sopinut Kansaneläkelaitoksen kanssa kerran vuodessa järjestettävästä arviointikokouksesta.

Kysymyksen perusteluissa on viitattu myös Kansaneläkelaitoksen tekemien päätösten pitkiin käsittelyaikoihin muutoksenhakuelimissä. Ministeriöt seuraavat jatkuvasti muutoksenhakuelinten käsittelyaikoja. Sosiaali- ja terveysministeriössä on käynnissä laaja-alainen sosiaalivakuutuksen muutoksenhakujärjestelmän kokonaisuudistus, jonka tavoitteena on saattaa vakuutusoikeus kaikkien Kansaneläkelaitoksen toimeenpanemien etuuksien viimeiseksi muutoksenhakuasteeksi. Tarkoituksena on, että uudistukset tulisivat kokonaisuudessaan voimaan vuoden 2007 alusta.

Opetusministeriöstä saadun tiedon mukaan esimerkiksi opintotuen muutoksenhakulautakunnassa keskimääräinen käsittelyaika on hieman yli kuusi kuukautta. Opintotuen osalta on kuitenkin otettava huomioon, että tulovalvonta tehdään vasta verotuksen valmistuttua eli kaksi vuotta tuen maksamisen jälkeen. Esimerkiksi vuonna 2000 maksetun opintotuen tulovalvonta on tehty vuonna 2002, minkä jälkeen päätöksestä on voinut valittaa. Myös opintotuen muutoksenhakulautakunnan asema tulee esille muutoksenhaun kokonaisuudistuksen yhteydessä.

Eduskunnan hyväksymä Kansaneläkelaitoksen toimeenpanemien etuuksien takaisinperintää ja vanhentumista koskeva lainsäädäntö tulee osaltaan poistamaan etuuksien takaisinperintään liittyviä ongelmia.

Voimassa olevan lainsäädännön mukaan kaikki Kansaneläkelaitoksen toimintamenot katetaan kansaneläke- ja sairausvakuutusrahaston varoista. Kansaneläke- ja sairausvakuutuksen rahoitusta vuonna 2003 selvittäneen työryhmän ehdotusten (STM 2003:14) pohjalta valmistellaan kolmikantaisesti Kansaneläkelaitoksen rahoitusta koskevaa uutta lainsäädäntöä. Siinä yhteydessä on tarkoitus ottaa kantaa muun muassa Kansaneläkelaitoksen toimintamenojen rahoittamiseen. Samalla selvitetään myös Kansaneläkelaitoksen parantuneiden seurantajärjestelmien antamat mahdollisuudet laitoksen toimintamenojen tarkempaan kohdentamiseen.

Som svar på detta spörsmål anför jag följande:

Folkpensionsanstalten är en självständig offentligrättslig inrättning, vars förvaltning och verksamhet övervakas av fullmäktige som väljs av riksdagen. Folkpensionsanstaltens förhållande till statsrådet klarlades i och med lagen om Folkpensionsanstalten, som trädde i kraft i början av år 2002. Enligt lagen leds och utvecklas Folkpensionsanstaltens verksamhet av anstaltens styrelse, som utses av Folkpensionsanstaltens fullmäktige. Varje ministerium svarar för beredningen och utvecklingen av lagstiftningen om de förmåner inom dess behörighet som verkställs av Folkpensionsanstalten. Direkt tillsynsrätt över Folkpensionsanstalten har ministerierna dock inte.

Statens revisionsverk undersökte social- och hälsovårdsministeriets, arbetsministeriets, undervisningsministeriets och miljöministeriets verksamhet i egenskap av ansvarigt ministerium för förmåner i anslutning till utkomstskyddet för arbetslösa, studiestödet och det allmänna bostadsbidraget. I revisionsberättelsen (65/2003) togs bl.a. upp organiseringen av systematisk uppföljning av verkställigheten av förmånerna.

Ministerierna följer Folkpensionsanstaltens behandling av och behandlingstider för förmånsärendena inom ministeriernas behörighet. Sättet på vilket uppföljningen och dokumentationen görs varierar i fråga om olika förmåner och olika ministerier. Social- och hälsovårdsministeriet har tillsammans med de andra ovannämnda ministerierna startat ett projekt med syftet att göra uppföljningen och därmed sammanhängande styrning av verkställigheten av socialskyddsförmåner klarare, dock med beaktande av Folkpensionsanstaltens självständiga ställning. Också Folkpensionsanstalten deltar i projektet. Som en praktisk åtgärd har social- och hälsovårdsministeriet och Folkpensionsanstalten kommit överens om att ordna utvärderingsmöten en gång om året.

I motiveringen till spörsmålet hänvisas också till den långa tid behandlingen av Folkpensionsanstaltens beslut tar i besvärsorganen. Ministerierna följer kontinuerligt besvärsorganens behandlingstider. På social- och hälsovårdsministeriet pågår en övergripande totalreform av besvärssystemet inom socialförsäkringen. Avsikten med reformen är att göra försäkringsdomstolen till sista besvärsinstans för alla förmåner som Folkpensionsanstalten verkställer. Meningen är att reformen skall träda i kraft i sin helhet i början av 2007.

Enligt uppgift från undervisningsministeriet är den genomsnittliga behandlingstiden i t.ex. besvärsnämnden för studiestöd drygt sex månader. För studiestödets del bör dock beaktas att inkomstkontrollen verkställs först efter det att beskattningen är klar, dvs. två år efter att stödet betalats ut. T.ex. inkomstkontrollen för det studiestöd som betalades ut år 2000 verkställdes först år 2002, varefter beslutet kunde överklagas. Också ställningen för besvärsnämnden för studiestöd tas upp i samband med totalreformen av besvärssystemet.

Den av riksdagen godkända lagstiftningen om återkrav och preskription av förmåner verkställda av Folkpensionsanstalten kommer att bidra till att problemen kring återkrav av förmånerna avhjälps.

Enligt gällande lagstiftning täcks alla Folkpensionsanstaltens verksamhetsutgifter med medel ur folkpensions- och sjukförsäkringsfonden. Utifrån förslag från en arbetsgrupp som år 2003 utredde folkpensions- och sjukförsäkringens finansiering (SHM 2003:14) bereds på trepartsbasis ny lagstiftning om finansiering av Folkpensionsanstalten. I samband därmed är det meningen att ställning skall tas till bl.a. finansieringen av Folkpensionsanstaltens verksamhetsutgifter. Samtidigt utreds också möjligheterna att tack vare Folkpensionsanstaltens förbättrade uppföljningssystem noggrannare följa anstaltens styrning av sina verksamhetsutgifter.