KIRJALLINEN KYSYMYS 231/2013 vp
KK 231/2013 vp - Hanna Mäntylä /ps
Tarkistettu versio 2.0
Kela-taksin käytön ongelmat Lapissa
Eduskunnan puhemiehelle
Lapissa etäisyydet ovat pitkiä, ja
erityistason sairaanhoitoa saadakseen ihmisten on matkustettava
pitkiäkin matkoja. Lappiin on perustettu Kelan taksikeskus,
josta matkat on tilattava. Kela-taksijärjestelmän
myötä asiakas ei välttämättä saakaan
matkalle tuttua taksikuskia. Esimerkkinä voidaan ajatella
tilannetta, jossa potilas lähtee Nuorgamista Ouluun tai
Rovaniemelle saadakseen hoitoa ja matka-aikaa tulee näin
10—12 tuntia. Potilas voi olla hyvinkin huonokuntoinen
ja saattaa tarvita erityisissä toimenpiteissä,
kuten vaippojen tai katetripussin vaihdossa, tukea matkan aikana.
Kaikilla taksikuskeilla ei ole tällaisiin toimiin halua
tai osaamista. Tämän vuoksi olisi ensiarvoisen
tärkeää, että potilas voisi
itse valita sen taksin, joka häntä lähtee
tällaista matkaa kuljettamaan. Syrjäseuduilla
ihmiset tuntevat toisensa, ja monet potilaat ovat käyttäneet vuosia
samaa taksia. Puhuttaessa puoli vuorokautta kestävistä matkoista,
on erittäin tärkeää, että vuorovaikutus
toimisi kaikin tavoin.
Kela-taksi ei myöskään aina ole lähin
taksi. Tätä ongelmaa kuvaa seuraava esimerkki:
potilas oli soittanut itselleen kyytiä päästäkseen
terveyskeskukseen. Lähin Kela-taksi oli 120 kilometrin
päässä — toisin sanoen taksin
olisi tullut ajaa ensin 120 kilometriä kuljettaakseen potilasta
viiden kilometrin matkan. Tämä on epäkohta, joka
etenkin syrjäseuduilla voi tulla vastaan.
Jos potilas valitsee itse taksin, hän maksaa ensin
matkan omasta kukkarostaan ja voi sitten hakea korvausta Kelalta.
Harvalla potilaalla kuitenkaan on mahdollisuutta laittaa jopa tuhansia
euroja odottamaan Kelan päätöstä.
Edellä olevan perusteella ja
eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään
viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan
kysymyksen:
Onko perusteluissa kuvattuja pitkistä välimatkoista
aiheutuvia erityispiirteitä huomioitu Lapin osalta,
millä tavoin Kela-taksijärjestelmää aiotaan
kehittää, jotta perusteluissa kuvattuja epäkohtia
voidaan korjata ja
onko Kela-taksijärjestelmä tuonut taloudellista
säästöä, ja jos on, niin miten paljon?
Helsingissä 21 päivänä maaliskuuta
2013
Eduskunnan puhemiehelle
Eduskunnan työjärjestyksen
27 §:ssä mainitussa tarkoituksessa Te,
Herra puhemies, olette toimittanut asianomaisen ministerin vastattavaksi
kansanedustaja Hanna Mäntylän /ps näin
kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK 231/2013 vp:
Onko perusteluissa kuvattuja pitkistä välimatkoista
aiheutuvia erityispiirteitä huomioitu Lapin osalta,
millä tavoin Kela-taksijärjestelmää aiotaan
kehittää, jotta perusteluissa kuvattuja epäkohtia
voidaan korjata ja
onko Kela-taksijärjestelmä tuonut taloudellista
säästöä, ja jos on, niin miten paljon?
Vastauksena kysymykseen esitän seuraavaa:
Kansaneläkelaitos korvaa sairasvakuutuslain (1224/2004)
2 luvun 1 §:n perusteella sairauden hoitoon liittyvät
matkakustannukset ja kuntoutusrahaetuuksista annetun lain (566/2005)
15 §:n perusteella kuntoutuksesta aiheutuneet matkakustannukset.
Kansaneläkelaitos on itsenäinen julkisoikeudellinen
laitos, joka vastaa sairausvakuutuslain 1 luvun 3 §:n perusteella
sairausvakuutuksen toimeenpanoon liittyvistä tehtävistä. Kansaneläkelaitoksen
toimintaa valvovat eduskunnan valitsemat valtuutetut. Hallituksella
ei ole toimivaltaa puuttua eikä vaikuttaa Kansaneläkelaitoksen
päätöksiin säädösten
toimeenpanossa. Sosiaali- ja terveysministeriö on kuitenkin
pyytänyt kysymyksen johdosta lausunnon Kansaneläkelaitokselta.
Kansaneläkelaitos ja Suomen Taksiliitto ry:n välisellä runkosopimuksella
luodun järjestelyn avulla Kansaneläkelaitoksen
maksamat matkakorvaukset taksimatkojen kustannuksista voidaan suorittaa
sähköisesti Kansaneläkelaitoksen, taksiyhtiön
ja autoilijan välillä. Suorakorvausmenettelyssä matkatilaukset
keskitetään sairaanhoitopiirin alueella yhteen
tilausvälitysyhtiöön. Suorakorvausmenettelyssä asiakas
maksaa matkasta sairausvakuutuslain mukaisen omavastuuosuuden 14,25
euroa matkalta, kun matka tilataan keskitetysti taksien välityskeskuksesta.
Matkatilausten keskittämisen tavoitteena on parantaa asiakaspalvelua
sekä mahdollistaa matkojen yhdistely matkakustannusten
vuotuisen 10 prosentin kasvun hillitsemiseksi. Tarkoituksena on siirtyä taksimatkoissa
nykyisen valtakirjamenettelyn korvaavaan sähköiseen
suorakorvaukseen koko maassa vuoden 2013 loppuun mennessä.
Lapin sairaanhoitopiirin alueella suorakorvausmenettely
otettiin käyttöön tammikuussa 2012. Lapin
alueella suorakorvausmatkat tilataan Rovaniemen Aluetaksi Oy:stä,
joka väittää tilauksen asiakasta lähimpänä olevalle
vapaalle taksille. Asiakas voi pyytää oman kotikuntansa taksia
matkalleen. Kansaneläkelaitoksen Rovaniemen Aluetaksi Oy:ltä saaman
selvityksen mukaan Nuorgamissa asuva asiakas saa useimmiten oman
kotikunnan taksin matkalleen. Asiakkaalla ei kuitenkaan ole mahdollisuutta
valita omaa tiettyä kuljettajaa, koska tällöin
matkojen yhdistelyä ei pystyttäisi toteuttamaan
tehokkaasti. Omaan niin sanottuun vakiotaksiin ovat kuitenkin oikeutettuja
vaikeavammaisen lääkinnällisen kuntoutuksen
asiakkaat ja yli 65-vuotiaat asiakkaat, jotka ovat saaneet vaikeavammaisten
lääkinnällistä kuntoutusta,
alle 16-vuotiaat yksin matkustavat lapset sekä vaikeasti
sairaat pikkulapset, joiden hoito on keskitetty yliopisto- tai keskussairaalaan.
Kuten kysymyksessä todetaan, asiakkaalla on lisäksi
edelleen mahdollisuus valita taksi suorakorvausmenettelyn ulkopuolelta
ja tilata se muualta kuin välityskeskuksesta, jolloin hän
maksaa ensin koko taksimatkan hinnan autoilijalle ja hakee jälkikäteen
korvausta Kansaneläkelaitokselta.
Kansaneläkelaitos kehittää suorakorvausmenettelyä saatujen
palautteiden perusteella. Kansaneläkelaitoksen mukaan oman
tutun taksin lupaaminen jokaiselle pitkämatkalaiselle vaikeuttaisi
kuitenkin merkittävästi matkojen yhdistelyä,
koska suurimmat yhdistetystä saatavat hyödyt tulevat
nimenomaan pitkien matkojen yhdistelystä.
Vuonna 2012 Kansaneläkelaitos korvasi noin 3,4 miljoonaa
taksilla tehtyä matkaa. Vuositasolla korvattujen taksimatkojen
määrä on kasvanut noin 8 prosenttia ja
matkakorvausten määrä noin 12 prosenttia.
Kansaneläkelaitoksen mukaan yhdisteltyjä taksimatkoja
on tehty noin 220 000 ja yhdistelyn seurauksena matkakorvausten
vuosikasvu on taittunut noin 9 prosenttiin. Kansaneläkelaitos
arvioi taksimatkojen yhdistelyn tuoneen noin 9 miljoonan euron säästön
vuosien 2011 ja 2012 aikana. Arvio perustuu suorakorvausmenettelyssä mukana
olevien 13 sairaanhoitopiirin alueiden tilausvälitysyhtiöiden
toimittamiin raportteihin matkojen yhdistelyllä säästetyistä kilometreistä.
Helsingissä 11 päivänä huhtikuuta
2013
Sosiaali- ja terveysministeri Paula Risikko
Till
riksdagens talman
I det syfte som anges i 27 § i
riksdagens arbetsordning har Ni, Herr talman, till den minister
som saken gäller översänt följande
skriftliga spörsmål SS 231/2013 rd undertecknat
av riksdagsledamot Hanna Mäntylä /saf:
Har de karakteristika som det redogörs för
i motiveringen och som orsakas av långa avstånd
beaktats i fråga om Lappland,
på vilket sätt har man för avsikt
att utveckla Folkpensionsanstaltens taxisystem för att
de olägenheter som det redogörs för i
motiveringen ska kunna avhjälpas och
har Folkpensionsanstaltens taxisystem lett till ekonomiska
besparingar, och om så är fallet, i vilken utsträckning?
Som svar på detta spörsmål
anför jag följande:
Enligt 2 kap. 1 § i sjukförsäkringslagen (1224/2004)
ersätter Folkpensionsanstalten resekostnader i anslutning
till behandling av sjukdom och enligt 15 § i lagen om Folkpensionsanstaltens
rehabiliteringsförmåner och rehabiliteringspenningförmåner
(566/2005) resekostnader i samband med rehabilitering.
Folkpensionsanstalten är en självständig
offentligrättslig inrättning som enligt 1 kap.
3 § i sjukförsäkringslagen ansvarar för
uppgifter i anslutning till verkställigheten av sjukförsäkringen.
Folkpensionsanstaltens verksamhet övervakas av fullmäktige som
utses av riksdagen. Regeringen saknar behörighet att ingripa
i eller påverka Folkpensionsanstaltens beslut i fråga
om verkställandet av bestämmelserna. Social- och
hälsovårdsministeriet har dock med anledning av
det skriftliga spörsmålet bett Folkpensionsanstalten
om ett utlåtande.
Folkpensionsanstalten har ingått ett ramavtal med Finlands
Taxiförbund r.f. om ett förfarande för
direktersättning av taxiresor. Med hjälp av det
system som utformats genom ramavtalet kan de reseersättningar
som Folkpensionsanstalten betalar för kostnader för
taxiresor betalas elektroniskt mellan Folkpensionsanstalten, taxibolaget
och chauffören. Enligt förfarandet med direktersättning
centraliseras beställningen och förmedlingen av
taxiresorna i varje sjukvårdsdistrikt till ett bolag. I
anslutning till detta förfarande betalar klienten enligt
sjukförsäkringslagen för varje resa en
självriskandel på 14,25 euro då resan
beställs centraliserat från taxiförmedlingscentralen.
Syftet med centraliseringen av beställningen av taxiresor är
att förbättra kundbetjäningen och göra
det möjligt att samordna resor för att stävja ökningen
av resekostnaderna som varit 10 procent per år. Avsikten är
att i hela landet i fråga om taxiresor övergå från
det nuvarande fullmaktsförfarandet till elektronisk direktersättning
före utgången av 2013.
I området för Lapplands sjukvårdsdistrikt
togs direktersättningsförfarandet i bruk i januari 2012.
I Lapplandsområdet beställs direktersättningsresorna
från Rovaniemen Aluetaksi Oy som förmedlar resan
till den närmaste lediga taxichauffören. Klienten
kan också framföra önskemål
om att få en taxi från sin hemkommun. Enligt den
utredning som Folkpensionsanstalten har fått av Rovaniemen
Aluetaksi Oy får en klient som är bosatt i Nuorgam
oftast en taxibil från hemkommunen då han eller
hon beställer en resa. Klienten har dock inte möjlighet
att välja sin egen taxiidkare eller en viss chaufför
eftersom det försvårar en effektiv samordning
av resorna. Grupper som fortfarande är berättigade
att använda en egen s.k. stamtaxi är klienter
med svår funktionsnedsättning vilka får
medicinsk rehabilitering, klienter över 65 år
vilka tidigare har fått medicinsk rehabilitering för
personer med svår funktionsnedsättning, barn under
16 år som reser ensamma och svårt sjuka småbarn
vars vård har koncentrerats till ett universitets- eller
centralsjukhus. Klienten har också fortfarande möjlighet
att välja en taxi utanför direktersättningsförfarandet
och beställa den någon annanstans ifrån än
förmedlingscentralen. Då betalar klienten först
hela resan till taxichauffören och ansöker därefter
om ersättning hos Folkpensionsanstalten retroaktivt.
Folkpensionsanstalten utvecklar förfarandet med direktersättning
på grundval av den respons som ges. Enligt Folkpensionsanstalten
blir det ytterst svårt att samordna resorna om alla klienter som
företar långa resor blir lovade en bekant taxibil
eftersom den största nyttan med samordningen fås
uttryckligen genom att samordna långa resor.
År 2012 betalade Folkpensionsanstalten ersättning
för ca 3,4 miljoner resor som företogs med taxi.
På årsbasis har antalet taxiresor som ersätts ökat
med cirka åtta procent och reseersättningsbeloppet
har ökat med cirka tolv procent. Enligt Folkpensionsanstalten
har antalet samordnade taxiresor uppgått till ca 220 000
och som en följd av detta har den årliga ökningen
av ersättningen av resekostnaderna kunnat stävjas
till cirka nio procent. Folkpensionsanstalten bedömer att
samordningen av taxiresorna har inneburit en besparing på ca
9 miljoner euro under 2011 och 2012. Bedömningen baserar
sig på de rapporter som bolagen som har hand om beställningen
och förmedlingen i tretton sjukvårdsdistrikt som
omfattas av förfarandet med direktersättning har lämnat
in över antalet kilometer som har sparats in genom samordningen.
Helsingfors den 11 april 2013
Social- och hälsovårdsminister Paula Risikko