7
Säännöskohtaiset perustelut
7.1
Laki kuolinpesän palvelualustasta
1 §. Kuolinpesän palvelualustan käyttötarkoitus, ylläpito ja palvelut. Pykälän 1 momentin mukaan kuolinpesän palvelualustan tarkoituksena olisi tarjota kuolinpesälle sen hallintoa ja selvittämistä sujuvoittavia digitaalisia palveluita keskitetysti. Sääntelyn tarkoituksena olisi sujuvoittaa läheisen kuolemaan liittyvien asioiden hoitamista digitalisoimalla ja rakenteellistamalla tarvittavia asiakirjoja sekä edistää viranomaisrajat ylittävää asiointia. Verohallinnon tehtävänä olisi ylläpitää kuolinpesän palvelualustaa. Kuolinpesän palvelualustan ylläpitotehtävään kuuluisi palvelualustan ja palvelualustalla tarjottavien digitaalisten palveluiden toteuttaminen ja huolehtiminen esimerkiksi palveluiden toimivuudesta.
Pykälän 2 momentissa ehdotetaan säädettäväksi kuolinpesän palvelualustalla tarjottavista digitaalisista palveluista. Kuolinpesän palvelualustalla kuolinpesälle tarjottavia palveluita olisivat tämän säännöksen perusteella asiakirjojen säilytyspalvelu ja sähköisen asioinnin palvelu kuolinpesän osakasrekisteristä annettavassa laissa tarkoitettuun kuolinpesän osakasrekisteriin. Lisäksi kuolinpesän palvelualustalla tarjottaisiin mahdollisuus perukirjan laatimiseen.
Kuolinpesä ja sen osakkaat voisivat halutessaan käyttää asiakirjojen säilytyspalvelua kuolinpesän hallintoa ja selvittämistä varten tarpeellisten tietojen säilyttämiseen. Asiakirjojen säilytyspalveluun tallentamisen avulla kuolinpesän asiakirjojen ja niihin sisältyvien tietojen säilyminen ja löytyminen voitaisiin varmistaa. Asiakirjojen säilytyspalveluun voitaisiin tallentaa esimerkiksi perukirjan liitteitä, kuten testamentin kopio ja perukirjaan lisättävien kulutietojen kuitteja. Tietoja asiakirjojen säilytyspalveluun tallentamalla voitaisiin myös lisätä kuolinpesän hallinnon läpinäkyvyyttä osakkaille, koska kaikilla käyttöoikeuden omaavilla kuolinpesän palvelualustan käyttöön ottaneilla kuolinpesän osakkailla olisi pääsy asiakirjojen säilytyspalveluun tallennettuihin asiakirjoihin sisältyviin tietoihin. Asiakirjojen säilytyspalveluun tallennetut tiedot olisivat ainoastaan kuolinpesän ja sen osakkaiden omassa käytössä, eli niihin olisi pääsy vain kuolinpesän osakkailla tai heidän valtuuttamillaan henkilöillä.
Kuolinpesän osakasrekisterin sähköisen asioinnin palvelulla kuolinpesä ja sen puolesta toimiva voisi maksaa osakasrekisterin tietojen käyttöönotosta perittävät maksut, hyödyntää osakasrekisterin tietoja ja ilmoittaa tietoja osakasrekisteriin. Kuolinpesän osakas voisi palvelun avulla katsoa kuolinpesän osakasrekisteriin tallennettuja tietoja ja ottaa käyttöönsä esimerkiksi osakkuusasemaansa osoittavan otteen tai todistuksen. Kuolinpesän osakasrekisteristä annettavan lain 10 §:n mukaan kuolinpesän ilmoittajan olisi ilmoitettava 5 §:n mukaiset tiedot kuolinpesän palvelualustalla tarjottavassa kuolinpesän osakasrekisterin sähköisen asioinnin palvelussa. Kuolinpesän ilmoittaja voisi ilmoittaa palvelussa kuolinpesän osakasrekisteristä annettavan lain 8 §:n mukaisesti tietoja kuolinpesän osakasrekisteriin, 9 §:n mukaisesti ilmoittaa kuolinpesän ilmoittajan tai yhteyshenkilön muutoksesta, 11 §:n mukaisesti antaa valaehtoisen vakuutuksen ja 12 §:n mukaisesti päivittää tietoja.
Kuolinpesän palvelualustalla tarjottaisiin mahdollisuus laatia perintökaaren 20 luvun vaatimusten mukainen perukirja. Mahdollisuus laatia perukirja palvelualustalla sujuvoittaisi perukirjan laatimista nykytilaan verrattuna. Perukirjan lisäksi Verohallinto tarjoaisi palvelualustalla mahdollisuuden antaa perintö- ja lahjaverolain edellyttämä perintöveroilmoitus. Käytännössä tiedot sekä perukirjaa ja perintöveroilmoitusta varten kerättäisiin palvelualustalla yhdenmukaisina ja yhdellä kertaa. Kuolinpesän palvelualustalla osittain rakenteellisina laadittavien perukirjan ja perintöveroilmoituksen tietojen keräämisessä voitaisiin esitietoina hyödyntää palvelualustalle tuotettavia tyypillisesti perukirjan ja perintöveroilmoituksen laatimisessa tarvittavia ja Verohallinnon hallussa olevia vara-, velka- ja muita perintö- ja lahjaverolain 25 §:n 1 momentissa tarkoitettuja tietoja. Palvelualustalla laadittavaan perukirjaan ja perintöveroilmoitukseen tarvittavat osakastiedot voitaisiin tuottaa automaattisesti kuolinpesän osakasrekisteristä.
Asiakirjojen säilytyspalvelun, kuolinpesän osakasrekisteriin asioinnin mahdollistavan palvelun jayksityisoikeudellisia tarpeita varten tehtävän perukirjan laatimismahdollisuuden toteuttaminen ja ylläpito olisivat Verohallinnolle uusia ja tällä lailla Verohallinnon vastuulle ehdotettavia tehtäviä.
Pykälän 3 momentissa ehdotetaan säädettäväksi, että kuolinpesän palvelualustalla voitaisiin tarjota sellaisia kuolinpesän hallintoa ja selvittämistä sujuvoittavia palveluita, jotka kuuluisivat Verohallinnon tehtäviin muun lainsäädännön perusteella. Verohallinnon tehtävistä säädetään ennen kaikkea Verohallinnosta annetun lain 2 §:ssä. Verohallinnosta annetun lain 2 §:n 1 momentin mukaan Verohallinnon tehtävänä on verotuksen toimittaminen, verovalvonta, verojen ja maksujen kanto, perintä ja tilitys sekä veronsaajien oikeudenvalvonta sen mukaan kuin erikseen säädetään. Lisäksi Verohallinnon tehtävänä on Verohallinnosta annetun lain 2 §:n 2 momentin mukaan edistää oikeaa ja yhdenmukaista verotusta sekä kehittää Verohallinnon palvelukykyä. Verohallinnon tehtävistä säädetään muuallakin lainsäädännössä. Verohallinto voisi siten muuhun lainsäädäntöön perustuvien lakisääteisten tehtäviensä hoitamiseksi tarjota kuolinpesän palvelualustalla digitaalisia palveluita kuolinpesille ja kuolinpesän osakkaille. Tämän vuoksi tällaisten palveluiden tarjoamisesta ei ole tarpeen säätää tässä laissa. Kuolinpesän palvelualustalla voitaisiin muun lainsäädännön perusteella tarjota esimerkiksi palveluita, joilla perintöveroilmoitus voitaisiin laatia ja antaa Verohallinnolle kuolinpesän palvelualustalla. Samoin esimerkiksi perukirjan antaminen Verohallinnolle voitaisiin toteuttaa kuolinpesän palvelualustalle muun lainsäädännön perusteella.
2 §.Rekisterinpitäjä. Pykälässä ehdotetaan säädettäväksi asiakirjojen säilytyspalveluun ja perukirjan laatimiseksi kuolinpesän palvelualustalle tallennettavien henkilötietojen rekisterinpitäjästä. Rekisterinpitäjällä tarkoitetaan tietosuoja-asetuksen 4 artiklan 7 kohdassa luonnollista henkilöä tai oikeushenkilöä, viranomaista, virastoa tai muuta elintä, joka yksin tai yhdessä toisten kanssa määrittelee henkilötietojen käsittelyn tarkoitukset ja keinot. Tietosuoja-asetuksen 4 artiklan 7 kohdan mukaan rekisterinpitäjä voidaan vahvistaa unionin oikeuden tai jäsenvaltion lainsäädännön mukaisesti, jos käsittelyn tarkoitukset määritellään unionin tai jäsenvaltioiden lainsäädännössä. Kuolinpesän palvelualustalla tarjottavissa palveluissa tapahtuvan henkilötietojen käsittelyn tarkoitukset sisältyisivät 1 §:n käyttötarkoitussäännökseen.
Laissa ehdotetaan tietosuoja-asetuksen 4 artiklan 7 kohdan mahdollistamalla tavalla nimenomaisesti säädettäväksi, että kuolinpesän palvelualustalla tarjottavien asiakirjojen säilytyspalvelun ja perukirjan laatimismahdollisuuden yhteydessä käsiteltävien henkilötietojen rekisterinpitäjä olisi Verohallinto.
Sääntelyllä selkiinnytettäisiin ja täsmennettäisiin Verohallinnon asema kuolinpesän palvelualustalla tarjottavan palvelukokonaisuuden osalta. Kuolinpesän palvelualustalla tarjottava kokonaisuus kattaisi asiakirjojen säilytyspalvelun, sähköisen asioinnin mahdollisuuden kuolinpesän osakasrekisteriin, perukirjan laatimismahdollisuuden ja Verohallinnon tehtäviin muun lainsäädännön perusteella kuuluvia Verohallinnon sähköisiä palveluita.
Verohallinto toteuttaisi kuolinpesän palvelualustan ja sillä tarjottavat palvelut. Verohallinto vastaisi 1 §:n mukaisesti palvelualustan ja sille toteutettavien palveluiden ylläpitämisestä ja huolehtisi niiden toimivuudesta. Näin ollen Verohallinto määrittelisi kuolinpesän osakasrekisteriä koskevia toiminnallisuuksia lukuun ottamatta kuolinpesän palvelualustalla tarjottavien palveluiden tarkemmat toiminnallisuudet. Verohallinto vastaisi kuolinpesän palvelualustan ja palvelualustalla tarjottavien palveluiden tietoturvallisuudesta ja sen mukaisesti myös tarkemmista tietoturvaratkaisuista. Verohallinto voisi kuolinpesän osakasrekisteriin liittyviä palveluita lukuun ottamatta itsenäisesti luoda kuolinpesän palvelualustan palveluita hyödyntäville käyttäjille käyttöehdot ja muut ohjeet ja edellyttää käyttäjäksi haluavalta niiden hyväksymistä käytön aloittamisen edellytyksenä. Täten Verohallinto määrittelisi laissa säädettyjen tehtäviensä mukaisesti kuolinpesän palvelualustalla ja sillä tarjottavissa muissa kuin kuolinpesän osakasrekisteriin liittyvissä palveluissa käsiteltävien henkilötietojen käsittelyn tarkoitukset ja keinot, joilla henkilötietoja käsitellään. Verohallinto vastaisi rekisterinpitäjänä tietosuoja-asetuksen mukaisten rekisteröidyn oikeuksien toteutumisesta.
Verohallinnon määritteleminen yksin asiakirjojen säilytyspalveluun ja perukirjan laatimiseksi kuolinpesän palvelualustalle tallennettavien henkilötietojen rekisterinpitäjäksi edistäisi rekisteröityjen oikeuksien ja vapauksien toteutumista ja henkilötietojen suojaa selkeyttämällä jo ennakollisesti kuolinpesän palvelualustalla tarjottavissa palveluissa tapahtuvan henkilötietojen käsittelyn vastuita. Erityisesti asiakirjojen säilytyspalvelun osalta rekisterinpitäjän keinot huolehtia henkilötietojen käsittelyä koskevien periaatteiden ja rekisteröidyn oikeuksien toteutumisesta poikkeaisivat osittain normaalista viranomaisrekisteristä, koska asiakirjojen säilytyspalvelun käyttötarkoituksen mukaisesti kuolinpesän osakkaat käyttäisivät asiakirjojen säilytyspalvelua kuolinpesän hallintoa ja selvittämistä varten tarpeellisten tietojen säilyttämiseen. Verohallinnon olisi esimerkiksi ohjattava asiakirjojen säilytyspalvelun käyttäjiä käsittelemään ainoastaan palvelun tarkoituksen ja sallitun tietosisällön mukaisia henkilötietoja lainmukaisella tavalla. Tämä voitaisiin toteuttaa esimerkiksi palvelun käytön yhteydessä annettavilla ohjeilla sekä palveluun toteutettavilla toiminnallisuuksilla. Verohallinnon oikeus käsitellä asiakirjojen säilytyspalveluun tallennettuja tietoja rajattaisiin 6 §:ssä ainoastaan asiakirjojen säilytyspalvelun tarjoamista koskeviin käyttötarkoituksiin.
Verohallinto toteuttaisi kuolinpesän palvelualustalle myös sähköisen asioinnin palvelut kuolinpesän osakasrekisteriin. Kuolinpesän osakasrekisterin rekisterinpitäjä olisi Digi- ja väestötietovirasto kuolinpesän osakasrekisteristä annettavan lain 3 §:n mukaisesti. Digi- ja väestötietovirasto määrittelisi lakiin perustuen rekisterinpitäjänä esimerkiksi, mitä tietoja käsiteltäisiin kuolinpesän palvelualustalle toteutettavassa asiointipalvelussa, josta ilmoitettaisiin tietoja kuolinpesän osakasrekisteriin. Digi- ja väestötietovirasto määrittelisi lakiin perustuen myös kuolinpesän osakasrekisteriin ilmoittamista varten käsiteltävien tietojen käyttötarkoitukset ja sen, miten näitä tietoja käsiteltäisiin. Digi- ja väestötietovirasto toimisi siis osakasrekisterikokonaisuuden rekisterinpitäjänä ja Verohallinto henkilötietojen käsittelijänä kuolinpesän palvelualustalle toteutettavan ja kuolinpesän osakasrekisteriin asioimisen mahdollistavan palvelukokonaisuuden osalta.
Verohallinto voisi toteuttaa kuolinpesän palvelualustalle myös Verohallinnon tehtäviin muun lainsäädännön perusteella kuuluvia palveluita, joilla voitaisiin mahdollistaa esimerkiksi perintöveroilmoituksen laatiminen ja antaminen tai perukirjan antaminen Verohallinnolle. Verohallinto vastaa muun lainsäädännön perusteella esimerkiksi perintöverotuksen toimittamisesta ja perukirjojen säilyttämisestä. Verohallinnon tehtäviin muun lainsäädännön perusteella kuuluvia palveluita tarjotessaan Verohallinto olisi rekisterinpitäjä myös kuolinpesän palvelualustalle näiden tehtävien hoitamiseksi toteutettavien palveluiden osalta. Näiden palveluiden osalta Verohallinnon rekisterinpitäjyys ei kuitenkaan määräytyisi kuolinpesän palvelualustasta ehdotettavan lain perusteella.
3 §. Oikeus käyttää kuolinpesän palvelualustaa ja sillä tarjottavia palveluja. Pykälässä ehdotetaan säädettäväksi siitä, mitkä kuolinpesät voisivat käyttää kuolinpesän palvelualustaa. Pykälässä ehdotetaan säädettäväksi myös siitä, miten kuolinpesän palvelualustalla tarjottavien palveluiden käyttöoikeudet määräytyisivät.
Pykälän 1 momentissa ehdotetaan säädettäväksi, että kuolinpesän palvelualustaa voisi käyttää vain sellainen kuolinpesä, josta on muodostettu tiedot kuolinpesän osakasrekisteriin. Kuolinpesän osakasrekisteristä annettavan lain 4 §:n 1 momenttiin ehdotetaan säännöstä osakastietojen rekisteröinnin edellytyksistä. Kuolinpesän osakasrekisteristä annettavaan lakiin ehdotettavan 4 §:n 1 momentin mukaan kuolinpesän osakasrekisteriin muodostettaisiin automaattisesti kuolinpesä sen jälkeen, kun henkilötunnuksen omanneen henkilön kuolemaa tai tuomioistuimen päätökseen perustuvaa kuolleeksi julistamista koskeva tieto olisi tallennettu väestötietojärjestelmään. Kuolinpesän palvelualustaa ja sillä tarjottavia palveluita voisivat käyttää vain kuolinpesän osakasrekisteriin muodostettavat kuolinpesät, koska kuolinpesän palvelualustan palveluihin pääsyyn oikeutetut varmistettaisiin kuolinpesän osakasrekisteriin tallennettavien osakastietojen perusteella.
Pykälän 2 momentissa ehdotetaan säädettäväksi, että kuolinpesän palvelualustalla tarjottavien palveluiden käyttöoikeudet ja niiden laajuudet perustuisivat kuolinpesän osakasrekisteriin tallennettuihin tietoihin henkilön asemasta kuolinpesässä. Käytännössä 2 momentin mukaiset käyttöoikeudet perustuisivat tukipalvelulain mukaiseen asiointivaltuuspalveluun eli Suomi.fi -valtuuksiin. Henkilön asemaan kuolinpesässä perustuvan lakisääteisen toimivallan käytön mahdollistavat Suomi.fi -valtuudet muodostettaisiin hyödyntäen henkilön asemasta kuolinpesän osakasrekisteriin tallennettuja tietoja. Henkilö voisi siis saada asemaansa kuolinpesässä vastaavan laajuisen käyttöoikeuden kyseisen kuolinpesän palveluihin palvelualustalla, jos hänen asemansa kuolinpesässä olisi tallennettu kuolinpesän osakasrekisteriin.
Kuolinpesän osakasrekisteriin merkittävistä tiedoista säädettäisiin kuolinpesän osakasrekisteristä annettavan lain 5 §:ssä. Henkilön asemalla tarkoitetaan sitä roolia, joka hänellä on kyseisessä kuolinpesässä ja josta olisi tallennettu tieto kuolinpesän osakasrekisteriin. Tyypillisiä asemia ovat kuolinpesän osakas, kuolinpesän ilmoittaja ja yhteyshenkilö, mutta kuolinpesän osakasrekisteriin tallennettaisiin myös tiedot esimerkiksi eloonjääneestä puolisosta ja perittävän aiemmasta puolisosta samoin kuin tiedot mahdollisesta testamentin toimeenpanijasta ja pesänselvittäjästä.
Henkilön käyttöoikeudet ja käyttöoikeuksien laajuus palvelualustalla määräytyisivät hänen asemaansa kuolinpesässä sääntelevän muun lainsäädännön perusteella. Tämän mukaisesti lähtökohtaisesti kaikki kuolinpesän osakkaiksi kuolinpesän osakasrekisteriin merkityt henkilöt voisivat esimerkiksi tallentaa tietoja asiakirjojen säilytyspalveluun. Samoin kuolinpesän osakasrekisteriin kuolinpesän osakkaiksi merkityillä henkilöillä olisi lähtökohtaisesti oikeus nähdä kaikki palvelualustan eri palveluihin tallennetut tiedot. Verohallinto voisi kuitenkin perustellusta syystä rajata tiettyyn asemaan kuolinpesässä perustuvia käyttöoikeuksia. Kuolinpesän osakasrekisteriin merkittäisiin esimerkiksi tieto perittävän aiemmasta puolisosta, jonka avioliitto perittävän kanssa on purkautunut ennen perittävän kuolemaa. Aiemman puolison asema kuolinpesän osakkaana riippuu kuitenkin siitä, onko ositusta aiemman puolison ja perittävän välillä toimitettu. Osakasrekisterin rekisterinpitäjällä ei kuitenkaan olisi osituksesta tietoa siinä vaiheessa, kun tieto aiemmasta puolisosta merkittäisiin kuolinpesän osakasrekisteriin, vaan aiemman puolison tiedot merkittäisiin kuolinpesän osakasrekisteriin tyypillisesti viranomaisrekistereistä kuten väestötietojärjestelmästä saatujen tietojen perusteella. Vaikka aiempi puoliso olisi osakas, hänen oikeutensa saada tietoja perittävän varallisuusasemasta rajoittuisi ositusperusteen syntyhetken mukaiseen varallisuustilanteeseen. Tällaista rajausta ei kuitenkaan olisi mahdollista toteuttaa käyttöoikeutena tietojärjestelmiin. Tämän ja vastaavan tyyppisten tilanteiden hallitsemiseksi Verohallinnon olisi voitava rajata käyttöoikeudet tietojärjestelmissä toteutettavissa oleviksi. Tämä muodostaisi Verohallinnolle perustellun syyn rajata kuolinpesän osakasrekisteriin perustuvia käyttöoikeuksia palvelualustalla suhteessa siihen, mihin kyseisessä asemassa olisi muun lainsäädännön perusteella oikeus. Rajaaminen voisi tarkoittaa myös sitä, ettei käyttöoikeutta olisi lainkaan.
Oikeus toimia kuolinpesän palvelualustalla tarjottavissa palveluissa voisi perustua myös annettuun valtuutukseen. Valtuuden antamisessa hyödynnettäisiin Suomi.fi -valtuuksia. Esimerkiksi kuolinpesän osakkaita perukirjan valmistelussa avustava asiantuntija voitaisiin kuolinpesän ilmoittajan toimesta valtuuttaa käyttämään kuolinpesän palvelualustalla tarjottavia palveluita siltä osin kuin valtuuttamista ei erikseen laissa kielletä. Valtuuttajan tai valtuuttajien oikeus antaa valtuutus varmistettaisiin kuolinpesän osakasrekisteriin henkilön asemasta kuolinpesässä tallennettujen tietojen perusteella.
Pykälän 3 momentissa ehdotetaan säädettäväksi, että kuolinpesän ilmoittaja voisi antaa uskotuksi mieheksi valitulle henkilölle käyttöoikeuden kuolinpesän palvelualustalla laadittavaan perukirjaan perintökaaren 20 luvun 6 §:n 3 momentissa tarkoitetun todistuksen antamiseksi. Käyttöoikeuden antaminen uskotulle miehelle olisi mahdollista kuolinpesissä, jotka voisivat käyttää kuolinpesän palvelualustaa 1 momentin mukaisesti. Perunkirjoituksen toimituttamisvelvollisen on perintökaaren 20 luvun 2 §:n mukaisesti valittava perunkirjoitusta toimittamaan kaksi uskottua miestä. Uskottujen miesten on perukirjaan kirjoitettava perintökaaren 20 luvun 6 §:n 3 momentissa tarkoitettu todistus siitä, että he ovat kaiken siihen oikein merkinneet ja pesän varat arvioineet parhaan ymmärryksensä mukaan. Käytännössä kuolinpesän ilmoittaja voisi ehdotetun säännöksen perusteella antaa uskotuille miehille käyttöoikeuden valmiiseen perukirjaan todistuksen antamista varten lisäämällä tarvittavat tiedot valituista uskotuista miehistä kuolinpesän palvelualustalle. Uskotut miehet saisivat tiedon käyttöoikeudestaan kuolinpesän ilmoittajan kuolinpesän palvelualustalle tallentamien tietojen perusteella. Uskotut miehet saisivat myös tarvittavat tiedot voidakseen saada näkyvyyden juuri kyseisen kuolinpesän perukirjaan. Käyttöoikeuden saaneet uskotut miehet voisivat tämän jälkeen kirjautua palveluun, nähdä valmiin perukirjan ja antaa siihen todistuksensa 4 §:n mukaisesti. Uskottujen miesten käyttöoikeudesta tarvitaan erillinen säännös, sillä uskottuja miehiä ei merkitä kuolinpesän osakasrekisteriin, jolloin heidän käyttöoikeutensa ei voi perustua kuolinpesän osakasrekisteriin tallennettuihin tietoihin. Erona 2 momentin tilanteisiin olisi lisäksi se, että uskottujen miesten käyttöoikeudet antaisi kuolinpesän ilmoittaja.
4 §.Vakuutus ja todistus kuolinpesän palvelualustalla laadittavassa perukirjassa. Pykälän 1 momentissa ehdotetaan säädettäväksi, että kuolinpesän palvelualustalla laadittavassa perukirjassa voitaisiin antaa perintökaaren 20 luvun 6 §:n 2 momentissa tarkoitettu kuolinpesän ilmoittajan valaehtoinen vakuutus ja mainitun pykälän 3 momentissa tarkoitettu uskottujen miesten todistus. Nykyisin perukirjaan tehtävät kuolinpesän ilmoittajan vakuutus ja uskottujen miesten todistukset varmennetaan tyypillisesti allekirjoituksilla. Säännöksellä mahdollistettaisiin vakuutuksen ja todistuksen antaminen myös kuolinpesän palvelualustalla laadittavassa perukirjassa.
Pykälän 2 momentissa ehdotetaan säädettäväksi, että vakuutuksen ja todistuksen antaminen kuolinpesän palvelualustalla laadittavassa perukirjassa edellyttäisi sen antajan tunnistamista tukipalvelulain 3 §:n 1 momentin 4 kohdassa tarkoitettua luonnollisen henkilön tunnistuspalvelua tai vahvasta sähköisestä tunnistamisesta ja sähköisistä luottamuspalveluista annetun lain (617/2009) 2 §:n 1 momentin 1 kohdassa tarkoitettua vahvaa sähköistä tunnistamista käyttämällä. Vahvaan sähköiseen tunnistamiseen perustuvalla tunnistautumisvaatimuksella varmistettaisiin osaltaan, että vakuutuksen tai todistuksen antaa sen tekijäksi pyydetty ja ilmoitettu henkilö.
Pykälän 3 momentissa ehdotetaan ensinnäkin säädettäväksi, että vakuutus ja todistus voitaisiin antaa käyttäen sähköisestä tunnistamisesta ja sähköisiin transaktioihin liittyvistä luottamuspalveluista sisämarkkinoilla ja direktiivin 1999/93/EY kumoamisesta annetussa Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EU) N:o 910/2014, sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna asetuksella (EU) 2024/1183, jäljempänä eIDAS-muutosasetus, tarkoitettua kehittynyttä sähköistä allekirjoitusta. Kehittynyt sähköinen allekirjoitus määritellään eIDAS-muutosasetuksen 3 artiklan 11 kohdassa sähköisenä allekirjoituksena, joka täyttää asetuksen 26 artiklan vaatimukset. Hyväksytty sähköinen allekirjoitus taas määritellään eIDAS-muutosasetuksen 3 artiklan 12 kohdassa kehittyneeksi sähköiseksi allekirjoitukseksi, joka on luotu hyväksytyllä sähköisen allekirjoituksen luontivälineellä ja joka perustuu sähköisten allekirjoitusten hyväksyttyyn varmenteeseen. Ehdotetun säännöksen vaatimus voitaisiin siis täyttää myös hyväksytyllä sähköisellä allekirjoituksella. eIDAS-muutosasetus asettaa erityisesti hyväksytyille luottamuspalvelun tarjoajille ja hyväksytyille luottamuspalveluille vaatimuksia, joiden tarkoitus on lisätä niiden luotettavuutta. Kehittynyttä tai hyväksyttyä sähköistä allekirjoitusta käytettäessä voitaisiin siis taata perukirjan eheys, sillä perukirjan mahdollinen myöhempi muuttaminen voitaisiin näitä allekirjoituksia käytettäessä havaita. Kehittynyttä tai hyväksyttyä allekirjoitusta käytettäessä voitaisiin varmistua myös tehdyn vakuutuksen tai todistuksen liittämisestä oikeaan perukirjaan.
Toiseksi 3 momentissa ehdotetaan säädettäväksi, että vakuutus ja todistus voitaisiin antaa myös muulla tietoturvallisella ja todisteellisella tavalla, jolla vakuutus ja todistus liitettäisiin perukirjaan niin, että myös perukirjan sisällön eheys turvattaisiin. Perukirjaa hyödyntävien toimijoiden olisi voitava luottaa siihen, että kuolinpesän palvelualustalla laaditussa perukirjassa annettu vakuutus ja todistus olisivat niiden tekijöiksi ilmoitettujen henkilöiden tekemiä, ne kohdistuisivat juuri kyseiseen perukirjaan ja osoittaisivat toimien tulleen tehdyksi samansisältöiseen perukirjaan silloinkin, kun niiden varmentamiseen ei käytetä kehittynyttä sähköistä allekirjoitusta. Lisäksi perukirjaa hyödyntäville toimijoille olisi tarjottava ainakin tieto siitä ajankohdasta, jolloin vakuutus ja todistukset on perukirjalle annettu. Nämä seikat olisi voitava myös jälkikäteen varmistaa. Verohallinnon olisi varmennettava, että vakuutuksen tai todistuksen antamista ja sitä edeltävä henkilön tunnistamista koskeva tieto pystytään liittämään eheään perukirjan sisältöön. Verohallinto voisi näillä edellytyksillä ottaa käyttöön muunkin kuin kehittyneeseen sähköiseen allekirjoitukseen perustuvan tietoturvallisen ja todisteellisen tavan, joilla todistus ja vakuutus kuolinpesän palvelualustalla laadittavassa perukirjassa voitaisiin antaa. Muullakin kuin kehittyneellä sähköisellä allekirjoituksella voitaisiin viranomaisen tarjoamassa ja ylläpitämässä palvelussa varmistaa edellä mainittujen perukirjan hyödyntämisen kannalta keskeisten vaatimusten täyttäminen.
Pykälän 4 momentissa ehdotetaan säädettäväksi, että Verohallinto voisi antaa tarkemmat määräykset siitä, millä tavoin vakuutus ja todistus voidaan varmentaa muulla tietoturvallisella ja todisteellisella tavalla kuin kehittyneellä sähköisellä allekirjoituksella.
5 §.Asiakirjojen säilytyspalveluun tallennettavat tiedot. Pykälässä säädettäisiin siitä, minkä tyyppisiä tietoja saisi tallentaa kuolinpesän palvelualustalla tarjottavaan asiakirjojen säilytyspalveluun. Asiakirjojen säilytyspalvelun rekisterinpitäjän suorittaman henkilötietojen käsittelyn oikeusperusteena olisi tietosuoja-asetuksen 6 artiklan 1 kohdan e alakohta. Kyseisen alakohdan mukaan henkilötietojen käsittely on sallittua, kun käsittely on tarpeen yleistä etua koskevan tehtävän suorittamiseksi tai rekisterinpitäjälle kuuluvan julkisen vallan käyttämiseksi. Asiakirjojen säilytyspalvelun ylläpitäminen 1 §:ssä yksilöityyn käyttötarkoitukseen olisi rekisterinpitäjänä toimivan Verohallinnon yleistä etua koskeva tehtävä, jonka hoitamiseksi tietojen käsittely olisi tarpeen.
Asiakirjojen säilytyspalveluun tallentamisen tarkoituksena olisi varmistaa, että kuolinpesän hallintoa ja selvittämistä varten tarpeelliset tiedot säilyisivät ja olisivat löydettävissä. Asiakirjojen säilytyspalveluun tallennetut tiedot olisivat kaikkien kuolinpesän palvelualustan käyttöön ottaneiden kuolinpesän osakkaiden nähtävissä ja käytettävissä huomioiden toki 3 §:n mukainen Verohallinnolle annettava käyttöoikeuksien rajausmahdollisuus. Asiakirjojen säilytyspalveluun saisi 1 §:ssä yksilöidyn palvelun käyttötarkoituksen mukaisesti tallentaa ainoastaan kyseisen kuolinpesän hallintoa ja selvittämistä varten tarpeellisia tietoja. Tällaisia voisivat olla esimerkiksi pesänselvityksessä tarvittavat tiedot kuolinpesän osakkaista ja muista kuolinpesään liittyvistä henkilöistä, osakasaseman selvittämiseksi tarvittavat tiedot kuten tiedot testamentista ja sen tiedoksiannosta ja tiedot kuolinpesän varoista, veloista, oikeustoimista ja muusta taloudellisesta tilanteesta. Asiakirjojen säilytyspalveluun tallennettavissa olevista tiedoista säänteleminen kansallisessa erityislaissa on välttämätöntä, jotta palvelun käyttäjiä voitaisiin sitovasti ohjata tallentamaan palveluun ainoastaan sen käyttötarkoituksen mukaisia tietoja.
Tietosuoja-asetuksen 9 artiklan 1 kohdassa luetteloitujen erityisiin henkilötietoryhmiin kuuluvien henkilötietojen käsittely on lähtökohtaisesti kielletty. Asiakirjojen säilytyspalvelua ei lähtökohtaisesti olisi tarkoitus toteuttaa erityisiin henkilötietoryhmiin kuuluvien tai muiden valtiosääntöisesti arkaluonteisten henkilötietojen säännönmukaiseen käsittelyyn. Jos asiakirjojen säilytyspalveluun tallennettaviin tietoihin kuitenkin sisältyisi käyttöehdoista ja ohjeista huolimatta erityisiin henkilötietoryhmiin kuuluvia tietoja, perustuisi niiden käsittely Verohallinnon osalta tietosuojalain (1050/2018) 6 §:n 1 momentin 2 kohtaan. Näiden tietojen käsittelyyn sovellettaisiin tietosuojalain 6 §:n 2 momentin ja tämän lain mukaisia teknisiä, menettelyllisiä ja organisatorisia suojatoimia, jotka Verohallinto käsittelyyn liittyvien riskien hallitsemiseksi toteuttaisi.
Kuolinpesän palvelualustalla tapahtuvan perukirjan laatimisen mahdollistamiseksi käsiteltävää tietosisältöä ei ole välttämätöntä säännellä kansallisessa erityislaissa. Verohallinto rekisterinpitäjänä toteuttaisi palvelun siten, että käyttäjiä ohjattaisiin käsittelemään ainoastaan perunkirjoituksen ja perintöveroilmoittamisen kannalta tarpeellisia tietoja eikä riski näitä tietoja laajemmasta tietojen käsittelystä palvelussa olisi merkittävä kuten asiakirjojen säilytyspalvelussa. Verohallinto antaisi myös perintö- ja lahjaverolakiin ehdotettavan 28 b §:n 3 momentin perusteella muistiinpanovelvollisia ja muistiinpanoja koskevat tarkemmat määräykset.
6 §.Rekisterinpitäjän oikeus käsitellä asiakirjojen säilytyspalveluun tallennettuja tietoja. Pykälässä ehdotetaan säädettäväksi asiakirjojen säilytyspalvelun rekisterinpitäjän oikeudesta käsitellä asiakirjojen säilytyspalveluun tallennettuja tietoja. Rekisterinpitäjä saisi käsitellä tietoja ainoastaan tämän lain mukaisiin asiakirjojen säilytyspalvelun tarjoamista koskeviin käyttötarkoituksiin. Asiakirjojen säilytyspalvelua tarjottaisiin kuolinpesille, jotta ne voisivat säilyttää palvelussa niiden hallintoa ja selvittämistä varten tarpeellisia tietoja. Asiakirjojen säilytyspalveluun tallennetut asiakirjat ja niiden sisältämät tiedot olisi tarkoitettu ainoastaan kuolinpesän ja sen osakkaiden omaan käyttöön.
Asiakirjojen säilytyspalvelun käyttötarkoituksen mukaisesti rekisterinpitäjä voisi käsitellä asiakirjojen säilytyspalveluun tallennettuja tietoja vain rajoitetusti. Rekisterinpitäjällä olisi esimerkiksi oltava mahdollisuus käsitellä palveluun tallennettuja tietoja siltä osin kuin se olisi välttämätöntä palvelun tekniseksi ylläpitämiseksi ja palvelun tietoturvallisuuden varmistamiseksi. Rekisterinpitäjällä olisi lisäksi oikeus esimerkiksi hakea esiin asiakirjojen säilytyspalveluun tallennettuja tietoja siltä osin kuin se olisi välttämätöntä rekisterinpitäjälle kuuluvien velvollisuuksien täyttämiseksi. Rekisteröidyllä on esimerkiksi tietosuoja-asetuksen 16 artiklan mukaisesti oikeus vaatia, että rekisterinpitäjä oikaisee rekisteröityä koskevat epätarkat ja virheelliset henkilötiedot. Yleisen tietosuoja-asetuksen 6 artiklan 3 kohdan mukaan 6 artiklan 1 kohdan e alakohdan mukainen käsittelyn oikeusperuste voi sisältää erityisiä säännöksiä, joilla mukautetaan asetuksen sääntöjen soveltamista, muun muassa käyttötarkoitussidonnaisuutta. Ehdotettava säännös perustuisi kyseiseen yleisen tietosuoja-asetuksen mahdollistamaan liikkumavaraan.
7 §. Asiakirjojen säilytyspalvelua koskevien säännösten suhde muuhun lainsäädäntöön. Pykälän 1 momentissa ehdotetaan säädettäväksi, että poiketen siitä, mitä viranomaisen toiminnan julkisuudesta annetun lain (621/1999, jäljempänä julkisuuslaki) 5 §:n 2 momentissa säädetään, asiakirjojen säilytyspalveluun tallennettuja tietoja ei pidettäisi viranomaisen asiakirjoina. Julkisuuslain 5 §:n 2 momentin mukaan viranomaisen asiakirjalla tarkoitetaan muun muassa viranomaisen hallussa olevaa asiakirjaa, joka on toimitettu viranomaiselle asian käsittelyä varten tai muuten sen toimialaan tai tehtäviin kuuluvassa asiassa. Tietoja asiakirjojen säilytyspalveluun tallennettaessa niitä ei toimitettaisi viranomaiselle asian käsittelyä varten eivätkä ne siten olisi palveluun tallentamisen seurauksena viranomaisen hallussa. Asiakirjojen säilytyspalveluun tallennetut tiedot olisivat siten yksityisiä.
Verohallinnon vastatessa palvelun ylläpidosta ja tietoturvallisuudesta, on mahdollista, että Verohallinnon palveluksessa oleva tai Verohallinnon toimeksiannosta toimivan palveluntuottajan kuten järjestelmätoimittajan työntekijä näkisi asiakirjojen säilytyspalveluun tallennettuja tietoja suorittaessaan teknisluonteisia toimia. Tällainen tilanne voisi syntyä esimerkiksi palvelun tietoturvallisuudesta varmistumiseen liittyvien tehtävien yhteydessä kuten selvitettäessä havaitun tietoturvapoikkeaman syytä. Verohallinnon palveluksessa oleva voisi nähdä asiakirjojen säilytyspalveluun tallennettuja tietoja myös täyttäessään rekisterinpitäjyydestä johtuvia velvoitteitaan. Pykälän 2 momentin ensimmäisessä virkkeessä säädettäisiin Verohallinnon palveluksessa olevan ja Verohallinnon toimeksiannosta toimivan velvollisuudesta pitää salassa mitä hän on asiakirjojen säilytyspalveluun liittyvien tehtävien hoitamisen yhteydessä saanut tietää asiakirjojen säilytyspalveluun tallennetuista tiedoista.
Pykälän 2 momentin toinen virke sisältäisi informatiivisen viittauksen rikoslain (39/1889) säännöksiin. Virkamiehen paljastaessa oikeudettomasti lain mukaan salassa pidettävän tiedon tai käyttäessä tällaista asiakirjaa tai tietoa omaksi tai toisen hyödyksi, tuomitaan rangaistus lähtökohtaisesti rikoslain 40 § luvun 5 §:n mukaisesta virkasalaisuuden rikkomisesta tai tuottamuksellisesta virkasalaisuuden rikkomisesta. Viranomaiseen toimeksiantosuhteessa olevalle rangaistus tuomitaan lähtökohtaisesti rikoslain 38 luvun 1 §:n mukaisesta salassapitorikoksesta tai 38 luvun 2 §:n mukaisesta salassapitorikkomuksesta.
Pykälän 3 momentissa säädettäisiin, ettei asiakirjojen säilytyspalveluun tallennettuihin tietoihin sovellettaisi, mitä muualla laissa säädetään viranomaisen oikeudesta saada tieto Verohallinnon asiakirjoista tai Verohallinnon oikeudesta tai velvollisuudesta antaa tietoja viranomaiselle. Asiakirjojen säilytyspalveluun tallennetut tiedot olisivat kuolinpesän osakkaiden käyttöön tarkoitettuja yksityisiä tietoja ja asiakirjoja, joihin Verohallinnolla ei olisi lähtökohtaisesti pääsyä ja jotka eivät olisi Verohallinnon hallussa olevia asiakirjoja. Tämän vuoksi Verohallinnolle laissa säädetty oikeus tai velvollisuus antaa tietoja toiselle viranomaiselle ei koskisi asiakirjojen säilytyspalveluun tallennettuja tietoja ja asiakirjoja. Säännös ei kuitenkaan rajoittaisi esimerkiksi ylimpien laillisuusvalvojien, tietosuojavaltuutetun tai poliisin yleisiä tiedonsaantioikeuksia.
8 §.Käyttöoikeuden päättyminen ja asiakirjojen säilytyspalvelun tietojen poistaminen. Tietosuoja-asetuksen 6 artiklan 3 kohdan mukaan käsittelyn oikeusperuste voi sisältää erityisiä säännöksiä, joilla mukautetaan tietosuoja-asetuksen sääntöjen soveltamista, muun muassa henkilötietojen säilytysaikojen osalta. Tietojen poistamista koskevalla sääntelyllä mukautettaisiin tietojen minimoimista ja säilytyksen rajoittamista koskevia periaatteita, jotta voitaisiin varmistaa periaatteiden tehokas toteutuminen palvelun toteuttamiseen liittyvässä henkilötietojen käsittelyssä.
Pykälän 1 momentissa ehdotetaan säädettäväksi kuolinpesän palvelualustalla tarjottavien palveluiden käyttöoikeuksien päättymisestä. Oikeus käyttää kuolinpesän palvelualustalla tarjottavia palveluita päättyisi vuoden kuluttua siitä, kun Verohallinto on vastaanottanut tiedon ja selvityksen kuolinpesän lakkaamisesta. Tyypillisesti kuolinpesä lakkaa, kun sen velat on maksettu ja kuolinpesään kuuluva omaisuus on kokonaisuudessaan jaettu. Kuolinpesän palvelualustalla tarjottavien palveluiden olisi tarkoitus sujuvoittaa kuolinpesän hallintoa ja kuolinpesän selvittämiseen liittyvien asioiden hoitamista. Kuolinpesän tultua selvitetyksi ja jaetuksi olisi kuolinpesälle kuitenkin jätettävä kohtuullinen aika siirtää kuolinpesän palvelualustalla käsiteltyjä tietoja muualle pitkäaikaiseen säilytykseen ennen kuin käyttöoikeudet kuolinpesän palvelualustalle päättyvät. On myös mahdollista, että kuolinpesän puolesta on tarpeen asioida joissain tilanteissa vielä jonkin aikaa kuolinpesän lakkaamisen jälkeen. Yhden vuoden aikaa kuolinpesän lakkaamisesta voidaan pitää riittävänä ja kohtuullisena sekä tietojen siirtämiselle että tarvittavien kuolinpesän puolesta asiointien loppuun saattamiselle. Saatuaan tiedon ja selvityksen kuolinpesän lakkaamisesta Verohallinto tiedottaisi kuolinpesää hyvissä ajoin etukäteen käyttöoikeuden päättymisen ajankohdasta ja kehottaisi kuolinpesää ryhtymään tarvittaviin toimiin ennen sitä.
Verohallinnolle ei kaikissa tilanteissa toimiteta tietoja ja selvitystä kuolinpesän lakkaamisesta. Esimerkiksi tilanteissa, joissa kuolinpesän varat koostuvat ainoastaan pankkitileillä olevista rahavaroista, ei aina laadita erillistä perinnönjakosopimusta. Tehtyä perinnönjakosopimusta ei myöskään aina toimiteta Verohallinnolle. Verohallinnon olisi kuitenkin voitava tällöinkin päättää kuolinpesän palvelualustan käyttöoikeudet.
Verohallinnolla on ennen kaikkea kuolinpesän verotukseen liittyvissä asioissa käytettävissään tietoja, joiden perusteella pystytään yhdessä ajan kulumisen kanssa olettamaan, että kuolinpesä on lakannut. Käytännössä kuolinpesän lakkaaminen voitaisiin olettaa esimerkiksi tuloverotietojen perusteella. Verotusmenettelystä annetun lain 7 §:n 2 momentin mukaisesti Verohallinto lähettää esitäytetyn tuloveroilmoituksen kuolinpesälle, jolla voidaan olettaa olleen verovuonna veronalaista tuloa tai 10 §:n 2 ja 3 momentissa tarkoitettuja varoja tai velkoja. Verotusmenettelystä annetun lain 10 §:n 2 ja 3 momentissa tarkoitetut varat ja velat kattavat muun muassa kiinteistöt, asunto-osakeyhtiön osakkeet ja monen tyyppisen yritys- ja sijoitusvarallisuuden. Siksi esitäytetyn veroilmoituksen lähettäminen tyypillisesti lopetetaan silloin, kun Verohallinnolla ei ole tiedossaan mitään syytä olettaa kuolinpesällä olevan tällaisia varoja tai velkoja. Esitäytetyn veroilmoituksen lähettäminen lopetetaan, vaikka Verohallinnolle ei olisikaan toimitettu varsinaista perinnönjakosopimusta tai muuta tietoa tai selvitystä kuolinpesän lakkaamisesta. Jos kuolinpesällä vastoin Verohallinnon oletusta on tuloja tai laissa tarkoitettuja varoja ja velkoja, kuolinpesä on verotusmenettelystä annetun lain 7 §:n 5 momentin nojalla velvollinen antamaan veroilmoituksen. Kun Verohallinnon tiedossa ei ole syytä lähettää kuolinpesälle esitäytettyä veroilmoitusta eikä kuolinpesä oma-aloitteisesti anna veroilmoitusta, voidaan perustellusti olettaa, että kuolinpesä on lakannut. Tämän vuoksi ehdotetaan säädettäväksi, että oikeus käyttää kuolinpesän palvelualustalla tarjottavia palveluita päättyisi, kun muiden Verohallinnon hallussa olevien tietojensa perusteella voidaan olettaa, että kuolinpesä on lakannut. Käytännössä Verohallinto ilmoittaisi kuolinpesän palvelualustalla hyvissä ajoin etukäteen kuolinpesän lakkaamisoletukseen perustuvasta käyttöoikeuden päättymisuhasta. Täten kuolinpesän puolesta toimivilla olisi aikaa puuttua asiaan niissä tilanteissa, joissa kuolinpesä ei tosiasiassa ole lakannut eikä kuolinpesän palvelualustan käyttöoikeuksien tarve poistunut.
Pykälän 2 momentissa ehdotetaan säädettäväksi, että Verohallinnon olisi poistettava asiakirjojen säilytyspalveluun tallennetut tiedot samalla hetkellä, kun käyttöoikeus kuolinpesän palvelualustalla tarjottaviin palveluihin päättyisi 1 momentin mukaisesti. Asiakirjojen säilytyspalvelussa kuolinpesä voisi säilyttää kuolinpesän hallintoa ja selvittämistä varten tarpeellisia tietoja. Kuolinpesän tultua kokonaan jaetuksi kuolinpesä voisi siirtää muualle ne tiedot, jotka se haluaa säilyttää pitkäaikaisesti. Asiakirjojen säilytyspalvelusta tiedot poistettaisiin kuitenkin samalla hetkellä, kun käyttöoikeus kuolinpesän palvelualustalla tarjottaviin palveluihin päättyisi.
9 §.Voimaantulo. Pykälässä ehdotetaan säädettäväksi lain voimaantulosta.
7.2
Laki kuolinpesän osakasrekisteristä
1 luku. Yleiset säännökset
1 §.Lain soveltamisala. Pykälässä ehdotetaan säädettäväksi lain soveltamisalasta. Laissa säädettäisiin kuolinpesän osakasrekisteriin sisältyvien tietojen käsittelystä sekä velvollisuudesta ilmoittaa tietoja rekisteriin ja oikeudesta saada tietoja rekisteristä. Käsiteltäviin tietoihin sisältyy sekä henkilötietoja että muita tietoja.
Sähköisen kuolinpesän osakasrekisterin käyttö olisi vapaaehtoista. Laissa kuolinpesän ilmoittajalle asetettuja toimintavelvoitteita sovellettaisiin vain, jos kuolinpesän ilmoittaja ryhtyy käyttämään sähköistä kuolinpesän osakasrekisteriä kuolinpesän osakkaiden ja kuolinpesään liittyvän muun henkilöpiirin ilmoittamiseen. Käytännössä tämä tarkoittaisi useimmiten ensi vaiheessa sitä, että kuolinpesän ilmoittaja täydentää kuolinpesän osakasrekisteriin kuolinpesän ilmoittajaa ja yhteyshenkilöä koskevat tiedot. Kuolinpesän osakasrekisterin käytön vapaaehtoisuus tarkoittaisi, että kuolinpesän ilmoittaja voisi myös luopua käyttämästä sähköistä toimintatapaa. Tämä mahdollisuus on käytettävissä siihen asti, kunnes ilmoittaja vakuuttaa tiedot oikeiksi ehdotetun lain 11 §:ssä tarkoitetulla tavalla. Ehdotetun lain 15 §:stä johtuu, että kuolinpesän ilmoittaja vastaa tarkastamiensa ja ilmoittamiensa tietojen luotettavuudesta sen jälkeen, kun hän on vakuuttanut tiedot oikeiksi. Luopumalla sähköisen toimintatavan käyttämisestä kuolinpesän osakkaat eivät kuitenkaan vapaudu vastuusta hankkimasta vastaavaa perintökaaren 20 luvun 3 §:ssä tarkoitettua selvitystä kuolinpesän osakkaista ja muusta henkilöpiiristä manuaalisesti. Tässä laissa säädettyjä toimintavelvoitteita ei kuitenkaan sovellettaisi, jos edellä mainittu selvitys tilattaisiin paperimuotoisena otteena, vaikka otteen tilaaminen olisi tehty sähköisen palvelualustan kautta.
2 §.Rekisterin käyttötarkoitus. Pykälässä ehdotetaan säädettäväksi lain soveltamisalaan kuuluvien henkilötietojen käsittelyn tarkoituksesta. Pykälän mukaan kuolinpesän osakasrekisterin tarkoituksena olisi mahdollistaa kuolinpesän henkilöpiiriä koskevan ajantasaisen tiedon saatavuus osakkaiden ja kolmansien etujen ja oikeuksien turvaamista sekä viranomaistoimintaa varten. Rekisterin ylläpito olisi rekisterinpitäjän lakisääteinen velvollisuus ja henkilötietojen käsittely perustuisi siten yleisen tietosuoja-asetuksen 6 artiklan 1 kohdan c alakohtaan, jonka mukaan henkilötietojen käsittely on lainmukaista, kun se on tarpeen rekisterinpitäjän lakisääteisen velvoitteen noudattamiseksi.
3 §.Rekisterinpitäjät ja vastuunjako. Pykälässä ehdotetaan säädettäväksi kuolinpesän osakasrekisterin rekisterinpitäjistä ja niiden välisestä vastuunjaosta. Rekisterinpitäjällä tarkoitetaan tietosuoja-asetuksen 4 artiklan 7 kohdassa luonnollista henkilöä tai oikeushenkilöä, viranomaista, virastoa tai muuta elintä, joka yksin tai yhdessä toisten kanssa määrittelee henkilötietojen käsittelyn tarkoitukset ja keinot. Tietosuoja-asetuksen 4 artiklan 7 kohdan mukaan rekisterinpitäjä voidaan vahvistaa unionin oikeuden tai jäsenvaltion lainsäädännön mukaisesti, jos käsittelyn tarkoitukset määritellään unionin tai jäsenvaltioiden lainsäädännössä. Kuolinpesän osakasrekisterin tietojen käsittelyn tarkoitukset määriteltäisiin tässä laissa.
Pykälän 1 momentissa ehdotetaan tietosuoja-asetuksen 4 artiklan 7 kohdan mahdollistamalla tavalla nimenomaisesti säädettäväksi, että kuolinpesän osakasrekisterin tietosuoja-asetuksen 26 artiklan mukaisia yhteisrekisterinpitäjiä olisivat Digi- ja väestötietovirasto ja Ahvenanmaan valtionvirasto. Tietosuoja-asetuksen 26 artiklan 3 kohdan mukaisesti rekisteröity voisi käyttää yleisen tietosuoja-asetuksen mukaisia oikeuksiaan suhteessa kumpaankin rekisterinpitäjään ja kumpaakin rekisterinpitäjää vastaan.
Yhteisrekisterinpitäjien välisestä vastuunjaosta ehdotetaan tietosuoja-asetuksen 26 artiklan 1 kohdan mahdollistamalla tavalla säädettäväksi 2 momentissa. Pykälän 2 momentin mukaan Digi- ja väestötietovirasto vastaisi kuolinpesän osakasrekisterin yleisestä toiminnasta ja käytettävyydestä sekä tietojen eheydestä, suojaamisesta ja säilyttämisestä. Digi- ja väestötietovirasto vastaisi esimerkiksi kuolinpesän osakasrekisterin tuottamisessa käytettävien tietojärjestelmien ja asianhallinnan palveluiden toimivuudesta, tietoturvallisuudesta ja kehittämisestä. Digi- ja väestötietovirasto vastaisi myös kuolinpesän osakasrekisteriin tallennettujen tietojen suojaamiseen ja säilyttämiseen liittyen myös niiden eheydestä tietojärjestelmässä, kuten tietojen johdonmukaisuudesta ja muuttumattomuudesta. Digi- ja väestötietovirasto ja Ahvenanmaan valtionvirasto vastaisivat muista rekisterinpitäjälle säädetyistä velvollisuuksista siltä osin kuin ne käsittelisivät kuolinpesän osakasrekisterin tietoja niille laissa säädettyjen tehtävien hoitamiseksi. Digi- ja väestötietovirasto ja Ahvenanmaan valtionvirasto käsittelisivät kuolinpesän osakasrekisterin tietoja esimerkiksi käsitellessään perintökaaren 20 luvun 9 a §:n mukaisia hakemuksia kuolinpesän osakasrekisteriin tai perukirjan osakasluetteloon merkittyjen tietojen vahvistamiseksi. Yhteisrekisterinpitäjien keskinäisestä vastuunjaosta rekisterin tietoja luovutettaessa ehdotetaan säänneltäväksi 30 §:ssä.
Kun kuolinpesän osakasrekisteristä annettavan lain säännöksissä ehdotetaan käytettäväksi rekisterinpitäjän käsitettä, tarkoittaisi se kumpaakin yhteisrekisterinpitäjää eli Digi- ja väestötietovirastoa ja Ahvenanmaan valtionvirastoa. Jos laissa käytettäisiin viraston nimeä, olisi säännöksen tarkoitus koskea vain mainittua virastoa.
2 luku. Rekisteriin tallennettavat tiedot ja niiden julkinen luotettavuus
4 §.Osakastietojen muodostaminen. Pykälässä ehdotetaan säädettäväksi niistä edellytyksistä, joiden vallitessa tietystä kuolinpesästä muodostetaan rekisterimerkintä kuolinpesän osakasrekisteriin.
Pykälän 1 momentin mukaan Digi- ja väestötietovirasto muodostaa kuolinpesää ja sen oletettuja osakkaita koskevat perustiedot automaattisesti osakasrekisteriin, kun tieto henkilön kuolemasta tai kuolleeksi julistamisesta tuomioistuimen päätöksellä on tallennettu väestötietojärjestelmään. Osakasrekisterin perustiedot muodostetaan ja niitä ylläpidetään väestötietojärjestelmän, evankelis-luterilaisen kirkon ja ortodoksisen kirkon jäsenrekistereihin sisältyvistä väestörekisteritiedoista sekä Kansallisarkiston väestörekisteritiedoista ja Digi- ja väestötietoviraston eräistä henkilörekistereistä annetussa laissa (1156/2019) tarkoitettuun holhousasioiden rekisteriin, avioehtoasioiden rekisteriin ja avio-oikeusasioiden rekisteriin sisältyvistä tiedoista.
Väestötietolain 3 §:n 2 momentin mukaan väestötietojärjestelmä koostuu valtakunnalliseen tietojärjestelmään kuuluvista tiedoista sekä alueellisesti järjestetyistä asiakirja- ja muista vastaavista tietoaineistoista, joita ei ole otettu digitaalisessa muodossa tietojärjestelmään. Kuolinpesän osakasrekisterin perustietojen muodostamisessa käytetään apuna tarpeen mukaan myös evankelis-luterilaisen kirkon ja ortodoksisen kirkon jäsenrekistereihin sisältyviä väestörekisteritietoja. Kuolinpesän perustietojen muodostamiseen voidaan käyttää myös Kansallisarkiston väestörekisteritietoja.
Momentin mukaan osakasrekisterin perustiedot muodostetaan väestörekisteritietojen lisäksi Digi- ja väestötietoviraston eräistä henkilörekistereistä annetussa laissa (1156/2019) tarkoitettujen holhousasioiden rekisteriin, avioehtoasioiden rekisteriin ja avio-oikeusasioiden rekisteriin sisältyvistä tiedoista. Vaikka avioehtoasioiden ja avio-oikeusrekisterin tietoja käytetään kuolinpesän osakasrekisterin tietojen muodostamisessa, esimerkiksi avioehtoasioiden rekisterissä olevat, avioehtosopimuksen sisältöä koskevat tiedot eivät ole sellaisessa rakenteisessa muodossa, että viranomainen voisi saada niistä vaivatta tiedon. Viranomaisella on siksi lähtökohtaisesti käytettävissään tieto vain siitä, ovatko tietyt puolisot rekisteröineet avioehtosopimuksen vai eivät, mutta ei tietoa avioehtosopimuksen sisällöstä. Siksi esimerkiksi tieto siitä, onko puolisoilla avio-oikeus toistensa omaisuuteen, on lähtökohtaisesti kuolinpesän täydennettävä tieto. Kuolinpesän on myös lisättävä tieto sellaisesta ennen avioehtoasioiden rekisterin perustamista tehdyistä avioehtosopimuksesta, jota ei ole rekisteröity. Tiedot vuosina 1930–1979 tehdyistä avioehtosopimuksista on löydettävissä Virallisen lehden arkistosta erillisen hakupalvelun avulla.
Viranomaistietojen perusteella automaattisesti muodostettavat kuolinpesän perustiedot ovat ensi vaiheen tietoa kuolinpesän henkilöpiiristä. Kun osakastiedot on muodostettu, Digi- ja väestötietovirasto lähettää kehotteen osakastietojen tarkastamiseen kaikille kuolinpesän oletetuille osakkaille ja oikeudenomistajille. Tietojen perusteella ei voida suoraan päätellä kuolinpesän osakaspiiriä ennen kuin kuolinpesän ilmoittaja on tarkistanut ja tarvittaessa täydentänyt perustiedoista puuttuvat tiedot, kuten esimerkiksi tiedon perittävän tekemästä testamentista sekä vakuuttanut tiedot oikeiksi. Kuolinpesän osakasrekisterin perustietojen sisältö määritellään 5 §:n 1 momentissa.
Perustietojen automaattisen muodostamisen edellytyksenä on, että perittävällä on kuolinhetkellään ollut väestölain 11 §:ssä tarkoitettu suomalainen henkilötunnus.
Jos henkilön kuolintieto väestötietojärjestelmässä perustuu kuolleeksi julistamiseen, kuolinpesän osakastiedot muodostettaisiin osakasrekisteriin vain tilanteessa, jossa henkilön kuolleeksi julistaminen perustuisi tuomioistuimen päätökseen. Lakia ei sovellettaisi tilanteessa, joissa henkilön kuolleeksi julistaminen perustuu Digi- ja väestötietoviraston päätökseen. Tällaisessa päätöksessä henkilön kuolinpäiväksi merkitään 1 päivä tammikuuta sinä vuonna, joka ensiksi alkaa sen jälkeen, kun on kulunut sata vuotta henkilön syntymästä ja viisi vuotta siitä, kun hän on tiettävästi viimeksi ollut elossa. Käytännössä nämä henkilöt ovat asuneet pitkään ulkomailla eikä Digi- ja väestötietovirastolla ole tiedossa näiden henkilöiden osoitteita, aviopuolisoita, sukulaisia tai edunvalvojia. Näiden henkilöiden jälkeen ei tehdä perunkirjoitusta kuin poikkeustapauksissa. Näiden tapausten lukumäärä on lisäksi niin vähäinen, että kuolinpesän asiat voidaan hoitaa paperiasiointina. Digi- ja väestötietoviraston kuolleeksi julistamien henkilöiden kuolinpesän osakastietojen muodostaminen olisi näin ollen ilmeisen tarpeetonta.
Pykälän 2 momentissa ehdotetaan säädettäväksi, että Digi- ja väestötietovirasto voisi oma-aloitteisesti tai pyynnöstä luovuttaa salassapidettäviä tietoja Suomen evankelis-luterilaiselle ja ortodoksiselle kirkolle sekä Kansallisarkistolle. Salassapidettävän tiedon luovuttamisen edellytyksenä olisi, että luovutettavat tiedot ovat välttämättömiä tämän lain 5 §:ssä tarkoitettujen perustietojen luomista varten. Digi- ja väestötietovirastolla tulisi olla oikeus salassapidettävien tietojen luovuttamiseksi näille toimijoille, jotta eri rekisterien sisältämät tiedot pystytään yhdistämään kuolinpesän osakasrekisterin perustiedoiksi. Esimerkiksi tieto adoptiosta on välttämätön kuolinpesän osakasrekisterin perustietojen muodostamiseksi. Tiedonluovutuksen olisi oltava mahdollista oma-aloitteisesti, jotta virasto voisi lähettää tietopyyntönsä osana itse keräämänsä tiedot. Tiedonluovutuksen olisi oltava mahdollista myös pyynnöstä, jotta evankelis-luterilainen ja ortodoksinen kirkko sekä Kansallisarkisto voisivat myös itse pyytää perustietojen muodostamiseksi välttämättömien tietojen luovuttamista.
Pykälän 3 momentin mukaan, jos väestötietojärjestelmästä muodostettavat perustiedot eivät ole väestötietolain 18 §:ssä tarkoitetulla tavalla julkisesti luotettavat tai ne ovat puutteelliset, siitä ilmoitettaisiin osakasrekisterissä näiden tietojen yhteydessä. Säännös koskisi kahdenlaisia tilanteita. Yhtäältä säännös soveltuu tilanteisiin, joissa väestötietojärjestelmään on viety väestötietolain 17 §:n 1 momentin 3 kohdassa tarkoitettua niin sanottua viitehenkilöä koskeva tieto, joka ei nauti väestötietolain mukaista julkista luotettavuutta. Tällainen viitehenkilö voi olla esimerkiksi Suomen kansalaisen ulkomainen puoliso, jonka henkilötietoja ei ole tarkastettu virallisista tai laillistetuista asiakirjoista, vaikka tieto avioliitosta on merkitty väestötietojärjestelmään alkuperäisen vihkimistiedon tai laillistettujen asiakirjojen perusteella.
Toisaalta säännös soveltuu tilanteisiin, joissa jo perustietoja muodostettaessa tiedetään järjestelmäteknisesti, että osakasrekisteriin muodostettavat perustiedot jäävät puutteellisiksi. Tällainen tilanne voi olla silloin, jos väestötietojärjestelmässä ja perustietojen muodostamisessa muutoin käytettävissä tiedoissa on puutteita esimerkiksi ulkomailla asumisen vuoksi. Tällaisissa tilanteissa kuolinpesän osakasrekisteriin muodostettaisiin perustiedot, mutta tietoihin lisättäisiin merkintä siitä, että perustiedot on muodostettu puutteellisiksi jääneistä sukuselvitystiedoista.
Määritettäessä sitä, ovatko osakasrekisteriin automaattisesti muodostetut osakastiedot puutteellisia, ratkaisevaa olisi se, onko väestötietojärjestelmään rekisteröity kotikunta muuttunut vakituisesti pois Suomesta tai onko perittävä muuttanut ulkomailta Suomeen yli 15-vuotiaana. Tilapäinen oleskelu ulkomailla siten, että väestörekisterinpitäjä ei vaihdu, ei tekisi osakasrekisteriin automaattisesti muodostetuista tiedoista puutteellisia. Siten tilapäiset oleskelut ulkomailla, kuten esimerkiksi opiskelijavaihto tai lyhyt työskentely ulkomailla, ei vaikuttaisi automaattisesti muodostettavien tietojen täydellisyyteen. Jos osakasrekisteriin automaattisesti muodostetuissa osakastiedoissa on puutteita, osakastiedot eivät nauttisi tämän lain 14 §:ssä tarkoitettua julkista luotettavuutta. Tällaisissa tilanteissa kuolinpesän osakkaiden tulisi hankkia selvitys puutteellisten tietojen osalta.
Perustietojen tarkastamista ja oikeaksi vakuuttamista koskevasta merkinnästä säädetään 5 §:n 3 momentin 1 kohdassa.
5 §.Kuolinpesän osakasrekisteriin tallennettavat tiedot. Pykälässä ehdotetaan säänneltäväksi kuolinpesän osakasrekisteriin tallennettavien tietojen sisällöstä. Kuolinpesän osakasrekisteriin tallennetaan tiedot perittävästä ja hänen kuolinpesänsä osakkaista sekä muista kuolinpesään liittyvistä henkilöistä. Rekisteriin tallennetaan myös esimerkiksi tiedot kuolinpesän osakkuuden perusteesta ja sen alkamis- ja mahdollinen päättymisajankohta. Osakasrekisteriin tallennetaan lisäksi tieto siitä, jos kuolinpesää hallinnoi joku muu taho kuin osakkaat yhdessä, esimerkiksi perintökaaren 19 luvussa tarkoitettu pesänselvittäjä tai testamentin toimeenpanija. Rekisteriin ehdotetaan tallennettavaksi tieto myös muun muassa tietojen tarkastamisesta, muuttamisesta ja vahvistamisesta.
Valtaosa tiedoista liittyy tiettyyn tunnistettuun tai tunnistettavissa olevaan henkilöön, jolloin tiedot ovat luokiteltavissa henkilötiedoiksi. Tällöin käsittelyyn sovelletaan EU:n yleistä tietosuoja-asetusta. Rekisteriin tallennettavien henkilötietojen käsittely perustuisi yleisen tietosuoja-asetuksen 6 artiklan 1 kohdan c alakohtaan, jonka mukaan henkilötietojen käsittely on lainmukaista, kun se on tarpeen rekisterinpitäjän lakisääteisen velvoitteen noudattamiseksi. Osa tiedoista on luokiteltavissa yleisen tietosuoja-asetuksen 9 artiklan mukaisiksi erityisiksi henkilötiedoiksi, joiden käsittely perustuisi yleisen tietosuoja-asetuksen 9 artiklan 2 kohdan g alakohtaan, jonka mukaan erityisten henkilötietoryhmien käsittely on sallittua, kun käsittely on tarpeen tärkeää yleistä etua koskevasta syystä unionin oikeuden tai jäsenvaltion lainsäädännön nojalla. Käsittelyyn on tässä tapauksessa sovellettavia erityisiä suojatoimenpiteitä, joista säädetään erikseen lain 3 luvussa.
On huomattava, että vaikka kuolinpesän osakasrekisterin tietojen käsittelyn tarkoituksena on varmistaa kuolinpesän osakkaita koskevien tietojen saatavuus osakkaiden ja kolmansien etujen ja oikeuksien turvaamista sekä viranomaistoimintaa varten, rekisteriin tallennettu tieto ei ole oikeudellisesti sitova ratkaisu kuolinpesän osakkuudesta, vaan rekisterimerkintä perustuu väestötietojärjestelmästä, kirkkojen jäsenrekistereistä, muista rekistereistä ja osakkailta saatuihin tietoihin. Vaikka Digi- ja väestötietovirasto olisi vahvistanut kuolinpesän osakasrekisterin tiedot, vahvistaminen ei ole päätös, johon voidaan hakea muutosta valittamalla (KHO 2016:22). Valituskelpoisen ratkaisun kuolinpesän osakkuudesta voi tehdä vain joko pesänjakaja tai tuomioistuin.
Kuolinpesän osakasrekisteriin tallennettavien tietojen sisältöä koskeva pykälä on jaettu kolmeen momenttiin tietojen alkuperän ja luonteen perusteella. Pykälän 1 momenttiin on koottu ne perustiedot, jotka Digi- ja väestötietovirasto muodostaa automaattisesti, jos perittävällä on kuolinhetkellään ollut väestötietolain 11 §:ssä tarkoitettu suomalainen henkilötunnus. Näihin tietoihin kuuluvat perittävää, kuolinpesän osakkaita ja muita kuolinpesään liittyviä henkilöitä koskevat perustiedot.
Perintökaaren 20 luvun 3 §:ää ehdotetaan muutettavaksi siten, että perukirjassa on mainittava vainajan täydellinen nimi, henkilötunnus, siviilisääty ja kotikunta sekä kuolinpäivä. Koska kuolinpesän osakasrekisterin tarkoituksena on korvata perukirjan osakasluetteloa koskeva osuus, on kyseinen vainajan tietoja koskeva säännös ehdotetulla tavalla muokattuna otettu myös kuolinpesän osakasrekisteriin vainajan tietoja koskevaksi lähtökohdaksi 1 momentin1kohdassa. Kohtaan sisältyisi lisäksi tieto siitä, jos perittävällä tai muulla henkilöllä, jonka lakimääräiset perilliset on selvitettävä, ei ole ollut kotikuntaa Suomessa.
Momentin 2 kohdan mukaan kuolinpesän osakasrekisteriin tallennettaisiin tieto perillisen nimestä, henkilötunnuksesta ja väestötietojärjestelmästä saatavista yhteystiedoista sekä sukulaisuussuhteesta perittävään. Lisäksi rekisterissä olisi perillisasemaa selventävä elossaolo- tai kuolintieto. Nimeä ja henkilötunnusta koskevien tietojen tarkoituksena on yksilöidä osakas. Sukulaisuussuhdetta koskeva tieto on valtaosassa tapauksia tärkein peruste kuolinpesän osakkuudelle. Elossaolo- tai kuolintieto on tärkeä siksi, että tiedon käyttäjä saa oikean käsityksen perimysjärjestyksestä ja esimerkiksi kuolleen perillisen sijaan tulleista perillisistä. Alaikäisen perillisen yhteystietona rekisteriin tallennettaisiin hänen edunvalvojansa yhteystieto. Perillisen nimeä, henkilötunnusta ja sukulaisuussuhdetta koskevat tiedot vastaavat perintökaaren 20 luvun 3 §:ään ehdotettavia muutoksia.
Sukulaisuussuhdetta koskeviin tietoihin sisältyy tieto siitä, mikäli vanhemman ja lapsen välinen adoptiosuhde on perustettu ennen 1.1.1980. Tällöin kyseessä on vuoden 1925 ottolapsilain (208/1925) mukainen niin kutsuttu heikko adoptio. Heikkojen adoptioiden osalta perustiedot sisältävät myös ottolapsisuhteen perustamisen päivämäärän, sillä perimykseen sovelletaan perintökaaren eri säännöksiä riippuen siitä, onko heikko adoptio perustettu ennen vai jälkeen perintökaaren voimaantulon 1.1.1966. Sukulaisuussuhdetta koskeviin tietoihin ei sisälly tietoa adoptiosta, mikäli adoptiosuhde on perustettu 1.1.1980 jälkeen, sillä tämän jälkeen vahvistettu vanhemman ja lapsen adoptiosuhde ei oikeudellisesti eroa vanhemman ja biologisen lapsen välisestä suhteesta.
Momentin 3 kohdan mukaan perustietona kuolinpesän osakasrekisteriin tallennettaisiin tieto myös eloonjääneen puolison nimestä, henkilötunnuksesta, elossaolo- tai kuolintiedosta ja vihkimis- tai rekisteröintipäivästä, jos perittävä oli kuollessaan avioliitossa tai rekisteröidyssä parisuhteessa. Elossaolo- tai kuolintieto on tärkeä myös eloonjääneen lesken osalta, koska myös leski saattaa menehtyä pian ensiksi kuolleen puolison jälkeen. Vihkimis- tai rekisteröintipäivä on tarpeellinen esimerkiksi sellaisissa tilanteissa, joissa samat henkilöt ovat olleet useammin kuin kerran naimisissa keskenään. Myös ulkomaisissa avioliitoissa vihkimispäivä on tarpeellinen tieto. Kuolinpesän asioinnin helpottamiseksi osakasrekisteriin tallennettaisiin myös eloonjääneen puolison väestötietojärjestelmästä saatavat yhteystiedot.
Momentin 4 kohdan mukaan rekisteriin ehdotetaan tallennettavaksi myös perittävän aiemman puolison nimi, henkilötunnus, elossaolo- tai kuolintieto, väestötietojärjestelmästä saatavat yhteystiedot sekä vihkimis- tai rekisteröintipäivä, avioliiton tai rekisteröidyn parisuhteen purkautumispäivä ja avioliiton tai rekisteröidyn parisuhteen purkautumisen peruste. Aiempia puolisoita koskevilla tiedoilla on olennainen merkitys muun muassa silloin, jos puolisoiden välillä ei ole toimitettu ositusta avioliiton tai parisuhteen purkautumisen jälkeen. Jos entisen puolison avio-oikeus on vielä toteuttamatta, on entinenkin elossa oleva puoliso perittävän kuolinpesän osakas ja hänetkin tulee kutsua perunkirjoitukseen perittävän kuoleman jälkeen. Jos entinen puoliso on kuollut, hänen perillisistään ei tule kuolinpesän osakkaita, vaikka ositus olisi toteuttamatta. Tuossakin tapauksessa toimittamatta jäänyt avio-oikeus tulee kuitenkin toteuttaa ennen perinnönjakoa. Avioliiton purkautumisen perusteella on merkitystä myös määritettäessä sitä, voiko aiemman puolison perillisillä olla oikeutta perittävältä jääneeseen perintöön (toissijaiset perilliset aiemman puolison jälkeen). Näin on silloin, kun perittävä on perinyt aiemman puolisonsa.
Momentin 5 kohdan mukaan rekisteriin ehdotetaan tallennettavaksi toissijaisen perillisen nimi, henkilötunnus, elossaolo- tai kuolintieto, sukulaisuussuhde ja väestötietojärjestelmästä saatavat yhteystiedot. Tiedot tallennettaisiin vain silloin, kun perittävä oli kuollessaan avioliitossa tai rekisteröidyssä parisuhteessa eikä häneltä jäänyt rintaperillistä. Jos perittävällä on rintaperillinen, ei leskellä ole perintöoikeutta. Toissijaisilla perillisillä tarkoitetaan perillisiä, joilla on oikeus perintöön lesken perintöoikeuden jälkeen (PK 3:1 §:n 2 momentti). Toissijaiset perilliset eivät ole kuolinpesän osakkaita ensiksi kuolleen puolison jälkeen, vaan vasta lesken kuoleman jälkeen. Heidät kuitenkin kutsutaan perunkirjoitukseen myös jo ensiksi kuolleen puolison jälkeen, mistä syystä myös heidän tunniste- ja yhteystietojensa tallentaminen rekisteriin on perusteltua. Alaikäisen toissijaisen perillisen yhteystietona rekisteriin tallennettaisiin hänen edunvalvojansa yhteystieto.
Momentin 6 kohdan mukaan rekisteriin ehdotetaan tallennettavaksi ensin kuolleen puolison toissijaisen perillisen nimi, henkilötunnus, elossaolo- tai kuolintieto, sukulaisuussuhde ja yhteystiedot, jos ensin kuolleen puolison kuollessa perittävä oli ollut tämän kanssa avioliitossa tai rekisteröidyssä parisuhteessa, eikä ensin kuolleelta puolisolta jäänyt rintaperillistä. Alaikäisen toissijaisen perillisen yhteystietona rekisteriin tallennettaisiin hänen edunvalvojansa yhteystieto. Velvollisuus tietojen antamiseen on perusteltua, koska perintökaaren 3 luvun 1 §:n 2 momentin mukaan, milloin eloonjääneen puolison kuollessa ensiksi kuolleen puolison isä, äiti, veli tai sisar taikka veljen tai sisaren jälkeläinen on elossa, saavat muun säännöksen puuttuessa ne heistä, joilla on silloin lähinnä oikeus periä ensiksi kuollut puoliso, puolet eloonjääneen puolison pesästä. Toisin sanoen, aiemmin kuolleen puolison perillisistä tulee osakkaita eloonjääneen puolison kuolinpesään. Tiedot näistä perillisistä on usein saatavissa ensin kuolleen puolison perukirjasta, koska nämä perilliset tulee kutsua myös ensiksi kuolleen puolison perunkirjoitukseen. Jos puolisoiden kuolemien välillä on kulunut pitkä aika, voi myös perillistahon laajuus muuttua luonnollisen poistuman myötä. Vaikka se, onko perittävä tosiasiassa perinyt aiemmin kuolleen puolisonsa ja mahdollisen perintösaannon peruste ei ole Digi- ja väestötietoviraston tiedossa oleva tieto, on rekisterissä otettu olettamaksi se, että perimys olisi toteutunut lakimääräisen perimysjärjestyksen mukaisena rintaperillisten puuttuessa. Jos näin ei ole esimerkiksi lesken hyväksi tehdyn testamentin vuoksi, kuolinpesän ilmoittajan tulee täydentää tiedot tietoja tarkistaessaan.
Momentin 7 kohdan mukaan rekisteriin ehdotetaan tallennettavaksi tieto siitä, onko avioehtoasioiden rekisteriin merkitty sopimus tai ilmoitus, jonka osapuoli perittävä on ollut ja jos on, asiakirjan laji, asiakirjan päiväys, toisen puolison nimi ja henkilötunnus, rekisteröinyt viranomainen, rekisteröintipäivä ja asian diaarinumero. Tiedot ovat tarpeellisia, sillä ne auttavat kuolinpesän ilmoittajaa hänen selvittäessään avio-oikeuden vaikutusta kuolinpesän osakasluetteloon. Tiedot ovat 1.1.1979 lähtien saatavissa nykyisestä avioehtoasioiden rekisteristä. Ennen 1.1.1979 tiedot ovat saatavilla Virallisen lehden hakemistosta.
Momentin 8 kohdan mukaan rekisteriin ehdotetaan tallennettavaksi avio-oikeusasioiden rekisteriin merkityt tiedot, jos sopimuksen osapuolena on perittävä, tai tieto siitä, että rekisteriin ei ole merkitty perittävää koskevia tietoja.
Momentin 9 kohdan mukaan rekisteriin ehdotetaan tallennettavaksi 1 momentin 2—6 kohdassa tai kuolinpesän ilmoittajan jäljempänä 2 momentin 5 ja 6 kohdassa täydentämissä tiedoissa tarkoitetun henkilön toimintakelpoisuuden rajoittamista, edunvalvontaa ja edunvalvontavaltuutusta koskevat tiedot sekä edunvalvojan tai edunvalvontavaltuutetun nimi ja henkilötunnus tai yleisen edunvalvojan yksilöintitiedot. Ensimmäisen momentin kohdilla 2—6 ja 2 momentin kohdilla 5 ja 6 viitataan perilliseen, eloonjääneeseen ja aiempaan puolisoon, toissijaiseen perilliseen sekä mahdollisiin perustiedoista puuttuviin muihin kuolinpesään liittyviin henkilöihin, kuten esimerkiksi yleistestamentin saajaan ja toissijaiseen yleistestamentin saajaan. Digi- ja väestötietovirasto tallentaisi tiedot vaiheittain. Virasto tallentaisi tiedot 1 momentin 2—6 kohdassa tarkoitetuille henkilöille muodostaessaan kuolinpesän osakasrekisterin perustiedot. Jäljempänä 2 momentin 5 ja 6 kohdassa tarkoitettuja henkilöitä koskevat tiedot virasto tallentaisi sen jälkeen, kun kuolinpesän ilmoittaja on tarvittaessa täydentänyt kuolinpesän osakasrekisteriin automaattisesti muodostettuja tietoja. Tietojen vaiheittainen tallentaminen on välttämätöntä, sillä Digi- ja väestötietovirasto ei voi tuoda rekisteriin kaikkea virastolla olevaa tietoa ennen kuin se on saanut kuolinpesän ilmoittajalta tiedot rekisteristä mahdollisesti puuttuvista henkilöistä. Edunvalvontaa koskevat tiedot tarvitaan päämiehen suojaksi, jotta häntä edustaa tarvittaessa laillinen edustaja. Ilman rekisterissä olevaa merkintää kuolinpesän ilmoittaja tai kuolinpesän yhteyshenkilö ei välttämättä voi tietää, onko jollakin osakkaalla, puolisolla tai toissijaisella perillisellä edunvalvoja tai edunvalvontavaltuutettu vai ei.
Momentin 10 kohdan mukaan rekisteriin ehdotetaan tallennettavaksi tieto siitä, että perittävällä ei ole Suomen lain mukaisia 4 §:n 1 momentin perusteella muodostettujen perustietojen mukaisia lakimääräisiä perillisiä, jolloin perinnönsaajana on lähtökohtaisesti perintökaaren 5 luvun mukaan Suomen valtio, jota edustaa Valtiokonttori.
Pykälän 2 momenttiin ehdotetaan koottavaksi tiedot, jotka kuolinpesän ilmoittaja lisää kuolinpesän osakasrekisterin perustietoihin (täydentävät tiedot). Nämä ovat tietoja, joita ei voi poimia suoraan väestötietojärjestelmän tai muiden viranomaisrekisterien tiedoista, vaan niiden täydentämiseksi tarvitaan tietoja kuolinpesältä. Kuolinpesän osakkuuden perustetta sekä kuolinpesän ilmoittajan ja yhteyshenkilön yksilöintitietoja lukuun ottamatta täydentävät tiedot eivät myöskään ole tietoja, joita on aina tarpeen täydentää jokaisen kuolinpesän osalta. Tästä syystä momentissa tarkoitettuja tietoja täydennetään tarvittaessa.
Momentin 1 kohdan mukaan täydentäviin tietoihin tallennetaan tieto aviovarallisuussuhteisiin ja perimykseen sovellettavasta laista, jollei se ole Suomen laki. Kuolinpesän ilmoittajan tulee täydentää kuolinpesän osakasrekisteriin tieto siitä, minkä valtion laki tulee ilmoittajan oman käsityksen mukaan sovellettavaksi. Aviovarallisuussuhteisiin sovellettavasta laista säädetään tiiviimmän yhteistyön toteuttamisesta tuomioistuimen toimivallan, sovellettavan lain sekä päätösten tunnustamisen ja täytäntöönpanon alalla aviovarallisuussuhteita koskevissa asioissa ((EU) N:o 2016/1103). Rekisteröidyn parisuhteen oikeusvaikutuksia koskeviin kansainvälisyksityisoikeudellisiin kysymyksiin sovelletaan, mitä aviopuolisoiden oikeussuhteista säädetään, jollei tiiviimmän yhteistyön toteuttamisesta tuomioistuimen toimivallan, sovellettavan lain sekä päätösten tunnustamisen ja täytäntöönpanon alalla rekisteröityjen parisuhteiden varallisuusoikeudellisia vaikutuksia koskevissa asioissa annetusta neuvoston asetuksesta ((EU) N:o 2016/1104) muuta johdu (rekisteröidystä parisuhteesta annetun lain (950/2001) 15 §). Asetuksia täydentävät avioliittolain (234/1929) V osan 4 luvun säännökset siltä osin kuin edellä mainittuja EU-asetuksia ei sovelleta. Perimykseen sovellettavasta laista säädetään niin sanotussa EU:n perintöasetuksessa ((EU) N:o 650/2012) ja täydentävästi perintökaaren 26 luvussa. EU:n perintöasetuksen lähtökohtana on, että perimykseen sovelletaan kokonaisuudessaan sen valtion lakia, jossa perittävän asuinpaikka oli kuolinhetkellä. Perittävä on kuitenkin voinut eläessään valita testamentissaan sovellettavaksi laiksi kansalaisuusvaltionsa lain. Jos perittävän tekemä valinta johtaa siihen, että perittävän perimykseen sovelletaan jonkun muun valtion lakia kuin Suomen, tämä tieto vaikuttaa myös osakaspiirin määräytymiseen ja tieto tulee ilmoittaa täydentävissä tiedoissa.
Momentin 2 kohdan mukaan rekisterin täydentäviin tietoihin tallennetaan kuolinpesän ilmoittajan nimi, henkilötunnus ja yhteystiedot. Kuolinpesän ilmoittajasta säädetään tarkemmin lain 8 §:ssä ja perintökaaren 20 luvun 6 §:ssä. Koska kuolinpesän ilmoittajaa koskevat tiedot eivät ole pääteltävissä väestötietojärjestelmästä, vaan ne ilmoittaa kuolinpesä ja usein käytännössä kuolinpesän ilmoittaja itse, myös kuolinpesän ilmoittajaa koskevat tiedot ovat luonteeltaan täydentäviä tietoja, vaikkakin välttämättömiä. Tiedot ovat välttämättömiä siksi, että kuolinpesän ilmoittajan velvollisuutena on tarkastaa perustiedot, muuttaa ja täydentää niitä tilanteen mukaan ja vakuuttaa rekisterissä olevat tiedot oikeiksi. Ilman näitä toimenpiteitä kuolinpesän osakasrekisterin tietoja ei voida käyttää korvaamaan perukirjan osakasluetteloa. Kuolinpesän ilmoittajan yhteystiedot päivittyvät väestötietojärjestelmästä saatavilla tiedoilla siihen asti, kunnes tieto perunkirjoituksen toimittamispäivämäärästä on tallennettu kuolinpesän osakasrekisteriin. Kuolinpesän ilmoittaja voi ilmoittaa yhteystietoihinsa myös sellaisen yhteystiedon, kuten sähköpostiosoitteen tai puhelinnumeron, joka ei ole saatavissa eikä päivity väestötietojärjestelmän tietojen avulla.
Momentin 3 kohdan mukaan rekisterin täydentäviin tietoihin tallennetaan lisäksi kuolinpesän yhteyshenkilön nimi, henkilötunnus ja yhteystiedot. Kuolinpesän yhteyshenkilöstä säädetään tarkemmin perintökaaren 20 luvun 2 §:ssä. Perintökaaren 20 luvun 3 §:n 1 momentissa ehdotetaan lisäksi säädettäväksi kuolinpesän yhteyshenkilön merkitsemisestä perukirjaan. Kuolinpesän yhteyshenkilöä koskevat tiedot olisivat välttämättömiä myös kuolinpesän osakasrekisterissä, sillä kuolinpesän yhteyshenkilön velvollisuutena on ottaa vastaan kuolinpesää koskevat tiedoksiannot, ilmoitukset ja tiedustelut. Kuolinpesän yhteyshenkilön yhteystiedot päivittyvät väestötietojärjestelmästä saatavilla tiedoilla, kunnes kuolinpesä on lakannut ja sitä koskeva merkintä poistetaan rekisteristä. Kuolinpesän ilmoittaja voi ilmoittaa yhteyshenkilön yhteystietoihin myös sellaisen yhteystiedon, kuten sähköpostiosoitteen tai puhelinnumeron, joka ei ole saatavissa tai päivity väestötietojärjestelmän tietojen avulla.
Momentin 4 kohdan mukaan täydentäviin tietoihin tallennetaan lisäksi yleistieto testamentista, jos perittävä oli tehnyt testamentin tai jos perittävän hyväksi oli tehty testamentti, jossa on toissijaismääräys. Testamenttia koskevalla yleistiedolla tarkoitetaan tietoa siitä, että perittävä oli ylipäätään tehnyt testamentin, riippumatta siitä, onko testamentti luonteeltaan yleis- vai erityistestamentti. Yleisluontoinen tieto testamentista on tarpeen, jotta rekisterin tietoja käyttävä voi halutessaan pyytää testamentin nähtäväkseen. Vaikka perintökaaren 18 luvun 1 §:n mukaan vain yleistestamentin saaja on kuolinpesän osakas ja vain yleistestamentin saajaa koskevat tiedot täydennetään rekisterin tietoihin 2 momentin 5 kohdan mukaisesti, on perusteltua, että kuolinpesän osakasrekisteriin tallennetaan yleisluonteinen tieto sekä yleis- että erityistestamenteista.
Momentin 5 kohdan mukaan täydentävissä tiedoissa tulee ilmoittaa perustiedoista puuttuvan perillisen tai muun kuolinpesän osakkaan nimi ja henkilötunnus tai yritys- ja yhteisötunnus, yhteystiedot, osakkuuden peruste ja sen alkamisaika. Perustiedoista voi puuttua perillisiä esimerkiksi siksi, että perittävä on asunut ulkomailla ja hänelle on syntynyt siellä lapsi eikä lasta tai hänen sukulaisuussuhdettaan perittävään ole tallennettu suomalaiseen väestötietojärjestelmään. Toisena esimerkkinä on tilanne, jossa henkilön osakasasema perustuu pelkästään perittävän tekemään yleistestamenttiin. Jos testamentinsaajana on yhteisö, tallennetaan rekisteriin henkilötunnuksen sijaan yhteisön yritys- ja yhteisötunnus. Kolmantena esimerkkinä ovat sovellettavaksi tulevan vieraan valtion lain mukaiset perilliset (esimerkiksi serkut), jotka eivät olisi perillisiä Suomen lain mukaan. Lesken osakkuus kuolinpesässä on sidottu hänen avio-oikeuteensa, ellei leskellä ole perintökaaren 3 luvussa tarkoitettua perillisasemaa tai ellei hän ole yleistestamentin saaja. Jos leskellä ei ole avio-oikeutta perittävän omaisuuteen, leski ei ole kuolinpesän osakas. Lesken avio-oikeus voi puuttua esimerkiksi siksi, että puolisoilla on avio-oikeuden täydellisesti poissulkeva avioehtosopimus. Avio-oikeus voi puuttua myös siksi, että ositus on jo toimitettu ja avio-oikeus on näin ollen jo toteutunut. Jos ositus on jäänyt toimittamatta aiemman puolison osalta, myös aiempi puoliso saattaa olla perittävän kuolinpesän osakas. Vaikka ositus olisi jäänyt toimittamatta, aiemman puolison osalta avio-oikeus ja tähän liittyvä kuolinpesän osakkuus saattaa puuttua myös siksi, että puolison avio-oikeus on vanhentunut. Koska kuolinpesän osakkuuden peruste ja sen alkamis- ja päättymisajankohta eivät ole aina saatavissa suoraan väestötietojärjestelmästä vaan ovat riippuvaisia muista seikoista, on tämä tietoluokka määritelty kuuluvaksi täydentäviin tietoihin.
Momentin 6 kohdan mukaan täydentävissä tiedoissa tulee ilmoittaa perustiedoista puuttuvan muun kuolinpesään liittyvän henkilön nimi ja henkilötunnus tai yritys- ja yhteisötunnus, yhteystiedot, henkilön asema kuolinpesässä ja sen alkamisaika. Muuna kuolinpesään liittyvänä henkilönä tulee ilmoittaa esimerkiksi eloonjäänyt puoliso ja aiempi puoliso, joka ei ole kuolinpesän osakas puolison perintöoikeuden tai avio-oikeuden perusteella taikka yleistestamentin saajana. Koska PK 20 luvun 2 §:n 2 momentin mukaan perukirjan osakasluetteloon on merkittävä myös ne henkilöt, joilla on oikeus perintöön vasta ensisijaisen testamentin saajan oikeuden jälkeen, tulee kuolinpesän osakasrekisteriin merkitä vastaavasti myös toissijaiset testamentinsaajat. Testamentin toissijaissaajan perintöoikeus toteutuu vasta sen jälkeen, kun testamentin ensisijaissaajan oikeus on lakannut, esimerkiksi silloin, kun ensisijaissaaja kuolee tai ei ota perintöä vastaan. Muuna kuolinpesään liittyvänä henkilönä tulee lisäksi ilmoittaa myös esimerkiksi toissijainen perillinen, jos tätä koskeva tieto puuttuu perustiedoista. Toissijaisella perillisellä tarkoitetaan perillistä, joilla on oikeus perintöön lesken perintöoikeuden jälkeen (PK 3 luvun 1 §:n 2 momentti). Toissijaiset perilliset eivät ole kuolinpesän osakkaita ensiksi kuolleen puolison jälkeen, vaan vasta lesken kuoleman jälkeen.
Momentin 7 kohdan mukaan täydentäviin tietoihin tulisi lisäksi tallentaa mahdollisen testamentin toimeenpanijan nimi ja henkilötunnus tai yritys- ja yhteisötunnus ja yhteystiedot. Tieto on välttämätön, sillä perintökaaren 19 luvun 21 §:n 1 momentin 1 virkkeen nojalla testamentin toimeenpanijalla on, jollei testamentista muuta ilmene, sama valtuus kuin pesänselvittäjällä, ei kuitenkaan valtuutta luovuttaa kuolinpesää konkurssiin. Tämä merkintä tulisi kuitenkin lisätä vasta sitten, kun testamentti on saanut lainvoiman ja testamentin toimeenpanija on ottanut tehtävän vastaan, koska tiedon lisääminen muuttaa kuolinpesän hallintotavan yhteishallinnosta toimeenpanijahallinnoksi ja vaikuttaa muun muassa Suomi.fi -valtuuksien antamiseen.
Momentin 8 kohdan mukaan täydentäviin tietoihin tulee lisäksi tallentaa kuolinpesän osakkaan tai muun kuolinpesään liittyvän henkilön osakkuuden tai aseman päättyminen, päättymisen peruste ja päättymisaika. Sukulaisuussuhteeseen perustuvan perillisen osakkuus lakkaa normaalisti perinnönjakohetkellä, elleivät osakaspiirissä tapahtuneet kuolintapaukset muuta perimysjärjestystä. Lesken, jolla on avio-oikeus perittävän omaisuuteen, osakkuus päättyy jo osituksen toimittamiseen, ellei leski ole samalla joko perillinen tai yleistestamentin saaja. Osakasasema voi päättyä myös esimerkiksi perinnöstä tai testamentista luopumiseen tai perintöosuuden luovuttamiseen, osittaiseen perinnönjakoon tai osittaiseen ositukseen ja perinnönjakoon, jossa joku tai jotkut osakkaista ovat saaneet koko pesäosuutensa. Osakkuus voi päättyä myös perintöoikeuden menettämiseen. Perintöoikeus voidaan menettää esimerkiksi perittävän surmaamisen, testamentin salaamisen tai perinnöttömäksi tekemisen kautta.
Momentin 9 kohdan mukaan täydentäviin tietoihin tulisi tallentaa edellä 2—6 ja 2 momentin 5 ja 6 kohdassa tarkoitetun henkilön laillisen edustajan nimi ja henkilötunnus tai yleisen edunvalvojan yksilöintitiedot, jos edunvalvojaa, edunvalvojan sijaista, edunvalvontavaltuutettua, varavaltuutettua tai muuta laillista edustajaa koskevia perustietoja on täydennettävä. Kohdilla 2—6 ja 2 momentin 5 ja 6 kohdissa viitataan perilliseen, eloonjääneeseen ja aiempaan puolisoon, toissijaiseen perilliseen, testamentin saajaan, toissijaiseen testamentin saajaan, perinnöstä tai testamentista luopuvaan tahoon ja perintöosuuden luovutuksensaajaan. Tieto olisi täydennettävä, jotta päämiestä edustavan laillisen edustajan tiedot olisivat aukottomat ja ajantasaiset.
Momentin 10 kohdan mukaan täydentäviin tietoihin tulisi lisäksi tallentaa tieto siitä, jos kuolinpesän osakkaat ovat tehneet kuolinpesän hallintoa koskevan yhteishallintosopimuksen ja yhteishallintosopimuksen alkamis- ja mahdollinen päättymispäivä. Vain kuolinpesällä itsellään on tieto mahdollisesta kuolinpesän hallintoa koskevasta yhteishallintosopimuksesta, minkä vuoksi kuolinpesän ilmoittajan on täydennettävä tieto kuolinpesän osakasrekisteriin.
Momentin 11 kohdan mukaan täydentäviin tietoihin tulisi lisäksi tallentaa tieto kuolinpesän lakkaamisesta, sen perusteesta ja ajankohdasta. Kuolinpesä lakkaa olemasta esimerkiksi silloin, kun kuolinpesän velat on maksettu ja kuolinpesään kuuluva omaisuus on kokonaisuudessaan jaettu osakkaiden kesken. Kuolinpesä voi lakata myös esimerkiksi sen johdosta, että yksi kuolinpesän osakas lunastaa toisten kuolinpesän osakkaiden osuudet, jolloin kaikki jaettava omaisuus siirtyy yhdelle osakkaalle.
Pykälän 3 momentissa ehdotetaan säädettäväksi tiedoista, jotka Digi- ja väestötietovirasto tallentaa kuolinpesän osakasrekisteriin viranomaisen ilmoituksen tai kuolinpesän palvelualustan käytön perusteella.
Momentin 1 kohdan mukaan viranomainen täydentää rekisteriin tiedon 8 ja 11 §:ssä tarkoitetusta perustietojen tarkastamisesta ja oikeaksi vakuuttamisesta. Tarkastamista ja oikeaksi vakuuttamista koskeva tieto on tärkeä, koska perustiedoissa ilmoitetut tiedot nauttivat 14 §:ssä tarkoitettua julkista luotettavuutta vain, jos kuolinpesän ilmoittaja on ne tarkastanut ja vakuuttanut oikeiksi. Tästä syystä myös se, jos tietoja ei ole tarkastettu ja vakuutettu oikeaksi eivätkä ne näin ollen nauti julkista luotettavuutta, tulee käydä ilmi osakasrekisteristä. Se, että tietoja ei ole tarkastettu ja vakuutettu oikeaksi voi johtua siitä, että kuolinpesän ilmoittaja ei ole valinnut sähköistä toimintatapaa tai siitä, että tietojen tarkastaminen ja mahdollinen täydentäminen on vielä kesken.
Momentin 2 kohdan mukaan Digi- ja väestötietovirasto tallentaa perintöveroilmoituksella ilmoitetut tiedot kuolinpesän yhteyshenkilöstä, perunkirjoituspäivästä ja siitä, että osakasrekisterin perustiedot on vakuutettu oikeiksi niitä muuttamatta tai täydentämättä, jos perintöveroilmoitus on annettu Verohallinnolle muutoin kuin kuolinpesän palvelualustasta annettavassa laissa tarkoitetulla kuolinpesän osakasrekisterin sähköisen asioinnin palvelulla. Tietojen tallentaminen kuolinpesän osakasrekisteriin on tärkeää, jotta osakasrekisterin tiedot olisivat ajantasaiset ja yhdenmukaiset perintöveroilmoituksella annettujen tietojen kanssa.
Momentin 3 kohdan mukaan viranomainen täydentää rekisteriin tiedon myös siitä, jos perustietoja tai täydentäviä tietoja on muutettu, sekä muutoksen ajankohtaa ja perustetta koskevat tiedot. Erityisesti perustietojen muutoksia koskeva tieto on tärkeä, koska perustietojen muuttaminen saattaa poistaa niiden 14 §:ssä tarkoitetun julkisen luotettavuuden. Myös tieto muutoksen ajankohdasta on tärkeä, koska osakasrekisterin tietojen käyttäjä voi muutoksen ajankohtaa koskevista tiedoista tarkistaa, onko kuolinpesän osakasrekisterin tietoja muutettu sen jälkeen, kun rekisterin käyttäjä on edellisen kerran käyttänyt rekisterin tietoja omaan käyttöönsä. Tietojen muuttamisella ja täydentämisellä on lisäksi vaikutus sen suhteen, kuka voi saada näkyvyyden kuolinpesän osakasrekisterin tietoihin. Jos esimerkiksi pesän ilmoittajaksi halutaan ilmoittaa avoleski, joka ei ole kuolinpesän osakas, hänen pääsynsä kuolinpesän ilmoittajaksi edellyttää, että joku osakkaista ensin ilmoittaa hänet kuolinpesän ilmoittajaksi, jonka jälkeen hänelle avautuu näkymä kuolinpesän osakasrekisteriin ja hän saa oikeuden muuttaa tai täydentää kuolinpesän osakasrekisterin tietoja.
Momentin 4 kohdan mukaan viranomainen täydentää rekisteriin tiedon siitä, jos osakastiedot on vahvistettu perintökaaren 20 luvun 9 d §:ssä tarkoitetulla tavalla. Tiedon tallentamisen yhteydessä viranomainen tallentaisi myös tiedon ajankohdasta, jonka mukaisesti osakastiedot on vahvistettu. Vahvistamista koskeva tieto on tärkeä, koska vahvistetut osakastiedot nauttivat julkista luotettavuutta ja oikeustoimi, jonka vahvistettuun osakasluetteloon merkityt kuolinpesän osakkaat ovat tehneet kuolinpesän puolesta muun kuin pesän osakkaan kanssa, on sitova, vaikka joku osakkaista olisi jäänyt osakasluetteloon merkitsemättä, jos se, jonka kanssa oikeustoimi oli tehty, ei tiennyt eikä hänen pitänytkään tietää, että kuolinpesässä oli tällainen osakas. Osakastietojen vahvistamisen ajankohta on tärkeä, koska osakaspiirissä voi ajan kuluessa tapahtua muutoksia esimerkiksi osakkaan kuoleman, toimitetun osituksen tai muun vastaavan tapahtuman seurauksena.
Momentin 5 kohdan mukaan Digi- ja väestötietovirasto täydentää rekisteriin tiedon mahdollisesta perintökaaren 18 luvun 4 §:n 2 momentissa tarkoitetusta toimitsijasta, tämän nimestä ja muista tarpeellisista yksilöintitiedoista sekä ratkaisun ajankohdasta. Tieto on tärkeä, sillä oikeus voi tietyissä tilanteissa määrätä kuolinpesään toimitsijan. Toimitsijan tehtävänä on huolehtia siitä, mikä perintökaaren 18 luvun 3 §:n nojalla on osakkaan velvollisuutena. Tuomioistuimelle ehdotetaan säädettäväksi velvollisuus ilmoittaa toimitsijaa koskevasta määräyksestä Digi- ja väestötietovirastolle. Ilmoitusvelvollisuudesta ehdotetaan säädettäväksi laissa 373/2010, jonne on keskitetty tuomioistuimen ilmoitusvelvollisuutta koskevat säännökset.
Momentin 6 kohdan mukaan viranomainen täydentää rekisteriin tiedon myös siitä, jos kuolinpesään on asetettu perintökaaren 19 luvun 1 §:ssä tarkoitettu pesänselvittäjä. Pesänselvittäjästä tallennettaisiin nimi ja muut tarpeelliset yksilöintitiedot. Tuomioistuimelle ehdotetaan säädettäväksi velvollisuus ilmoittaa pesänselvittäjää koskevasta määräyksestä Digi- ja väestötietovirastolle Muutoin pesänselvittäjämääräystä koskevan tiedon täydentäminen kuolinpesän osakasrekisteriin jäisi joko pesänselvittäjän oman ilmoituksen tai kuolinpesän ilmoittajan ilmoituksen varaan. Usein pesänselvittäjän määräystä haetaan tuomioistuimelta siksi, että kuolinpesän osakkaiden kesken on sellaisia ristiriitoja, jotka estävät tehokkaan kuolinpesän selvittämisen ja hallinnon. Tästä syystä pesänselvittäjämääräystä koskevan asian ilmoittaminen ei voi jäädä kuolinpesän oman ilmoituksen varaan eikä toisaalta pesänselvittäjälle voida antaa valtuutta asioida kuolinpesän osakasrekisteriä koskevissa asioissa ennen kuin tieto pesänselvittäjämääräyksestä on tullut Digi- ja väestötietoviraston tietoon. Rekisteriin täydennettäisiin tieto myös pesänselvittäjän vapauttamisesta tehtävästään ja ratkaisun ajankohta. Ilmoitusvelvollisuudesta ehdotetaan säädettäväksi laissa 373/2010, jonne on keskitetty tuomioistuimen ilmoitusvelvollisuutta koskevat säännökset.
Momentin 7 kohdan mukaan viranomainen täydentää rekisteriin tiedon myös siitä, jos kuolinpesä on asetettu konkurssiin ja konkurssilain (120/2004) 8 luvun 1 §:ssä tarkoitetusta pesänhoitajan nimestä ja muista tarpeellisista yksilöintitiedoista. Samoin rekisteriin tallennettaisiin tieto pesänhoitajan mahdollisesta tehtävästä vapauttamisesta ja ratkaisun ajankohdasta. Tiedon ilmoittaa Digi- ja väestötietovirastolle konkurssipesän pesänhoitaja. Asiasta ehdotetaan säädettäväksi oikeusministeriön asetuksessa konkurssiasioista (502/2004), jossa säädetään keskitetysti myös muista konkurssipesän pesänhoitajan ilmoittamista asioista.
Momentin 8 kohdan mukaan viranomainen täydentää rekisteriin tiedon myös kuolinpesän osakkaan pesäosuuteen kohdistuvasta ulosmittauksesta ja turvaamistoimenpiteestä. Tiedon antajana toimii tällöin ulosottoviranomainen, jolle ehdotetaan asetettavaksi näitä toimenpiteitä koskeva ilmoitusvelvollisuus kuolinpesän osakasrekisteriä varten. Tieto kuolinpesäosuuteen kohdistuvasta ulosmittauksesta tai turvaamistoimenpiteestä on tärkeä, koska molempien toimenpiteiden yhteydessä kuolinpesälle annetaan kielto luovuttaa velalliselle omaisuutta kuolinpesästä (UK 4:77 §). Maksukiellon voimaantulosta tulee voimaan myös kuolinpesään kuuluvaa omaisuutta koskeva määräämiskielto (UK 4:78 §). Tämän jälkeen kuolinpesä ei saa luovuttaa kuolinpesään kuuluvaa omaisuutta ilman ulosottoviranomaisen lupaa. Pesäosuuteen kohdistuvaa ulosmittausta tai turvaamistoimenpidettä koskevan tiedon tallentaminen kuolinpesän osakasrekisteriin olisi omiaan edistämään sekä ulosoton hakijoiden että kuolinpesän kanssa oikeustoimia tekevien intressejä yleisemmin sellaisten omaisuuslajien osalta, joihin ei liity sellaista erityistä omaisuusrekisteriä, jossa omaisuuteen kohdistuva ulosmittaus tai turvaamistoimenpide tulee rekisteröidä jo voimassa olevan lainsäädännön mukaan.
Momentin 9 kohdan mukaan viranomainen täydentää rekisteriin tiedon perunkirjoituksen toimittamispäivämäärästä. Tieto perunkirjoituksen toimittamisesta on tärkeä kuolinpesän sopimuskumppaneille, koska perunkirjoituksen yhteydessä kuolinpesää koskevat asiat tarkentuvat esimerkiksi lesken ja osakkaiden mahdollisten ilmoitusten myötä. Lisäksi perukirjaan tai sen liitteeksi kootaan usein myös sopimuskumppaneille merkityksellisiä tietoja ja asiakirjoja, kuten esimerkiksi tietoja testamentista ja sen tiedoksiannosta.
Pykälän 4 momentissa ehdotetaan säädettäväksi siitä, että jos perittävällä, perillisellä, testamentinsaajalla tai muulla 1–3 momentissa tarkoitetulla taholla ei ole suomalaista henkilö- tai yritystunnusta, tallennetaan kuolinpesän osakasrekisteriin henkilötunnuksen tai yritystunnuksen sijaan täydentävänä tietona tieto osakkaan asuin- tai rekisterivaltiosta ja syntymäajasta sekä henkilön tai yrityksen muusta tunnisteesta tai yksilöintitiedosta. Muu tunniste tai yksilöintitieto voi olla esimerkiksi henkilön ulkomaalainen henkilötunnus. Säännöksellä pyritään varmistumaan siitä, että mainittu henkilö tai yritys on riittävästi yksilöity siitä huolimatta, että tällä taholla ei ole käytössään suomaista henkilö- tai yritystunnistetta.
Pykälän 5 momentissa ehdotetaan säädettäväksi siitä, että luovutettaessa tässä pykälässä tarkoitettuja tietoja evankelis-luterilaiselle tai ortodoksiselle kirkolle tai Kansallisarkistolle täydennettäväksi 5 §:ssä tarkoitettujen perustietojen muodostamista varten, ilmoitetaan edellä tässä pykälässä mainittujen tietojen lisäksi pykälän 1 momentin 1 kohdassa tarkoitetuista henkilöistä myös aikaisemmat väestörekisterinpitäjät. Tieto väestörekisterinpitäjästä on tärkeä, jotta kirkot ja Kansallisarkisto pystyvät toimittamaan väestötietorekisteristä mahdollisesti puuttuvat tiedot.
6 §.Tiedonsaantioikeus viranomaisilta. Pykälässä ehdotetaan säädettäväksi Digi- ja väestötietoviraston tiedonsaantioikeudesta muilta viranomaisilta. Digi- ja väestötietovirastolla olisi oikeus saada tietyiltä muilta viranomaisilta välttämättömät tiedot kuolinpesän osakkaita ja muita kuolinpesään liittyviä henkilöitä koskevien tietojen muodostamiseksi sekä näiden tietojen oikeellisuuden varmistamiseksi ja ylläpitämiseksi. Tällaisia viranomaisia ovat tuomioistuimet, Oikeusrekisterikeskus, Suomen evankelis-luterilainen kirkko ja Suomen ortodoksinen kirkko, Kansallisarkisto, Verohallinto, ulosottoviranomainen, ulkomaalaishallinnon viranomaiset ja ulkoasiainministeriö sekä sen toimintayksiköt.
Digi- ja väestötietovirastolla tulee olla tiedonsaantioikeus tuomioistuinten tietoihin, koska tuomioistuimissa saattaa tulla ratkaistavaksi monia erilaisia kuolinpesän osakkuutta koskevia asiakokonaisuuksia, kuten avioehtosopimuksen, osituksen tai testamentin pätevyyttä tai perintöoikeuden menettämistä koskevia asioita taikka pesänselvittäjän määräämistä koskevia asioita. Digi- ja väestötietovirastolla tulee olla myös oikeus saada välttämättömät tiedot Oikeusrekisterikeskuksen tietovarannon ratkaisu- ja päätösilmoitusjärjestelmästä. Oikeus tietoihin on tarpeellinen, sillä Oikeusrekisterikeskus välittää järjestelmän avulla tuomioistuinten tallentamia tietoja Digi- ja väestötietovirastolle. Tuomioistuimen velvollisuudesta ilmoittaa tietyt tiedot kuolinpesän osakasrekisteriin säädetään erikseen.
Digi- ja väestötietovirastolla tulee lisäksi olla tiedonsaantioikeus Suomen evankelis-luterilaisen kirkon ja Suomen ortodoksisen kirkon ylläpitämiin jäsenrekistereihin, koska ennen 1.10.1999 nämä kirkot toimivat myös väestörekisterinpitäjinä ja väestötietojärjestelmän tietoja saatetaan joutua täydentämään näillä vanhemmilla seurakuntien jäsenrekistereihin kuuluvilla tiedoilla. Tiedonsaantioikeus tulee olla myös Kansallisarkiston tietoihin niiden henkilöiden osalta, jotka ovat olleet ennen 31.12.1949 kirjoilla Neuvostoliitolle luovutetuilla alueilla. Digi- ja väestötietoviraston tiedonsaantioikeuden rajaaminen tämän lain 5 §:ssä tarkoitettujen tietojen koostamiseksi tarkoittaisi käytännössä sitä, että 5 §:n 1 momentissa tarkoitettuja tietoja täydennettäisiin Kansallisarkistolta saatavilla tiedoilla niissä tilanteissa, joissa Suomen evankelis-luterilaiselta ja ortodoksiselta kirkolta saatavat tiedot eivät ole riittäviä perustietojen muodostamiseksi.
Digi- ja väestötietovirastolla on perusteltua olla tiedonsaantioikeus myös Verohallinnon tietoihin siltä osin, kun tiedot ovat välttämättömiä kuolinpesän osakasrekisterin ylläpitämiseksi. Kuolinpesän osakasrekisteriä koskeva asiointi on suunniteltu toteutettavaksi kuolinpesän palvelualustan välityksellä. Kuolinpesän osakkuutta koskevien tietojen osalta rekisterinpitäjinä olisivat Digi- ja väestötietovirasto ja Ahvenanmaan valtionvirasto. Verohallinto olisi vain henkilötietojen käsittelijä kuolinpesän palvelualustalle toteutettavan ja kuolinpesän osakasrekisteriin asioimisen mahdollistavan palvelukokonaisuuden osalta. Kuolinpesä antaa saman asiointipalvelun kautta paitsi kuolinpesän osakkuutta myös kuolinpesän varallisuutta koskevia tietoja. Kuolinpesän varallisuutta koskevat tiedot käsittelee Digi- ja väestötietoviraston sijaan Verohallinto. On mahdollista, että kuolinpesän osakkuutta koskevia tietoja saattaa välittyä asiointipalvelun kautta myös Verohallinnolle ja toisin päin. Asioinnin sujuvuuden varmistamiseksi on välttämätöntä, että näillä viranomaisilla on oikeus tarkistaa kyseistä kuolinpesää koskevat tiedot toistensa rekistereistä.
Tiedonsaantioikeus ulosottoviranomaisen tietoihin on perusteltua, sillä ulosmittauksen yhteydessä omaisuutta koskevat määräämistoimet ovat kiellettyjä ja vastoin kieltoa tehtyinä tehottomia velkojia kohtaan (UK 4:77–78 ja 4:37). Ulosmittausta koskevan rekisteritiedon merkitystä on kuvattu myös 5 §:n 3 momentin 8 kohdassa.
Tiedonsaantioikeus ulkomaalaishallinnon viranomaisten sekä ulkoministeriön ja sen toimintayksiköiden toimialaan kuuluviin tietoihin on perusteltu siksi, että niitä saatetaan tarvita ulkomaalaisten kuolinpesän osakkaiden tietojen varmentamista varten.
7 §.Muu tiedonsaantioikeus. Pykälässä ehdotetaan säädettäväksi Digi- ja väestötietoviraston tiedonsaantioikeudesta luonnollisilta henkilöiltä ja yrityksiltä, muilta yhteisöiltä ja säätiöiltä saataviin 5 §:ssä tarkoitettuihin tietoihin. Säännös täydentäisi Digi- ja väestötietoviraston tiedonsaantioikeutta säätämällä virastolle oikeus saada kuolinpesän osakasrekisteriin täydennettäväksi rekisteristä puuttuvat tiedot.
Tiedonsaantioikeudella ei kavennettaisi EU:n yleisen tietosuoja-asetuksen mukaisia rekisterinpitäjän velvollisuuksia. Digi- ja väestötietovirasto olisi vastuussa muun muassa rekisteröidyn tietosuoja-asetuksen 3 luvussa säädettyjen oikeuksien toteuttamisesta. Digi- ja väestötietovirastolla säilyisi myös velvollisuus huolehtia, että osakasrekisterissä käsiteltävät tiedot ovat käsittelyn tarkoituksen kannalta tarpeellisia ja täsmällisiä. Virastolla olisi lisäksi velvollisuus toteuttaa kaikki kohtuulliset toimenpiteet sen varmistamiseksi, että osakasrekisteriin annetut epätarkat ja virheelliset henkilötiedot poistetaan tai oikaistaan viipymättä. Kuolinpesän osakasrekisteriin tietoja tallentavat tahot eivät olisi miltään osin rekisterinpitäjän asemassa kuolinpesän osakasrekisterissä käsiteltävien tietojen osalta.
8 §.Kuolinpesän ilmoittaja ja yhteyshenkilö. Pykälässä ehdotetaan säädettäväksi kuolinpesän ilmoittajan tehtävistä. Pykälään sisältyisi myös informatiivinen viittaus perintökaaren 20 luvun säännökseen, jossa säädettäisiin kuolinpesän yhteyshenkilöstä. Kuolinpesän ilmoittajaa koskevat säännökset tulisivat sovellettaviksi perintökaaren säännösten lisäksi niissä tilanteissa, joissa kuolinpesän ilmoittaja ryhtyy käyttämään sähköistä kuolinpesän osakasrekisteriä lain 1 §:ssä tarkoitetulla tavalla. Perintökaaren 20 luvun 6 §:n 1 momentissa tarkoitettu kuolinpesän ilmoittaja on se, joka hoitaa pesän omaisuutta tai muutoin on sen tilaan parhaiten perehtynyt. Kuolinpesän osakasrekisteriä koskevat toimet ehdotetaan säädettäväksi kuolinpesän ilmoittajalle, sillä henkilön, joka täydentää puuttuvat tiedot ja tarvittaessa päivittää osakasrekisteriä tulisi olla tosiasiallisesti perehtynyt kuolinpesän tilaan. Perintökaaren 20 luvun 2 §:n 3 momentissa säädettäväksi ehdotettu kuolinpesän yhteyshenkilö ottaisi vastaan kuolinpesää koskevat tiedoksiannot, ilmoitukset ja tiedustelut.
Pykälän 1 momentissa ehdotetaan säädettäväksi kuolinpesän ilmoittajalle vastuu tämän lain 5 §:ssä tarkoitettujen perustietojen tarkastamisesta, ilmoittamisesta, tietojen oikeaksi vakuuttamisesta ja tietojen päivittämisestä kuolinpesän osakasrekisteriin. Perustietojen tarkastamisella tarkoitetaan tässä yhteydessä sitä, että kuolinpesän ilmoittaja on katsonut kuolinpesän osakasrekisteriin automaattisesti muodostuneet perustiedot ja muuttanut ja täydentänyt tiedot siltä osin kuin hän huomaa tietojen olevan virheellisiä tai puutteellisia. Kuolinpesän ilmoittajan olisi tässä yhteydessä ilmoitettava sellaiset tiedossaan olevat kuolinpesää koskevat täydentävät tiedot, joita 5 §:n 2 momentissa tarkoitetaan. Tällaisia tietoja ovat esimerkiksi tiedot mahdollisesta testamentista. Kuolinpesän ilmoittajan tehtävänä olisi myös vakuuttaa tarkastamansa ja antamansa tiedot oikeiksi. Kuolinpesän ilmoittaja vastaisi hänelle säädetyistä tehtävistä ennen ja jälkeen perunkirjoituksen. Perukirjan toimittamisen jälkeen osakastietojen ilmoittamisessa on kyse osakastietojen päivittämisestä.
Pykälän 2 momentissa ehdotetaan säädettäväksi, että kuolinpesän ilmoittajan on tarkastettava osakasrekisterin perustiedot, ilmoitettava sellaiset tiedossaan olevat täydentävät tiedot, joita 5 §:n 2 momentissa tarkoitetaan ja annettava vakuutus osakastietojen oikeellisuudesta tämän lain 11 §:ssä tarkoitetulla tavalla viimeistään siinä yhteydessä, kun perukirja toimitetaan perintökaaren 20 luvun 8 §:ssä tarkoitetulle viranomaiselle. Osakastiedot olisi tarkastettava ja täydentävät tiedot ilmoitettava ensimmäisen kerran viimeistään perukirjan viranomaiselle toimittamisajankohtaan mennessä, sillä perintökaaren 20 luvun 3 §:n mukaan perukirjassa on mainittava kaikki kuolinpesän osakkaat. Kuolinpesän ilmoittajan on kuitenkin aina tarkastettava ja vakuutettava kuolinpesän osakastiedot oikeiksi perukirjan toimittamisen yhteydessä, vaikka ne olisi tarkastettu ja vakuutettu myös aiemmin.
Pykälän 3 momentti sisältäisi informatiivisen viittauksen perintökaareen ehdotettavaan 20 luvun 2 §:n 3 momenttiin, jossa säädettäisiin kuolinpesän yhteyshenkilöstä.
9 §.Kuolinpesän ilmoittajaa ja yhteyshenkilöä koskevat muutokset. Pykälässä ehdotetaan säädettäväksi kuolinpesän ilmoittajaa ja yhteyshenkilöä koskevista muutoksista. Kuolinpesän osakasrekisteriin tehdyillä muutoksilla ei olisi välitöntä vaikutusta kuolinpesän ilmoittajaan. Jos kuolinpesän yhteyshenkilönä ollut osakas menettää tai luopuu osakasasemastaan, hän ei voisi enää toimia yhteyshenkilönä. Henkilö ei voisi enää toimia kuolinpesän yhteyshenkilönä osakasaseman menettämisen tai siitä luopumisen jälkeen, koska perintökaaren 20 luvun 2 §:ään säädettäväksi ehdotettavan 3 momentin mukaan kuolinpesän yhteyshenkilönä toimisi ensisijaisesti kuolinpesän osakas. Osakkuutensa menettänyt tai siitä luopunut henkilö voi kuitenkin jatkaa yhteyshenkilönä, jos hän täyttää jonkun muun kyseisessä lainkohdassa luetellun edellytyksen yhteyshenkilön tehtävään. Henkilö voi esimerkiksi jatkaa yhteyshenkilön tehtävässä, jos hän toimii pesänselvittäjänä tai testamentin toimeenpanijana kuolinpesässä. Jos kuolinpesä haluaa vaihtaa kuolinpesän ilmoittajan tai yhteyshenkilön, tulee kuolinpesän osakkaan ilmoittaa itsensä uudeksi kuolinpesän ilmoittajaksi tai yhteyshenkilöksi. Kuolinpesän ilmoittajaksi osakas voi ilmoittaa myös jonkun muun kuin itsensä. Tämä on välttämätöntä, koska kuolinpesän ilmoittajana voi olla myös muu kuin kuolinpesän osakas. Kuolinpesän ilmoittajaa ja yhteyshenkilöä koskeva muutosmenettely vastaisi menettelyä, jota noudatetaan silloin, kun kuolinpesän ilmoittaja ja yhteyshenkilö ilmoitetaan kuolinpesän osakasrekisteriin ensimmäisen kerran. Pesän ilmoittajan ja yhteyshenkilön muutosta koskevan ilmoituksen yhteydessä olisi annettava uuden ilmoittajan tai yhteyshenkilön 5 §:n 2 momentin 2 ja 3 kohdassa tarkoitetut tiedot.
Kuolinpesän ilmoittajalta ja yhteyshenkilöltä ei edellytettäisi erikseen annettavaa suostumusta. Henkilön katsotaan antavan suostumuksensa tehtävään alkaessaan toimia pesän ilmoittajana tai yhteyshenkilönä. Erillistä suostumusta ei edellytettäisi niissäkään tilanteissa, joissa kuolinpesän ilmoittajaksi on ilmoitettu muu kuin kuolinpesän osakas. Jos kuolinpesän ilmoittajaksi on ilmoitettu muu kuin osakas eikä henkilö halua ottaa tehtävää vastaan, hän voi kieltäytyä tehtävästä pysyttelemällä passiivisena. Kuolinpesän ilmoittajaa ja yhteyshenkilöä koskevat muutokset tulisivat automaattisesti voimaan muutosilmoituksen perusteella. Muutosilmoituksen tehneen ei tarvitsisi erikseen pyytää käyttöoikeuksien muuttamista.
Pykälän toisessa momentissa ehdotetaan säädettäväksi valtuuttamisesta. Kuolinpesän ilmoittaja ei voisi antaa varallisuusoikeudellisista oikeustoimista annetun lain (228/1929) 2 luvun mukaista valtuutusta kuolinpesän osakasrekisterin tietojen oikeaksi vakuuttamisesta. Muihin pykälän ensimmäisessä momentissa tarkoitettuihin tehtäviin kuolinpesän ilmoittajan olisi mahdollista antaa valtuutus. Valtuuttamisen piirissä olevia toimia olisivat siten osakastietojen ilmoittaminen osakasrekisteriin ennen ja jälkeen perunkirjoituksen. Myös kuolinpesän yhteyshenkilö voisi valtuuttaa toisen ottamaan puolestaan vastaan kuolinpesälle osoitettuja tiedoksiantoja, ilmoituksia ja tiedusteluita. Kuolinpesän ilmoittaja ei kuitenkaan voisi siirtää vastuuta osakasrekisterin tietojen oikeaksi vakuuttamisesta, sillä kuolinpesän ilmoittajan antamaan vakuutukseen ehdotetaan 11 §:ssä sovellettavaksi, mitä perintökaaren 20 luvun 6 §:n 2 momentissa säädetään valaehtoisesta vakuutuksesta.
10 §. Menettely tietojen ilmoittamiseksi kuolinpesän osakasrekisteriin. Pykälässä ehdotetaan säädettäväksi menettelystä, jolla tiedot on ilmoitettava kuolinpesän osakasrekisteriin. Pykälässä ehdotetaan säädettäväksi, että 8 §:ssä tarkoitetun kuolinpesän ilmoittajan olisi ilmoitettava 5 §:ssä tarkoitetut Digi- ja väestötietovirastolta puuttuvat tai virastolla olevat virheelliset tiedot kuolinpesän palvelualustasta annettavan lain ( / ) 1 §:ssä tarkoitetun kuolinpesän osakasrekisterin sähköisen asioinnin palvelussa. Edellä 6 §:ssä tarkoitetulle viranomaiselle Digi- ja väestötietovirasto osoittaisi rekisteritietojen päivittämiseen soveltuvan, luotettavan ja turvallisen tavan osakasrekisteritietojen toimittamiseksi. Digi- ja väestötietovirasto voisi osoittaa tiedot toimitettavaksi sille esimerkiksi teknisen rajapinnan avulla.
11 §.Valaehtoisen vakuutuksen antaminen. Pykälässä ehdotetaan säädettäväksi, että kuolinpesän ilmoittajan tulee antaa valaehtoinen vakuutus siitä, että hänen antamansa tiedot ovat oikeat ja että hän ei ole tahallisesti jättänyt mitään ilmoittamatta siinä yhteydessä, kun hän on tarkastanut 5 §:ssä tarkoitetut Digi- ja väestötietoviraston muodostamat osakasrekisterin perustiedot. Säännös vastaa perintökaaren 20 luvun 6 §:n 2 momentissa olevaa säännöstä pesänilmoittajan perunkirjoitusta varten antamien tietojen vakuuttamisesta. Perintökaaren 20 luvun 6 §:n 2 momentin säännöstä sovelletaan myös valaehtoisen vakuutuksen vahvistamiseen.
Tarkastamisella tarkoitettaisiin kuolinpesän ilmoittajalla olevaa velvoitetta tarkastaa kuolinpesän osakasrekisteriin automaattisesti muodostetut perustiedot. Kuolinpesän osakasrekisterin perustiedot korvaisivat nykyisin käytössä olevat sukuselvitykset, jotka kuolinpesän on tilanteesta riippuen tilattava Digi- ja väestötietovirastolta, Suomen evankelis-luterilaiselta kirkolta, Suomen ortodoksiselta kirkolta sekä Kansallisarkistolta. Kuolinpesän ilmoittajalla olisi velvoite tarkastaa kaikki automaattisesti muodostetut perustiedot sekä muuttaa ja täydentää osakastiedot siltä osin kuin hän huomaa tietojen olevan virheellisiä tai puutteellisia. Tarkastamista on kuvattu myös 8 §:ssä. Tarkastamisen jälkeen kuolinpesän ilmoittaja vakuuttaisi perustietojen lisäksi myös täydentävien tietojen oikeellisuuden. Kuolinpesän ilmoittajan olisi mahdollista ilmoittaa ja tallentaa tietoja kuolinpesän osakasrekisteriin myös vaiheittain. Oikeaksi vakuuttaminen koskisi kuitenkin koko kuolinpesän osakasrekisterin tietosisältöä.
12 §.Osakastietojen päivittäminen ja uuden vakuutuksen antaminen. Pykälässä ehdotetaan säädettäväksi, että kuolinpesän ilmoittaja voi 5 §:ssä tarkoitettujen kuolinpesän osakasrekisterin osakastietojen tarkastamisen ja 11 §:ssä tarkoitetun vakuutuksen antamisen jälkeen päivittää osakasrekisterin tiedot ja antaa uuden vakuutuksen tietojen oikeellisuudesta. Kuolinpesän ilmoittaja voisi tarkastaa osakastiedot ja antaa vakuutuksen niiden oikeellisuudesta jo ennen perunkirjoitusta. Osakastiedot voidaan kuitenkin päivittää ja uusi valaehtoinen vakuutus antaa esimerkiksi silloin, jos osakasrekisterin tietoja muutetaan. Vakuutus voidaan antaa myös, vaikka osakastietoja ei olisi päivitetty. Tällainen tilanne voi olla kyseessä esimerkiksi silloin, jos osapuoli, jonka kanssa kuolinpesä on tekemässä oikeustoimia, pyytää ajantasaisen tiedon kuolinpesän osakaspiiristä. Kyseeseen voi tulla tietojen muuttaminen myös esimerkiksi perunkirjoituksen jälkeisessä täydennysperunkirjoituksessa.
Pykälässä olisi myös selventävä säännös siitä, että kuolinpesän osakasta tai muuta yksittäistä henkilöä koskevan tiedon päivittämistä, joka ei vaikuta tämän osakkuusasemaan, ei katsota sellaiseksi tietojen päivittämiseksi, jonka jälkeen osakastiedot olisi vakuutettava uudelleen oikeiksi. Osakkuusasemaan ei vaikuta esimerkiksi yhteystietojen tai edunvalvontatietojen muuttuminen. Myöskään se, että osakkaaksi merkitty henkilö on esimerkiksi testamentin nojalla osakas myös yleistestamentin saajana, ei edellyttäisi, että tiedot olisi vakuutettava uudelleen oikeaksi.
13 §.Kuolinpesän osakaspiirin vahvistaminen. Pykälään ehdotetaan otettavaksi aineellinen viittaus perintökaaren 20 luvun 9 a — 9 d §:ssä sijaitseviin säännöksiin kuolinpesän osakkaita ja aviopuolisoa koskevien tietojen vahvistamisesta.
14 §.Kuolinpesän osakasrekisterin tietojen julkinen luotettavuus. Pykälässä ehdotetaan säädettäväksi kuolinpesän osakasrekisterin tietojen julkisesta luotettavuudesta.
Pykälän 1 momentissa ehdotetaan säädettäväksi, että lain 5 §:n 1 momentissa tarkoitetut perustiedot, jotka kuolinpesän ilmoittaja on tarkastanut ja vakuuttanut oikeiksi niitä muuttamatta tai täydentämättä, nauttivat perunkirjoituksen jälkeen vastaavaa julkista luotettavuutta kuin osakasluettelon vahvistamisesta on säädetty perintökaaren 20 luvun 9 c §:ssä. Momentissa ehdotetaan lisäksi säädettäväksi, että edellytyksenä perintökaaren mukaiselle osakasluettelon vahvistamista vastaavalle osakasrekisterin tietojen julkiselle luotettavuudelle olisi se, että osakasrekisterin perustietojen yhteydessä ei ollut ilmoitettu 4 §:n 3 momentissa tarkoitetulla tavalla perustietojen puutteellisuuksista.
Kuolinpesän osakasrekisterin tietojen puutteellisuudella tarkoitetaan lain 4 §:n 3 momentissa tilannetta, jossa väestötietojärjestelmästä muodostettavat perustiedot eivät ole väestötietolain 18 §:n tarkoittamalla tavalla julkisesti luotettavat tai väestötietojärjestelmästä ja muista 1 momentissa tarkoitetuista rekistereistä muodostettavat perustiedot ovat puutteelliset. Tällaisista puutteista ilmoitettaisiin osakasrekisterissä näiden tietojen yhteydessä.
Pykälän 2 momenttiin sisältyisi myös selventävä säännös siitä, että yksittäistä henkilöä koskevan tiedon muuttuminen, joka ei vaikuta tämän osakkuusasemaan, ei katsota sellaiseksi tietojen muuttamiseksi, jonka johdosta kuolinpesän osakkuutta koskeva tieto menettäisi julkisen luotettavuutensa. Osakkuusasemaan ei vaikuta esimerkiksi yhteystietojen tai edunvalvontatiedon päivittäminen. Myöskään se, että osakkaaksi merkitty henkilö on esimerkiksi testamentin nojalla osakas myös yleistestamentin saajana, ei vaikuttaisi hänen osaltaan osakastietojen julkiseen luotettavuuteen.
Lain 4 §:ssä tarkoitetuista rekistereistä osakasrekisteriin tuodut osakastiedot, joita kuolinpesän ilmoittaja ei ole muuttanut tai täydentänyt, nauttivat edelleen samaa julkista luotettavuutta kuin lähderekisterin tiedot, vaikka osakasrekisterin tietoja olisi muilta osin muutettu tai täydennetty. Siten osakasrekisteriin väestötietojärjestelmästä muodostetut tiedot nauttivat samanlaista julkista luotettavuutta kuin ne nauttivat väestötietorekisterissä väestötietolain 18 §:n nojalla. Asiasta ei ole tarpeen säätää erikseen kuolinpesän osakasrekisteristä annettavassa laissa, koska asiasta on jo säädetty väestötietolain 18 §:ssä. Vaikka julkista luotettavuutta nauttivista rekistereistä saadut tiedot eivät menetä lähderekisterin mukaista julkista luotettavuuttaan, ne eivät kuitenkaan nauti perintökaaren 20 luvun 9 c §:ssä tarkoitettua julkista luotettavuutta, jos kuolinpesän ilmoittaja on muuttanut tai täydentänyt kuolinpesän osakasrekisteriin automaattisesti muodostettuja osakastietoja siten, että muutokset ovat vaikutuksiltaan laajempia kuin mistä pykälän 2 momentissa ehdotetaan säädettäväksi.
15 §.Kuolinpesän ilmoittajan vastuu. Pykälässä ehdotetaan säädettäväksi kuolinpesän ilmoittajan vastuusta. Pykälän 1 momentissa ehdotetaan säädettäväksi, että kuolinpesän ilmoittaja vastaa ilmoittamiensa ja tarkastamiensa tietojen luotettavuudesta sen jälkeen, kun hän on vakuuttanut tiedot oikeiksi. Kuolinpesän ilmoittaja olisi siis vastuussa siitä, että hänen rekisteriin ilmoittamansa tiedot ovat oikein tietojen oikeaksi vakuuttamisen hetkellä ja että hän ei tahallisesti ole jättänyt mitään 5 §:n 2 momentissa tarkoitettua, tiedossaan ollutta seikkaa ilmoittamatta. Lisäksi ilmoittaja olisi vastuussa tarkastamiensa tietojen luotettavuudesta. Kuolinpesän ilmoittaja voisi lähtökohtaisesti luottaa siihen, että rekistereistä tulevat perustiedot ovat oikein. Jos kuolinpesän ilmoittaja kuitenkin tietää tai hänellä on syytä epäillä, että rekistereistä muodostetuissa perustiedoissa on virhe, on hänen vastuullaan tarkastaa asia sekä muuttaa ja täydentää rekisterissä olevat virheelliset tiedot ennen tietojen oikeiksi vakuuttamista. Jos kuolinpesän ilmoittaja esimerkiksi tietää, että väestötietorekisterin tietojen perusteella kuolinpesän osakkaaksi ehdotettu henkilö on kuollut, kuolinpesän ilmoittajan tulee muuttaa tieto ennen kuin hän vakuuttaa kuolinpesän osakasrekisterin tiedot oikeiksi. Kuolinpesän ilmoittajalla ei olisi perunkirjoituksen jälkeen tästä laista seuraavaa velvoitetta ylläpitää osakastietoja ajantasaisina. Tarve osakastietojen päivittämiseen ja ajantasaisena pitämiseen seuraisi kuitenkin käytännössä silloin, jos kuolinpesä asioi osakasrekisterin tietojen nojalla ja esimerkiksi kuolinpesän sopimuskumppani edellyttää osakastietojen päivittämistä ennen oikeustoimeen ryhtymistä.
Pykälän 2 momentissa ehdotetaan säädettäväksi kuolinpesän ilmoittajan vahingonkorvausvastuusta. Kuolinpesän osakasrekisteriin virheellisiä tai puutteellisia tietoja tahallisesti tai törkeästä huolimattomuudesta ilmoittaneen kuolinpesän ilmoittajan olisi korvattava virheellisistä tai puutteellisista tiedoista aiheutunut taloudellinen vahinko sille, jonka oikeus on rekisterimerkinnän oikeellisuudesta riippuvainen.
Puutteellisilla tiedoilla tarkoitettaisiin puutteellisesti ilmoitettujen tietojen lisäksi tilannetta, jossa olennaista tietoa on jätetty kokonaan ilmoittamatta. Tahallisuuden ja törkeän huolimattomuuden käsitteitä arvioitaisiin vahingonkorvausoikeuden yleisten periaatteiden mukaisesti. Tahallisuudella tarkoitettaisiin väärien tai puutteellisten tietojen tahallista ilmoittamista ja sen hyväksymistä, että virheellisistä tiedoista saattaa seurata vahinkoa. Keskeistä tahallisuuden arvioinnin näkökulmasta olisi se, onko kuolinpesän ilmoittaja ilmoittanut vääriä tai puutteellisia tietoja siitä huolimatta, että hänen olisi tullut ymmärtää niistä voivan aiheutua vahinkoa sellaiselle taholle, jonka oikeus on rekisterimerkinnän oikeellisuudesta riippuvainen. Törkeällä huolimattomuudella tarkoitettaisiin sellaista tuottamuksellisuutta, jonka voidaan arvioida olevan lähellä tahallisuutta. Jos kuolinpesän ilmoittaja ei ole eikä hänen kohtuudella arvioiden olisi pitänytkään olla tietoinen siitä, että hänen kuolinpesän osakasrekisteriin ilmoittamansa tiedot ovat vääriä tai puutteellisia, kyse ei voisi olla tahallisesta tai törkeän huolimattomasta menettelystä. Vahingonkorvausvelvollisuutta ei syntyisi, vaikka ilmoitetut tiedot myöhemmin osoittautuisivat vääriksi tai puutteellisiksi, jos ilmoittajalla oli ilmoittamishetkellä perusteltu syy uskoa tietojen paikkansapitävyyteen ja riittävyyteen.
Kuolinpesän ilmoittaja olisi korvausvelvollinen vain silloin, jos korvausvelvollisuutta olisi pidettävä kohtuullisena. Vahingonkorvausvastuun määrittämisessä ratkaisevaa olisi se, onko korvausvelvollisuutta pidettävä kohtuullisena huomioiden tietojen antamisen ja niiden merkityksen lisäksi muut olosuhteet.
Kuolinpesän osakasrekisteriin ilmoitettuihin tietoihin liittyvää 2 momentissa tarkoitettua vahingonkorvausvelvollisuutta ehdotetaan sovellettavaksi vain kuolinpesän ilmoittajaan. Vahingonkorvausvelvollisuus on tarkoituksenmukaista kohdistaa vain kuolinpesän ilmoittajaan, sillä vain hänelle ehdotetaan säädettäväksi osakasrekisterin tietojen ilmoittamista ja vakuuttamista koskevat toimet. Kuolinpesän osakkaan vahingonkorvausvastuusta on säädetty perintökaaren 18 luvun 7 §:ssä. Säännöksen nojalla osakkaan on korvattava vahinko, minkä hän pesää hoitaessaan tai hallitessaan on tahallansa tai huolimattomuudesta aiheuttanut jollekin, jonka oikeus on pesänselvityksestä riippuvainen. Jos huolimattomuus on lievää, voidaan korvausta alentaa tai hänet kokonaan vapauttaa korvausvelvollisuudesta, milloin se vahingon suuruuteen ja muihin seikkoihin nähden harkitaan kohtuulliseksi. Kuolinpesän ilmoittajan vastuu ei olisi yhtä ankaraa kuin perintökaaressa säädetty pesän osakkaan vahingonkorvausvastuu. Vastuun rekisteritietojen oikeellisuudesta ei voida katsoa täysin rinnastuvan pesän hoitamisessa aiheutettuun vahinkoon. Lisäksi kuolinpesän ilmoittajana toimii usein henkilö, jolla ei ole juridista asiantuntemusta ja jolta ei siten voida edellyttää yhtä ankaran vahingonkorvausvastuun uhalla tehtävää kuolinpesän osakasrekisteriä koskevaa tietojen täydentämistä.
Kuolinpesän osakasrekisterin yhteydessä ei ehdoteta erikseen säädettäväksi valtion vahingonkorvausvastuusta. Kuolinpesän osakasrekisterissä ja sen tietojen muodostamisessa on kyse julkisen vallan käytöstä. Siltä osin kuin erityislainsäädännössä ei ole toisin säädetty, sovelletaan valtion vahingonkorvausvastuuseen vahingonkorvauslain (412/1974) säännöksiä.
3 luku. Kuolinpesän osakasrekisterin tietojen säilyttäminen ja luovuttaminen
16 §.Tietojen päivittäminen, säilyttäminen ja poistaminen. Pykälässä ehdotetaan säädettäväksi kuolinpesän osakasrekisterin sisältämien tietojen päivittämisestä, säilyttämisestä ja poistamisesta. Pykälän 1 momentissa ehdotetaan säädettäväksi, että kuolinpesän osakasrekisterin tiedot säilytetään 70 vuoden ajan siitä, kun käyttöoikeus kuolinpesän palvelualustaan on päättynyt kuolinpesän palvelualustasta annettavan lain 8 §:n mukaisesti. Kuolinpesän osakasrekisterin tietojen päivittäminen kuitenkin päättyisi mainitussa pykälässä tarkoitettuna ajankohtana.
Kuolinpesän osakasrekisterin tietojen säilyttämisestä ehdotetaan säädettäväksi perukirjojen säilytysajasta poikkeavasti. Kuolinpesän osakasrekisteri poikkeaisi perukirjan osakasluettelosta siten, että kuolinpesän osakasrekisteriin voitaisiin tehdä kuolinpesän henkilöpiiriä koskevia muutoksia myös perunkirjoituksen jälkeen. Tällaista mahdollisuutta ei ole perukirjan osakasluettelon laatimisen osalta, ellei kuolinpesä laadi täydennysperukirjaa. Siten kuolinpesän osakasrekisteri sisältäisi perukirjaa ajantasaisemmat tiedot kuolinpesän henkilöpiiristä. Kuolinpesän osakasrekisterin tietojen säilytysaika ei vaikuttaisi siihen, mitä perintökaaren 20 luvun 12 a §:ssä on säädetty perukirjan pysyvästä säilyttämisestä (ks. LaVM 12/1994 vp). Verohallinto säilyttäisi jatkossakin sille toimitetut perukirjat pysyvästi.
Ehdotettavassa kuolinpesän osakasrekisterin tietojen säilytysajassa on huomioitu kuolinpesän osakastietojen tarkoitukseen liittyvä peruste. Tietojen säilytysaikaa koskeva 70 vuoden määräaika alkaisi kulua vasta siitä, kun käyttöoikeus kuolinpesän palvelualustaan on päättynyt kuolinpesän palvelualustasta annettavan lain 8 §:ssä tarkoitetulla tavalla. Tämä johtuu siitä, että Suomessa kuolinpesää ei ole pakko jakaa, minkä vuoksi kuolinpesien elinikä ja samalla tarve osakastiedoille saattaa olla huomattavan pitkä. Kuolinpesistä voi jakamattomina tulla myös ylisukupolvisia ja ketjuuntuneita. Tästä syystä tarve jakamattoman kuolinpesän tiedoille voi säilyä huomattavan pitkään.
Kuolinpesän asiointia helpottaisi se, jos kuolinpesän osakasrekisteriin perukirjan toimittamisen jälkeen tehdyt päivitykset saataisiin suoraan rekisteristä eikä niitä tarvitsi enää selvittää kuolinpesän osakkailta. Tästä syystä osakasrekisterin tiedot ehdotetaan säilytettäviksi 70 vuotta siitä, kun käyttöoikeus kuolinpesän palvelualustaan on päättynyt kuolinpesän palvelualustasta annettavan lain 8 §:ssä tarkoitetulla tavalla. Säilytysajan pituutta koskevassa ehdotuksessa on otettu huomioon se, että kuolinpesän tietoja saatetaan tarvita huomattavasti myöhemmin kuolinpesän lakkaamisen jälkeenkin esimerkiksi perittävän lesken kuoltua tai myöhemmin ilmaantuvan perintöä tai kiinteistön omistusta koskevan riidan yhteydessä. Perintöoikeuden vanhentumisaika on 10 vuotta. Leski voi elää huomattavasti pidempään kuin ensin kuollut puoliso. Tuon ajanjakson on arvioitu kestävän enimmillään 70 vuotta. Tietoja ensin kuolleen puolison kuolinpesän henkilöpiiristä tarvitaan myös silloin, kun eloonjäänyt puoliso kuolee. Osakastietojen säilyttäminen 70 vuoden ajan siitä, kun käyttöoikeus kuolinpesän palvelualustaan on päättynyt, on siten tarpeen kuolinpesän osakkuutta koskevien tietojen oikeudellisen merkittävyyden vuoksi. Perunkirjoituksen jälkeen muutetut osakastiedot eivät ole enää asianosaisten käytettävissä, kun kuolinpesän tiedot poistetaan kuolinpesän osakasrekisteristä.
Kuolinpesän osakasrekisterin tietojen päivittäminen päättyisi kuolinpesän palvelualustasta annettavan lain 8 §:ssä tarkoitettuna ajankohtana. Tämä johtuu siitä, että osakastietojen päivittämistarve lakkaa, kun käyttöoikeus kuolinpesän palvelualustaan on päättynyt kuolinpesän palvelualustasta annettavan lain 8 §:ssä tarkoitetulla tavalla.
Pykälän 2 momentissa ehdotetaan säädettäväksi siitä, että rekisteriin merkityt 5 §:n 1 momentin 2-—6 kohdissa tarkoitetut yhteystiedot poistetaan kuolinpesän yhteyshenkilön yhteystietoja lukuun ottamatta rekisteristä ja tiedot hävitetään välittömästi, kun tieto perunkirjoituksen toimittamispäivämäärästä on tallennettu kuolinpesän osakasrekisteriin. Kuolinpesän osakkaiden ja muiden perunkirjoituksen kannalta merkityksellisten tahojen yhteystietojen tuonnilla kuolinpesän osakasrekisteriin on tavoiteltu kuolinpesän asioiden helpottamista. Tarkoituksena on, että kuolinpesän osakasrekisteristä voitaisiin saada kaikkien perunkirjoitukseen kutsuttavien tahojen yhteystiedot perunkirjoituskutsuja ja perukirjaa varten. Kun perunkirjoitus on toimitettu ja perintöveroilmoitus on toimitettu, näille tiedoille ei ole enää tarvetta. Jos yhteystiedot säilytettäisiin rekisterissä, niitä pitäisi joko säännöllisesti päivittää tai ne menettäisivät pian ajantasaisuutensa. Osakkaiden yhteystiedot ovat lisäksi saatavissa tietoja tarvitseville väestötietojärjestelmän kautta. Kuolinpesän yhteyshenkilön tietoja lukuun ottamatta yhteystietojen säilyttämiselle ei näin ollen ole riittävää perustetta. Tästä syystä Digi- ja väestötietoviraston velvollisuutena on poistaa ja hävittää yhteystiedot kuolinpesän osakasrekisteristä välittömästi perunkirjoituksen ja perintöveroilmoituksen jättämisen jälkeen. Momentissa ehdotetaan säädettäväksi myös, että Digi- ja väestötietovirasto vastaisi kuolinpesän yhteyshenkilön yhteystietojen päivittämisestä väestötietojärjestelmästä saatavien tietojen perusteella.
Pykälän 3 momentissa ehdotetaan säädettäväksi kuolinpesän osakasrekisterin tietojen arkistoinnista. Momentissa ehdotetaan säädettäväksi tietojen keskitetty arkistointi ja siirtäminen Kansallisarkistoon Digi- ja väestötietoviraston tehtäväksi. Tehtävä olisi luontevinta osoittaa Digi- ja väestötietovirastolle, sillä kuolinpesän osakasrekisterin rekisterinpitäjänä virasto vastaisi kuolinpesän osakasrekisterin tietojen suojaamisesta ja säilyttämisestä. Hävitettäviä yhteystietoja lukuun ottamatta kuolinpesän osakasrekisterin tietoja saatetaan tarvita yleisen edun mukaisiin arkistotarkoituksiin. Päätöksen siitä, onko osakasrekisterin tiedoilla arkistollista arvoa, tekee Kansallisarkisto Valtiovarainministeriön tekemän esityksen pohjalta. Kuolinpesän osakasrekisterin tietojen arkistoinnista säädetään arkistolaissa (831/1994).
17 §.Tietojen luovuttamisen yleiset edellytykset. Pykälän 1 momentissa ehdotetaan säädettäväksi kuolinpesän osakasrekisterin tietojen luovuttamisen yleisistä edellytyksistä. Kuolinpesän osakasrekisterin tietojen luovutussääntely muodostaisi poikkeuksen julkisuuslaissa säädettyyn julkisuussääntelyyn, jota sovelletaan tiedonluovutuksen yleislakina. Siltä osin kuin tässä laissa ei ole julkisuuslaista poikkeavia säännöksiä, julkisuuslakia sovelletaan yleissäädöksenä. Henkilötietojen luovutuksen yleisiin edellytyksiin kuuluvat myös tietosuoja-asetuksesta seuraavat yleiset periaatteet, joita ei ole tarpeen toistaa kansallisen lain tasolla. Esimerkkinä tästä on muun muassa tietojen käyttötarkoitusperiaate, jonka mukaan rekisteristä luovutettavan henkilötiedon tulee olla tarpeellinen siihen käyttötarkoitukseen, johon se luovutetaan. Lisäksi vastaanottajalla tulee olla laajemminkin oikeus käsitellä tietoja tietosuojasääntelyn perusteella.
Kuolinpesän osakasrekisteriin sisältyvän sääntelyn tarkoituksena on tasapainottaa henkilötietojen käsittelyyn liittyviä riskejä luovutusrajoitussääntelyllä, jolla määritetään se, mihin käyttötarkoitukseen tietoja voidaan luovuttaa sekä rajaamalla samalla pois mahdollisuus luovuttaa tietoja muihin tarkoituksiin. Kyse olisi pääosin julkisista tiedoista ja julkisuuslain nojalla salassapidettävät tiedot on pyritty jättämään rekisterin ulkopuolelle. Rekisteriin voisi kuitenkin yksittäisissä tapauksessa sisältyä salassapidettäviä tietoja ja tältä osin säädetty poikkeus julkisuuslaista tarkoittaisi myös poikkeamista salassapitoperusteista. Salassapidettäviä tietoja sisältyisi ainoastaan erittäin rajatusti rekisteriin tallennettaviin tietoihin. Sääntely vastaa periaatteiltaan väestötietolakiin sisältyvää sääntelyä, mutta on esikuvaansa suppeampaa, koska myös kuolinpesän osakasrekisteriin sisältyvä tietosisältö on suppeampi.
Pykälän toisen momentin mukaan tietoja ei saa luovuttaa, jos luovuttamisen tai luovutuksen saajan toiminnan voidaan perustellusta syystä epäillä loukkaavan henkilön yksityiselämän tai henkilötietojen suojaa, hänen etujaan tai oikeuksiaan taikka vaarantavan valtion turvallisuutta. Säännös vastaa väestötietolain 28 §:n 2 momentissa sijaitsevaa sääntelyä.
18 §.Tietojen luovuttaminen kuolinpesän osakkaalle, pesän ilmoittajalle ja kuolinpesän yhteyshenkilölle. Pykälässä ehdotetaan säädettäväksi kuolinpesän osakasrekisterin tietojen luovuttamisesta kuolinpesän osakkaalle, pesän ilmoittajalle ja kuolinpesän yhteyshenkilölle. Kuolinpesän osakkaalla tarkoitettaisiin myös kuolinpesän oikeudenomistajaa, kuten Valtiokonttoria tilanteessa, jossa perittävällä ei ole lakimääräisiä perillisiä. Näillä henkilötahoilla on lähes rajoittamaton tiedonsaantioikeus kuolinpesän osakasrekisterin tietoihin. Kuolinpesän osakkaan, pesän ilmoittajan ja kuolinpesän yhteyshenkilön tiedonsaantioikeutta rajoitetaan vain lain 24 §:ssä, jossa säädetään turvakiellon kohteena olevan tiedon, sukupuolen vahvistamista koskevan tiedon, laitosasumista koskevan tiedon ja uskonnollisen yhdyskunnan jäsenyyttä koskevan tiedon luovutuksen rajoituksista samassa laajuudessa kuin näitä tietoluokkia koskevia tietoja on rajoitettu väestötietolain 36 §:ssä, 40 §:ssä, 41 §:n 1 momentissa ja 42 §:ssä. Näitä tietoluokkia koskevia tietoja voidaan luovuttaa vain Suomen evankelis-luterilaiselle ja ortodoksiselle kirkolle sekä Kansallisarkistolle ja vain 24 §:ssä säädettyä tarkoitusta varten. Jos kuitenkin esimerkiksi kuolinpesän ilmoittaja tulee ilmoittaneeksi kuolinpesän osakasrekisteriin kyseisiin tietoluokkiin kuuluvia, tiedossaan olevia tietoja, rekisterinpitäjällä ei ole oikeutta luovuttaa niitä muille kuolinpesän henkilöpiiriin kuuluville kuolinpesän osakasrekisteristä.
Lähtökohtaisesti on katsottu, että kuolinpesän osakkaalla, kuolinpesän ilmoittajalla ja kuolinpesän yhteyshenkilöllä on jo kuolinpesän asioiden hoitoon liittyvän asemansa vuoksi sellainen välttämätön tarve saada tiedot esimerkiksi adoptiolapsen yksilöintiä varten taikka hänen henkilö- ja perheoikeudellisen asemansa selvittämistä varten, että mainitulla henkilöpiirillä katsotaan olevan osakkaan asemaan liittyvä oikeus esimerkiksi 25 §:ssä tarkoitettuun adoptiota koskevaan tietoon tai 26 §:ssä tarkoitettuun kuolinpesän osakasrekisteriin tallennettuihin henkilötunnuksia koskeviin tietoihin. Toissijaiset perilliset ja toissijaiset testamentinsaajat ovat nimensä mukaisesti osakkaita vasta perinnön tai testamentin ensisaajan jälkeen. Myös perittävän aiemman puolison, jonka avioliitto perittävän kanssa purkautui ennen perittävän kuolemaa, osakasasema on ehdollinen sen suhteen, onko hänellä avio-oikeuteen perustuvaa osakasasemaa vai ei. Ennen kuin toissijaisen perillisen tai testamentinsaajan osakkuus tulee voimaan tai aiemman puolison avio-oikeuteen perustuva osakkuus on varmistettu, näille tahoille ei ehdoteta annettavaksi tiedonsaantioikeutta kuolinpesän osakasluettelon tietoihin. Viivästetyn tai ehdollisen osakasaseman omaavalla henkilöllä voi kuitenkin olla joku muu laissa säädetty peruste saada tiedonsaantioikeus. Tällaisesta tilanteesta on kyse esimerkiksi silloin, kun henkilö haluaa tarkistaa omat rekisteriin tallennetut tietonsa tai kun pesän ilmoittaja tai hänen valtuuttamansa henkilö lähettää henkilölle kutsun osallistua perunkirjoitukseen ja kutsuun on liitetty perintökaaren 20 luvussa tarkoitettu tietoaineisto. Tiedonsaantioikeutta rajoitetaan kuitenkin 24 §:ssä. Tiedonsaantioikeus on mahdollista saada myös osakkaiden valtuutuksen avulla. Jos kuolinpesän osakkaana on toinen kuolinpesä, ulottuisi näissä tilanteissa tiedonsaantioikeus myös osakkaana olevaan toiseen kuolinpesään.
Lakimääräiseen tai valtuutukseen perustuvan edustajan tiedonsaantioikeudesta ei ole katsottu tarpeelliseksi säätää erikseen, sillä edustajan ja valtuutetun tiedonsaantioikeudesta on säädetty muualla lainsäädännössä. Esimerkiksi hallintolain 12 §:ssä on säädetty asiamiehestä ja avustajasta. Samoin 5 §:n 2 momentin 7 kohdassa tarkoitetulla testamentin toimeenpanijalla, 5 §:n 3 momentin 5 kohdassa tarkoitetulla toimitsijalla, 6 kohdassa tarkoitetulla pesänselvittäjällä, 7 kohdassa tarkoitetulla pesänhoitajalla ja 8 kohdassa tarkoitetulla ulosottoviranomaisella olisi kuolinpesän osakasta, ilmoittajaa ja yhteyshenkilöä vastaava tiedonsaantioikeus erityissääntelyn nojalla.
Pykälän 2 momentissa ehdotetaan säädettäväksi Digi- ja väestötietovirastolle oikeus luovuttaa Valtiokonttorille tieto kuolinpesästä, jossa osakasrekisteriin muodostettujen perustietojen mukaan ei ole lakimääräisiä perillisiä. Perintökaaren 5 luvun mukaan perillisittä kuolleiden henkilöiden perintö menee valtiolle ja perintöasioita hoitaa tällöin Valtiokonttori. Oikeus tietojen luovuttamiseen on tarpeen, jotta Digi- ja väestötietovirasto voi oma-aloitteisesti luovuttaa tiedon Valtiokonttorille tietoonsa tulleesta kuolinpesästä, jossa ei ole lakimääräisiä perillisiä.
19 §.Tietojen luovuttaminen viranomaistehtävän hoitamiseen. Pykälässä ehdotetaan säädettäväksi tietojen luovuttamisesta viranomaistehtävän hoitamiseen. Pykälä on viranomaistehtäviä ja -toimintaa koskeva erityissäännös. Säännöksessä on myös määritelty, mitä tietoja tällaiseen toimintaan voidaan luovuttaa. Ehdotettu säännös vastaa sisällöltään pienin poikkeuksin väestötietolain 29 §:ää.
Pykälässä mainitaan sallittuina käyttötarkoitusryhminä tuomioistuin- ja hallintomenettely, viranomaisen suunnittelu- ja selvitystehtävä sekä muu näitä vastaava viranomaistehtävä. Säännöstä tulkittaessa voitaisiin analogisesti soveltaa julkisuuslain 4 §:n viranomaiskäsitettä koskevia säännöksiä. Viranomaistehtävällä tarkoitettaisiin ehdotetussa säännöksessä sellaista julkisen vallan käyttöä, jonka perusteella voidaan yksipuolisesti velvoittaa johonkin tai sallia jotakin. Viranomaistehtävästä olisi kysymys myös, jos julkisyhteisö olisi oikeussuhteessa osapuolena nimenomaan julkisen vallan edustajana ja julkiset intressit olisivat siinä yksinomaan tai pääasiallisesti määräävinä. Näin ollen säännös kattaisi julkisten palveluiden tuottamista ja tarjontaa sisältävät tehtävät organisaatiomuodosta riippumatta. Siten esimerkiksi julkinen hallintotehtävä, joka on perustuslain (731/1999) 124 §:n säännösten mukaisesti annettu hoidettavaksi muulle kuin viranomaiselle, kuuluisi säännöksen soveltamisalan piiriin. Säännöksessä tarkoitettuja toimijoita olisivat valtion ja kunnan viranomaisten lisäksi esimerkiksi tasavallan presidentti, eduskunta ja sen alaiset virastot, Ahvenanmaan maakunta, evankelis-luterilainen kirkko ja ortodoksinen kirkkokunta sekä itsenäiset julkisoikeudelliset laitokset. Lisäksi kysymykseen voisivat tulla myös EU:n tai sen jäsenvaltioiden viranomaiset, jos tietojen luovuttaminen perustuisi yhteisön lainsäädäntöön. Säännöksen soveltamisen kannalta merkittävää olisi ensisijaisesti luovutettavien tietojen käyttötarkoitus. Vasta toissijaisesti ja tulkintalinjaa mahdollisesti tukevana tekijänä voitaisiin ottaa huomioon tietoja hakevan asema ja organisaatiomuoto.
Pykälän 1 kohdan mukaan kuolinpesän osakasrekisteristä luovutetaan säännöksessä mainittuihin käyttötarkoituksiin laissa säädetyt tiedot. Säännöksen viittaus lakiin kattaisi myös viittauksen kohteena olevan lain nojalla annetut alemman asteiset säännökset. Säännös olisi ehdoton oikeusohje. Jos luovutettavien tietojen käyttötarkoitus olisi viranomaistehtävän hoitaminen ja tietojen käsittelystä olisi säädetty ehdotetussa säännöksessä yksilöidyllä tavalla, olisi rekisterinpitäjän luovutettava tiedot.
Pykälän 2 kohdan mukaan kuolinpesän osakasrekisteristä luovutetaan säännöksessä mainittuja käyttötarkoituksia varten laissa säädetyn tehtävän, toimenpiteen tai toimeksiannon hoitamisessa tarpeelliset tiedot. Säännöksen viittaus lakiin kattaisi myös viittauksen kohteena olevan lain nojalla annetut alemman asteiset säännökset. Säännös antaisi rekisterinpitäjälle momentin 1 kohtaa laajemman mahdollisuuden käyttää oikeusharkintaa. Rekisterinpitäjän tulisi tässä tapauksessa aina tutkia myös, että tarpeellisuusvaatimus täyttyisi kaikkien luovutettavien tietojen osalta. Käytännössä tämä tarkoittaisi esimerkiksi myös sitä, että ehdotetun lain 24 ja 25 §:n säännökset tietojen luovuttamisen rajoituksista sekä luovutettujen tietojen käyttöä ja suojausta koskevat säännökset saattaisivat vaikuttaa välittömästi luovutettavien tietojen sisältöön ja laajuuteen.
20 §.Tietojen luovuttaminen historialliseen ja tieteelliseen tutkimukseen sekä tilaston laatimiseen. Pykälän mukaan kuolinpesän osakasrekisteristä voidaan luovuttaa historialliseen ja tieteelliseen tutkimukseen sekä tilastojen laatimiseen tarpeelliset tiedot. Ehdotettu säännös vastaa sisällöltään väestötietolain 30 §:ää.
Tietosuoja-asetuksen 5 artiklan 1 kohdan b alakohdan käyttötarkoitussidonnaisuutta koskeva säännös sisältää tätä periaatetta koskevan poikkeussäännöksen, jonka mukaan henkilötietojen myöhempää käsittelyä historiallista ja tieteellistä tutkimusta sekä tilastotarkoitusta varten ei pidetä yhteensopimattomana tietojen alkuperäisen käsittelyn tarkoituksen kanssa.
21 §.Tietojen luovuttaminen rahoitus- ja vakuutustoimintaan sekä muuhun vastaavaan toimintaan. Ehdotettu pykälä on rahoitus-, vakuutus- ja niitä vastaavaa sekä luottotieto- ja perintätoimintaa koskeva erityissäännös. Siinä säädettäisiin, mitä kuolinpesän osakasrekisterin tietoja voidaan luovuttaa säännöksessä mainittuihin käyttötarkoituksiin. Muu vastaava toiminta tarkoittaa esimerkiksi rahoitus- ja vakuutusryhmittymiin kuulumatonta luottolaitoslain alaista toimijaa.
Pykälän 1 momentissa mainitaan sallittuina käyttötarkoitusryhminä rahoitus- ja vakuutustoiminta sekä muu näitä vastaava toiminta. Säännös kattaisi ensinnäkin kaiken sellaisen toiminnan, joka on järjestetty rahoitus- ja vakuutusryhmittymien valvonnasta annetun lain (699/2004) mukaisesti. Se kattaisi myös muun tätä vastaavan toiminnan, jos sen järjestämisestä on erikseen säädetty. Tällaisia erityissäädöksiä ovat esimerkiksi vakuutusyhtiölaki (521/2008), laki ulkomaisista vakuutusyhtiöistä (398/1995), vakuutusyhdistyslaki (1250/1987) ja laki työeläkevakuutusyhtiöistä (354/1997). Keskeistä säännöksen soveltamisalan kannalta olisi, että toiminta tapahtuisi säännellyssä muodossa esimerkiksi jonkinasteisen virallisen valvonnan alaisuudessa ja että toiminnan järjestämisessä olisi otettu erikseen huomioon rahoitus- ja vakuutuspalveluiden käyttäjien aseman ja oikeusturvan varmistaminen. Säännöksen tavoitteena on turvata rahoitus- ja vakuutuspalvelujen käytössä tarvittavien henkilötietojen luovuttaminen kuolinpesän osakasrekisteristä nimenomaan kuolinpesän osakkaan tunnistamiseksi ja yksilöimiseksi. Säännös ei siten koskisi tilanteita, joissa kuolinpesän osakasrekisterin tietoja tarvittaisiin esimerkiksi rahoitus- ja vakuutuspalveluiden yleistä markkinointia varten. Näihin tilanteisiin sovellettaisiin ehdotetun lain 22 §:n säännöksiä.
Momentin 1 kohdan mukaan kuolinpesän osakasrekisteristä voidaan luovuttaa rahoitus- ja vakuutustoimintaan sekä muuhun näitä vastaavaan toimintaan laissa säädetyt tiedot. Säännöksen viittaus lakiin kattaisi myös viittauksen kohteena olevan lain nojalla annetut alemman asteiset säännökset. Jos luovutettavien tietojen käyttötarkoitus olisi säännöksessä mainittu ja tietojen käsittelystä olisi säädetty säännösehdotuksessa yksilöidyllä tavalla, olisi rekisterinpitäjän lähtökohtaisesti luovutettava tiedot. Toisaalta on kuitenkin otettava huomioon, että esimerkiksi ehdotetun lain luovutettujen tietojen käyttöä ja suojausta koskevista säännöksistä saattaa yksittäistapauksessa seurata käyttörajoituksia, jotka olisi otettava huomioon myös tässä momentissa tarkoitetuissa luovutustapauksissa.
Momentin 2 kohdan mukaan kuolinpesän osakasrekisteristä voidaan luovuttaa rahoitus- ja vakuutustoimintaan sekä muuhun näitä vastaavaan toimintaan laissa säädetyn tehtävän, toimenpiteen tai toimeksiannon hoitamisessa tarpeelliset tiedot. Säännöksen viittaus lakiin kattaisi myös viittauksen kohteena olevan lain nojalla annetut alemman asteiset säännökset. Tehtävän, toimenpiteen tai toimeksiannon hoitamisen tulisi siis perustua joko suoraan laissa olevaan säännökseen tai laissa olevan valtuutussäännöksen nojalla annettuun säädökseen tai määräykseen. Säännös antaisi rekisterinpitäjälle momentin 1 kohtaa laajemman mahdollisuuden käyttää oikeusharkintaa. Rekisterinpitäjän tulisi siis tässä tapauksessa tutkia, että tarpeellisuusvaatimus täyttyy kaikkien luovutettavien tietojen osalta. Käytännössä tämä tarkoittaisi esimerkiksi sitä, että ehdotetun lain 24 ja 25 §:n säännökset tietojen luovuttamisen rajoituksista tulisi ottaa huomioon luovutuksesta päätettäessä.
Lisäksi momentin 3 kohdan mukaan kuolinpesän osakasrekisteristä voidaan luovuttaa rahoitus- ja vakuutustoimintaan sekä muuhun näitä vastaavaan toimintaan tarpeelliset tiedot sellaisen sopimussuhteen hoitamiseksi tai sopimuksen täytäntöönpanemiseksi, jossa kuolinpesä on osallisena. Säännös antaisi rekisterinpitäjälle momentin edellä olevia kohtia laajemman mahdollisuuden käyttää oikeusharkintaa. Tämä laajempi harkintamahdollisuus koskisi ensinnäkin säännöksessä mainittua sopimusta ja sen sisältöä koskevia edellytyksiä ja toiseksi luovutettavien tietojen tarpeellisuutta koskevaa vaatimusta. Rekisterinpitäjän tulisi siis tässä tapauksessa tutkia, että kuolinpesä on sopimuksen todellinen osapuoli.
Pykälän 2 momentin mukaan kuolinpesän osakasrekisteristä voidaan lisäksi luovuttaa luottotietolaissa (527/2007) tarkoitettua luottotietotoimintaa, saatavien perintää ja kiinteistöjen ja vuokrahuoneistojen välityksestä annetussa laissa (1074/2000) tarkoitettua välitysliikettä varten tarpeelliset tiedot. Erityissäännös tässä tarkoitettujen käyttötarkoitusten osalta on tarpeellinen sääntelyn informatiivisuuden ja täsmällisyyden vuoksi, mutta myös siksi, että toiminnalla on välitön yhteys rahoitus- ja vakuutusmarkkinatoimintaan.
22 §.Tietojen luovuttaminen asiakkuuden hoitoon ja markkinointiin. Pykälässä säädetään kuolinpesän osakasrekisterin tietojen luovuttamisesta asiakkuuden hoitoa ja markkinointia varten. Pykälä olisi ehdotetun lain edellä olevia luovutussäännöksiä täydentävä säännös, joka koskisi kaikkia pykälässä mainittuihin käyttötarkoituksiin tietoja käyttäviä tahoja organisaatiomuodosta riippumatta. Säännös sisältäisi tyhjentävät luettelot niistä tiedoista, jotka järjestelmästä voitaisiin luovuttaa tai joita voitaisiin muuten käsitellä siinä mainittuja käyttötarkoituksia varten.
Pykälän 1 momentti sisältäisi säännökset asiakas-, markkinointi- ja vastaavien rekistereiden tietojen päivitys- ja ylläpitopalveluista. Säännös vastaisi tavoitteiltaan väestötietolain 32 §:n 1 momenttia, mutta olisi sisällöltään huomattavasti suppeampi. Kaikkien kuolinpesän osakkaiden yhteystietojen sijaan asiakkuuden hoitoa ja markkinointia varten kuolinpesän osakasrekisteristä voitaisiin luovuttaa vain kuolinpesän yhteyshenkilöä koskevia nimi- ja yhteystietoja. Säännöksessä erikseen mainittujen henkilön perustietojen osalta luettelo olisi tyhjentävä. Säännöksen mukaan kuolinpesän osakasrekisteristä voidaan luovuttaa asiakas- tai markkinointirekisteriin tai vastaavaan muuhun rekisteriin talletettujen tietojen ylläpitämisessä, tarkistamisessa ja korjaamisessa tarpeelliset kuolinpesän yhteyshenkilön nimi- ja yhteystiedot.
Säännös ei antaisi mahdollisuutta täydentää tai lisätä asiakasrekisteriin uusia henkilöitä kuolinpesän osakasrekisteristä, jos yhteysvaatimus tai muu käsittelyn peruste puuttuisi. Säännös ei myöskään sanamuotonsa mukaan mahdollistaisi tietojen luovuttamista kuolinpesän osakasrekisteristä markkinointirekisterin perustamista varten. Uusasiakashankintaa olisi kuitenkin mahdollista tehdä esimerkiksi pykälän 2 momentin mukaisen kertaluonteisen poiminnan tai otannan avulla. Yleensäkin ennen varsinaisen asiakassuhteen syntymistä olisi kuolinpesän osakasrekisterin henkilötietoja mahdollista käsitellä esimerkiksi teknisen käyttöyhteyden avulla vain, jos asianomainen henkilö olisi antanut siihen käsittelyn yhteydessä nimenomaisen suostumuksensa.
Säännöksen perusteella ei olisi mahdollista antaa hakijalle vapaata tietojen käsittelyoikeutta. Kuolinpesän osakasrekisterin tietoja ei siksi voitaisi luovuttaa esimerkiksi markkinointirekisterin perustamista varten. Tiedot olisivat säännöksen mukaan toisin sanoen tarkoitetut käytettäväksi rajattua tapauskohtaista käyttötarvetta varten. Luonnollisesti niiden uudelleenkäyttökin voisi tarvittaessa olla mahdollista edellä mainituin rajauksin, kunhan tiedot pysyisivät rekisterinpitäjän hallinnassa eikä niitä siis luovutettaisi käyttäjän vapaaseen hallintaan. Mikäli niitä olisi tarkoitus käyttää esimerkiksi suoramarkkinointikampanjan toteuttamisessa, olisi niiden tietolähde mainittava.
Pykälän 3 momentissa ehdotetaan säädettäväksi, että yhteystietoihin merkittyä osoitetta ei kuitenkaan tämän lainkohdan perusteella luovuteta, jos väestötietojärjestelmään on merkitty kielto luovuttaa tietoja suoramarkkinointia varten. Kielto-oikeuden toteuttamisesta väestötietojärjestelmässä on säädetty väestötietolain 35 §:ssä.
23 §. Tietojen muu luovuttaminen. Pykälässä ehdotetaan säädettäväksi kuolinpesän osakasrekisterin tietojen luovuttamisesta muuta kuin edellä säädettyä käyttötarkoitusta varten. Pykälän 1 momentissa ehdotetaan säädettäväksi kuolinpesän yhteyshenkilöä koskevista tiedoista. Jotta tavoite yhteyden saamisesta kuolinpesään sen yhteyshenkilön kautta täyttyisi mahdollisimman sujuvasti ja joutuisasti, tulee kuolinpesän yhteyshenkilöä koskevan tiedon olla kaikkien käytettävissä ilman perusteluita. Pyynnön täytyy kuitenkin olla kohdistettu tiettyyn kuolinpesään. Yleinen tietojen luovuttamiskielto, joka koskee 22 §:n 3 momentissa säädettyä mainonta- ja markkinointitarkoitusta varten luovutettavia tietoja, soveltuu myös yhteyshenkilöä koskeviin tietoihin.
Pykälän 2 momentissa ehdotetaan säädettäväksi tietopyynnöstä yksityisen edun, oikeuden tai velvollisuuden hoitamista varten. Esimerkkinä tällaisesta käyttötarkoituksesta olisi yksityisten välinen kauppa tai muu oikeustoimi, jota varten kuolinpesän kanssa asioiva taho haluaa varmistua siitä, että kuolinpesän puolesta asioivalla henkilöllä on valtuudet asioida kaikkien kuolinpesän osakkaiden puolesta. Luovutettavat tiedot käsittäisivät vain kuolinpesän ilmoittajan ja osakkaiden nimeä, syntymäaikaa ja edunvalvontaa koskevat tiedot eivätkä sisältäisi erityisiin henkilötietoryhmiin sisältyviä tietoja. Säännöksen alun muotoilu on johdonmukainen verotustietojen julkisuudesta ja salassapidosta annetun lain (1346/1999) 13 §:n 1 momentin kanssa, jonka mukaan Verohallinto voi salassapitovelvollisuuden estämättä antaa Verohallinnon säilyttämästä perukirjasta tietoja sille, joka tarvitsee niitä etujensa, oikeuksiensa tai velvollisuuksiensa hoitamiseksi. Tietoja luovutettaessa annetaan myös 5 §:n 3 momentin 1 ja 4—9 kohdissa tarkoitetut tiedot. Kohdilla tarkoitetaan tietojen tarkastamista ja oikeaksi vakuuttamista, tietoa osakastietojen vahvistamisesta, toimitsijaa, pesänselvittäjää ja konkurssipesän hoitajaa koskevia tietoja, tietoa kuolinpesän osakkaan pesäosuuden ulosmittauksesta ja ratkaisun ajankohdasta sekä perunkirjoituksen toimittamispäivämäärää.
Pykälän 3 momentissa ehdotetaan säädettäväksi tietotarpeista, jotka saattavat kohdistua myös muuhun kuin vaihdannassa tarvittaviin tietoihin. Tällainen tieto voi olla esimerkiksi henkilötunnus. Näitä osin ennakoimattomia tietotarpeita varten on katsottu tarpeelliseksi säätää erityissäännös, jonka pohjalta rekisterinpitäjä arvioi, täyttyvätkö edellytykset tiedon luovuttamiselle. Tilanteessa saattaa olla kyseessä esimerkiksi henkilö, joka ei vielä ole osakas ja jolla ei siten ole pääsyä rekisterin osakastietoihin ehdotetun 18 §:n nojalla. Henkilö voisi esittää rekisterinpitäjälle tietopyynnön tämän säännöksen nojalla, jos hän kykenee esittämään riittävät perusteet tietojen saamiseksi.
24 §.Turvakiellon kohteena olevan tiedon, sukupuolen vahvistamista koskevan tiedon, laitosasumista koskevan tiedon ja uskonnollisen yhdyskunnan jäsenyyttä koskevan tiedon rajoitukset. Pykälässä ehdotetaan säädettäväksi turvakiellon kohteena olevan tiedon, sukupuolen vahvistamista koskevan tiedon, laitosasumista koskevan tiedon ja uskonnollisen yhdyskunnan jäsenyyttä koskevan tiedon rajoituksista. Näihin tietoluokkiin kuuluvia tietoja ehdotetaan voitavan käsitellä kuolinpesän osakasrekisterissä vain siltä osin, kuin se on välttämätöntä tietojen muodostamiseksi 4 §:n mukaisesti. Säännös olisi tarpeen, jotta Digi- ja väestötietoviraston ja evankelis-luterilaisen kirkon, ortodoksisen kirkon ja Kansallisarkiston välillä voidaan vaihtaa myös edellä mainittujen rajoitusten alaisia tietoja kuolinpesän osakasrekisterin perustietojen muodostamista varten. Digi- ja väestötietovirastolle esitetään tämän lain 6 §:ssä tiedonsaantioikeus salassapidon estämättä evankelis-luterilaiselta ja ortodoksiselta kirkolta sekä Kansallisarkistolta. Digi- ja väestötietovirastolle esitetään myös tämän lain 4 §:n 2 momentissa mahdollisuutta luovuttaa oma-aloitteisesti tai pyynnöstä salassapidon estämättä tietoja edellä mainituille tahoille. Tässä pykälässä tarkoitettuja tietoja voitaisiin käsitellä kuolinpesän osakasrekisterissä vain siihen asti, kun se on välttämätöntä osakastietojen muodostamiseksi. Näihin tietoluokkiin kuuluvia tietoja ei kuitenkaan tallennettaisi kuolinpesän osakasrekisteriin eikä niitä saisi luovuttaa rekisteristä muille kuin edellä mainituille tahoille. Jos henkilöllä on turvakielto, osoitetta eikä myöskään tietoa turvakiellosta tallenneta kuolinpesän osakasrekisteriin. Jos pesän ilmoittaja kuitenkin tallentaa osoitteen henkilölle, jolla on turvakielto, ei merkinnästä voida päätellä, onko kyseessä turvakiellon alainen vai jokin muu osoite. Rekisterinpitäjä ei voisi vastata yksityisen tahon tallentaman tiedon luovutusrajoituksen toteutumisesta. Se seikka, että muiden kuin kuolinpesän yhteyshenkilön yhteystiedot poistetaan rekisteristä heti perunkirjoituksen ja perintöveroilmoituksen jättämisen jälkeen, kuitenkin pienentää riskiä siitä, että muista lähteistä kuin väestötietojärjestelmästä peräisin olevat turvakiellon alaiset yhteystiedot päätyisivät sellaisten tahojen tietoon, joilla ei ole oikeutta niihin. Jos esimerkiksi viranomaisella on tarve saada turvakiellon alaisia yhteystietoja, se voi pyytää ne suoraan väestötietojärjestelmästä väestötietolain 36 §:ssä säädetyin edellytyksin.
Sukupuolen vahvistamista koskevaa tietoa ei tallenneta kuolinpesän osakasrekisteriin. Kuolinpesän osakasrekisteriin ei tallenneta osakkaasta tai muusta elossa olevasta henkilöstä entistä etunimeä ja henkilötunnusta. Nämä tiedot tallennetaan vain perittävästä. Rekisterissä ei käytetä sukupuolittuneita äiti ja isä -termejä. Tällainen sukulaisuussuhde kuvataan termillä vanhempi. Kuolinpesän osakasrekisteriin tuotaisiin väestötietojärjestelmästä vain sellainen laitosasumista koskeva tieto, jonka rekisteröity on itse ilmoittanut. Väestötietolain 41 §:n 1 momentissa tarkoitettua luovutusrajoitusten kohteena olevaa tietoa ei tallennettaisi rekisteriin. Rekisteriin ei tallennettaisi lisäksi uskonnolliseen yhdyskuntaan kuulumista koskevaa tietoa.
25 §.Adoptiota koskevan tiedon luovuttaminen. Pykälässä ehdotetaan säädettäväksi kuolinpesän osakasrekisteriin tallennetun adoptiota koskevan tiedon luovuttamisesta salassapitosääntelyn estämättä. Tieto adoptiosta tallennetaan rekisteriin ehdotetun lain 5 §:n 1 momentin 2 kohdan perusteella. Luovuttamisesta salassapitosääntelyn estämättä on tarpeellista säätää tarkasti ja täsmällisesti erityissäännöksessä, koska kyse on julkisuuslain 24 §:n 1 momentin 32 alakohdassa tarkoitettua perhe-elämää tai siihen verrattavasta henkilökohtaista olosuhdetta koskevasta salassapidettävästä tiedosta. Erityissääntelyn tarve johtuu myös siitä, että adoptio vaikuttaa asianomaisen henkilön perhe- ja perintöoikeudelliseen asemaan.
Säännöksen mukaan tietoa adoptiosta ja siitä, kuka on adoptiolapsen aikaisempi vanhempi, voidaan luovuttaa vain 18 §:ssä luetelluille tahoille ja sellaisille tahoille, joille tehty tiedonluovutus on tarpeellinen väestötietolain 38 §:ssä säädettyihin käyttötarkoituksiin.
Säännöstä sovellettaessa on otettava huomioon, että on olemassa henkilöitä, joiden adoptio on vahvistettu ennen lapseksiottamisesta annettua lakia (153/1985) voimassa olleiden säädösten perusteella ja joiden adoptioon saatetaan joutua soveltamaan sanottuja säädöksiä. Näiden säädösten mukaan vahvistetulla adoptiolla on osittain erilaiset oikeusvaikutukset kuin voimassa olevan lain mukaan vahvistetulla adoptiolla. Myös tällaiset erityiskysymykset olisi otettava huomioon kuolinpesän osakasrekisterin palvelujen toiminnallisia ja tietoteknisiä ratkaisuja suunniteltaessa ja tehtäessä.
Pykälässä säädettäisiin tyhjentävästi millä edellytyksillä ja kenelle kuolinpesän osakasrekisteriin tallennettuja tietoja adoptiosta ja siitä, kuka on adoptiolapsen aikaisempi vanhempi, voidaan luovuttaa. Säännös olisi välttämätön, sillä adoptiota koskevan tiedon on katsottu olevan julkisuuslain mukaan salassa pidettävä tieto. Koska säännös muodostaisi poikkeuksen salassapitosääntelyyn, sen soveltamisala olisi tarkoitettu suppeaksi. Käytännössä tämä tarkoittaisi sitä, että tiedon tarpeen tulisi aina liittyä mahdollisimman konkreettiseen ja yksilöityyn asiaan tai tarpeeseen. Toisaalta tiedonsaantioikeuden perusteiden katsotaan aina täyttyvän, kun on kyse kuolinpesän osakkaasta, kuolinpesän ilmoittajasta tai kuolinpesän yhteyshenkilöstä. Näillä tahoilla on asemaansa perustuva oikeus saada tieto adoptiolapsen yksilöintiä ja hänen perheoikeudellisen asemansa selvittämistä varten.
26 §.Henkilötunnuksen luovuttaminen. Pykälässä ehdotetaan säädettäväksi kuolinpesän osakasrekisteriin tallennetun henkilötunnuksen tai ulkomaisen henkilönumeron luovuttamisesta. Pykälässä määriteltäisiin edellytykset, joiden täyttyessä kuolinpesän osakasrekisteriin tallennettu henkilötunnus ja ulkomainen henkilönumero voidaan luovuttaa. Henkilötunnuksen luovuttamisen edellytyksenä olisi, että tiedon käyttäjällä on oikeus käsitellä henkilötunnusta tietosuojalain (1050/2018) tai henkilötietojen käsittelystä rikosasioissa ja kansallisen turvallisuuden ylläpitämisen yhteydessä annetun lain (1054/2018) perusteella. Ulkomaisen henkilönumeron luovutukseen sovellettaisiin, mitä tietosuojalaissa tai henkilötietojen käsittelystä rikosasioissa ja kansallisen turvallisuuden ylläpitämisen yhteydessä annetussa laissa säädetään henkilötunnuksesta. Henkilötunnuksen käsittelystä säädetään tietosuojalain 29 §:ssä ja henkilötietojen käsittelystä rikosasioissa ja kansallisen turvallisuuden ylläpitämisen yhteydessä annetun lain 12 §:ssä.
27 §.Tietojen luovuttamista koskevien rajoitusten päättyminen. Pykälässä ehdotetaan säädettäväksi ajankohdasta, jolloin kuolinpesän osakasrekisteriin tallennettujen henkilötietojen luovutusrajoitukset päättyisivät. Säädettävästä ajankohdasta lähtien tiedot olisivat täysin julkisia ja käytettävissä ilman muita kuin puhtaasti tietojen luovuttamiseen liittyvistä teknisistä tai toiminnallisista seikoista johtuvia käytännön rajoituksia.
Kuolinpesän osakasrekisteriin rekisteröityä henkilöä välittömästi koskevia järjestelmään tallennettuja henkilötietoja tämän lain tai muun lain nojalla koskevien luovutusrajoitusten ehdotetaan päättyvän, kun henkilön kuolemasta on kulunut 50 vuotta. Jos henkilön kuolinajasta ei ole tietoa, luovutusrajoitusten ehdotetaan päättyvän viimeistään, kun henkilön henkilötietoja koskevan viimeisen merkinnän tekemisestä järjestelmään on kulunut 100 vuotta. Säännöksessä ehdotetut ajat vastaisivat julkisuuslain 31 §:n 2 momentissa tarkoitettua yksityiselämän suojaamisen salassapitoaikaa koskevaa sääntelyä. Säännöksessä tarkoitettu julkisuus koskisi vain kyseistä henkilöä itseään välittömästi koskevia tietoja. Siten jokaisen kuolinpesän osakasrekisteriin merkittyä henkilöä koskevien tietojen julkisuus määräytyisi kunkin henkilön osalta itsenäisesti ja erikseen.
28 §.Tietojen luovutuspyyntö ja tarvittavat selvitykset. Pykälässä ehdotetaan säädettäväksi tietojen luovutuspyyntöä koskevasta menettelystä. Pykälän 1 momentin mukaan kuolinpesän osakasrekisterin tietojen luovuttamista haettaisiin kirjallisesti. Luovuttamista voitaisiin pyytää myös muulla turvallisella ja luotettavalla tavalla, jos kysymys on todistuksen tai otteen antamisesta kuolinpesän osakasrekisterin tiedoista taikka muiden yksittäisten perittävää, kuolinpesää, kuolinpesän osakasta tai kuolinpesän hallintoon liittyvää muuta henkilöä koskevien tietojen luovuttamisesta. Muulla turvallisella ja luotettavalla tavalla tarkoitettaisiin säännöksessä esimerkiksi asiakaskäynnin yhteydessä tai puhelimitse tehtyä suullista pyyntöä. Näissäkin tapauksissa olisi pyynnön esittäjän henkilöllisyys kuitenkin tarvittaessa varmistettava.
Pykälän 2 momentin mukaan käyttäjältä voitaisiin ennen tietojen luovuttamista tarvittaessa vaatia selvitys siitä, miten luovutettujen tietojen käyttö ja suojaus olisi tarkoitus järjestää. Selvitys olisi annettava kirjallisesti ja siinä olisi ilmoitettava, kuinka luovutettavien tietojen käsittelyssä tietoaineistojen ja tietojärjestelmien tietoturvallisuus, tietojen siirtäminen suojatusti tietoverkossa, tietojärjestelmien käyttöoikeuksien hallinta ja lokitietojen kerääminen tietojärjestelmän käytöstä ja tietojen luovutuksista olisi tarkoitus toteuttaa. Tietojen käyttöä ja suojausta ohjaavat tiedonhallintalain säännökset antaisivat lähtökohdan selvityksessä vaadittaville tiedoille.
Selvitys olisi 3 momentin1 kohdan mukaan vaadittava, jos tiedot luovutettaisiin teknisen rajapinnan avulla tai luovuttaminen koskisi laajaa tietojoukkoa ja kysymys olisi 24—26 §:ssä tarkoitettujen tietojen luovuttamisesta. Selvitys olisi 2 kohdan mukaan vaadittava, jos tietojen käytön voitaisiin muusta kuin 1 kohdassa tarkoitetusta perustellusta syystä olettaa loukkaavan henkilön yksityiselämän tai henkilötietojen suojaa taikka hänen etujaan tai oikeuksiaan. Tämän lain 24 §:ssä rajattaisiin turvakiellon kohteena olevan tiedon, sukupuolen vahvistamista koskevan tiedon, laitosasumista koskevan tiedon ja uskonnollisen yhdyskunnan jäsenyyttä koskevan tiedon käsittely kuolinpesän osakasrekisterissä siihen, mikä on kuolinpesän osakasrekisterin tietojen muodostamiseksi 4 §:n mukaisesti välttämätöntä. Käytännössä näitä tietoja voitaisiin luovuttaa evankelis-luterilaiselle ja ortodoksiselle kirkolle sekä Kansallisarkistolle. Tämän lain 25 §:ssä rajoitettaisiin adoptiotietojen luovutusta ja 26 §:ssä säänneltäisiin henkilötunnuksen luovuttamisen edellytyksistä.
Tiedonhallintalain 12—17 ja 22—24 §:t sisältävät yleisiä säännöksiä tietojen käytöstä ja suojauksesta. Selvitystä ennen tietojen luovuttamista ei tämän vuoksi 4 momentin mukaisesti vaadittaisi käyttäjältä, jonka tietojen käsittelyyn sovelletaan tiedonhallintalain 12—17 ja 22—24 §:n säännöksiä. Tiedonhallintalain 12—17 ja 22—24 §:ä sovelletaan viranomaisten, yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen lisäksi tiedonhallintalain 3 §:n 5 momentin perusteella yksityisiin henkilöihin ja yhteisöihin sekä muihin kuin viranomaisena toimiviin julkisoikeudellisiin yhteisöihin siltä osin kuin ne hoitavat julkista hallintotehtävää. Tiedonhallintalain 12—17 ja 21—24 §:ä sovelletaan myös evankelis-luterilaiseen kirkkoon kirkkolain 10 luvun 8 §:n mukaisesti.
29 §.Tietojen luovuttamisesta päättäminen. Pykälän 1 momentissa ehdotetaan säädettäväksi, että kuolinpesän osakasrekisterin tietojen luovuttamista koskevasta hakemuksesta olisi tehtävä kirjallinen päätös, jossa tulisi olla tarvittavat määräykset tietojen käyttäjän oikeuksista ja velvollisuuksista sekä tietojen käytöstä ja suojauksesta. Kirjallisella päätöksellä tarkoitettaisiin hallintolain 7 luvun mukaista hallintopäätöstä.
Jos kysymys olisi todistuksen tai otteen antamisesta taikka muiden yksittäisten perittävää, kuolinpesää, kuolinpesän osakasta tai kuolinpesän hallintoon liittyvää muuta henkilöä koskevien tietojen luovuttamisesta, luovutuksesta olisi 2 momentin mukaan tehtävä kirjallinen päätös vain tarvittaessa. Yksittäisten tietojen luovutuksesta vastaavan viranomaisen olisi kuitenkin kirjattava luovutettujen tietojen kohdetta, käyttötarkoitusta ja luovutusajankohtaa sekä luovutettujen tietojen tilaajaa tai käyttäjää koskevat tiedot tarkoituksenmukaisella tavalla. Kirjaaminen olisi tarpeellista tietojen käytön valvontaa, mahdollisten väärinkäytöstapausten selvittämistä sekä tietojen toimitusta ja niistä perittäviä maksuja koskevia tarpeita varten. Kirjallisen päätöksen tekeminen saattaisi olla tarpeellista esimerkiksi asian käsittelyyn, yksityiselämän ja henkilötietojen suojaan tai hakijan oikeusturvaan liittyvien seikkojen johdosta. Tietojen luovuttamismenettelyssä tulisivat muilta osin sovellettaviksi erityisesti hallintolain hallintopäätöksen antamista ja sisältöä koskevat säännökset.
30 §.Tietojen luovuttamisesta vastaava viranomainen. Kuolinpesän osakasrekisterin yhteisrekisterinpitäjiä olisivat 3 §:n mukaisesti Digi- ja väestötietovirasto ja Ahvenanmaan valtionvirasto. Tässä pykälässä säädettäisiin yhteisrekisterinpitäjien välisestä vastuunjaosta rekisterin tietojen luovutettaessa.
Pykälän 1 momentissa ehdotetaan säädettäväksi, että Digi- ja väestötietovirasto vastaisi kuolinpesän osakasrekisterin tietojen luovuttamisesta sekä sellaisten yleisesti tarpeellisten tietopalveluiden tuottamisesta, jotka mahdollistaisivat kuolinpesän osakasrekisterin tietojen hyödyntämisen tämän lain mukaisesti. Digi- ja väestötietovirasto vastaisi siten niin teknisen rajapinnan avulla tehtävästä tietojen luovutuksesta kuin esimerkiksi kuolinpesän osakasrekisterin tietojen luovuttamisesta kuolinpesän palvelualustalle kuolinpesän käyttöön.
Pykälän 2 momentissa ehdotetaan säädettäväksi, että Ahvenanmaan valtionvirasto voisi Ahvenanmaan maakunnassa muulla tavoin kuin teknisen rajapinnan tai katseluyhteyden avulla antaa todistuksen tai otteen sekä luovuttaa yksilöidyn tietopyynnön perusteella muutoin tiedon kuolinpesän osakasrekisteristä. Ahvenanmaan valtionvirasto voisi siten Ahvenanmaan maakunnassa Digi- ja väestötietoviraston ohella antaa esimerkiksi otteita ja todistuksia kuolinpesän osakasrekisterin tiedoista sellaiselle kuolinpesän osakkaalle, joka ei käytä kuolinpesän palvelualustaa. Ahvenanmaan valtionvirasto ei vastaisi teknisten rajapintojen avulla tapahtuvan tiedonluovutuksen eikä kuolinpesän palvelualustalle luovutettavien tietojen toteuttamisen edellytyksinä olevista tietojärjestelmistä, joten sen luovutustoimivallan rajaaminen näiden palveluiden ulkopuolella tapahtuvaan tiedon luovuttamiseen on perusteltua.
31 §.Tietojen luovuttamistehtävien antaminen yksityiselle palveluntuottajalle. Ehdotettavan pykälän perusteella yksityinen palveluntuottaja voisi luovuttaa rajoitetusti kuolinpesän osakasrekisterin tietoja Digi- ja väestötietoviraston kanssa laadittavan sopimuksen perusteella.
Pykälän 1 momenttiin ehdotetaan säännöstä, jonka mukaan Digi- ja väestötietovirasto voisi toteuttaa 23 §:n 1 momentissa tarkoitetun tietojen luovuttamistehtävän hankkimalla palvelun yksityiseltä palveluntuottajalta. Kuolinpesän osakasrekisteristä voitaisiin 23 §:n 1 momentin mukaisesti luovuttaa kuolinpesän yhteyshenkilön nimi ja yhteystiedot ilman perusteluita, kunhan yksittäinen tietopyyntö olisi kohdistettu tiettyyn kuolinpesään. Yhteyshenkilön osoitetietoa ei kuitenkaan luovutettaisi, jos kuolinpesän yhteyshenkilöstä olisi väestötietojärjestelmään merkitty yhteystietojen luovutuskielto. Digi- ja väestötietovirasto ei voisi sopia yksityisen palveluntuottajan kanssa 23 §:n 1 momenttia laajemmasta kuolinpesän osakasrekisterin tietojen luovuttamisesta. Sopimus olisi laadittava kirjallisena ja se voisi tulla kysymykseen esimerkiksi tilanteissa, joissa toteutettaisiin tietojenluovutuspalvelu yksittäisiin tietopyyntöihin vastaamiseksi.
Momentin toisen virkkeen mukaan hankinta yksityiseltä palveluntuottajalta voitaisiin tehdä ainoastaan, jos se olisi tarpeen palvelun saatavuuden turvaamiseksi tai toiminnan tehokkuuden varmistamiseksi eli toisin sanoen tehtävän tarkoituksenmukaiseksi hoitamiseksi. Kuolinpesän osakasrekisteristä annettavan lain 23 §:n 1 momentin perusteella luovutettaisiin säännöksessä yksilöityjä tietoja yksittäisten tietopyyntöjen perusteella. Kyseessä olisivat rutiiniluonteiset ja usein toistuvat tietojenluovutustehtävät, joiden antaminen yksityiselle palveluntuottajalle voisi tehostaa palvelun sujuvaa saamista myös ruuhkatilanteissa ja mahdollistaa viranomaisresurssien tarkoituksenmukaisen kohdentamisen esimerkiksi monimutkaisempien ja laaja-alaisempien tietojenluovutuspyyntöjen ratkaisemiseen.
Pykälän 2 momentissa ehdotetaan ensinnäkin säädettäväksi, että Digi- ja väestötietoviraston olisi sovellettava 28 §:n 2 momenttia tietojen luovuttajaksi aikovaan yksityiseen palveluntuottajaan. Tietojen luovuttajaksi aikovalta yksityiseltä palveluntuottajalta voitaisiin siis vaatia selvitystä tietojen käytön ja suojauksen järjestämisestä vastaavasti kuin kuolinpesän osakasrekisterin tietoja vastaanottavalta käyttäjältä. Toiseksi momentissa ehdotetaan säädettäväksi, että 1 momentin perusteella tietoja luovuttavaan henkilöön sovellettaisiin rikosoikeudellista virkavastuuta koskevia säännöksiä. Tietojen luovuttaminen kuolinpesän osakasrekisteristä olisi julkinen hallintotehtävä, jonka vuoksi olisi välttämätöntä säätää yksityisen palveluntuottajan palveluksessa tietoja luovuttavan henkilön rikosoikeudellisesta virkavastuusta. Kolmanneksi momentissa ehdotetaan säädettäväksi yksityisen palveluntuottajan velvollisuudesta noudattaa sen tietojen luovuttamistehtävään soveltuvia 3 luvun tietojen luovuttamissäännöksiä. Yksityisen palveluntuottajan hoitaessa 23 §:n 1 momentissa tarkoitettuja kuolinpesän osakasrekisterin tietojen luovuttamistehtäviä sovellettavaksi tulisivat 23 §:n 1 momentin lisäksi 17 §:n säännökset tietojen luovuttamisen yleisistä edellytyksistä, 27 §:n säännökset tietojen luovuttamista koskevien rajoitusten päättymisestä, 28 §:n 1 momentin säännökset tietojen luovutuspyynnöstä ja 29 §:n 2 momentin säännökset yksittäisen tiedon luovuttamista koskevasta menettelystä.
32 §.Tietojen luovuttamisen lopettaminen. Pykälässä ehdotetaan säänneltäväksi Digi- ja väestötietoviraston oikeudesta lopettaa tietojen luovuttaminen, jos laissa säädetyt edellytykset tietojen luovuttamiselle eivät enää täyty. Tietojen luovuttamisen yleisten edellytysten olisi aina täytyttävä 17 §:n mukaisesti, kun tietoja luovutetaan kuolinpesän osakasrekisteristä. Myös erityisten edellytysten olisi täytyttävä. Käytännössä säännös koskisi palveluita, joilla Digi- ja väestötietovirasto luovuttaisi tietoluvan perusteella jatkuvasti tietoja. Pykälässä säädettäisiin lisäksi siitä, että luovutuksen lopettamisen olisi tapahduttava kirjallisella päätöksellä. Päätökseen voitaisiin hakea oikaisua 34 §:n nojalla.
33 §.Digi- ja väestötietoviraston tiedonsaanti- ja tarkastusoikeus. Kuolinpesän osakasrekisteri olisi valtakunnallinen ja laajassa käytössä oleva tietojärjestelmä, joka sisältäisi henkilön perhe- ja perintöoikeudelliseen asemaan vaikuttavia tietoja. Osa kuolinpesän osakasrekisterin tiedoista olisi salassa pidettäviä tai muiden luovutusrajoitusten alaisia henkilötietoja, jotka saattaisivat väärinkäytettyinä vaarantaa yksityiselämän ja henkilötietojen suojaa. Ehdotettaville tiedonsaanti- ja tarkastusoikeussäännöksille olisi siten olemassa selkeät perusteet. Digi- ja väestötietoviraston tulisi kuitenkin ensisijaisesti pyrkiä sopimaan tietojen käyttäjän kanssa valvonnan toteuttamisesta vapaaehtoisin toimenpitein. Digi- ja väestötietovirastolle ehdotettavat toimivaltuudet eivät kaventaisi tietosuojavaltuutetun tehtäviä tai toimivaltuuksia.
Pykälän 1 momentin mukaan Digi- ja väestötietovirastolla olisi oikeus salassapitosäännösten estämättä ja maksutta saada kuolinpesän osakasrekisteristä luovutettujen tietojen käyttäjältä tietojen käytön ja suojauksen seurantaa ja valvontaa varten välttämättömiä tietoja. Säännös täydentäisi 28 §:n mukaista oikeutta vaatia tietyissä tilanteissa tietojen luovuttamista haettaessa selvityksiä siitä, miten luovutettujen tietojen käyttö ja suojaus on tarkoitus järjestää. Tiedonsaantioikeus olisi vain valvonnan suorittamiseksi välttämättömiin tietoaineistoihin.
Digi- ja väestötietoviraston määräämällä tarkastajalla olisi pykälän 2 momentin perusteella oikeus kuolinpesän osakasrekisterin tietojen käytön ja suojauksen valvomiseksi toimittaa tarkastus. Kuolinpesän osakasrekisteristä luovutettujen tietojen käyttäjän tiloissa tehtävä tarkastus voitaisiin toteuttaa vain välttämättömistä syistä. Ensisijaisesti Digi- ja väestötietoviraston ja tietojen käyttäjän olisi järjestettävä valvonta siten, että se voidaan hoitaa ilman tietojen käyttäjän tiloissa tehtävää tarkastusta. Täten tarkastus tulisi järjestää vain sellaisissa tapauksissa, joissa valvonnan toteuttamiseen ei olisi tosiasiallisesti käytettävissä enää muita tarkoitukseen soveltuvia keinoja.
Tarkastajalla olisi oikeus tutkia salassapitosäännösten estämättä kuolinpesän osakasrekisteristä luovutettujen tietojen käsittelyssä käytetyt laitteet ja ohjelmistot. Tarkastajalla ei olisi kuitenkaan perustuslain 10 §:n 1 momentissa säädetyn kotirauhaa koskevan perusoikeuden vuoksi oikeutta suorittaa tarkastusta pysyväisluonteiseen asumiseen käytettävissä tiloissa. Jos osakasrekisterin tietojen käyttäjän tietojen käsittelyyn käyttämät tekniset järjestelyt olisivat tällaisissa tiloissa, tietojen käyttäjän tulisi mahdollistaa Digi- ja väestötietoviraston valvonta muutoin tehokkaasti. Tarkastus olisi kuitenkin toteutettava niin, että siitä ei aiheutuisi tarkastuksen kohteelle tarpeettomasti haittaa eikä kustannuksia.
Tarkastajana voisi toimia vain virkamies. Digi- ja väestötietoviraston olisi tarkastusmenettelyssään noudatettava hallintolain 39 §:ää.
Pykälän 3 momentissa ehdotetaan säädettäväksi, että Digi- ja väestötietovirasto voisi tiedonsaanti- ja tarkastusoikeuden toteuttamisen tehosteeksi asettaa uhkasakon. Tavoitteena olisi, että uhkasakkomenettely tulisi käytännössä kysymykseen vain aivan poikkeuksellisissa tapauksissa kuten silloin, kun olisi ilmeistä, että tarkastus estettäisiin. Tiedonsaanti- ja tarkastusoikeus seurantaa ja valvontaa varten tulisi ensisijaisesti toteuttaa yhteisymmärryksessä sen kohteena olevan tahon kanssa. Uhkasakon määräämisessä noudatettaisiin uhkasakkolakia (1113/1990), johon 3 momentin säännöksessä viitattaisiin.
4 luku. Erinäiset säännökset
34 §.Muutoksenhaku. Pykälässä ehdotetaan säädettäväksi muutoksenhausta. Ehdotetun lain mukaiset oikeusturvakeinot rakentuisivat kaksitasoiselle menettelylle, jossa ensimmäisessä vaiheessa muutosta haettaisiin oikaisuvaatimuksella päätöksen tehneeltä viranomaiselta ja vasta toisessa vaiheessa asian voisi saada hallintotuomioistuimen käsiteltäväksi. Sääntelyn tavoitteena on vähentää hallintotuomioistuimiin menevien valitusten määrää. Koska rajoituksia oikaisuvaatimuksen tekemiseen tai muutoksenhakuoikeuteen ei ehdoteta, ei sääntely heikentäisi asianosaisten oikeusturvaa.
Pykälän 1 momentissa ehdotetaan säädettäväksi oikaisuvaatimuksesta. Oikaisua voisi hakea ehdotetun lain mukaiseen päätökseen. Päätöksellä tarkoitettaisiin kaikkia Digi- ja väestötietoviraston tämän lain perusteella tekemiä päätöksiä lukuun ottamatta niitä, joista on erikseen säädetty valituskielto. Sellaisiin päätöksiin, joihin oikaisuvaatimus tulee voida kohdistaa, luettaisiin muun muassa kuolinpesän osakasrekisterin perustietojen automaattinen muodostuminen sekä tiedon luovutusta ja kuolinpesän osakasrekisterin käytöstä perittävää maksua koskevat päätökset. Sen sijaan oikaisuvaatimusta ei olisi mahdollista tehdä kuolinpesän ilmoittajan 5 §:n 2 momentin perusteella ilmoittamiin tietoihin. Näistä tiedoista vastaa 8 §:n 2 momentin ja 11 §:n nojalla kuolinpesän ilmoittaja. Oikaisuvaatimusta koskevan menettelyn osalta momentissa olisi informatiivinen viittaus hallintolakiin.
Pykälän 2 momentti sisältäisi informatiivisen viittauksen oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annettuun lakiin (808/2019), jossa säädetään muutoksenhausta hallintotuomioistuimeen.
35 §.Maksut. Pykälässä ehdotetaan säädettäväksi tämän lain mukaisten suoritteiden maksuista. Pykälän 1 momentissa ehdotetaan säädettäväksi, että evankelis-luterilainen kirkko ja ortodoksinen kirkko voisivat periä maksun kuolinpesän osakasrekisteriin Digi- ja väestötietoviraston lisätieto- tai selvityspyynnön perusteella luovuttamistaan tiedoista. Kirkkolain 8 luvun 13 §:n mukaan tietojen luovuttamisesta perittävät maksut määrää evankelis-luterilaisen kirkon kirkkohallitus. Ortodoksisesta kirkosta annetun lain (985/2006) 74 §:n 2 momentin mukaan kirkonkirjoista luovutettavista tiedoista perittävät maksut määrää ortodoksisen kirkon kirkollishallitus. Digi- ja väestötietovirastolla olisi kuolinpesän osakasrekisteristä annettavan lain 6 §:n mukaan salassapitosäännösten estämättä oikeus saada Suomen evankelis-luterilaiselta kirkolta ja Suomen ortodoksiselta kirkolta välttämättömiä tietoja 5 §:ssä tarkoitettujen perittävän kuolinpesän osakkaita ja muita kuolinpesään liittyviä henkilöitä koskevien tietojen kokoamiseksi sekä näiden tietojen oikeellisuuden varmistamiseksi ja ylläpitämiseksi. Yleisimmin evankelis-luterilainen kirkko ja ortodoksinen kirkko luovuttaisivat tietoja kuolinpesän osakasrekisteriin, kun osakasrekisterin tietoja muodostettaisiin ensimmäistä kertaa. Kuolinpesän tietoja ensimmäistä kertaa kuolinpesän osakasrekisteriin muodostettaessa kuolleesta henkilöstä haettaisiin tietoja osakasrekisteriin väestötietojärjestelmästä. Näiden tietojen perusteella Digi- ja väestötietovirasto voisi todeta tietojen täydentämistarpeen ja lähettäisi lisätieto- tai selvityspyynnön evankelis-luterilaiselle kirkolle tai ortodoksiselle kirkolle tai molemmille kirkoille sekä tarvittaessa Kansallisarkistolle. Jos kuollut henkilö on ollut evankelis-luterilaisen tai ortodoksisen kirkon seurakunnan jäsen 15 vuotta täytettyään, täydennettäisiin kuolinpesän osakasrekisterin väestötietojärjestelmään perustuvia tietoja kirkollisista väestörekistereistä jäsenyysajalta saatavissa olevilla tiedoilla. Kuolinpesän osakasrekisterin tietoja ei kuitenkaan tarvitsisi täydentää kirkollisten väestörekisterien tiedoilla 1.10.1999 jälkeiseltä ajalta. Nykytilassa perunkirjoitusta varten säännönmukaisesti ja erikseen kultakin toimijalta tilattavia sukuselvityksiä ja virkatodistuksia ei enää tarvittaisi, vaan kuolinpesälle riittäisivät kuolinpesän osakasrekisteriin muodostuvat perustiedot. Erityisesti tilanteissa, joissa perunkirjoitusta varten tarvitaan sukuselvityksiä tai virkatodistuksia henkilöistä, joiden tietoja ei tallenneta kuolinpesän osakasrekisteriin, olisi näissä ja joissain muissakin erityistilanteissa yksittäiset virkatodistukset ja sukuselvitykset tilattava toimijoilta jatkossakin. Nämä tilaukset tehtäisiin ja maksettaisiin kuolinpesän palvelualustan ulkopuolisissa palvelukanavissa.
Digi- ja väestötietoviraston kirkolle osoittama lisätieto- tai selvityspyyntö ja siihen annettava vastaus muodostaisivat evankelis-luterilaiselle kirkolle ja ortodoksiselle kirkolle oikeuden periä palvelustaan maksu. Kuolinpesälle tai sen puolesta toimivalle syntyisi kuitenkin velvoite maksaa maksu palvelun tuottaneelle kirkolle vain siinä tapauksessa, että kuolinpesä päättäisi ottaa tästä kuolinpesästä kuolinpesän osakasrekisteriin tallennetut tiedot käyttöönsä joko kuolinpesän palvelualustalla tarjottavassa kuolinpesän osakasrekisterin sähköisen asioinnin palvelussa tai tilaamalla osakasrekisterin tiedot käyttöönsä kuolinpesän palvelualustan ulkopuolisessa palvelukanavassa. Tilanteissa, joissa evankelis-luterilainen kirkko tai ortodoksinen kirkko olisivat Digi- ja väestötietoviraston pyynnöstä luovuttaneet tietoja kuolinpesän osakasrekisteriin, mutta kuolinpesä ei olisi ottanut tietoja käyttöönsä, vastaisi Digi- ja väestötietovirasto kirkolle lisätieto- tai selvityspyynnön perusteella suoritettavasta maksusta.
Evankelis-luterilaisen kirkon ja ortodoksisen kirkon tietojen ilmoittamisesta kuolinpesän osakasrekisteriin perittävät maksut saisivat olla enintään palvelun tuottamisesta vastuussa olevalle kirkolle aiheutuvien kustannusten suuruiset. Tietojen luovuttamisesta tulisi näin ollen periä enintään palvelun tuottamisesta kyseiselle kirkolle aiheutuvia kokonaiskustannuksia eli omakustannusarvoa vastaava maksu. Kirkkojen perimien maksujen perusteiden tulisi olla samat kaikille niille kuolinpesille, joiden tietoja evankelis-luterilainen kirkko ja ortodoksinen kirkko luovuttaisivat kuolinpesän osakasrekisteriin. Omakustannusarvoa vastaava hinnoittelu ja samat maksujen perusteet ovat perusteltuja siksi, että evankelis-luterilainen kirkko ja ortodoksinen kirkko hoitavat yhteiskunnallista ja julkista lakisääteistä tehtävää luovuttaessaan tietoja kuolinpesän osakasrekisteriin kirkollisista väestörekistereistä. Evankelis-luterilaisen kirkon perimät maksut voisivat kuitenkin olla erisuuruiset kuin ortodoksisen kirkon riippuen erityisesti keskimääräisesti luovutettavan tiedon keräämiseen kyseisessä kirkossa tarvittavan työn määrästä ja tarvittavien palvelujen ostokustannuksista.
Pykälän 2 momentissa ehdotetaan säädettäväksi Digi- ja väestötietoviraston toimivallasta sopia evankelis-luterilaisen kirkon ja ortodoksisen kirkon kanssa kirkkojen maksujen perimiseen ja tilittämiseen liittyvien avustavien tehtävien hoitamisesta. Säännöksen mukaan Digi- ja väestötietovirasto voisi vastaanottaa evankelis-luterilaisen kirkon tai ortodoksisen kirkon kuolinpesän osakasrekisteriin luovuttamista tiedoista perittävät maksut ja välittää maksut ja kirjanpitoon tarvittavat maksutiedot tiedot luovuttaneelle kirkolle, jos siitä on Digi- ja väestötietoviraston ja tiedot luovuttaneen kirkon kanssa erikseen sovittu. Säännöksen tarkoituksena on osaltaan sujuvoittaa kuolinpesän asiointia, sillä kuolinpesän puolesta toimiva voisi tällöin yhdellä maksutapahtumalla maksaa sekä Digi- ja väestötietovirastolle maksettavan suoritemaksun kuolinpesän osakasrekisterin tiedoista että evankelis-luterilaisen kirkon ja ortodoksisen kirkon päättämät maksut kirkkojen kuolinpesän osakasrekisteriin luovuttamista tiedoista. Jos kuolinpesän puolesta toimiva olisi ottanut kuolinpesän palvelualustan käyttöönsä, maksaisi hän maksut kuolinpesän osakasrekisterin sähköisen asioinnin palvelussa, jonka toteutuksesta vastaisi muiden palvelualustalle toteutettavien osioiden tavoin Verohallinto. Jos maksujen perimisestä ja tilittämisestä ei Digi- ja väestötietoviraston ja jommankumman kirkon kanssa sovittaisi, joutuisi kyseinen kirkko perimään luovuttamistaan tiedoista maksun erikseen itse esimerkiksi lähettämällä laskun. Maksun perimistä varten tiedot luovuttanut kirkko tarvitsisi Digi- ja väestötietovirastolta tiedot kuolinpesän osakasrekisterin tiedot käyttöön ottaneista kuolinpesistä.
Maksujen perimiseen ja tilittämiseen liittyvät tehtävät eivät pitäisi sisällään julkisen vallan käyttöön liittyviä tehtäviä. Esimerkiksi oikaisuvaatimus kirkon määräämästä maksusta tehtäisiin edelleen suoraan maksun määränneelle kirkolle noudattaen kirkkolain ja ortodoksisesta kirkosta annetun lain säännöksiä.
Kansallisarkisto luovuttaisi kuolinpesän osakasrekisteriin tietoja henkilöistä, jotka ovat olleet ennen 31.12.1949 kirjoilla Neuvostoliitolle luovutetuilla alueilla. Kansallisarkisto perisi kuolinpesän osakasrekisteriin luovuttamistaan tiedoista maksun valtion maksuperustelain perusteella Digi- ja väestötietovirastolta. Asiasta ei olisi tarpeen säätää ehdotetussa laissa kuolinpesän osakasrekisteristä.
Pykälän 3 momentin mukaan tämän lain mukaisista Digi- ja väestötietoviraston ja Ahvenanmaan valtionviraston suoritteista perittävistä maksuista säädetään valtion maksuperustelaissa. Säännös olisi luonteeltaan informatiivinen.
36 §.Rikosoikeudelliset seuraamukset. Pykälässä ehdotetaan säädettäväksi informatiivisesta viittauksesta rikoslain 16 luvun 7 ja 8 §:ään ja perintökaaren 20 luvun 11 §:ään.
Rikosoikeudellinen laillisuusperiaate edellyttää, että tekojen tai laiminlyöntien rangaistavuudesta säädetään laissa. Vilpillinen toiminta kuolinpesän osakasrekisterin tietojen täydentämisessä tai muuttamisessa taikka vilpillisesti annettujen tietojen hyödyntämisessä voi toteuttaa usean eri rikoksen tunnusmerkistön. Kuolinpesän osakasrekisteriin liittyvästä vilpillisestä toiminnasta voi olla kyse esimerkiksi silloin, jos kuolinpesän ilmoittaja jättää ilmoittamatta kuolinpesän osakasrekisteriin sellaisen ulkomailla asuvan rintaperillisen, jonka olemassaolosta hän on tietoinen, tai kuolinpesän ilmoittajalla olevan tiedon siitä, että perittävä oli laatinut testamentin. Riippuen vilpillisen toiminnan tavasta ja luonteesta kyseeseen voi tulla esimerkiksi rikoslain 36 luvun 1 §:ssä säädetty petos.
Kuolinpesän osakasrekisteri olisi viranomaisen ylläpitämä rekisteri. Kuolinpesän osakasrekisterin tietojen vilpillisessä ilmoittamisessa ja annettujen tietojen hyödyntämisessä saattaisi siten tulla kyseeseen esimerkiksi rikoslain joku 16 luvussa säännellyistä rikoksista viranomaisia vastaan. Ehdotetussa pykälässä viitattaisiin erityisesti rikoslain 16 luvun 7 ja 8 §:ään. Rikoslain 16 luvun 7 §:ssä säädetään rekisterimerkintärikoksesta ja 8 §:ssä väärän todistuksen antamisesta viranomaiselle.
Kuolinpesän osakasrekisterin tiedot korvaisivat perukirjan osakasluettelon tilanteissa, joissa tietoja käytetään perukirjan osakasluettelon laatimiseen. Osakasrekisterin tiedot olisivat näissä tilanteissa osa perunkirjoituksessa laadittavaa perukirjaa. Jos kuolinpesän osakasrekisteriin vilpillisesti annettuja, muutettuja tai salattuja tietoja käytettäisiin perunkirjoituksessa, saattaisi siten tulla kyseeseen myös perintökaaren 20 luvun 11 §:ssä rangaistavaksi säädetty teko.
37 §.Asetuksenantovaltuus. Pykälässä ehdotetaan annettavaksi asetuksenantovaltuus tarkempien säännösten antamiseksi 6 ja 7 §:ssä säädetyn tiedonsaantioikeuden ja tietojen ilmoittamisvelvollisuuden toteuttamisesta ja sisällöstä. Asetuksenantovaltuus osoitettaisiin valtioneuvostolle.
5 luku. Voimaantulo ja siirtymäsäännökset
38 §.Voimaantulo ja siirtymäsäännös. Pykälässä ehdotetaan säädettäväksi lain voimaantulosta. Ehdotetun siirtymäsäännöksen mukaan lakia sovellettaisiin sellaisiin kuolinpesiin, joissa 4 §:n 1 momentissa tarkoitettu henkilö on kuollut tai tuomioistuimen päätöksellä julistettu kuolleeksi lain tultua voimaan. Kuolleeksijulistamisen osalta merkityksellinen olisi kuolleeksi julistamista koskevassa tuomioistuimen päätöksessä määrätty kuolinpäivä.
7.3
Perintö- ja lahjaverolaki
1 §. Pykälän 2 momenttiin tehtäisiin säädösviittaustarkistus lisäämällä siihen puuttuva perintökaaren säädösnumero.
6 §. Verovelvollisia koskevaan pykälään ehdotetaan muutoksia. Ehdotuksen tarkoituksena on nykyaikaistaa kieliasua sekä poistaa verotusmenettelyyn liittyvä seikka kirjallisen testamentin tai suullista testamenttia koskevan todistuksen esittämisestä perintöveroa määrättäessä.
Voimassa olevan pykälän mukaan perintöveroa määrättäessä on vero pantava perillisten suoritettavaksi siitä omaisuudesta, josta ei sitä ennen ole esitetty kirjallista testamenttia tai todistusta siitä, että omaisuudesta tehty suullinen testamentti on annettu perilliselle tiedoksi taikka että perilliset ovat sellaisen testamentin hyväksyneet. Siitä omaisuudesta, josta sellainen testamentti tai todistus on esitetty, pannaan vero testamentin saajan maksettavaksi.
Ehdotuksen mukaan säädettäisiin, että perilliset ovat velvollisia suorittamaan perintöveroa perinnöstään. Siitä omaisuudesta, josta on tehty kirjallinen testamentti taikka sellainen suullinen testamentti, joka on annettu perilliselle tiedoksi tai perilliset ovat suullisen testamentin hyväksyneet, perintöveroa on velvollinen suorittamaan testamentinsaaja. Perilliset ja testamentinsaajat olisivat edelleen itsenäisesti verovelvollisia ja perintövero määrätään kunkin verovelvollisen suoritettavaksi lukuun ottamatta 15 §:ssä säädettyä erityistilannetta yhteisesti saadusta testamentista.
Siitä, mitä testamentteja koskevia tietoja on annettava ja miten ne on annettava perintöverotusta varten, on menettelyllisenä kysymyksenä asianmukaisempaa säännellä osana perintöverotusta varten ilmoitettavia tietoja.
25 §. Pykälän säännökset perintöverotuksen ilmoittamisvelvollisuuden piirissä olevista tiedoista ja velvollisuudesta antaa perintöverotusta varten tarpeelliset tiedot yleisessä perintöveroilmoituksessa olisivat uusia. Voimassa olevan pykälän säännökset perukirjasta ja perinnönjakokirjasta perintöverotuksen perusteena kumottaisiin.
Nykyisestä perukirjaan perustuvasta perintöverotuksen toimittamisesta siirryttäisiin yleisen perintöveroilmoituksen perusteella toimitettavaan verotukseen. Ilmoittamisvelvollisuuden piirissä olevat tiedot olisi ilmoitettava yleisessä perintöveroilmoituksessa. Säännönmukaista perintöverotusta ei siten jatkossa toimitettaisi perukirjan, eikä liioin perinnönjakokirjan perusteella.
Perintö- ja lahjaverolakia koskevaan lakiehdotukseen sisältyvät säännökset ilmoittamisvelvollisuudesta ja veroilmoituksesta perustuvat lähtökohdiltaan verotusmenettelystä annetun lain 2 luvun säännöksiin, joita sovelletaan ilmoittamismenettelyyn tuloverotuksessa. Lakiehdotuksessa on kuitenkin otettu huomioon perintö- ja lahjaverotuksen erot tuloverotukseen nähden sekä perintöverotuksen erityispiirteistä johtuvat vaatimukset. Samoin lakiehdotus on sovitettu yhteen voimassa oleviin perintö- ja lahjaverolain 4 luvun menettelysäännöksiin, joita on vuosina 2016 ja 2018 uudistettu verotusmenettelyyn liittyvien uudistusten sekä vuonna 2023 automaattista päätöksentekoa koskevan uudistuksen yhteydessä.
Lain 25 §:ään ehdotetut perussäännökset ilmoittamisvelvollisuudesta edellyttäisivät perintö- ja lahjaverolain 4 lukuun myös säännöksiä veroilmoituksen muodosta ja antamistavasta ja ilmoittamisvelvollisuutta täydentäviä säännöksiä, samoin kuin niiden yhteensovittamista verotuksen toimittamista koskevien säännösten kanssa. Siltä osin kuin perintö- ja lahjaverolain säännöksissä viitataan täydentävästi verotusmenettelystä annetun lain säännöksiin, sovellettaisiin jatkossakin viimeksi mainittuja säännöksiä.
Perillisten ja testamentinsaajien velvollisuus suorittaa perintöveroa osuuksiensa mukaan kuolinpesän omaisuuden arvon perusteella alkaa pääsääntöisesti perinnönjättäjän kuolemasta. Jo vanhastaan perintöverotus on toimitettu laskennallisen jaon pohjalta. Välittömästi kuoleman jälkeen ilmoittamisvelvollisuuden täyttäminen ei jo tiedonpuutteidenkaan takia luonnollisesti ole realistinen mahdollisuus.
Yhdentekevää ei ole, minkä laatuista ja laajuista ilmoittamisvelvollisuuden piirissä olevan tiedon tulee olla ja milloin ilmoittamisvelvollisuus on täytettävä. Tyypillisesti perunkirjoituksessa kuolinpesän kokonaistilanne sekä sen laatuun ja laajuuteen liittyvät seikat ovat siinä määrin tiedossa, että kuolinpesän osakkaiden tiedossa ovat myös perintöverotuksessa tarpeelliset tiedot. Pääosa tiedoista merkitään nykyisin perukirjaan. Perintökaaressa tai perintö- ja lahjaverolaissa tietojen merkitsemiselle tai laadulliselle tasolle ei nykyisin kuitenkaan ole vahvistettu erityisempää rakennetta tai yksityiskohtaisempia laadullisia vaatimuksia tietojen esittämiselle.
Perintökaaren sääntelyssä kuolinpesän ilmoittaja antaa perunkirjoitusta varten tietoja, ja tämä on velvollinen valaehtoisesti vakuuttamaan antamiensa tietojen oikeellisuus ja ettei tämä ole tahallisesti jättänyt mitään ilmoittamatta. Myös osakkaan sekä eloonjääneen puolison on kehotuksesta annettava tietoja perunkirjoitusta varten. Uskotut miehet merkitsevät tiedot perukirjaan ja arvioivat pesän varat.
Perintökaaren sääntelyn lisäksi perintöverotusta varten on tarpeellista kuitenkin saada muitakin kuin perintökaaren mukaan perukirjaan merkittäviä tietoja. Lisäksi perintöverotusta varten tarpeelliset tiedot eivät välttämättä koske koko kuolinpesää. Esimerkiksi perintö- tai testamenttisaannosta suoritettavan ulkomaan veron hyvitysvaatimus tai sukupolvenvaihdoshuojennusta koskeva pyyntö vaikuttaa tyypillisesti yksittäisen verovelvollisen perintöverotukseen, ja niitä koskevat tiedot perustuvat tyypillisesti kyseiseltä verovelvolliselta saatuihin tietoihin.
Ilmoittamisvelvollisuuden määrittelyssä on myös huomioitava, että perintöverotus toimitetaan laskennallisen jaon pohjalta, mikä sisältää mahdollisuuden perintöverotuksen perusteiden muuttumisesta myöhemmin perunkirjoituksen toimittamisen jälkeen, esimerkiksi perinnöstä tai testamentista luopumisten, testamenttia koskevien riitaisuuksien tai muiden epäselvyyksien ratkeamisen taikka osituksessa tai perinnönjaossa tehtyjen ratkaisujen myötä. Niin ikään on mahdollista, että kuolinpesään ilmaantuu uusia varoja tai velkoja, joista perintökaaren mukaan on laadittava täydennys- tai oikaisukirja. Laskennalliseen jakoon perustuvalle perintöverotukselle on siten luonteenomaista, että perintöverotuksen perusteet voivat muuttua perintöverotuksen toimittamisen jälkeen. Toimitetun perintöverotuksen perusteiden muuttumisen huomioon ottamisesta säädetään perusteoikaisumenettelyä koskevassa perintö- ja lahjaverolain 38 ja 39 §:ssä.
Edellä mainitut näkökohdat huomioon ottaen yleisen perintöveroilmoituksen on perusteltua pohjautua perunkirjoituksessa tai muutoin ennen yleisen perintöveroilmoituksen antamista ilmenneisiin tietoihin. Samalla olisi otettava huomioon laskennalliseen jakoon perustuvaan perintöverotukseen liittyvä mahdollisuus perintöverotuksen perusteiden muuttumisesta kuolinpesän selvittämisen, osituksen tai perinnönjaon johdosta, sekä kuolinpesän ilmoittajan ja uskottujen miesten sekä kuolinpesän osakkaiden ja muiden verovelvollisten rooli yleisen perintöveroilmoituksen tietojen muodostamisessa. Perusteltuna voidaan pitää, että samalla tavoin kuin nykyisin perukirjan antamisen osalta, että kuolinpesän ilmoittajan olisi annettava yleinen perintöveroilmoitus Verohallinnolle perintöverotuksen toimittamista varten.
Ehdotetussa 1 momentissa säädettäisiin Verohallinnolle ilmoitettavista perintöverotusta varten tarpeellisista tiedoista. Momentissa ilmoittamisvelvollisuuden piirissä olevat tiedot määritettäisiin yksilöimällä keskeisimmät perintöverotuksessa tarpeelliset tietotyypit. Säädetty tietosisältö jakautuisi säännöksessä henkilö- ja oikeustietoihin, vara- ja velkatietoihin sekä varoihin tehtäviä lisäyksiä ja niistä tehtäviä vähennyksiä koskeviin tietoihin, samoin kuin verovelvolliselle tulevasta omaisuudesta tehtäviä vähennyksiä, veronhyvityksiä ja veronhuojennusta koskevia perusteita koskeviin tietoihin. Lisäksi olisi annettava myös muut perintöverotukseen vaikuttavat tiedot.
Ehdotetun 1 momentin 1 kohdan mukaan perintöverotusta varten olisi ilmoitettava tarpeelliset tiedot perinnönjättäjästä, eloonjääneestä ja ensiksi kuolleesta puolisosta, ja perinnönjättäjän perillisistä, testamentinsaajista ja muista edunsaajista. Lisäksi olisi annettava tiedot näiden henkilöiden sukulaisuudesta tai muusta suhteesta perinnönjättäjään.
Perinnönjättäjä viittaa vainajaan, jonka kuoleman johdosta annetaan perintöveroilmoitus. Tyypillisiä ovat kuitenkin tilanteet, esimerkiksi lesken kuollessa toteutumaton tasinkoetuoikeus, lesken kuolinpesän perintökaaren 3 luvun mukainen jako lesken perillisten ja ensiksi kuolleen puolison toissijaisten perillisten kesken tai keskinäisen omistusoikeustestamentin toissijaismääräykset, joissa omaisuuden katsotaan tulevan kahdelta perinnönjättäjältä. Kahden perinnönjättäjän tilanteet voivat aktualisoitua muissakin tilanteissa. Näissä tilanteissa tiedot saannoista kummaltakin perinnönjättäjältä ilmoitettaisiin lähtökohtaisesti samassa yleisessä perintöveroilmoituksessa myöhemmin kuolleen perinnönjättäjän jälkeen. Viime kädessä saannossa ensiksi kuolleelta perinnönjättäjältä on kyse verovelvollisuuden syntymisestä myöhemmin kuin tämän kuolinhetkellä, jolloin ensiksi kuolleen perinnönjättäjän jälkeiset tiedot olisi ilmoitettava henkilökohtaisessa perintöveroilmoituksessa 25 a §:n nojalla, jollei tietoja ole ilmoitettu yleisessä perintöveroilmoituksessa.
Puolisolla tarkoitetaan sekä ensiksi kuollutta että eloonjäänyttä puolisoa. Puolison käsite kattaisi tilanteesta riippuen myös puolison kuolinpesän. Niin ikään perinnönjättäjän puolisoita voi olla useita esimerkiksi silloin, jos leskeksi jäänyt perinnönjättäjä on ensiksi kuolleen puolison kuoleman jälkeen solminut uuden avioliiton, joka päättyy jommankumman puolison kuolemaan.
Säännöksessä mainittaisiin perinnönjättäjän perilliset, testamentinsaajat ja muun edunsaajat. Testamentinsaajilla tarkoitetaan yleis- tai erityisjälkisäädöksen nojalla omaisuutta, oikeuksia tai muita etuuksia saavia henkilöitä.
Muilla edunsaajilla tarkoitetaan henkilöitä, joita ei jollain muulla perusteella ole ilmoitettava 1 kohdan nojalla, mutta joiden oikeudet tai muut etuudet saattavat vaikuttaa perintöverotukseen. Esimerkiksi perinnönjättäjän 12 §:ssä tarkoitettu avopuoliso ja kihlakumppani voivat olla säännöksessä tarkoitettuja muita edunsaajia esimerkiksi, jos näiden ja kuolinpesän väliset suoritukset vaikuttavat perintöverotukseen. Luonnollisesti mainitut henkilöt voivat olla testamentinsaajia, jos heille on tuleva omaisuutta perinnönjättäjän testamentin nojalla.
Muu edunsaaja voi tarkoittaa myös esimerkiksi entistä puolisoa, jonka avioliitto perinnönjättäjän kanssa on päättynyt avioeroon ja jolla on avio-oikeuteen perustuvia vaatimuksia. Esimerkkinä mainittakoon myös 7 a §:ssä tarkoitetun vakuutuskorvauksen tai muun etuuden saaja, joiden saamia korvauksia ja muita etuuksia koskevat tiedot on ilmoitettava 5 kohdan nojalla.
Sukulaisuutta tai muuta suhdetta koskevat tiedot vaikuttavat tyypillisesti perintöosuuksien määräytymiseen perintökaaren tai muun sovellettavan siviilioikeudellisen sääntelyn mukaan ja henkilöiden jakamiseen veroluokkiin. Muu suhde on tarkoitettu laajaksi, ja se voi viitata esimerkiksi henkilöihin, joita ei katsota sukulaisiksi, sekä esimerkiksi kotimaisiin tai ulkomaisiin oikeushenkilöihin tai järjestelyihin.
Ehdotetun 1 momentin 2 kohdan mukaan perintöverotusta varten olisi ilmoitettava tarpeelliset tiedot 1 kohdassa tarkoitettujen henkilöiden avio-oikeuteen, perintöön ja testamenttiin perustuvista sekä muutoin perintöverotukseen vaikuttavista osuuksista, oikeuksista ja muista etuuksista.
Tiedot avio-oikeuden laajuudesta ja sisällöstä vaikuttavat perinnönjättäjän jäämistön laajuuteen ja siten perillisten ja testamentinsaajien osuuksiin. Avio-oikeutta koskevat kysymykset voivat tulla ajankohtaisiksi niin ensiksi kuolleen että eloonjääneen puolison kuoleman jälkeen. Lisäksi puolisoiden välisiin asetelmiin voi liittyä esimerkiksi toteutumattomaan tasinkoetuoikeuteen, testamentin toissijaismääräykseen tai lesken perintöoikeuteen liittyviä erityistilanteita, joissa perintö- tai testamenttisaanto katsotaan tulevan osittain ensiksi kuolleelta puolisolta lesken kuoltua.
Perintöön tai testamenttiin perustuvilla osuuksilla tarkoitetaan murto-osaisia, rahamääräisiä tai muulla perusteella määräytyviä osuuksia perinnönjättäjän jäämistöön. Erikseen mainittaisiin myös oikeudet ja muut etuudet, jotka eivät välttämättä suoraan edusta osuutta perinnönjättäjän jäämistöstä. Tällaisia voivat olla esimerkiksi testamenttiin perustuva nautinta- tai hallintaoikeus, eläke ja muunlaiset etuudet lain 2 §:n 2 momentissa.
Muutoin perintöverotukseen vaikuttava osuus, oikeus tai muu etuus käsittää erikseen mainitsemattomat tilanteet, jotka vaikuttavat perintöverotukseen. Esimerkiksi perintökaaren 3:1a mukainen lesken oikeus hallita yhteistä kotia olisi perintöverotukseen vaikuttava oikeus, joka otetaan huomioon arvostamisessa perintö- ja lahjaverolain 9 §:n 3 momentissa säädetyllä tavalla.
Ehdotetun 1 momentin 3 kohdan mukaan perintöverotusta varten olisi ilmoitettava tarpeelliset tiedot perinnönjättäjän kuolinpesän varoista, veloista ja muista kuolinpesän varoista tehtävistä vähennyksistä sekä niiden laadusta ja arvosta. Säännöksen piiriin kuuluvat kuolinpesän nettovarallisuuden laskemiseen tarpeelliset tiedot, joita koskevat aineelliset perussäännökset ovat lain 9 ja 10 §:ssä. Esimerkiksi lain 9 §:ssä säädetään muun ohella kuolinpesän omaisuuden arvostamisesta, kuolinpesän omaisuuden arvosta vähennettävistä hautaus- ja perunkirjoituskuluista ja veloista, samoin kuin omaisuuden arvosta vähennettävistä velvoitteista.
Ehdotetun 1 momentin 4 kohdan mukaan perintöverotusta varten olisi ilmoitettava tarpeelliset tiedot eloonjääneen puolison ja ensiksi kuolleen puolison varoista, veloista sekä niiden laadusta ja arvosta. On tilanteita, joissa puolison varoilla ja veloilla ei ole vaikutusta perintöverotuksen toimittamiseen perinnönjättäjän kuoleman johdosta, esimerkiksi jos molemman puolison avio-oikeus toisen puolison omaisuuteen on täysin poissuljettu puolisoiden välisen avioehtosopimuksen nojalla.
Ehdotetun 1 momentin 5 kohdan mukaan perintöverotusta varten olisi ilmoitettava tarpeelliset tiedot perintöveroa määrättäessä 16 §:n mukaan huomioon otettavista lahjojen laadusta, arvosta ja saajista sekä 7 a §:ssä tarkoitetuista etuuksien laadusta, määristä ja saajista. Kohta vastaa asiallisesti nykyistä perintö- ja lahjaverolain 28 §:n 2 momenttia.
Ehdotetun 1 momentin 6 kohdan mukaan perintöverotusta varten olisi ilmoitettava tarpeelliset tiedot verovelvolliselle tulevasta omaisuudesta tehtävien vähennysten, veronhyvitysten ja veronhuojennusten perusteista. Näillä tarkoitettaisiin verovelvollisen omaisuuteen kohdistuvia eriä, jotka pienentävät ainoastaan verovelvollisen perintöveron määrää. Tällaisia voivat olla esimerkiksi lain 4 §:n 3 momentissa tarkoitettu ulkomaan veron hyvitystä koskeva vaatimus ja 55 §:n sukupolvenvaihdoshuojennusta koskeva pyyntö.
Momentin 6 kohdan kannalta merkityksellistä olisi, että näiltä osin ilmoitetaan perusteet. Yleistä perintöveroilmoitusta varten kuolinpesän ilmoittajalla tai muilla verovelvollisilla ei olisi velvollisuutta tarkemmin tutkia verovelvollisen esittämien tietojen oikeellisuutta, vaan olennaista olisi, että yleisessä perintöveroilmoituksessa ilmoitetaan verovelvollisen esittämät tiedot vaatimusten perusteista. Tällä tavalla ilmoittamisvelvollisuuden laajuutta rajoitettaisiin siten, että tiedot olisi annettava sen mukaisina kuin verovelvollinen on ne esittänyt. Verovelvollisen itse vastaisi esittämiensä tietojen oikeellisuudesta.
Ehdotetun 1 momentin 7 kohdan mukaan perintöverotusta varten on ilmoitettava muutkin kuin 1–6 kohdassa tarkoitetut perintöverotukseen vaikuttavat tiedot. Säännös kattaisi momentissa erikseen mainitsemattomat tiedot sen rajoittamatta, mitä momentin 1–6 kohdassa säädetään.
Ehdotetun 2 momentin mukaan perintöverotusta varten tarpeelliset tiedot olisi ilmoitettava Verohallinnolle antamalla kehotuksetta perintöveroilmoitus kaikkien verovelvollisten osalta, eli laissa kutsuttu yleinen perintöveroilmoitus. Yleisessä perintöveroilmoituksessa tiedot olisi annettava sen mukaisina kuin ne ovat perunkirjoituksessa tai muutoin ennen yleisen perintöveroilmoituksen antamista ilmenneet.
Ehdotettujen säännösten taustalla on, että myös perintöverotusta varten tarpeelliset tiedot perustuisivat valtaosin perunkirjoitukseen, eikä ehdotetussa säännöksessä ole tarkoitus poiketa perintökaaren mukaisesta tehtävänjaosta tietojen muodostamisessa. Kuolinpesän ilmoittaja antaa perunkirjoitusta varten tietoja, ja tämä on velvollinen valaehtoisesti vakuuttamaan antamiensa tietojen oikeellisuus ja ettei tämä ole tahallisesti jättänyt mitään ilmoittamatta. Myös osakkaan sekä eloonjääneen puolison on kehotuksesta annettava tietoja perunkirjoitusta varten. Uskotut miehet merkitsevät tiedot perukirjaan ja arvioivat pesän varat.
On kuitenkin mahdollista, että muutoinkin ennen yleisen perintöveroilmoituksen antamista ilmenee perintöverotukseen vaikuttavia tietoja, jotka eivät ole ilmenneet perunkirjoituksessa. Veroilmoituksen antamisen määräajan puitteissa on mahdollista, että perunkirjoituksen jälkeen esimerkiksi luovutaan perinnöstä taikka esitetään lakiosavaatimus, ulkomaan veron hyvitysvaatimus tai veronhuojennusvaatimus yrityksen sukupolvenvaihdoksen yhteydessä. Tällaisten tilanteiden vuoksi yleisessä perintöveroilmoituksessa olisi ilmoitettava myös muut ennen perintöveroilmoituksen antamista ilmenneet tiedot.
Jo vanhastaan perintöverotuksen toimittamista ei ole jätetty riippuvaksi lopullisesta perinnönjaosta, vaan perintöverotus toimitetaan laskennallisen jaon pohjalta, ja perusteoikaisumenettelyssä otetaan huomioon laskennallisesta jaosta poikkeavat lopulliset ratkaisut. Joissain tilanteissa laskennallisen jaon mukainen tilanne voi kuitenkin jäädä jo perunkirjoituksessa siinä määrin epäselväksi, että asian selviäminen riippuu yleisen perintöveroilmoituksen antamisen jälkeisestä kuolinpesän selvittämisestä, osituksesta tai perinnönjaosta. Kyse on tyypillisesti kuolinpesän varallisuuteen tai henkilöiden perhevarallisuusoikeudelliseen asemaan liittyvistä erityistilanteista, jotka ovat riitaisia tai muutoin epäselviä ja joiden ratkaiseminen edellyttää kuolinpesän selvityksen, osituksen tai perinnönjaon kuluessa tehtäviä erityisiä toimenpiteitä. Esimerkkeinä käykööt puolisoiden varallisuuden sekoittuminen ja oikea omistaja, puolisoiden velkasuhteiden jakaantuminen, testamentin ja avioehtosopimuksen tulkintakysymykset ja ennakkoperinnöt. Mahdollisia ovat myös riitaisuudet ja muut epäselvyydet osakkaisiin tai kolmansiin nähden, esimerkiksi kuolinpesän varallisuuteen liittyvät saannonmoitekanteet tai kaupan virheeseen perustuvat kanteet.
Ehdotetussa 2 momentissa olisi edellä mainitusta syystä nimenomainen säännös ilmoittamisvelvollisuuteen vaikuttavan tiedon alhaisemman varmuusasteen merkityksestä. Ehdotuksen mukaan, jos jonkin epäselvän asian selviäminen riippuu myöhemmästä kuolinpesän selvittämisestä, osituksesta tai perinnönjaosta, olisi yleisessä perintöveroilmoituksessa ilmoitettava kuolinpesän selvityksen tilaan nähden perustellun käsityksen mukaiset tiedot asiasta. Ehdotuksella on tarkoitus säilyttää verotuskäytännössä jo vanhastaan sovellettu käytäntö perustellun käsityksen ilmoittamisesta laskennalliseen jakoon vaikuttavista epäselvyyksistä. Asiasta olisi nykyisestä poiketen asianmukaisempaa säätää laissa.
Säännös määrittää ilmoittamisvelvollisuuden sisältöä sellaisissa perunkirjoituksessa tai muutoin ennen perintöveroilmoituksen antamista ilmenneissä epäselvissä asioissa, joiden selviäminen riippuu kuolinpesän selvittämisestä, osituksesta tai perinnönjaosta. Yleisessä perintöveroilmoituksessa perintöverotuksessa tarpeelliset tiedot olisi ilmoitettava myös tällaisista epäselvistä asioista. Tällöin yleisessä perintöveroilmoituksessa olisi ilmoitettava asiasta kuolinpesän selvityksen tilaan nähden perustellun käsityksen mukaiset tiedot.
Kuolinpesän selvittämisestä riippuvat epäselvät asiat voivat käsittää erilaisia kuolinpesässä selvitettäviä tai oikeudenkäynneissä ratkaistavia asioita, jotka liittyvät kuolinpesän varallisuuteen tai henkilöiden perhevarallisuusoikeudelliseen asemaan ja joihin voidaan saada selko kuolinpesän selvityksessä. Osa epäselvistä asioista voivat olla osituksessa tai perinnönjaossa ratkaistavia asioita, minkä vuoksi säännöksessä todettaisiin myös, että epäselvä asia voisi riippua osituksesta tai perinnönjaosta. Ilmoittamisvelvollisuutta ei tällaisissa epäselvissä asioissa ole asetettava korkealle, vaan perustellun käsityksen mukaisten tietojen ilmoittaminen on tyypillisesti riittävää.
Ilmoittamisvelvollisuutta ei ole syytä asettaa korkealle myöskään siksi, että näissä tilanteissa on ilmoitettava erikseen lain 29 §:n 3 momentissa mukaisessa ilmoituksessa perintöveroilmoituksen muuttuneista tiedoista tai 38 §:n 3 momentin mukaisessa perusteoikaisuilmoituksessa perintöverotuksen perusteiden muuttumisesta perintöverotuksen toimittamisen jälkeen. Yleisen perintöveroilmoituksen antamisen jälkeen selvinneen epäselvän asian ilmoittaminen näissä tilanteissa ei lähtökohtaisesti ole ilmoitusvirhe yleisessä perintöveroilmoituksessa.
Säännös ei oikeuta antamaan väärää, epäselvää, puutteellista tai harhaanjohtavaa tietoa kuolinpesän selvityksen tilaan nähden epäselvissäkään asioissa. Ilmoitusvirheestä olisi kysymys esimerkiksi ilmoittamishetkellä selvästi tosiasioita vastaamattomasta tai muutoin kuolinpesän selvityksen tilaan nähden perustelemattomasta tietojen ilmoittamisesta tai tietojen ilmoittamatta jättämisestä. Ilmoitusvirheen sisältävän veroilmoituksen seuraamuksista säädetään veronkorotuksia ja myöhästymismaksua koskevissa säännöksissä.
Säännöksen suhteesta verojärjestelmän kokonaisuuteen todettakoon, että säännös ei esimerkiksi kavenna verotuksen oikaisun mahdollisuuksia verovelvollisen vahingoksi verotusmenettelystä annetun lain 56 §:n 3 momentissa tarkoitetuissa tilanteissa, joissa verotusta voidaan oikaista verovelvollisen vahingoksi uudelleenharkinnan kiellosta huolimatta. Säännös ei myöskään muuta laajentavasti verotusmenettelystä annetun lain 26 §:n 2 momentissa tarkoitetun verotuksen luottamuksensuojaperiaatteen soveltamisalaa tai -edellytyksiä.
Epäselvästä asiasta on pidettävä erillään omaisuuden arvostaminen, mihin säännöksellä ei ole tarkoitus vaikuttaa. Perintöverotusta varten omaisuus on ilmoitettava omaisuuden todennäköiseen luovutushintaan arvostettuna. Omaisuus arvostetaan perunkirjoituksessa uskottujen miesten toimesta, eli todennäköiseen luovutushintaan arvostaminen ei riipu myöhemmästä kuolinpesän selvittämisestä, osituksesta tai perinnönjaosta.
Ehdotetussa 3 momentissa säädettäisiin, että kuolinpesän ilmoittajalla ja uskotuilla miehillä sekä kuolinpesän osakkailla ja muilla verovelvollisilla ja näiden laillisilla edustajilla olisi yleistä perintöveroilmoitusta varten velvollisuus esittää tiedossaan olevat perintöverotuksessa tarpeelliset tiedot. Ehdotettu säännös edellyttäisi kuolinpesä ilmoittajaa ja uskottuja miehiä esittämään perintökaaren mukaisissa tehtävissään myös perintöverotusta varten tarpeellisia tietoja. Tältä osin ehdotetun 3 momentin sääntely täydentää perintökaaren 20 luvun 13 §:n nojalla perunkirjoitusta koskevaa perintökaaren 20 luvun 6 §:n sääntelyä.
Ehdotetun säännöksen nojalla myös kuolinpesän osakkailla ja muilla verovelvollisilla olisi velvollisuus esittää tiedossaan olevat perintöverotusta varten tarpeelliset tiedot. Velvollisuus koskisi niin perunkirjoituksessa kuin muutoin ennen yleisen perintöveroilmoituksen antamista ilmenneitä tietoja. Velvollisuus esittää perintöverotuksessa tarpeellisia tietoja on perusteltu etenkin siksi, että viime kädessä verovelvollisten vastuulle kuuluu huolehtia oikeamääräistä perintöveroa varten annettavan ilmoituksen oikeellisuudesta. Ehdotus olisi johdonmukainen myös ilmoittamisvelvollisuuden laiminlyöntejä koskevan veronkorotus- ja myöhästymismaksusääntelyn kanssa, jossa seuraamuksesta voi vapautua sellainen verovelvollinen, joka ei ole ollut ilmoittamisvelvollinen ja jonka ei voida katsoa ilmeisesti olleen tietoinen perukirjan, veroilmoituksen tai muun tiedon virheellisyydestä.
Ehdotetussa momentissa säädettäisiin myös, että kuolinpesän ilmoittaja antaisi Verohallinnolle yleisen perintöveroilmoituksen. Ehdotus vastaisi nykytilaa kuolinpesän ilmoittajan ollessa velvollinen antamaan perukirjan perintöverotuksen toimittamista varten. Ehdotus olisi johdonmukainen ilmoittamisvelvollisuuden laiminlyöntejä koskevan veronkorotus- ja myöhästymismaksusääntelyn kanssa, jossa ilmoittamisvelvolliselle voidaan kohdistaa perintö- ja lahjaverolaissa säädettyjä seuraamuksia.
25 a §. Ehdotettu pykälä olisi uusi. Pykälän 1 ja 2 momenttiin siirrettäisiin voimassa oleva 26 §:n 2 momentti muutettuna nykyisen ilmoittamismenettelyn säilyessä asiallisesti muuttumattomana. Pykälän 3 momenttiin siirrettäisiin voimassa oleva 26 §:n 3 momentti sanonnallisin täsmennyksin.
Pykälässä säädettäisiin ilmoittamisvelvollisuuden piiriin kuuluvista tiedoista silloin, kun perukirjaa ei ole laadittava perinnönjättäjän jälkeen, eli ns. ulkomaan kuolinpesissä, sekä silloin, kun verovelvollisuus alkaa perinnönjättäjän kuolinhetkeä myöhemmin eikä tietoja ole ilmoitettu yleisessä perintöveroilmoituksessa. Näissä tapauksissa verovelvollisen olisi nykyistä vastaavasti annettava veroilmoitus.
Ehdotetun 1 momentin mukaan verovelvollisen olisi ilmoitettava Verohallinnolle perintöverotusta varten tarpeelliset tiedot perinnönjättäjästä, verovelvollisesta ja tämän sukulaisuudesta tai muusta suhteesta perinnönjättäjään, verovelvolliselle tulevasta omaisuudesta ja sen veronalaisuudesta, laadusta ja arvosta sekä muut 25 §:n 1 momentin 5–7 kohdassa tarkoitetut perintöverotukseen vaikuttavat tiedot. Ilmoitettavat tiedot vastaavat asiallisesti nykytilaa.
Ehdotetun 2 momentin mukaan verovelvollisen olisi ilmoitettava perintöverotusta varten tarpeelliset tiedot antamalla kehotuksetta perintöveroilmoitus, eli laissa kutsuttu henkilökohtainen perintöveroilmoitus. Henkilökohtaisessa perintöveroilmoituksessa tiedot olisi annettava sen mukaisina kuin ne ovat ennen henkilökohtaisen perintöveroilmoituksen antamista ilmenneet. Menettely vastaa asiallisesti nykytilaa.
Ehdotettuun 3 momenttiin siirrettäisiin voimassa oleva 26 §:n 3 momentti. Säännöksen termi veroilmoitus muutettaisiin henkilökohtaiseksi perintöveroilmoitukseksi. Muutoin säännös säilyy muuttumattomana.
26 §. Pykälän 1 momentti kumottaisiin ja pykälän 2 ja 3 momentti siirrettäisiin muutettuina 25 a §:n sääntelyyn. Pykälässä säädettäisiin perinnönjättäjän kuolinpesälle luovutettavista sen käytettävissä olevalle kuolinpesän palvelualustalle tallennettavista tiedoista.
Pykälän tarkoituksena on saattaa perinnönjättäjän kuolinpesän palvelualustalle verotustietoja, joita perinnönjättäjän kuolinpesän osakkailla on asianosaisina tai verotustietojen julkisuudesta tai salassapidosta annetun lain 13 §:n nojalla oikeus saada. Tavoitteena on helpottaa asiointia toimittamalla etukäteen kuolinpesän palvelualustalle sellaisia Verohallinnolla olevia tietoja, joita tyypillisesti tarvitaan perintöveroilmoituksen ja perukirjan laatimisessa sekä muutoinkin pesänselvityksen yhteydessä. Ehdotus ei vaikuta asianosaisten tiedonsaantioikeuteen taikka oikeuteen saada tietoja verotustietojen julkisuudesta ja salassapidosta annetun lain 13 §:n nojalla, vaan ehdotetussa sääntelyssä olisi kyse tämän lisäksi tulevasta sääntelystä.
Ehdotetun 1 momentin mukaan Verohallinto luovuttaisi sillä olevia tietoja salassapitosäännösten estämättä perinnönjättäjän kuolinpesälle tallentamalla tietoja sen käytössä olevalle kuolinpesän palvelualustalle. Tietojen luovuttaminen tulisi siten kyseeseen niissä kuolinpesissä, joilla on käytössä kuolinpesän palvelualustasta annettavassa laissa tarkoitettu kuolinpesän palvelualusta. Tiedot tallennettaisiin ehdotetun momentin nojalla vain kuolinpesän palvelualustalle, eikä tietojen luovuttaminen riippuisi siitä, laaditaanko yleinen perintöveroilmoitus tai perukirja kuolinpesän palvelualustalla vai muulla tavoin. Perinnönjättäjän kuolinpesä voi käyttää palvelualustasta saamiaan tietoja muutoinkin pesänselvityksessä.
Momentin mukaan kuolinpesän palvelualustalle tallennettaisiin Verohallinnolla olevat perintöveroilmoituksen ja perukirjan laatimista varten tarpeelliset tiedot perinnönjättäjän kuolinpesän varoista, veloista ja muista 25 §:n 1 momentissa tarkoitetuista seikoista. Tietoja tallennettaisiin siltä osin kuin Verohallinnolla olisi hallussaan tällaisia tietoja. Momentissa säädettäisiin selvyyden vuoksi, että kuolinpesä saa kuolinpesän osakasrekisterin tiedot kuitenkin noudattaen, mitä siitä erikseen säädetään. Käytännössä kuolinpesän osakasrekisteristä tiedot saadaan kuolinpesän palvelualustalle siten kuin kuolinpesän osakasrekisteristä annettavassa laissa säädetään.
Ehdotetun 2 momentin mukaan Verohallinto luovuttaisi ja tallentaisi eloonjääneen puolison varoja ja velkoja tietoja kuolinpesän palvelualustalle vain tietyin edellytyksin. Verohallinto voisi salassapitosäännösten estämättä luovuttaa ja tallentaa kuolinpesän palvelualustalle Verohallinnolla olevat perintöveroilmoituksen ja perukirjan laatimista varten tarpeelliset tiedot eloonjääneen puolison varoista ja veloista vain, jos tämä pyytää luovuttamaan tiedot tai antaa tietojen luovuttamiseen nimenomaisen suostumuksensa.
Lesken tiedot ovat tarpeen perukirjassa perintökaaren 20 luvun 4 §:n 2 momentin nojalla avio-oikeudesta riippumatta. Myös yleisessä perintöveroilmoituksessa tiedot ovat tarpeen ilmoitettaessa perintöverotukseen vaikuttavia avio-oikeuden alaisia varoja ja velkoja koskevia tietoja. Eloonjääneen puolison varoja ja velkoja koskevissa tiedoissa on kyse häntä koskevista verotustiedoista, joita esimerkiksi kuolinpesän osakkaalla on verotustietojen julkisuudesta ja salassapidosta annetun lain 13 §:n 2 momentissa säädetysti oikeus saada pesänselvitystä varten.
Edellä todetusta huolimatta ei kuitenkaan ole tarkoituksenmukaista luovuttaa tietoja tallentamalla niitä kuolinpesän palvelualustalle ilman, että eloonjääneellä puolisolla on todellinen myötävaikutusmahdollisuus häntä koskevien tietojensa luovuttamiseen kuolinpesän palvelualustalle. Tämän vuoksi tietojen luovuttamisen edellytyksenä kuolinpesän palvelualustalle olisi, että eloonjääneen puoliso pyytää luovuttamaan tiedot tai antaa tietojen luovuttamiseen nimenomaisen suostumuksensa.
Suostumuksesta olisi käytävä ilmi sen vapaaehtoisuus ja nimenomaisuus sekä tietoisuus siitä, mihin tarkoitukseen tietoja voidaan käyttää. Nimenomaisuudella tarkoitettaisiin eloonjääneen puolison tietoisuutta siitä, että tiedot voidaan luovuttaa ja tallentaa perinnönjättäjän kuolinpesän palvelualustalle perintöveroilmoituksen ja perukirjan laatimista varten. Suostumuksen voisi peruuttaa ilmoittamalla siitä Verohallinnolle, mutta peruuttaminen ei kuitenkaan vaikuta suostumuksen aikana luovutettuihin tietoihin. Koska tietoja ei luovuteta muutoin kuin perintöveroilmoituksen ja perukirjan laatimista varten, ei suostumuksella olisi asiallista merkitystä enää sen jälkeen, kun ne on annettu Verohallinnolle. Selvyyden vuoksi säädettäisiin, että suostumus voidaan peruuttaa siihen saakka, kunnes perintöveroilmoitus ja perukirja on annettu Verohallinnolle.
Ehdotetun 3 momentin mukaan tiedot perintöverotusta varten katsotaan annetun yleisessä perintöveroilmoituksessa olevien tietojen mukaisena myös siltä osin kuin tiedot poikkeavat Verohallinnon luovuttamista kuolinpesän palvelualustalle tallennetuista tiedoista.
Pesänselvitys ei jatkossakaan ole viranomaistehtävä, eikä Verohallinnolla tai muillakaan viranomaisilla ole kattavia tietoja kuolinpesien kokonaistilanteesta. Kuolinpesän palvelualustalle tallennetut Verohallinnon luovuttamat tiedot eivät siten korvaa perunkirjoituksen tarvetta, vaan perunkirjoitus olisi edelleen keskeinen tietolähde perintöverotusta varten tarpeellisten tietojen selvittämiseksi. Tämän vuoksi yleisessä perintöveroilmoituksessa on annettava perintöverotuksessa tarpeelliset tiedot kokonaisuutena, eikä pelkästään korjattuja ja täydennettyjä tietoja. Säännös korostaisi sitä, etteivät tiedot muodosta esitäytettyä veroilmoitusta. Palvelualustalle tallennettujen tietojen on tarkoitus helpottaa asiointia, ei kaventaa ilmoittamisvelvollisuutta.
Ehdotetun 4 momentissa säädettäisiin, että Verohallinnolla antaisi tarkemmat määräykset Verohallinnolla olevien tietojen luovuttamisen ja tallentamisen ajankohdasta ja tavasta sekä niitä koskevasta muusta menettelystä. Määräyksenantovaltuus on tarpeen esimerkiksi tietojen luovuttamisen ja tallentamisen yhteensovittamiseksi yleisen perintöveroilmoituksen määräaikaan.
27 §. Pykälän 1 momenttia ehdotetaan muutettavaksi säätämällä lahjaverotuksessa ilmoittamisvelvollisuuden piirissä olevista tiedoista ja lahjansaajan velvollisuudesta antaa lahjaverotuksessa tarpeelliset tiedot lahjaveroilmoituksella. Pykälän 2 momenttia tarkennettaisiin.
Voimassa olevan pykälän mukaan lahjaverotuksen toimittamista varten on lahjansaajan annettava kehotuksetta lahjaveroilmoitus. Perintö- ja lahjaverolaissa ei ole nimenomaista säännöstä ilmoittamisvelvollisuuden sisällöstä lahjaverotuksessa. Perintö- ja lahjaverolain 28 §:n 3 momentissa on säädetty Verohallinnolle määräyksenantovaltuus antaa tarkemmat määräykset annettavista tiedoista, selvityksistä ja asiakirjoista sekä niiden antamistavasta.
Johdonmukaisuussyyt puoltavat perintöverotuksen ilmoittamisvelvollisuuden kaltaista sääntelyä ilmoittamisvelvollisuudesta lahjaverotuksessa. Lisäksi olisi asianmukaista, että myös lahjaverotuksen ilmoittamisvelvollisuuden perusteet ilmenisi nimenomaisesti perintö- ja lahjaverolaista. Koska lahjaverotukseen ei liity perintöverotusta vastaavia erityispiirteitä, olisi ehdotettu sääntely yksinkertaisempaa.
Ehdotetun 1 momentin 1 kohdan mukaan lahjansaajan olisi ilmoitettava Verohallinnolle lahjaverotusta varten tarpeelliset tiedot lahjanantajasta, lahjansaajasta ja tämän sukulaisuudesta tai muusta suhteesta lahjanantajaan. Momentin 2 kohdan mukaan Verohallinnolle olisi myös ilmoitettava tarpeelliset tiedot lahjansaajalle tulevasta omaisuudesta ja sen veronalaisuudesta, laadusta ja arvosta ja 3 kohdan mukaan tiedot lahjansaajalle tulevasta omaisuudesta tehtävien vähennysten, veronhyvitysten ja veronhuojennusten perusteista. Momentin 4 kohdan mukaan Verohallinnolle olisi ilmoitettava muutkin kuin 1–3 kohdassa tarkoitetut lahjaverotukseen vaikuttavat tiedot. Ehdotetun momentin mukainen ilmoittamisvelvollisuus käsittää nykyisin keskeisimmät lahjaveroilmoituksella annettavat tietotyypit. Ehdotus ei asiallisesti muuttaisi nykytilaa.
Ehdotetun 2 momentin mukaan lahjansaajan olisi ilmoitettava Verohallinnolle lahjaverotusta varten tarpeelliset tiedot antamalla kehotuksetta lahjaveroilmoitus. Lisäksi säädettäisiin, että jos lahjasta ei ole 19 §:n nojalla suoritettava veroa, lahjaveroilmoitusta ei anneta, ellei sitä erikseen vaadita. Ehdotus vastaa asiallisesti voimassa olevaa pykälää sanonnallisin tarkistuksin.
28 §. Pykälässä säädettäisiin veroilmoituksen muodosta ja antamistavasta sekä Verohallinnon määräyksenantovaltuudesta.
Ehdotetut säännökset olisivat osa ilmoittamisvelvollisuuden sääntelykokonaisuutta. Ilmoittamisvelvollisuus täytetään oikein, kun veroilmoituksessa ilmoitetaan oikeat ja riittävät tiedot ja veroilmoitus annetaan säädetyllä tavalla. Ilmoittamisvelvollisuutta ei katsota täytettävän oikein toimittamalla Verohallinnolle pelkästään perukirja.
Ehdotetun 1 momentin mukaan yleisessä perintöveroilmoituksessa ja sen liitteessä tai muussa ilmoituksessa olisi ilmoitettava 25 §:n 1 momentissa tarkoitetut tiedot ja niitä koskevat selvitykset ja asiakirjat. Yleisessä perintöveroilmoituksessa ilmoitettaisiin siten 25 §:n 1 momentissa tarkoitetut perintöverotusta varten tarpeelliset tiedot.
Momentissa tarkoitetut muut ilmoitukset voivat tarkoittaa perintöverotusta varten tarpeellisista tiedoista annettavia muita ilmoituksia, joita tyypillisesti verovelvollisen on annettava. Näitä ovat esimerkiksi 29 §:n 3 momentissa tarkoitettu ilmoitus ennen perintöverotuksen toimittamista muuttuneista perintöveroilmoituksen tiedoista, 38 §:n 3 momentissa tarkoitettu perusteoikaisuilmoitus toimitetun perintöverotuksen perusteiden muuttumisesta, 39 §:n 2 momentissa tarkoitettu ilmoitus purkavin ehdoin saadun omaisuuden luovuttamisesta ja 55 §:n 7 momentissa tarkoitettu ilmoitus sukupolvenvaihdoshuojennuksen kohteena olleen omaisuuden luovutuksesta. Muussa ilmoituksessa annettaisiin perintöverotukseen vaikuttavat tiedot tarvittavassa laajuudessa.
Momentin mukaan yleisessä perintöveroilmoituksessa olisi myös ilmoitettava perintöverotusta koskevia ilmoituksia ja tiedusteluja vastaanottava henkilö nykyistä vastaavasti. Ehdotuksessa ei kuitenkaan nykyistä vastaavasti edellytettäisi, että henkilön olisi oltava pesänhoitaja, vaan vastaanottavaksi henkilöksi voitaisiin joustavasti ilmoittaa muukin henkilö, kuten esimerkiksi kuolinpesän yhteyshenkilö tai muu kuolinpesän osakas.
Lisäksi momentissa säädettäisiin, että yleisessä perintöveroilmoituksessa on ilmoitettava myös kuolinpesän osakasrekisteriin tallennettavat tiedot kuolinpesän yhteyshenkilön nimestä ja henkilötunnuksesta, kuolinpesän osakasrekisterin perustietojen vakuuttamisesta oikeiksi niitä muuttamatta tai täydentämättä ja perunkirjoituksen toimittamisen päivämäärästä, jollei tietoja kuolinpesän osakasrekisteriin ole annettu kuolinpesän palvelualustaa käyttämällä. Sääntely on yhteydessä kuolinpesän osakasrekisteristä annetun lain 5 §:n 3 momentin 30 kohdan säännökseen, joka koskee mainittujen tietojen luovuttamista tallennettavaksi kuolinpesän osakasrekisteriin. Siltä osin kuin tietoja ei ilmoiteta, Verohallinto luovuttaa Digi- ja väestötietovirastolle vain saamansa tiedot.
Lisäksi momentissa säädettäisiin, että yleisen perintöveroilmoituksen saa antaa paperisena. Säännös koskee vain yleistä perintöveroilmoitusta ja erityissäännöksenä se syrjäyttäisi sähköistä ilmoittamista koskevan verotusmenettelystä annetun lain sääntelyn perintö- ja lahjaverolain 59 §:n nojalla.
Ehdotetussa 2 momentissa säädettäisiin ilmoittamisen muodosta ja antamistavasta verovelvollisen henkilökohtaisen perintöveroilmoituksen osalta. Säännös vastaisi olennaisilta osin 1 momentin ensimmäistä virkettä. Henkilökohtaisessa perintöveroilmoituksessa ilmoitettaisiin 25 a §:n 1 momentissa tarkoitetut perintöverotusta varten tarpeelliset tiedot. Muulla ilmoituksella viitataan samaan kuin edellä on todettu.
Ehdotetussa 3 momentissa säädettäisiin, että lahjaveroilmoituksessa ja sen liitteessä tai muussa ilmoituksessa olisi ilmoitettava 27 §:n 1 momentissa tarkoitetut lahjaverotuksessa tarpeelliset tiedot ja niitä koskevat selvitykset ja asiakirjat.
Ehdotetussa 4 momentissa säädettäisiin Verohallinnon määräyksenantovaltuudesta. Verohallinto vahvistaisi veroilmoituksessa käytettävät lomakkeet ja antaisi tarkemmat määräykset annettavista tiedoista, selvityksistä, asiakirjoista ja muista ilmoituksista sekä niiden antamistavasta. Momentin mukaan veroilmoitukseen ei liitetä tositteita, jollei Verohallinto verovalvontaan liittyvistä syistä toisin määrää.
Lisäksi Verohallinto voisi momentin nojalla antaa ilmoittamisvelvollisuutta rajoittavia määräyksiä, jos ilmoittamisvelvollisuus on veronalaisen omaisuuden laadun tai määrän vähäisyyden, verovalvonnan tarpeiden tai muun vastaavavan syyn vuoksi tarpeetonta. Säännös vastaa pääosin verotusmenettelystä annetun lain 13 §:n 2 momenttia, mutta siinä olisi tarkemmin kuvattu esimerkein, minkä syyn vuoksi ilmoittamisvelvollisuus on tarpeetonta.
Veronalaisen omaisuuden laadun tai määrän vähäisyys viittaisi omaisuuteen, jolla ei ole mainittavaa merkitystä veron määräämiselle. Myös verovalvonnan tarpeet muodostavat syyn ilmoittamisvelvollisuuden rajoittamiseksi esimerkiksi silloin, kun jonkin muun veron määräämiseen liittyvän seikan vuoksi kyse on vähämerkityksellisestä asiasta siten, että verovalvonnan kohdistaminen asiaan olisi tarpeetonta. Lisäksi säädettäisiin, että ilmoittamisvelvollisuutta voisi rajoittaa muun vastaavan syyn vuoksi.
28 b §. Ehdotettu pykälä olisi uusi. Pykälässä säädettäisiin velvollisuudesta pitää muistiinpanoja perintöverotukseen vaikuttavista muista kuin perintökaaren mukaan perukirjaan merkittävistä asioista.
Verotuksessa on tyypillistä, että veroilmoituksen perusteena olevista seikoista on pidettävä muistiinpanoja, jotta voidaan tarvittaessa jälkikäteen selvittää ilmoitetun tiedon peruste. Muistiinpanovelvollisuus perintöverotuksessa mahdollistaisi sen, että muista kuin perintökaaren mukaan perukirjaan merkittävistä perintöverotukseen vaikuttavista asioista tehdään muistiinpanoja, eli ilmoitettavasta asiasta säilytettäisiin riittävä aineisto myös silloin, kun aineistoa ei liitetä perukirjaan. Tällöin Verohallinto voi tarvittaessa pyytää ja verovelvollinen voi esittää muistiinpanot esimerkiksi tietyn asian valikoituessa Verohallinnon tutkittavaksi.
Perunkirjoituksessa ilmenevät tiedot, jotka perintökaaren mukaan on merkittävä perukirjaan, ovat tyypillisesti vara- ja velkatietoja, perhevarallisuusoikeudellista tilannetta koskevia tietoja ja tietoja erilaisista perhevarallisuusoikeudelliseen asemaan vaikuttavista ratkaisuista. Perukirjaan merkitään tyypillisesti myös kuolinpesään liittyviä riitaisia ja epäselviä asioita. Muistiinpanovelvollisuus ei koskisi tällaisia perukirjaan merkittäviä asioita.
On mahdollista, että perunkirjoituksen jälkeenkin selviää kuolinpesän varallisuuteen ja henkilöiden perhevarallisuusoikeudelliseen asemaan liittyviä asioita, jotka muuttavat tai muutoin vaikuttavat perintöverotuksen perusteisiin. Perukirjaan ei perintökaaren mukaan liioin ole merkittävä puhtaasti perintöverotukseen liittyviä asioita, esimerkiksi yritysten sukupolvenvaihdokseen liittyvään veronhuojennukseen ja ulkomaan veron hyvitykseen liittyviä asioita. Tällaiset asiat voivat koskea yksittäistä verovelvollista tai verovelvollisia yleensä.
Muistiinpanovelvollisuus ja niiden säilyttämisvelvollisuus liittyy ennen kaikkea perintöveroilmoituksen pohjalla olevan riittävän tietopohjan dokumentoinnin ja säilyttämisen tarpeeseen, jotta myös perukirjaan merkitsemättä jäävistä mutta perintöverotukseen vaikuttavista asioista säilytettäisiin kuolinpesässä riittävä aineisto. Myös ilmoittamisvelvollisten ja verovelvollisten oikeusturvan kannalta on olennaista, että voidaan tarvittaessa jälkikäteen osoittaa aineistosta, mihin tietoihin ja asiakirjoihin jokin ilmoitettu tieto perustuu.
Ehdotetun 1 momentin mukaan perintöverotuksen ilmoittamisvelvollisuutta varten on pidettävä sellaisia muistiinpanoja, joihin sisältyvät riittävästi eriteltyinä perintöverotuksessa tarvittavat muut kuin perintökaaren mukaan perukirjaan merkittävät tiedot.
Tyypillinen perintöverotukseen vaikuttava tieto, jota ei perintökaaren mukaan merkitä perukirjaan, on esimerkiksi yksittäiselle verovelvolliselle edullinen vaatimus, kuten ulkomaan veron hyvitystä tai sukupolvenvaihdoshuojennusta koskeva vaatimus, jonka esittäminen on vain verovelvollisen intressissä. Esimerkiksi ehdotetun 25 §:n 1 momentin 6 kohdan mukaan ilmoittamisvelvollisuus rajataan tietoihin, jotka verovelvollinen on esittänyt. Tällöin verovelvollisten esittämien seikkojen dokumentointi on perusteltua niin ilmoittamisvelvollisen kuin verovelvollisen oikeusturvan kannalta.
Esimerkiksi perintökaaren mukaan perukirjaan merkittävästä asiasta on perunkirjoituksessa todettu kuolinpesän varallisuuteen tai henkilöiden perhevarallisuusoikeudelliseen asemaan liittyvät asiat myös silloin, kun ne ovat epäselviä. Tällaisesta epäselvästä asiasta ei erikseen ole tarpeen pitää muistiinpanoja. Epäselvän asian asianmukainen merkitseminen perukirjaan on tosin perusteltua etenkin sitä silmällä pitäen, että epäselvästä asiasta on annettava kuolinpesän selvityksen tilaan nähden perustellun käsityksen mukaiset tiedot asiasta lain 25 §:n 2 momentin mukaisesti.
Olennaista on kuitenkin havaita, että muistiinpanovelvollisuus ei olisi ilmoittamisvelvollisuutta laajempi, vaan se rajoittuu perintöveroilmoituksessa ilmoitettujen tietojen perusteena oleviin seikkoihin. Muistiinpanovelvollisuus ei koskisi perintökaaren mukaan perukirjaan merkittäviä asioita. Muistiinpanovelvollisuus ei myöskään koskisi esimerkiksi verovelvollisen itsensä Verohallinnolle esittämiä vaatimuksia ja selvityksiä.
Momentin mukaan muistiinpanojen on perustuttava tietoihin 25 §:n 3 momentissa tarkoitetuilta henkilöiltä, asiakirjoihin ja tositteisiin. Jos jokin asia riittävästi selviää asiakirjasta tai tositteesta, ei asiasta ole tarpeen pitää erillistä muistiinpanoa.
Ehdotetun 2 momentin mukaan kuolinpesän osakkaiden olisi säilytettävä muistiinpanot, asiakirjat ja tositteet kymmenen vuotta verovuoden päättymistä seuraavan vuoden alusta. Säilyttämisvelvollisuus on perusteltua kohdistaa osakashallinnolle, kun otetaan huomioon, että yleinen perintöveroilmoitus annetaan kuolinpesästä kokonaisuutena. Kymmenen vuoden säilytysaika olisi perusteltu siihen nähden, että perintöverotus voidaan toimittaa sekä verotus toimittaa uudelleen kymmenen vuoden kuluessa verovelvollisuuden alkamisesta lain 31 ja 39 §:n mukaisesti. Jos verovelvollinen antaa henkilökohtaisen perintöveroilmoituksen, säilyttämisvelvollisuus kohdistuisi verovelvolliseen. Säilyttämisvelvollisuutta ei kuitenkaan ole siltä osin kuin ne on merkitty Verohallinnolle annettuun perukirjaan. Sääntelyllä ei siten estettäisi tekemästä muistiinpanoja perukirjaan.
Ehdotetun 3 momentin mukaan Verohallinto antaisi tarkemmat määräykset muistiinpanovelvollisuudesta ja muistiinpanoista. Verohallinto voi määräyksellään tarkemmin määrätä, mistä asioista ja minkälaisia muistiinpanoja on pidettävä. Niin ikään Verohallinto voi antaa tarkemmat määräykset muistiinpanojen, asiakirjojen ja tositteiden säilyttämisvelvollisuuden rajoittamisesta, jos säilyttämisvelvollisuus on ilmeisen tarpeetonta.
29 §. Pykälässä säädettäisiin perintöveroilmoituksen antamisen määräajasta sekä ennen perintöverotuksen toimittamista muuttuneiden perintöveroilmoituksen tietojen ilmoittamisesta.
Ehdotetun 1 momentin mukaan yleinen perintöveroilmoitus olisi annettava Verohallinnolle yhden kuukauden kuluessa perunkirjoituksen toimittamiselle säädetyn määräajan tai Verohallinnon perunkirjoituksen toimittamiselle myöntämän lisäajan päättymisestä. Verovelvollisten tasapuolisen kohtelun ja veronsaajan intressien kannalta ei ole perusteltua, että perintöveroilmoituksen antamisen määräaikaa olisi mahdollista lykätä laiminlyömällä perunkirjoituksen toimittaminen määräajassa. Ehdotetun muutoksen myötä perunkirjoituksen toimittamisen toteutunut ajankohta ei määrittäisi yleisen perintöveroilmoituksen antamisen määräaikaa.
On lisäksi huomattava, että tässä esityksessä perunkirjoituksen toimittamisen määräaikaa pidennetään kolmesta kuuteen kuukauteen, minkä lisäksi perunkirjoituksen toimittamiselle voidaan ennen määräajan päättymistä hakea Verohallinnolta pidennystä nykyistä vastaavalla tavalla. Näitä voidaan pitää asianmukaisena ja kohtuullisena keinona turvata riittävä mahdollisuus yleisen perintöveroilmoituksen antamiseksi määräajassa.
Ehdotus merkitsee, että yleinen perintöveroilmoitus on annettu myöhässä, jos se on annettu myöhemmin kuin seitsemän kuukauden kuluessa kuolemantapauksesta tai yhden kuukauden kuluessa perunkirjoituksen toimittamiselle myönnetyn lisäajan päättymisestä. Myöhästyneen veroilmoituksen seuraamuksista säädetään veronkorotuksia ja myöhästymismaksua koskevissa säännöksissä.
Ehdotetun 2 momentin säädettäisiin verovelvollisen velvollisuudesta antaa henkilökohtainen perintöveroilmoitus kuuden kuukauden kuluessa verovelvollisuuden alkamisesta. Määräaikaa pidennettäisiin siten nykyisestä kolmesta kuukaudesta kuuteen kuukauteen. Säännös koskisi nykyistä ulkomaisesta kuolinpesästä annettavaa veroilmoitusta, samoin kuin veroilmoitusta, jossa verovelvollisuus alkaa lain 7 §:ssä tarkoitetulla tavalla perinnönjättäjän kuolinhetkeä myöhemmin.
Nykyinen 2 momentti, jossa säädetään Verohallinnon mahdollisuudesta ilmoittaa käräjäoikeudelle perunkirjoituksen toimittamisen laiminlyönnistä, siirrettäisiin uuteen 29 a §:ään.
Ehdotetussa 3 momentissa säädettäisiin ennen perintöverotuksen toimittamista muuttuneiden perintöveroilmoituksen tietojen ilmoittamisesta. Ehdotus koskisi yleistä ja henkilökohtaista perintöveroilmoitusta. Ehdotuksen mukaan, jos ennen perintöverotuksen toimittamista perintöveroilmoituksen tiedot ovat muuttuneet, on se verovelvollinen, jonka perintöveron määrä nousisi, kolmen kuukauden kuluessa sanotusta syystä tiedon saatuaan velvollinen ilmoittamaan asiasta Verohallinnolle, jollei toinen kuolinpesän osakas tai muu verovelvollinen jo ole ilmoittanut asiasta.
Ehdotuksen taustalla on nimenomaisen säännöksen puuttuminen tilanteessa, jossa perintöveroilmoituksen antamisen jälkeen mutta ennen perintöverotuksen toimittamista perintöverotuksen perusteet muuttuvat, jos perintöverotus olisi ehditty toimittamaan. Lain 38 §:n 1 ja 2 momentissa säädetään nykyisin perintöverotuksen toimittamisen jälkeen kuolinpesään ilmaantuneiden uusien varojen tai velkojen ilmoittamisesta ja 3 momentissa perusteoikaisuilmoituksesta, jossa ilmoitetaan verotuksen toimittamisen jälkeen ilmenneestä muusta perintö- tai lahjaverotuksen perusteiden muuttumisesta. Näissä tilanteissa verotukseen tehdään muutoksia lähtökohtaisesti perusteoikaisuna. Perusteoikaisussa on kyse toimitetun verotuksen muuttamisesta verotuksen perusteiden muututtua.
Ehdotettu säännös olisi olennaisesti 38 §:n 3 momentin kääntöpuoli. Säännös kattaisi periaatteessa tilanteet, jotka kuuluisivat 38 §:n soveltamisalan piiriin, jos perintöverotus olisi ehditty toimittamaan ja se soveltuisi kuolinpesään ilmaantuvien uusien varojen tai velkojen ilmoittamiseen, samoin kuin muiden perintöveroilmoituksen tietojen muuttumiseen ennen perintöverotuksen toimittamista. Velvollinen tekemään ilmoituksen olisi verovelvollinen, jonka veron määrä nousisi. Riittävää kuitenkin olisi, että joku kuolinpesän osakkaista tai muu verovelvollinen tekee ilmoituksen, jolloin verovelvolliselta ei edellytetä ilmoituksen tekemistä.
Ilmoitukselle ei olisi erityisiä muotovaatimuksia. Kuitenkin käytännössä uusista varoista tai veloista tehtävä täydennys- tai oikaisukirja on annettava Verohallinnolle. Muissa tilanteissa ilmoituksen tulee hallintolain yleisten periaatteiden mukaisesti olla vähintään kirjallinen, jossa on ilmoitettu asia perusteineen. Tyypillisesti ilmoituksen liitteenä voi olla esimerkiksi perinnönjakokirja tai muu asiakirja, joka osoittaa perusteiden muuttumisen. Ilmoituksista voidaan tarvittaessa antaa tarkempia määräyksiä lain 28 §:n nojalla.
Ehdotettu säännös olisi menettelyllisesti joustava mahdollistaen myös tätä koskevien toiminnallisuuksien kehittämisen kuolinpesän palvelualustalla, esimerkiksi mahdollistamalla ilmoituksen antamisen kuolinpesän yhteyshenkilön tai muun osakkaan toimesta.
29 a §. Ehdotettu pykälä olisi uusi. Pykälässä säädettäisiin perukirjan antamisvelvollisuudesta ja Verohallinnon mahdollisuudesta ilmoittaa käräjäoikeudelle perunkirjoituksen toimittamisen laiminlyönnistä.
Ehdotetun 1 momentin mukaan perukirja olisi annettava yleisen perintöveroilmoituksen liitteenä.
Verohallinnon tehtävä on säilyttää perukirja perintökaaren 20 luvun 12 a §:n mukaan. Perukirja ei jatkossa ole perintöverotuksen peruste, eikä Verohallinto pääsääntöisesti tutki perukirjaa perintöverotusta toimitettaessa. Perukirjan liittäminen perintöveroilmoitukseen ei siten merkitse, että ilmoittamisvelvollisuus olisi mahdollista täyttää antamalla perukirjan samalla, kun perintöverotuksessa tarpeellisten tietojen ilmoittaminen perintöveroilmoituksessa laiminlyödään. Perintöverotus toimitettaisiin jatkossa lain 33 §:n 1 momentin mukaisesti perintöveroilmoituksen perusteella. Asioiden tutkimisvelvollisuuden laajuus määräytyisi voimassa olevan 2 momentin mukaan. Verohallinnolla on kuitenkin mahdollisuus tarvittaessa käyttää perukirjaa 33 §:n 2 momentin mukaisena muuna selvityksenä.
Ehdotettuun 2 momenttiin ehdotetaan säännöstä paperisen perukirjan osalta. Jos perukirjaa ei laadita kuolinpesän palvelualustalla, yleisessä perintöveroilmoituksessa käytettävät lomakkeet, asiakirjat ja liitteet saadaan ottaa perukirjan osaksi perukirjan vaatimusten täyttämiseksi siltä osin kuin ne sisältävät perintökaaren mukaan perukirjaan merkittävät tiedot ja siihen liitettävät liitteet. Ehdotettu säännös on informatiivinen, ja siinä tunnistetaan mahdollisuus hyödyntää lomakkeita molemmissa asiakirjoissa tilanteissa siltä osin kuin tietosisällöt vastaavat toisiaan. Niiden sisällyttäminen perukirjassa voisi toteutua esimerkiksi ilmoittamalla perukirjassa sen osaksi otetut lomakkeet ja asiakirjat. Sisällyttämiselle ei ole määrämuotoa, eikä sääntely estä tekemästä perukirjaa vapaamuotoisesti.
Nykyisin 29 §:n 2 momentissa säädetty Verohallinnon mahdollisuus ilmoittaa käräjäoikeudelle perunkirjoituksen toimittamisen laiminlyönnistä siirrettäisiin 29 a §:n 3 momentiksi.
30 §. Pykälään ehdotetaan sanonnallista tarkistusta siirryttäessä perintöverotuksessa perukirjasta yleiseen perintöveroilmoitukseen perintöverotuksen perusteena. Säännöksen termi veroilmoitus ehdotetaan muutettavaksi termillä lahjaveroilmoitus. Muilta osin säännös jäisi ennalleen.
32 §. Pykälä ehdotetaan jaettavaksi kahdeksi momentiksi sekä täsmennettäväksi.
Ehdotetussa 1 momentissa säädettäisiin velvollisuudesta antaa perintöverotusta varten pesää koskevia tietoja ja selvityksiä sekä esittämään pesää koskevia asiakirjoja Verohallinnon kehotuksesta pohjautuen nykyiseen säännökseen. Momentissa ehdotetaan muutettavaksi korvaamalla termi se, joka on ilmoittanut pesän, termillä kuolinpesän ilmoittaja. Momenttiin lisättäisiin perintöverotusta koskevia ilmoituksia ja tiedusteluja vastaanottava henkilö ja kuolinpesän yhteyshenkilö. Momentti koskisi perintöverotusta, ja siinä säädettäisiin säännöksessä tarkoitettujen henkilöiden velvollisuudesta Verohallinnon kehotuksesta antaa kaikki pesää koskevat tiedot ja selvitykset sekä esittämään tarkastettaviksi perukirjan, muut muistiinpanot ja kaikki muut pesää koskevat asiakirjat. Selvyyden vuoksi lisätään myös maininta muusta verovelvollisesta.
Ehdotetussa 2 momentissa säädettäisiin velvollisuudesta antaa lahjaverotusta varten kaikki lahjaa koskevat tiedot ja selvitykset sekä esittämään tarkastettaviksi kaikki lahjaa koskevat asiakirjat Verohallinnon kehotuksesta pohjautuen nykyiseen säännökseen. Säännöstä täsmennettäisiin sanonnallisesti.
33 §. Pykälän 1 momenttia ehdotetaan muutettavaksi siirryttäessä perukirjasta yleiseen perintöveroilmoitukseen perintöverotuksen perusteena.
Voimassa olevan 1 momentin mukaan verotus toimitetaan perukirjan, veroilmoituksen, lahjaveroilmoituksen, sivulliselta tiedonantovelvolliselta saatujen tietojen ja asiassa saadun muun selvityksen perusteella ottaen huomioon tasapuolisesti valtion ja verovelvollisen etu. Ehdotuksen mukaan säännöksen termi perukirja poistettaisiin. Momentissa tarkoitettu veroilmoitus käsittäisi perintöveroilmoituksen ja lahjaveroilmoituksen.
Pykälän 2 momentti jäisi ennalleen, ja sen mukaan Verohallinnon on tutkittava saamansa tiedot ja selvitykset tavalla, joka asian laatu, laajuus, verovelvollisten yhdenmukainen kohtelu ja verovalvonnan tarpeet huomioon ottaen on perusteltua. Säännös on vuodelta 2018 vastaten verotusmenettelystä annetun lain sääntelyä. Perintöverotukseen tehtävien muutosten johdosta säännös soveltuisi nykyistä paremmin perintöverotuksessa veroilmoitusperusteisessa menettelyssä.
Myös perintö- ja lahjaverolain jäljempänä olevat verotusmenettelyä koskevat säännökset on pääosin uudistettu verotusmenettelyä ja automaattista päätöksentekoa koskevien uudistusten yhteydessä. Näitä säännöksiä ehdotetaan pääsääntöisesti tarkistettavaksi perintöveroilmoitukseen siirtymisen johdosta säännösten asiasisältöä muuttamatta.
34 §. Arvioverotusta koskevasta pykälän poistettaisiin termi perukirja. Momentissa tarkoitettu veroilmoitus käsittäisi perintöveroilmoituksen ja lahjaveroilmoituksen.
35 §. Pykälästä poistettaisiin termi perukirja ja korvattaisiin termi arvioimalla termillä arvioverotuksella. Säännöksessä tarkoitettu veroilmoitus käsittäisi perintöveroilmoituksen ja lahjaveroilmoituksen. Säännöksessä säilytettäisiin maininnat ilmoittamisvelvollisesta ja pesänhoitajasta, joille on varattava tilaisuus antaa asiassa selvitys ennen verotuksen toimittamista, jos se on mahdollista, jos harkitaan verotuksen toimittamista arvioimalla tai muun olennaisen poikkeaman tekemistä veroilmoitukseen. Säännökseen lisättäisiin mahdollisuus tilaisuuden varaamisesta myös perintöverotusta koskevia ilmoituksia ja tiedusteluja vastaanottavalle henkilölle ja kuolinpesän yhteyshenkilölle.
Viittaus 26 ja 27 §:n mukaiseen ilmoittamisvelvolliseen muutettaisiin edellä ehdotettujen muutosten vuoksi viittaukseksi 25, 25 a ja 27 §:ään.
36 §. Veronkorotuksen määräämisen edellytyksiä koskevan pykälän 1–3 momenteista poistettaisiin termi perukirja. Momenteissa tarkoitettu veroilmoitus tarkoittaa käsittäisi perintöveroilmoituksen ja lahjaveroilmoituksen. Pykälän 2 momenttiin tehtäisiin myös sanonnallisia tarkistuksia puhumalla säännöksessä tiedosta velasta, vähennyksestä tai muusta verotuksessa verovelvollisen hyväksi vaikuttavasta tiedosta. Pykälän 3 momentin viittaus 26 §:n mukaiseen ilmoittamisvelvolliseen perintöverotuksessa muutettaisiin edellä ehdotettujen muutosten vuoksi viittaukseksi 25 ja 25 a §:ään.
36 a §. Pykälän 4 momentista poistettaisiin ylimääräisenä verotusmenettelystä annettua lakia koskevan säädösviittauksen säädösnumero. Pykälän 5 momentista poistettaisiin termi perukirja.
36 b §. Pykälän 1–3 ja 5 momenteista poistettaisiin termi perukirja. Momenteissa tarkoitettu veroilmoitus käsittäisi perintöveroilmoituksen ja lahjaveroilmoituksen. Pykälän 2 momenttiin tehtäisiin myös sanonnallisia tarkistuksia puhumalla säännöksessä tiedosta velasta, vähennyksestä tai muusta verotuksessa verovelvollisen hyväksi vaikuttavasta tiedosta.
Pykälän 4 momentti säilyisi muuttumattomana.
37 §. Pykälän 2 momenttiin lisättäisiin maininta perintöverotusta koskevia ilmoituksia ja tiedusteluja vastaanottavasta henkilöstä ja kuolinpesän yhteyshenkilöstä.
38 §. Täydennys- ja oikaisuperukirjaa, vastaavaa veroilmoitusta ja muuta perustemuutosta koskevaa ilmoitusta koskevan pykälän 2 momenttia ehdotetaan muutettavaksi. Pykälään lisättäisiin uusi 4 momentti.
Voimassa olevassa 1 momentissa säädetään nykyisin velvollisuudesta toimittaa kuolinpesään ilmaantuvista uusista varoista tai veloista perintökaaren 20 luvun 10 §:ssä tarkoitettu täydennys- tai oikaisukirja Verohallinnolle kuukauden kuluessa sen laatimisesta. Momenttia ei muutettaisi.
Jos perintövero on määrätty veroilmoituksen perusteella, on voimassa olevan 2 momentin nojalla sitä täydentävä veroilmoitus jätettävä Verohallinnolle kolmen kuukauden kuluessa siitä, kun uusia varoja on ilmaantunut kuolinpesään. Momenttia ehdotetaan tarkennettavaksi säännöksen sanamuotoa siten, että se koskee tilanteita, joissa perintöverotus toimitetaan henkilökohtaisen perintöveroilmoituksen nojalla. Ehdotus ei merkitse asiallista muutosta nykytilaan.
Voimassa olevan 3 momentin mukaan jos perintö- tai lahjaverotuksen perusteet ovat verotuksen toimittamisen jälkeen muutoin muuttuneet, on se verovelvollinen, jonka perintö- tai lahjaveron määrä nousisi, kolmen kuukauden kuluessa sanotusta syystä tiedon saatuaan velvollinen ilmoittamaan asiasta Verohallinnolle, jollei joku muu osakas tai lahjansaaja jo ole ilmoittanut asiasta. Momenttia ei muutettaisi.
Uudessa 4 momentissa ehdotetaan Verohallinnolle mahdollisuus antaa määräykset siitä, että 1 momentissa tarkoitetuissa tapauksissa perintöverotuksessa tarpeelliset tiedot uusista varoista tai veloista ja niitä koskevat selvitykset ja asiakirjat on annettava yleisessä perintöveroilmoituksella täydennys- ja oikaisukirjan antamiseksi säädetyssä määräajassa.
40 §. Pykälästä poistettaisiin ylimääräisenä verotusmenettelystä annettua lakia koskevan säädösviittauksen säädösnumero. Lisäksi viittaus verotusmenettelystä annettuun lakiin tehtäisiin nykyisen lainsäädäntökäytännön mukaiseksi. Viittaustekniikan muutos ei muuta nykytilaa.
41 a §. Ensimmäisen virkkeen viittaus verotusmenettelystä annettuun lakiin tehtäisiin nykyisen lainsäädäntökäytännön mukaiseksi. Viittaustekniikan muutos ei muuta nykytilaa. Toisen virkkeen viittaus 26 §:ssä tarkoitettuun ilmoittamisvelvolliseen perintöverotuksessa muutettaisiin edellä ehdotettujen muutosten vuoksi viittaukseksi 25 ja 25 a §:ään.
Voimaantulo. Pykälässä on tavanomainen voimaantulosäännös. Ehdotetun siirtymäsäännöksen mukaan, jos perintö- tai lahjaverovelvollisuus on alkanut ennen lain voimaantuloa, sovellettaisiin lain voimaan tullessa voimassa olleita säännöksiä.
Esityksessä ehdotettu sääntelyä yleisestä perintöveroilmoituksesta sekä siihen liittyviä muita perintöverotusta koskevia sääntelymuutoksia ilmoittamiseen ja verotuksen toimittamiseen sovellettaisiin siten lain voimaantulopäivän tai sen jälkeen tapahtuneisiin kuolintapauksiin. Ehdotettua sääntelyä henkilökohtaisesta perintöveroilmoituksesta sovellettaisiin sen alaan kuuluvissa tapauksissa, joissa perintöverovelvollisuus on alkanut lain voimaantulopäivänä tai sen jälkeen, myös sellaisissa tilanteissa, joissa perinnönjättäjä on kuollut ennen lain voimaantuloa, mutta perintöveroverovelvollisuus alkaa lain voimaantulopäivänä tai sen jälkeen. Esityksessä ehdotettavaa lahjaverotukseen liittyvää sääntelyä sovellettaisiin tapauksiin, joissa lahjaverovelvollisuus on alkanut lain voimaantulopäivänä tai sen jälkeen.
7.4
Laki hallinnon yhteisistä sähköisen asioinnin tukipalveluista
9 §. Palvelutuotannossa säännönmukaisesti hyödynnettävät tietolähteet. Pykälässä säädetään hallinnon yhteisten sähköisen asioinnin tukipalvelujen, jäljempänä tukipalvelut tuottamisessa säännönmukaisesti hyödynnettävistä tietolähteistä. Digi- ja väestötietovirastolla on oikeus sille tukipalvelulaissa säädettyjen tehtävien hoitamiseksi käsitellä säännöksessä mainittuihin tietojärjestelmiin ja rekistereihin sisältyviä säännöksessä lueteltuja tietoja siten kuin tietojen käsittelystä lain 3 luvussa säädetään. Henkilötietojen käsittelyn oikeusperusteena on tietosuoja-asetuksen 6 artiklan 1 kohdan c alakohdassa tarkoitettu rekisterinpitäjän lakisääteinen velvoite.
Pykälään ehdotetaan lisättäväksi uusi 6 kohta, jossa säädettäisiin Digi- ja väestötietoviraston oikeudesta käsitellä perustettavaksi ehdotetun kuolinpesän osakasrekisterin tietoja tukipalvelujen palvelutuotannossa. Kuolinpesän osakasrekisterin käyttötarkoituksena olisi mahdollistaa kuolinpesän osakkaita koskevan ajantasaisen tiedon saatavuus osakkaiden ja kolmansien etujen ja oikeuksien turvaamista sekä viranomaistoimintaa varten. Digi- ja väestötietovirasto voisi tukipalveluiden palvelutuotannossa käsitellä ensinnäkin perittävää, kuolinpesää, kuolinpesän osakkaita ja kuolinpesään hallintoon liittyviä muita henkilöitä koskevia tietoja. Kuolinpesän hallintoon liittyvillä muilla henkilöillä tarkoitettaisiin esimerkiksi kuolinpesän osakasrekisteristä annettavan lain 5 §:n 2 momentin 2 kohdan mukaista kuolinpesän ilmoittajaa ja 3 kohdan mukaista kuolinpesän yhteyshenkilöä. Kuolinpesän hallintoon liittyvillä muilla henkilöillä tarkoitettaisiin myös esimerkiksi 5 §:n 3 momentin 6 kohdan mukaista pesänselvittäjää ja 7 kohdan mukaista pesänhoitajaa. Toiseksi Digi- ja väestötietovirasto voisi käsitellä tietoja, joiden perusteella arvioidaan kuolinpesän osakasrekisterin tietojen luotettavuutta. Tällaisia tietoja olisivat esimerkiksi kuolinpesän osakasrekisteristä annettavan lain 11 §:n mukaisessa menettelyssä kuolinpesän osakasrekisteriin tallennettavat osakastietojen tarkastamista ja vakuutuksen antamista koskevat tiedot samoin kuin tieto perintökaaren 20 luvun 9 a ja ehdotettavan 9 d §:n mukaisesta osakastietojen vahvistamisesta.
Tukipalvelulain 3 §:n 6 kohdassa tarkoitetussa asiointivaltuuspalvelussa olisi tarpeen käsitellä näitä tietoja sekä lakisääteistä toimivaltaa koskevan tiedon tarjoamiseen että oikeustoimeen eli valtuutukseen tai muuhun tahdonilmaisuun perustuvaa toimivaltaa tai muuta tahdonilmaisua koskevan tiedon tarjoamiseen. Esimerkkinä näiden kuolinpesän osakasrekisteritietojen käsittelytarpeesta voidaan mainita pesän osakkaiden perintökaaren 18 luvun 2 §:n mukainen velvollisuus yhteisesti hallita pesän omaisuutta. Tämän vuoksi valtuutetun kelpoisuus edustaa kuolinpesää täytyy yhteishallinnossa perustua kaikkien kuolinpesän osakkaiden antamaan valtuutukseen. Osaa tiedoista, kuten kuolinpesän yhteyshenkilöä koskevia tietoja, olisi tarpeen käsitellä myös 3 §:n 7 kohdassa tarkoitetuissa viestinvälityspalvelussa.
7.5
Laki verotustietojen julkisuudesta ja salassapidosta
1 §.Lain soveltamisala. Pykälän 1 momenttiin ehdotetaan lisättäväksi selventävä säännös, jonka mukaan verotusasiakirjaa ja verotustietoja koskevia säännöksiä sovellettaisiin myös Verohallinnon säilyttämään perukirjaan ja siihen sisältyviin tietoihin.
Nykyisin perukirja on yksiselitteisesti verotusasiakirja eli verotusta varten Verohallinnolle annettu yksittäistä verovelvollista koskeva asiakirja. Jatkossa perukirja on annettava yleisen perintöveroilmoituksen liitteenä. Perukirjan tietoja voitaisiin käyttää perintöverotuksessa ja muussa verotuksessa muuna selvityksenä tarpeen vaatiessa esimerkiksi tietyn veroilmoitukselta ilmenevän asian valikoituessa verotuksen toimittamisen yhteydessä tarkemman selvittämisen kohteeksi. Verohallinto säilyttäisi jatkossakin perukirjan perintökaaren 20 luvun 12 a §:n mukaisesti. Verotustietojen julkisuudesta ja salassapidosta annetun lain mukaisesti Verohallinto voi luovuttaa nykyistä vastaavasti tietoja perukirjasta esimerkiksi lain 13 §:n mukaisesti.
Vaikka perukirjaa voidaan jatkossakin pitää verotusta varten annettuna yksittäistä verovelvollista koskevana asiakirjana, on kuitenkin perusteltua selvyyden vuoksi säätää, että perukirjaan ja sen sisältämiin tietoihin sovellettaisiin, mitä verotusasiakirjasta ja verotustiedoista säädetään. Lain soveltaminen perukirjaan esimerkiksi 13 §:n mukaisten tietoluovutusten osalta ja perukirjan käyttäminen kaikissa Verohallinnon tehtävissä lain 10 §:n nojalla olisi näin ollen selvää.
7.6
Laki verotusmenettelystä
18 §.Viranomaisen yleinen tiedonantovelvollisuus. Pykälän 1 momenttia muutettaisiin säätämällä, että Digi- ja väestötietoviraston sekä Ahvenanmaan maakunnassa Ahvenanmaan valtionviraston on toimitettava Verohallinnolle verotusta varten tarpeelliset kuolinpesän osakasrekisteriin sisältyvät tiedot. Tiedonsaantioikeus väestötietojärjestelmän osalta jäisi voimaan muuttumattomana.
Pykälän 4 momenttia täsmennettäisiin sanonnallisesti siten, että liikennevälineitä koskeva tiedonsaanti ilmenisi suoraan säännöksestä, eikä jäisi pelkästään voimassa olevan sanamuodon varaan, että kyse olisi tieliikenteeseen liittyvistä rekisterin tiedoista. Muutos olisi luonteeltaan selventävä.
7.7
Perintökaari
20 luku. Perunkirjoituksesta
1 §. Pykälää ehdotetaan muutettavaksi siten, että perunkirjoituksen toimittamista koskeva kolmen kuukauden määräaika pidennetään kuuteen kuukauteen. Muutos on tarpeen, jotta perunkirjoitukselle asetettava määräaika vastaisi sitä aikaa, joka perunkirjoituksen toimittamiseen tosiasiallisesti usein tarvitaan. Pykälää ehdotetaan muutettavaksi lisäksi siten, että viittaus asianomaiseen lääninverovirastoon ajantasaistetaan Verohallinnoksi.
2 §. Pykälän 1 ja 2 momenttiin ehdotetaan kielellisiä päivityksiä, jotka eivät muuta säännöksen sisältöä.
Pykälään ehdotetaan lisättäväksi uusi 3 momentti, jossa säädettäisiin kuolinpesän yhteyshenkilöstä. Kuolinpesän yhteyshenkilönä olisi tehtävään ilmoitettu osakas tai testamentin toimeenpanija. Jos kuolinpesään on määrätty perintökaaren 19 luvun 1 §:ssä tarkoitettu pesänselvittäjä tai perintökaaren 18 luvun 4 §:ssä tarkoitettu toimitsija, olisi tämä kuitenkin yhteyshenkilönä. Samalla tavoin kuin kuolinpesä voi antaa toimeksiannon perunkirjoituksen toimittamisesta kolmannelle, kuolinpesä voisi antaa valtuutuksen myös kuolinpesän yhteyshenkilönä toimimisesta. Kuolinpesän yhteyshenkilö ottaisi vastaan kuolinpesää koskevat tiedoksiannot, ilmoitukset ja tiedustelut. Ilmaisulla kuolinpesälle kohdistetut tiedoksiannot, ilmoitukset ja tiedustelut tarkoitetaan laaja-alaisesti kaikkia sellaisia yhteydenottoja, jotka on osoitettu kuolinpesälle riippumatta siitä, onko ne lähettänyt viranomainen vai yksityinen taho. Kuolinpesään voidaan olla yhteydessä esimerkiksi toimitettaessa sille osoitettuja päätöksiä, välipäätöksiä ja muita hallintotoimiin liittyviä asiakirjoja. Kyse voi olla myös kuolinpesälle toimitetuista kutsuista, ilmoituksista ja vapaamuotoisista kirjallisista tai suullisista yhteydenotoista.
Hallintolain 57 §:n 2 momentin nojalla tiedoksianto kuolinpesälle toimitetaan sille pesän osakkaalle, jonka hallussa pesä on, tai pesänhoitajalle. Jos kuolinpesä on usean osakkaan yhteisessä hallinnossa, tiedoksianto voidaan toimittaa yhdelle heistä. Osakkaan on ilmoitettava tiedoksisaannista muille pesän osakkaille.
Perintökaareen ehdotettava yhteyshenkilöä koskeva säännös saisi erityissäännöksenä etusijan hallintolain yleislain säännökseen nähden. Siten jos hallintolaissa tarkoitettu taho eli osakas, jonka hallussa pesä on, ei toimi kuolinpesän yhteyshenkilönä saisi perintökaareen ehdotettava yhteyshenkilöä koskeva säännös etusijan. Riskiä viranomaisen väärälle kuolinpesän osakkaalle antamasta tiedoksiannosta vähentää hallintolain säännös siitä, että osakkaan on ilmoitettava tiedoksisaannista muille pesän osakkaille. Siten hallintolakia perintökaareen ehdotettavan säännöksen sijasta soveltaneen viranomaisen tiedoksiannon tulisi saavuttaa myös kuolinpesän yhteyshenkilö.
Koska hallintolain säännös soveltuu vain julkishallinnollisiin toimijoihin, on kuolinpesän yhteyshenkilöstä tarpeen säätää perintökaaressa, jotta kuolinpesällä olisi yhteyshenkilö myös yksityisten tahojen yhteydenottoja varten.
On tavallista, että kuolinpesän osakkaat antavat valtakirjoja, joilla yhdelle osakkaista tai muulle henkilölle annetaan valtuudet hoitaa kuolinpesän asioita esimerkiksi finanssialan yhtiöissä. Kuolinpesän yhteyshenkilöä koskeva sääntely ei toisi tähän asiantilaan muutosta. Kuolinpesä voisi jatkossakin valtuuttaa yhden tai useamman tahon hoitamaan kuolinpesän asioita. Valtuutettu voisi ottaa vastaan valtuutuksen puitteissa myös kuolinpesää koskevat tiedoksiannot, ilmoitukset ja tiedustelut. Kuolinpesän yhteyshenkilön ja valtuutetun tehtävät voivat siis joissakin kuolinpesissä olla ainakin osittain päällekkäiset. Erona valtuutetulla ja kuolinpesän yhteyshenkilöllä olisi kuitenkin se, että kuolinpesän yhteyshenkilö olisi jokaisessa kuolinpesässä. Yhteyshenkilön tiedot olisivat myös saatavilla kuolinpesän osakasrekisteristä heti, kun ne on sinne ilmoitettu. Kuolinpesän yhteyshenkilön tehtävänä olisi nimenomaan tiedoksiantojen, ilmoitusten ja tiedustelujen vastaan ottaminen, kun taas valtuutetun osalta tällainen tehtävä voi olla vain siltä osin kuin hänet on tällaiseen tehtävään valtuutettu.
2 a §. Ehdotettu pykälä olisi uusi. Pykälässä ehdotetaan säädettäväksi perunkirjoituksen järjestämisestä ja siihen osallistumisesta tietoliikenneyhteyden ja teknisen apuvälineen avulla. Tietoliikenneyhteyden ja teknisen apuvälineen avulla perunkirjoitukseen osallistuminen tarkoittaisi osallistumista etäyhteydellä fyysisen kokouspaikan sijasta. Pykälä selkeyttäisi oikeustilaa perunkirjoituksen järjestämisestä ja siihen osallistumisesta etäyhteydellä. Säännöksen nojalla perunkirjoituksen voisi järjestää ja siihen voisi osallistua joko fyysisessä kokouspaikassa tai etäyhteyden avulla. Ehtona olisi, että perunkirjoitukseen etäyhteyden avulla osallistuvalle mahdollistettaisiin täysimääräisesti ja ajantasaisesti vastaavat oikeudet kuin fyysisessä kokouspaikassa perunkirjoitukseen osallistuvalla on.
Pykälän 1 momentissa ehdotetaan säädettäväksi, että perunkirjoitus olisi mahdollista toimittaa fyysisen kokouspaikan lisäksi myös etäyhteyden avulla tai näiden yhdistelmänä siten, että fyysiseen kokoukseen voisi osallistua myös etäyhteydellä. Ehtona etäosallistumisen järjestämiselle olisi, että etäyhteyden avulla perunkirjoitukseen osallistuva kuolinpesän osakas ja muu perintökaaren 20 luvun 2 §:n 2 momentissa tarkoitettu henkilö voisi käyttää täysimääräisesti ja ajantasaisesti kaikkia osallistumisoikeuksiaan kokouksen aikana. Sääntelyn tarkoituksena on taata perunkirjoitukseen osallistuvalle yhtäläiset oikeudet riippumatta siitä, osallistuuko hän tilaisuuteen kokouspaikassa vai etäyhteyden avulla. Täysimääräisyydellä ja ajantasaisuudella tarkoitettaisiin sitä, ettei perunkirjoitukseen etäyhteyden avulla osallistuva henkilö olisi huonommassa asemassa kuin fyysisessä kokouspaikalla perunkirjoitukseen osallistuva henkilö. Tällaista oikeuksien täysimääräistä ja ajantasaista toteuttamista olisi esimerkiksi se, että perunkirjoitukseen etänä osallistuva voisi suullisesti ilmaista näkemyksensä perunkirjoituksen aikana esitetyistä seikoista sekä se, että mahdolliset toimintahäiriöt sähköisessä osallistumisessa otettaisiin huomioon perunkirjoituksen toimittamisessa. Sääntely olisi ulotettava kuolinpesän osakkaan lisäksi perintökaaren 20 luvun 2 §:n 2 momentissa tarkoitettuihin henkilöihin.
Pykälän 2 momentissa ehdotetaan säädettäväksi, että annettaessa ilmoitus perunkirjoituksesta on samalla annettava tieto ensimmäisessä momentissa tarkoitetusta osallistumismahdollisuudesta ja sen käyttämisen edellytyksistä sekä osallistumisen teknisestä toteutuksesta ja siinä noudatettavasta menettelystä. Momentin tarkoituksena on turvata perunkirjoitukseen osallistuvalle tieto siitä, missä ja miten hän voi osallistua perunkirjoitukseen.
3 §. Pykälän 1 momenttia ehdotetaan muutettavaksi siten, että siitä poistetaan velvoite merkitä perukirjaan vainajan ammatti ja syntymäpäivä, osakkaiden ja muiden 2 §:n 2 momentissa tarkoitettujen henkilöiden kotipaikat sekä alaikäisten osalta heidän syntymäpäivänsä. Näiden sijaan momenttiin ehdotetaan lisättäväksi vainajan sekä osakkaiden ja muiden 2 §:n 2 momentissa tarkoitettujen henkilöiden henkilötunnukset. Vainajan ammattia koskeva tietovaatimus on vanhentunut. Säännöksestä puuttuu lisäksi maininta henkilötunnuksesta, jota nykyisin tosiasiallisesti käytetään henkilön yksilöintiä varten. Henkilötunnuksen lisääminen tekee tarpeettomaksi erillisen tiedon syntymäajasta. Kotipaikkaa koskeva ilmaisu ehdotetaan muutettavaksi kotikunnaksi, josta säädetään kotikuntalaissa (201/1994).
Ensimmäiseen momenttiin ehdotetaan myös lisättäväksi säännös siitä, että perukirjaan merkitään osakkaan syntymäaika, asuinvaltio sekä mahdollinen hänen asuinvaltiossaan käytettävä henkilötunniste tapauksissa, joissa perukirjaan merkittävällä henkilöllä ei ole suomalaista henkilötunnusta. Muutoksen tavoitteena on, että perukirjaan merkittäisiin mahdollisimman tarkat tiedot, joilla voidaan yksilöidä henkilöt, joilla ei ole suomalaista henkilötunnusta. Yrityksen osalta ehdotetaan merkittäväksi yrityksen kotipaikka ja mahdollinen yritystunnus. Momenttiin ehdotetaan myös lisättäväksi, että perukirjassa olisi ilmoitettava kuolinpesän yhteyshenkilön nimi, henkilötunnus ja yhteystiedot.
Pykälän 2 momenttiin ehdotetaan kielellisiä päivityksiä, jotka eivät muuta säännöksen sisältöä.
5 §. Pykälää ehdotetaan muutettavaksi siten, että siihen lisätään mahdollisuus kuolinpesän osakasrekisterin tietojen hyödyntämiseen. Muutoksella mahdollistettaisiin kuolinpesän osakaspiirin osoittaminen kuolinpesän osakasrekisterin sisältämillä tiedoilla samalla, kun säilytettäisiin mahdollisuus osakaspiirin osoittamiseksi esimerkiksi ulkomaisesta väestötietojärjestelmästä saatavilla otteilla. Pykälään ehdotetaan lisäksi kielellisiä päivityksiä, jotka eivät muuta säännöksen sisältöä.
6 §. Pykälän 1 ja 2 momenttiin ehdotetaan kielellisiä päivityksiä, jotka eivät muuta säännöksen sisältöä. Pykälän 3 momenttia ei ehdoteta muutettavaksi.
Pykälään ehdotetaan lisättäväksi uusi 4 momentti, joka mahdollistaa kuolinpesän ilmoittajan valaehtoisen vakuutuksen ja uskottujen miesten todistuksen antamisen sähköisesti. Valaehtoisen vakuutuksen ja todistuksen antaminen sähköisesti olisi vaihtoehto perinteiselle paperiseen perukirjaan tehtävälle valaehtoiselle vakuutukselle ja todistukselle. Tavoitteena on lisätä mahdollisuutta hyödyntää tietotekniikan tarjoamia keinoja, joilla voidaan helpottaa perukirjan tekemistä.
Kuolinpesän palvelualustalla annettavan sähköisen vakuutuksen ja todistuksen osalta pykälässä olisi informatiivinen viittaus kuolinpesän palvelualustasta annetun lain ( / ) 4 §:ään. Vakuutus ja todistus olisi mahdollista antaa myös muualla kuin kuolinpesän palvelualustalla. Tällöin edellytyksenä olisi se, että vakuutus ja todistus annettaisiin käyttäen sähköisestä tunnistamisesta ja sähköisiin transaktioihin liittyvistä luottamuspalveluista sisämarkkinoilla ja direktiivin 1999/93/EY kumoamisesta annetussa Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EU) N:o 910/2014 tarkoitettua kehittynyttä sähköistä allekirjoitusta. Kehittynyt sähköinen allekirjoitus määritellään eIDAS-muutosasetuksen 3 artiklan 11 kohdassa sähköisenä allekirjoituksena, joka täyttää asetuksen 26 artiklan vaatimukset. Hyväksytty sähköinen allekirjoitus taas määritellään eIDAS-muutosasetuksen 3 artiklan 12 kohdassa kehittyneeksi sähköiseksi allekirjoitukseksi, joka on luotu hyväksytyllä sähköisen allekirjoituksen luontivälineellä ja joka perustuu sähköisten allekirjoitusten hyväksyttyyn varmenteeseen. Ehdotetun säännöksen vaatimus voitaisiin siten täyttää myös hyväksytyllä sähköisellä allekirjoituksella. Mainittu eIDAS-muutosasetus asettaa erityisesti hyväksytyille luottamuspalvelun tarjoajille ja hyväksytyille luottamuspalveluille vaatimuksia, joiden tarkoitus on lisätä niiden luotettavuutta. Kehittynyttä tai hyväksyttyä sähköistä allekirjoitusta käytettäessä voitaisiin taata perukirjan eheys, sillä perukirjan mahdollinen myöhempi muuttaminen voitaisiin näitä allekirjoituksia käytettäessä havaita. Kehittynyttä tai hyväksyttyä allekirjoitusta käytettäessä voitaisiin varmistua myös tehdyn vakuutuksen tai todistuksen liittämisestä oikeaan perukirjaan.
7 §. Pykälä ehdotetaan kumottavaksi vanhentuneena. Erillisiä perunkirjoituksia ei viranomaistietojen mukaan toimiteta enää nykyisin tilanteissa, joissa omaisuutta sijaitsee usealla eri paikkakunnalla. Tätä koskeva säännös on näin ollen tarpeeton.
8 §. Pykälää ehdotetaan muutettavaksi siten, että viittaus asianomaiseen lääninverovirastoon ajantasaistetaan Verohallinnoksi. Pykälään ehdotetaan lisäksi kielellisiä päivityksiä, jotka eivät muuta säännöksen sisältöä.
9 §. Pykälää ehdotetaan muutettavaksi siten, että viittaus asianomaiseen lääninverovirastoon ajantasaistetaan Verohallinnoksi.
9 a §. Pykälän 1 momenttia ehdotetaan muutettavaksi siten, että Digi- ja väestötietovirasto tai Ahvenanmaan maakunnassa Ahvenanmaan valtionvirasto voi hakemuksesta vahvistaa, että kaikki kuolinpesän osakkaat ja perittävän aviopuoliso on merkitty kuolinpesän osakasrekisteriin tai perukirjan osakasluetteloon. Kuolinpesän osakasrekisteriä koskevalla lisäyksellä mahdollistettaisiin se, että vahvistamismerkintää voisi hakea perukirjan osakasluetteloon merkittyjen tietojen ohella myös kuolinpesän osakasrekisterissä annetuille tiedoille. Muutos tarkoittaisi, että vahvistamismahdollisuus olisi käytettävissä myös silloin, kun kuolinpesä haluaa asioida sähköisesti. Momenttia ehdotetaan muutettavaksi myös niin, että vahvistamisen edellytyksenä olisi Suomessa sijaitsevan kotikunnan lisäksi se, että perittävän aviovarallisuussuhteisiin ja perimykseen sovelletaan Suomen lakia. Muutos on tarpeen, koska Suomen viranomaisten asiantuntemus lähtökohtaisesti rajoittuu vain Suomen lain sisältöön. Kansainvälisiin perintöasioihin sovelletaan EU:n perintöasetusta ((EU) N:o 650/2012). Näissä tilanteissa voi olla mahdollista pyytää niin sanottua eurooppalaista perintötodistusta, jota koskevasta menettelystä säädetään perintöasioista annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen soveltamisesta annetussa laissa (682/2015). Momenttiin ehdotetaan myös kuolinpesän ilmoittajan lisäämistä tahoksi, joka voi hakea osakastietojen vahvistamista. Muutosta ehdotetaan, koska kuolinpesän ilmoittajalla voi olla tarve saada kuolinpesän osakasrekisterissä tai perukirjan osakasluettelossa olevat osakastiedot vahvistettua. Lisäys olisi tarpeellinen, sillä kuolinpesän ilmoittaja ei ole kaikissa kuolinpesissä pesän osakas. Momenttiin ehdotetaan tehtäväksi myös kielellinen tarkastus, joka ei muuta pykälän asiallista sisältöä.
Pykälän 2 momenttia ehdotetaan muutettavaksi lisäämällä siihen säännös, jonka mukaan kuolinpesän osakastietoja ei saisi vahvistaa ennen kuin perunkirjoitus on toimitettu. Osakastiedot on tarkoituksenmukaista vahvistaa perunkirjoituksen toimittamisen jälkeen, koska kuolinpesän osakastiedot on selvitettävä perunkirjoitukseen mennessä. Säännökseen ehdotetaan myös lisättäväksi, ettei osakastietoja saisi vahvistaa, jos kuolinpesän osakastiedot on muodostettu kuolinpesän osakasrekisteristä annetun lain ( / ) 5 §:n 1 momentin mukaisista tiedoista, jotka pesän ilmoittaja on tarkastanut ja vakuuttanut oikeiksi niitä muuttamatta. Viranomaisen antama vahvistus olisi näissä tilanteissa tarpeeton, koska osakasrekisteriin tuotetut tiedot nauttivat julkista luotettavuutta väestötietojärjestelmästä ja Digi- ja väestötietoviraston varmennepalveluista annetun lain (661/2009) 18 §:n nojalla. Momenttiin ehdotetaan tehtäväksi myös kielellinen tarkastus, joka ei muuta pykälän asiallista sisältöä.
Pykälän 3 momentti ehdotetaan kumottavaksi. Momentin sisältö koskee menettelyä, jota koskeva säännös ehdotetaan siirrettäväksi ehdotettavaan uuteen 9 d §:ään.
9 b §. Pykälää ehdotetaan muutettavaksi siten, että siinä oleva menettelyllinen säännös muutetaan viittaukseksi hallintolakiin siltä osin, kun tässä luvussa ei toisin säädetä. Pykälässä oleva viittaus ilmoituksia vastaanottavaan henkilöön ehdotetaan muutettavaksi viittaukseksi tämän lain 2 §:n 3 momentissa tarkoitettuun kuolinpesän yhteyshenkilöön ja täsmennetään, että osakastietojen puutteellisuudesta ja vahvistamista koskevasta päätöksestä tulee ilmoittaa hakijan lisäksi myös kuolinpesän yhteyshenkilölle, jos tämä ei ole hakija.
9 c §. Pykälän 1 ja 2 momenttia ehdotetaan muutettavaksi siten, että niissä otetaan huomioon 9 a §:ään ehdotettu muutos, jonka mukaan Digi- ja väestötietovirasto tai Ahvenanmaan valtionvirasto voi vahvistaa myös kuolinpesän osakasrekisterissä annetut osakastiedot.
9 d §. Ehdotettu pykälä olisi uusi. Pykälässä ehdotetaan säädettäväksi osakastietojen vahvistamisen jälkeen tehtävästä merkinnästä sekä muutoksenhausta vahvistamisesta annettavaan päätökseen. Pykälän 1 momentti korvaisi nykyisen 9 a §:n 3 momentin. Ensimmäisessä momentissa ehdotetaan säädettäväksi, että vahvistamisesta tehtäisiin merkintä kuolinpesän osakasrekisteriin ja vahvistamista koskevaan päätökseen. Vahvistamisesta annettaisiin erillinen päätös riippumatta siitä, onko kuolinpesä hakenut vahvistamista paperilla vai sähköisesti. Kuolinpesän osakasrekisteriä koskevalla lisäyksellä mahdollistettaisiin vahvistamisen merkitseminen myös kuolinpesän osakasrekisteriin. Momentissa ehdotetaan myös säädettäväksi, että kuolinpesän osakasrekisteriin ja vahvistamisesta annettavaan päätökseen tehdään merkintä ajankohdasta, jonka mukaisesti osakastiedot on vahvistettu. Lisäys on tarpeen, jotta päätökseen ja kuolinpesän osakasrekisteriin sisältyisi tieto siitä, minkä ajankohdan mukaisena osakastiedot on vahvistettu.
Pykälän 2 momentissa ehdotetaan säädettäväksi muutoksenhausta. Perukirjan osakasluettelon vahvistamismenettelyyn liittyvästä muutoksenhausta ei ole erikseen säädetty. Momentin ensimmäisessä virkkeessä ehdotetaan säädettäväksi mahdollisuudesta vaatia oikaisua osakasluettelon vahvistamisesta annettavaan päätökseen. Menettelyn osalta momentissa olisi informatiivinen viittaus hallintolakiin. Oikaisuvaatimuksella vahvistettaisiin asianosaisen oikeusturvaa antamalla asianosaiselle mahdollisuus saattaa vahvistamisesta annettava päätös viranomaiselle uudelleen tutkittavaksi.
Momentin toisessa virkkeessä ehdotetaan säädettäväksi, että oikaisuvaatimuksesta annettuun päätöksen ei saa hakea muutosta valittamalla. Ehdotetulla säännöksellä ei muutettaisi vallitsevaa oikeustilaa, jonka mukaan osakasluettelon vahvistamisella ei ratkaista oikeudellisesti sitovasti sitä, kuka on kuolinpesän osakas. Korkeimman hallinto-oikeuden antamassa ennakkopäätöksessä KHO 2016:22 oikeus katsoi, ettei silloisen maistraatin antama vahvistus sisältänyt sellaista hallintoasiassa annettua asiaratkaisua, johon voidaan hakea muutosta valittamalla hallintolainkäytön järjestyksessä. Ehdotetulla säännöksellä ei heikennettäisi asianosaisen oikeusturvaa, sillä perimystä koskevat asiat kuuluvat yleisten tuomioistuinten toimivaltaan. Osakasasemaa koskevan kysymyksen ratkaisee pesänjakaja, jonka toimittamaa jakoa asianosaisella on perintökaaren 23 luvun 10 §:n nojalla oikeus moittia.
12 §. Pykälää ehdotetaan muutettavaksi siten, että viittaus asianomaiseen lääninverovirastoon ajantasaistetaan Verohallinnoksi. Säännöksessä ehdotetaan lisäksi säilytettäväksi nykyinen valituskielto perunkirjoituksen toimittamisen määräajan pidentämistä koskevaan päätökseen. Verohallinnon päätös ei vaikuta velvollisuuteen toimittaa perunkirjoitus määräajassa, eikä päätös sisällä perintöverotusta, muuta hallintoasiaa tai perunkirjoitusta koskevaa oikeutta tai velvollisuutta koskevaa asiaratkaisua. Perunkirjoituksen toimittamisen laiminlyönti itsessään voi aiheuttaa seurannaisvaikutuksia, jotka käsitellään omissa menettelyissään. Esimerkiksi määräaikaan yhteydessä oleva perintöveroilmoituksen määräajan laiminlyönti ratkaistaan perintöverotuksen toimittamisen ja sitä koskevan muutoksenhaun yhteydessä. Valituskielto ei heikennä asianosaisen oikeusturvaa, oikeusturvatakeita tai hyvän hallinnon periaatteita.
12 a §. Pykälää ehdotetaan muutettavaksi siten, että viittaus asianomaiseen lääninverovirastoon ajantasaistetaan Verohallinnoksi.
Voimaantulo. Pykälässä on tavanmukainen voimaantulosäännös. Ehdotetun siirtymäsäännöksen mukaan, jos perittävä on kuollut tai julistettu kuolleeksi ennen lain voimaantuloa, sovellettaisiin lain voimaan tullessa voimassa olleita säännöksiä.
7.8
Ulosottokaari
4 luku. Ulosmittaus
33 §.Rekisteri-ilmoitukset. Pykälän 1 momenttiin ehdotetaan lisättäväksi uusi 5 a kohta, jonka perusteella ulosottomiehen tulee ilmoittaa kuolinpesäosuuden ulosmittauksesta Digi- ja väestötietovirastolle. Ilmoittamisvelvollisuus on tarpeen, jotta Digi- ja väestötietovirasto voi toteuttaa ehdotetun kuolinpesän osakasrekisteriä koskevan lain 5 §:n 3 momentin 8 kohdassa tarkoitetun velvoitteensa merkitä rekisteriin tieto kuolinpesän osakkaan pesäosuuden ulosmittauksesta sekä ratkaisun ajankohdasta. Ulosmittaus johtaa siihen, että kuolinpesän omaisuutta ei saa luovuttaa ilman ulosottoviranomaisen lupaa (UK 4:77–78). Kuolinpesän osakasrekisteriin tehtävä merkintä ulosmittauksesta suojaisi osaltaan kuolinpesän kanssa asioivia tahoja, jotka voisivat tarkistaa kuolinpesän osakkaita koskevat ulosottomerkinnät kuolinpesän osakasrekisteristä ja varmistua siitä, että kyseinen omaisuus ei ole luovutuskiellon alaista omaisuutta. Rekisteri-ilmoitusten tarkemmasta sisällöstä säädetään ulosottomenettelystä annetun asetuksen (1322/2007) 13 §:ssä, jonka mukaan ilmoitus sisältää muun muassa tiedot ulosmittauksen toimituspäivästä ja ulosmittauspäätöksen numerosta.
Voimaantulo. Pykälässä on tavanmukainen voimaantulosäännös. Ehdotetun siirtymäsäännöksen mukaan lakia sovellettaisiin sellaisiin kuolinpesiin, joissa perittävä on kuollut tai julistettu tuomioistuimen päätöksellä kuolleeksi tämän lain tultua voimaan. Kuolleeksijulistamisen osalta merkityksellinen on kuolleeksi julistamista koskevassa tuomioistuimen päätöksessä määrätty kuolinpäivä.
7.9
Laki tuomioistuimen velvollisuudesta ilmoittaa eräistä ratkaisuistaan
1 §.Velvollisuus ilmoittaa rikosasiassa annetusta ratkaisusta. Oikeushallinnon valtakunnallisesta tietojärjestelmästä annettu laki (372/2010) on kumottu lailla oikeushallinnon valtakunnallisesta tietovarannosta (955/2020). Pykälän 1 ja 2 momentteihin ehdotetaan tehtäväksi teknisiä muutoksia, joilla päivitettäisiin tietovarannon nimi ja viitatun lain nimike vastaamaan nykytilaa.
2 §.Velvollisuus ilmoittaa virkamiestä ja viranhaltijaa koskevasta rikosasiasta. Oikeushallinnon valtakunnallisesta tietojärjestelmästä annettu laki (372/2010) on kumottu lailla oikeushallinnon valtakunnallisesta tietovarannosta (955/2020). Pykälän 2 momenttiin ehdotetaan teknisenä muutoksena muutettavaksi viitatun lain nimike vastaamaan nykytilaa.
3 §. Pykälän 2 momenttiin ehdotetaan tehtäväksi teknisiä muutoksia, joilla päivitettäisiin tietovarannon nimi ja viitatun lain nimike vastaamaan nykytilaa. Samalla ehdotetaan muutettavaksi pykälän otsikkoa.
3 a §.Velvollisuus ilmoittaa tietoja kuolinpesän osakasrekisteriin merkitsemistä varten. Lakiin ehdotetaan lisättäväksi uusi 3 a §. Pykälän 1 momentissa ehdotetaan, että tuomioistuimelle annetaan velvoite ilmoittaa Digi- ja väestötietovirastolle eräistä kuolinpesää koskevista ratkaisuistaan. Tällaisia ratkaisuja olisivat perintökaaren 18 luvun 4 §:n nojalla määrättyä toimitsijaa ja perintökaaren 19 luvun 1 §:n nojalla määrättyä tai saman luvun 6 tai 7 §:n nojalla vapautettua pesänselvittäjää koskevat ratkaisut. Ilmoitus tehdään, kun päätös on täytäntöönpanokelpoinen. Toimitsijan ja pesänselvittäjän määräämistä ja vapauttamista koskevat ratkaisut ovat täytäntöönpanokelpoisia muutoksenhausta huolimatta lukuun ottamatta tuomioistuimen päätöstä perintökaaren 19 luvun 7 §:ssä mainitussa tilanteessa. Ilmoitusvelvollisuus on perusteltu, jotta Digi- ja väestötietovirasto voi toteuttaa kuolinpesän osakasrekisteristä ehdotetun lain 5 §:n 3 momentin 5 ja 6 kohdassa tarkoitetun velvollisuutensa tehdä toimitsijaa ja pesänselvittäjää koskeva merkintä kuolinpesän osakasrekisteriin. Ilmoitusvelvollisuus on tarpeen myös siksi, että Digi- ja väestötietoviranomainen voi antaa päätöksessä tarkoitetulle toimitsijalle tai pesänselvittäjälle pääsyn sen kuolinpesän osakasrekisterin tietoihin, jonka selvittämistä varten toimitsijaa tai pesänselvitystä koskeva määräys on annettu. Kuolinpesän yksilöintitietojen ja ratkaisun päivämäärän lisäksi tuomioistuimen tulisi ilmoittaa toimitsijan tai pesän selvittäjän nimi ja muut tarpeelliset yksilöintitiedot.
Pykälän 2 momentissa ehdotetaan säädettäväksi asetuksenantovaltuudesta, jonka nojalla oikeusministeriön asetuksella voidaan säätää siitä, että 1 momentissa tarkoitettu ilmoitusvelvollisuus voidaan toteuttaa tallentamalla tiedot oikeushallinnon valtakunnallisen tietovarannon ratkaisu- ja päätösilmoitusjärjestelmään.
4 §.Velvollisuus ilmoittaa ja tiedottaa ulosottoperustetta koskevasta ratkaisusta. Oikeushallinnon valtakunnallisesta tietojärjestelmästä annettu laki (372/2010) on kumottu lailla oikeushallinnon valtakunnallisesta tietovarannosta (955/2020). Pykälän 1 momenttiin ehdotetaan teknisenä muutoksena muutettavaksi tietovarannon nimi ja viitatun lain nimike vastaamaan nykytilaa.
Voimaantulo. Pykälässä on tavanmukainen voimaantulosäännös. Ehdotetun siirtymäsäännöksen mukaan lain 3 a §:ää sovelletaan sellaisiin kuolinpesiin, joissa perittävä on kuollut tai tuomioistuimen päätöksellä julistettu kuolleeksi lain tultua voimaan. Kuolleeksijulistamisen osalta merkityksellinen on kuolleeksi julistamista koskevassa tuomioistuimen päätöksessä määrätty kuolinpäivä.