Ehdotuksen tausta ja tavoitteet

Hallituksen esityksessä ehdotetaan säädettäväksi laki CSC - Tieteen tietotekniikan keskus Oy -nimisen osakeyhtiön (CSC) sidosyksikköaseman edellytyksistä, sen omistaman tutkimusinfrastruktuurin yhteiskäytöstä sekä varautumisvelvollisuudesta. Ehdotettu sääntely liittyy eduskunnan käsiteltävänä olevaan hallituksen esitykseen julkisia hankintoja koskevan lainsäädännön muuttamisesta (HE 2/2026 vp), ja sen on tarkoitus tulla voimaan samaan aikaan hankintalakiin ehdotettujen muutosten kanssa. Esitys kytkeytyy myös CSC:n hallinnoiman ja osin EU:n rahoittaman jäsenmaiden yhteiskäytössä olevan Lumi-supertietokoneen ja lähitulevaisuudessa käyttöön otettavan Lumi AI -supertietokoneen käyttöön. 

CSC:n yhtiöjärjestyksen mukaisena toimialana on kehittää ja tarjota suomalaisen tutkimuksen, opetuksen, kulttuurin, hallinnon ja tietohallinnon tieto- ja viestintäteknisiä palveluja opetus- ja kulttuuriministeriölle, korkeakouluille ja tutkimukselle, opetus- ja kulttuuriministeriön toimialalle sekä muulle julkiselle hallinnolle. Tämän mukaisesti CSC:n tehtävänä on ylläpitää ja kehittää opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalan keskitettyä ICT-infrastruktuuria, johon kuuluvat muun muassa kansalliset supertietokoneet ja yhteiseurooppalainen Lumi-supertietokone, tutkimuksen tietoverkko Funet sekä koulutuksen ja tutkimushallinnon palvelut. 

CSC on erityistehtäväyhtiö, jonka omistavat Suomen valtio (70 % osakkeista) sekä suomalaisten korkeakoulut (yliopistot ja ammattikorkeakoulut) erisuuruisin osuuksin. CSC toimii EU:n hankintadirektiivissä ja kansallisessa hankintalaissa tarkoitettuna omistajiensa sidosyksikkönä. Se ei tavoittele voittoa, vaan myy palvelut omistajilleen omakustannushintaan. Myös valtion tutkimuslaitokset voivat käyttää laskentakapasiteettia korkeakoulujen kanssa yhtäläisin ehdoin. Yrityksille myydyn laskentakapasiteetin osuus yhtiön myynnistä on ollut vähäinen. Esimerkiksi vuonna 2024 kilpailluille markkinoille suuntautuva CSC:n kansallisten tietokoneiden kapasiteetin ja muiden palvelujen ulosmyynti oli alle yksi prosentti yhtiön liikevaihdosta. Yritykset voivat hyödyntää myös yhtiön hallinnoiman EU:n jäsenmaiden yhteiskäytössä olevan Lumi-supertietokoneen kapasiteettia eurooppalaisen suurteholaskennan yhteisyrityksen toimintaa sääntelevän EuroHPC-asetuksen mukaisesti. 

Ehdotuksen tavoitteena on vahvistaa suomalaisen tieteen kansainvälistä tasoa, kilpailukykyä ja huippututkimuksen edellytyksiä. Esityksellä pyritään parantamaan erityisesti yritysten mahdollisuuksia hyödyntää suurteholaskentaa tutkimus- ja kehitystoiminnassaan. Talousvaliokunta pitää ehdotuksen tavoitteita kannatettavina ja kiinnittää huomiota erityisesti seuraaviin kysymyksiin:  

Keskeisten ehdotusten arviointia

Poikkeukset hankintalain sidosyksikköjä koskevaan sääntelyyn

Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2014/24/EU (hankintadirektiivi) 12 artiklan ja voimassa olevan hankintalain 15 §:n mukaan sidosyksiköllä tarkoitetaan hankintayksiköstä muodollisesti erillistä ja päätöksenteon kannalta itsenäistä yksikköä, johon hankintayksikkö yksin tai yhdessä muiden hankintayksiköiden kanssa käyttää määräysvaltaa samalla tavoin kuin omiin toimipaikkoihinsa. Hankintayksikkö voi ostaa sidosyksiköltään tavaroita tai palveluja ilman julkista kilpailutusta. 

Parhaillaan eduskunnan käsiteltävänä olevassa hallituksen esityksessä HE 2/2026 vp kansallista hankintalakia ehdotetaan muutettavaksi niin, että jatkossa hankintayksikön tulisi omistaa vähintään kymmenen prosenttia sidosyksikön osakkeista, jotta se voisi ostaa sidosyksiköltä tavaroita tai palveluja suoraan ilman kilpailutusta. Ehdotus tarkoittaisi sitä, että merkittävä osa korkeakouluista ei voisi enää jatkossa käyttää CSC:tä sidosyksikkönä ja hankkia sen tarjoamia palveluja ilman tarjouskilpailua. 

Nyt käsiteltävänä olevassa hallituksen esityksessä ehdotetaan, että CSC:n toimintaan ei sovellettaisi hankintalakiin ehdotettua vähimmäisomistusvaatimusta. Hallituksen esityksen perustelujen ja asiantuntijalausuntojen mukaan CSC:n hallinnoima tutkimusinfrastruktuuri ja sen tuottamat palvelut ovat välttämättömiä korkeakoulujen tulokselliselle toiminnalle. Merkittävä osa palveluista on luonteeltaan sellaisia, että niitä ei ole saatavilla markkinoilta tai niiden tuottamiseen ja käyttöön liittyy tärkeitä turvallisuusnäkökohtia. Erityisesti supertietokoneet edellyttävät mittavia investointeja, joita yksittäisellä korkeakoululla tai tutkimuslaitoksella ei ole mahdollisuutta toteuttaa. Lisäksi investointisykli on nopea, koska supertietokoneen käyttöikä on noin viisi vuotta.  

Talousvaliokunnan saaman selvityksen mukaan keskitetty infrastruktuuri on käytännössä ainut toimiva vaihtoehto ylläpitää ja kehittää Suomessa tehokasta ja kilpailukykyistä suurteholaskentaan ja supertietokoneiden kapasiteettiin perustuvaa tutkimusinfrastruktuuria. Korkealaatuisella ja tehokkaasti toimivalla kaikkien korkeakoulujen saatavilla olevalla tutkimusinfrastruktuurilla on keskeinen merkitys myös Suomen talouden kasvun ja kilpailukyvyn näkökulmasta. Valiokunta yhtyy hallituksen esityksessä ja asiantuntijalausunnoissa esitettyihin näkemyksiin ja pitää perusteltuna ehdotusta, jonka mukaan eduskunnan käsiteltävänä olevassa hallituksen esityksessä HE 2/2026 vp hankintalain 15 §:n 2 momenttiin ehdotettua sidosyksikön vähimmäisomistusvaatimusta ei tulisi soveltaa CSC - Tieteen tietotekniikan keskus Oy:öön.  

Hankintalain 15 §:n 1 momentin mukaan sidosyksiköiden ulosmyynti eli myynti muille kuin sen omistajille voi olla enintään viisi prosenttia ja enintään 500 000 euroa sen liiketoiminnasta. Hankintalain mukainen ulosmyyntiraja koskee kansallisesti rahoitettuja supertietokoneita. Se on huomattavasti tiukempi kuin EU:n jäsenmaiden yhteiskäytössä olevaa LUMI-supertietokonetta ja lähitulevaisuudessa käyttöön otettavaa LUMI AI -supertietokonetta koskeva EuroHPC-asetuksen mukainen ulosmyyntiraja, joka on 20 prosenttia niiden kapasiteetista.  

Hallituksen esityksessä ehdotetaan, että CSC voisi hankintalain sidosyksikköasemaa koskevan ulosmyyntirajan rajoittamatta myydä markkinaehtoisesti kansallisten supertietokoneiden kapasiteettia sekä kapasiteetin toimittamiseen tarvittavia resursseja ja liitännäispalveluja muille tahoille kuin yhtiöön määräysvaltaa käyttäville hankintayksiköille enintään 20 prosenttia yhtiön vuotuisesta kokonaiskapasiteetista. Ulosmyynti saisi kuitenkin olla enintään 20 prosenttia yhtiön liikevaihdosta. Lisäksi edellytetään, että kansallisten supertietokoneiden suurlaskentakapasiteettia voitaisiin myydä vain siltä osin kuin sitä ei tarvita korkeakoulujen ja tutkimuslaitosten omaan käyttöön. Ehdotettu 20 prosentin ulosmyyntiraja koskisi vain kansallisten supertietokoneiden kapasiteetin käyttöä, ja muilta osin noudatettaisiin jatkossakin hankintalain mukaista viiden prosentin ulosmyyntirajaa. Ehdotusta perustellaan sillä, että CSC:n tutkimusinfrastruktuurin käyttöä yritysten tutkimuksen ja kehitystyön tarpeisiin voidaan tehostaa ja yksinkertaistaa, jos CSC:n hallinnoimien kansallisten ja EU:n jäsenmaiden yhteiskäytössä olevien supertietokoneiden ulosmyyntiä koskevat samat periaatteet.  

Asiantuntijalausunnoissa ehdotusta kannatetaan laajasti, koska se mahdollistaa nykyistä kustannustehokkaamman tutkimusinfrastruktuurin rakentamisen. Lisäksi esitys avaisi yrityksille nykyistä paremmat edellytykset toteuttaa suurteholaskentaa edellyttäviä tutkimushankkeitaan CSC:n tutkimusinfrastruktuuria hyödyntäen. Ehdotus mahdollistaa myös entistä tiiviimmän yhteistyön tutkimuslaitosten, korkeakoulujen ja yritysten välillä. Korkealuokkaiset infrastruktuurit houkuttelevat lahjakkuuksia maailmanlaajuisesti ja ovat merkittäviä keskeisten kehitystä vauhdittavien teknologioiden kehittämisen ja hyödyntämisen näkökulmasta. 

Talousvaliokunta kannattaa ehdotusta. Valiokunta pitää tärkeänä hallituksen esityksen mukaista lähestymistapaa, jonka mukaan yrityksille tarjottavat palvelut hinnoitellaan markkinaehtoisesti ja CSC:n kirjanpidossa markkinaehtoinen toiminta eriytetään yhtiön muusta toiminnasta. Näin varmistetaan toiminnan läpinäkyvyys ja estetään kilpailun vääristymistä markkinoilla. Valiokunta yhtyy asiantuntijalausunnossa esitettyyn näkemykseen, jonka mukaan kilpailunvääristymien estämiseksi hinnoittelun tulisi olla markkinaehtoista myös niissä tilanteissa, joissa CSC:n hallinnoimaa infrastruktuuria hyödynnetään sen omistajaorganisaatioiden omassa kilpailullisessa toiminnassa. Talousvaliokunnan saaman selvityksen mukaan ehdotus ei ole ongelmallinen EU:n valtiontukisääntelyn ja sitä koskevan vallitsevan oikeuskäytännön näkökulmasta. 

CSC:n varautumisvelvollisuus

Hallituksen esityksen mukaan CSC:lle asetetaan varautumisvelvollisuus, joka koskee tutkimusinfrastruktuurin ohella yhtiön kaikkia palveluja. Ehdotuksen mukaan yhtiön tulisi valmiussuunnitelmin ja toiminnan etukäteisvalmisteluin sekä muilla toimenpiteillä varmistaa hallinnoimansa tutkimusinfrastruktuurin sekä muiden palveluidensa mahdollisimman häiriötön toiminta myös häiriötilanteissa ja poikkeusoloissa. Ehdotus vastaa viranomaisen varautumisvelvollisuutta koskevaa valmiuslain 12 §:ää. Talousvaliokunta pitää ehdotusta perusteltuna.  

Muita huomioita

Eräissä talousvaliokunnan saamissa asiantuntijalausunnoissa kiinnitetään huomiota siihen, että ehdotetussa laissa ei ole määritelty CSC:n tehtäviä vaan niitä on kuvattu ainoastaan hallituksen esityksen perusteluissa. Talousvaliokunta pitää asiantuntijalausuntojen tavoin tärkeänä, että julkisessa määräysvallassa olevan yhtiön tehtävistä säädetään mahdollisimman tarkkarajaisesti laissa. Tämä selkeyttäisi CSC:n eri rooleja sekä ehdotetun lain suhdetta kilpailuneutraliteettia koskevaan sääntelyyn.  

Huhtikuussa 2025 julkaistun kansallisen kvanttistrategian yhtenä keskeisenä tavoitteena on pystyttää korkeakouluille, tutkimuslaitoksille ja yrityksille helppokäyttöinen ja kohtuuhintainen tekoäly-, suurteholaskenta-, kvanttilaskenta-, hybridilaskenta- ja mallinnusympäristö, joka mahdollistaa datan luottamuksellisen käyttämisen. Talousvaliokunta viittaa saamiinsa asiantuntijalausuntoihin ja toteaa, että ehdotettu sääntely tukee kansallisen kvanttistrategian tavoitteiden mukaisen tutkimusinfrastruktuurin rakentamista Suomeen.