Yleistä
Nykytilan arviointia.
(1) Taksipalvelut ovat olennainen osa liikenteen palveluistumista ja koko liikennejärjestelmän toimivuutta. Ne ovat monille käyttäjäryhmille arjen välttämättömiä liikkumispalveluja. Usein taksi toimii matkaketjun ensimmäisenä tai viimeisenä lenkkinä ja siksi sen luotettavuus vaikuttaa koko palveluketjun toimivuuteen. Luotettavuutta tuleekin tarkastella laajasti kuluttajan, työntekijän, työnantajan ja yhteiskunnan näkökulmista.
(2) Vuoden 2018 uudistuksen jälkeen on käynyt ilmi, että markkinoilla ilmenneet ongelmat, kuten hinnoittelun epäselvyys ja kuluttajansuojaan liittyvät haasteet, kohdistuvat ennen kaikkea tilanteisiin, joissa kyyti otetaan kadulta ilman ennakkotietoa hinnasta tai palveluntarjoajasta. Kuluttajien mahdollisuudet vertailla palveluntuottajia ovat rajalliset, ja valvonnan puutteet ovat osaltaan lisänneet harmaata taloutta sekä heikentäneet asiakkaiden turvallisuudentunnetta.
(3) Kuluttajan näkökulmasta keskeistä on palvelun turvallisuus, hinnan ennakoitavuus ja hyvä saatavuus. Valiokunta pitää perusteltuna kuljettajien ja liikenneluvan haltijoiden kelpoisuusvaatimusten tiukentamista sekä koulutuksen ja osaamisen vahvistamista. Nämä toimenpiteet lisäävät luottamusta toimialaan ja parantavat palvelun laatua.
Esityksen tavoitteet.
(4) Valiokunta pitää kannatettavana hankkeen ensisijaista tavoitetta luottamuksen ja turvallisuuden parantamisesta. Osalla ehdotuksista on suoraan tavoiteltu luottamuksen ja turvallisuuden lisäämistä. Kokonaisuutena ehdotukset pyrkivät lisäämään luottamusta taksialaan ja sitä kautta myös lisäämään kuluttajien turvallisuuden tunnetta. Tarkentamalla taksiliikenteen koulutusorganisaatioille asetettavia vaatimuksia tavoitellaan koulutuksen luotettavuuden lisäämistä. Tavoitteena on myös lisätä valvonnan vaikuttavuutta ja uskottavuutta sekä ennaltaehkäistä epärehellistä ja laitonta toimintaa.
(5) Esityksen hyvänä tavoitteena on myös varmistaa, että kaikki taksitoimijat toimivat samojen sääntöjen mukaan maksamalla veronsa, veloittamalla matkoista oikein ja noudattamalla muutoinkin taksitoiminnalle asetettuja sääntöjä. Värillisen erityisen taksien rekisterikilven eli taksikilven tarkoituksena on lisätä kuluttajien luottamusta taksialaan, kun kuluttajat voivat tunnistaa luotettavasti rekisterikilvestä taksiauton.
Oikeudelliset huomiot
(6) Talousvaliokunta on lausunnossaan TaVL 13/2026 vp kehottanut liikenne- ja viestintävaliokuntaa arvioimaan oikeudellisia riskejä, joita voisi liittyä sääntelyn jännitteisyyteen EU:n sijoittautumisvapautta koskevan sääntelyn ja ehdotetun sääntelyn suhteellisuusperiaatteen mukaisuuden kanssa. Liikenne- ja viestintäministeriön näkemyksen mukaan ehdotettu sääntely ei ole Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen (SEUT) 49 artiklassa tarkoitetun sijoittautumisvapauden vastaista. Euroopan unionin tuomioistuimen (EUT) oikeuskäytännön perusteella toimenpiteet, jotka soveltuvat erotuksetta kotimaisiin ja muista jäsenvaltioista oleviin palveluihin, voidaan hyväksyttävästi perustella yleiseen etuun liittyviin pakottaviin vaatimuksiin vetoamalla. Näitä voivat olla esimerkiksi verovalvontaan tai kuluttajansuojaan liittyvät syyt. Taksamittaria ja taksikilpiä koskevat vaatimukset koskevat kaikkia taksiliikenneluvanhaltijoita ja niiden taustalla on sekä etenkin verovalvonnan tehokkuus sekä kuluttajansuoja. Taksamittareita ja taksikilpiä on myös monissa muissa EU-maissa käytössä. Esityksestä on tehty EU-ilmoitus teknisiä määräyksiä ja tietoyhteiskunnan palveluja koskevia määräyksiä koskevien tietojen toimittamisessa noudatettavasta menettelystä annetun direktiivin (EU2015/1535) mukaisesti. Komissio tai jäsenvaltiot eivät lausuneet tai esittäneet asiasta huomautuksia.
Taksinkuljettajan ajoluvan saamisen edellytykset ja koulutus
Hyvämaineisuusvaatimus.
(7) Liikennepalvelulain 8 §:ssä määritellään, milloin henkilö voidaan todeta hyvämaineiseksi ja milloin tämä edellytys vaarantuu. Esityksessä esitetään, että jatkossa luvanhaltijan hyvämaineisuus voi vaarantua, jos henkilö syyllistyy seksuaalirikoksiin tai henkeen tai terveyteen kohdistuviin rikoksiin. Kyseessä ovat hyvin vakavat rikokset toista henkilöä kohtaan, jotka osoittavat piittaamattomuutta toisen henkilön turvallisuudesta ja itsemääräämisoikeudesta, ja jotka vaikuttavat olennaisesti henkilön luotettavuuteen. Tästä syystä niiden huomioiminen on perusteltua, kun arvioidaan henkilön hyvämaineisuutta.
(8) Kyseisten rikosten lisääminen hyvämaineisuuden arviointiin on ollut esillä aiemminkin. Valiokunnan mietinnön LiVM 28/2021 vp mukaan niin sanotun liikkuvuuspaketin käsittelyssä asiantuntijakuulemisessa tuotiin esille, että liikennepalvelulain hyvämaineisuuden vaatimuksia olisi tarpeen täydentää erityisesti henkeen ja terveyteen liittyvien vankeustuomioiden tai asiakkaaseen kohdistuvien muun muassa seksuaalirikosten osalta. Myös eduskunnan lausuman mukaisesti eduskunta edellytti, että valtioneuvosto selvittää ja arvioi liikennepalvelulain hyvämaineisuutta ja kuljettajan ajolupaa koskevaan sääntelyyn liittyvät muutostarpeet erityisesti henkeen ja terveyteen liittyvien vankeustuomioiden tai asiakkaaseen kohdistuvien muun muassa seksuaalirikosten osalta. Saadun selvityksen mukaan mahdolliset rikostuomiot 8 §:n 1 momentin mukaisista rikoksista eivät automaattisesti estä luvansaantia. Luvansaanti edellyttää aina myös sen arvioimisen, osoittaako tuomio henkilön olevan ilmeisen sopimaton harjoittamaan ammattimaista liikennettä. Tämä tarkoittaa myös sitä, että rajoitus ei ole ehdoton, eikä rikokseen syyllistyminen ole automaattinen este elinkeinotoiminnalle.
Koulutus.
(9) Valiokunta pitää hyvänä, että taksinkuljettajan koulutuksen yhteiskunnallisina tavoitteina ovat luottamuksen palauttaminen, merkittävä turvallisuuden lisääminen, liikenne- ja matkustajaturvallisuuden edistäminen ja kuluttajansuojan parantaminen.
(10) Taksiliikenteen yrittäjäkoulutuksen ja -kokeen muutoksella pyritään siihen, että koulutuksessa kiinnitetään riittävä huomio käytännön työssä tarvittavien taitojen hallintaan. Kokeiden tulee olla tasavertaisia, laadun on oltava varmistettavissa ja kokeiden tulee mitata todellisuudessa alalla vaadittuja asioita. On tärkeää, että koetarjonnan valtakunnallinen kattavuus paranee.
(11) Taksinkuljettajan koulutuksen tavoitteina ovat osaamis- ja taitotason parantaminen, kaikilla mahdollisuus saada yhdenmukainen tieto- ja taitotaso, ammattitaidon vahvistaminen, asiakaspalvelutilanteisiin vaikuttaminen, alan arvostuksen lisääminen, alan houkuttelevuuden kasvaminen, työllisyyden kasvu ja mahdollisuus osa-aikaisuudesta kokoaikatyöhön.
(12) Valiokunta kiinnittää huomiota siihen, että taksinkuljettaja toimii asiakaspalveluammatissa. Taksinkuljettajan ammattitaitoon kuuluvat kielitaito, asiakkaiden kohtaaminen, rehellisyys, liikennekäyttäytyminen, paikallistuntemus ja kaluston laadun varmistaminen.
Vilppi kuljettaja- ja yrittäjäkokeessa
(13) Valiokunta painottaa, että kuljettaja- ja yrittäjäkokeilla on tärkeä merkitys taksialan osaamisen, turvallisuuden ja asiakkaiden luottamuksen varmistamisessa. Hallituksen esityksen mukaan taksiyrittäjäkokeessa tapahtuneesta vilpistä voitaisiin jatkossa asettaa kuuden kuukauden karenssi kokeeseen uudelleen osallistumiselle. Kuljettajakokeissa on jo nykyisin mahdollista asettaa kuuden kuukauden mittainen kielto osallistua uudelleen kokeeseen, jos henkilön todetaan syyllistyneen vilpilliseksi katsottavaan toimintaan koetilaisuudessa. Koesuoritukset voitaisiin jatkossa hylätä myös jälkikäteen havaitusta vilpistä.
(14) Esityksen mukaan vilpiksi katsotaan epärehellinen teko tai tekemättä jättäminen, jonka tarkoituksena on antaa väärä kuva omasta tai toisen henkilön osaamisesta. Valiokunta pitää ehdotusta laintasoisesta sääntelystä tältä osin riittävänä ja kattavana, mutta pitää sääntelyn tavoitteiden toteutumisen kannalta keskeisenä, että kaikenlaisen vilpin mahdollisuudet minimoidaan kokeiden järjestämisessä käytännön järjestelyin. Valiokunta toteaa, että kokeiden tulee aidosti mitata kokeeseen osallistuvan henkilön omaa osaamista ja kielitaidon riittävyyttä.
Harmaan talouden torjunta
(15) Toimialan harmaan talouden riskisyys on saadun selvityksen mukaan koholla, julkisten velvoitteiden erilaiset laiminlyönnit ovat yleisiä toimialalla ja taloudellisessa luotettavuudessa on huomattavia häiriöitä.
(16) Keskeisiä harmaan talouden torjuntaan liittyviä ehdotuksia hallituksen esityksessä ovat ajoneuvon rekisteröinti elinkeinotoimintaan, liikenneluvan liittäminen rekisteritunnukseen, taksamittarivaatimukset, värilliset rekisterikilvet, hyvämaineisuuden laajennukset uusilla rikosnimikkeillä sekä taksiliikenteen koulutusorganisaatioiden luvanvaraisuusedellytykset ja velvoitteidenhoitoselvitysten laatiminen tukemaan uutta lupaprosessia.
(17) Taksimatkan yhteydessä kerättävä data, harmaan talouden torjunta ja alan valvonta kytkeytyvät keskeisesti taksamittariin. Valiokunta pitää tärkeänä, että mittaukseen ja siihen liittyvään dataan voidaan luottaa, ja että järjestelmä tukee sekä viranomaisvalvontaa että yritysten omaa taloushallintoa.
(18) Valvonnan kehittäminen on keskeistä harmaan talouden torjumiseksi. Nykyinen tiedonkeruu on osin pirstaleista, ja sitä tulisi kehittää suuntaan, jossa tieto on yhtenäisempää ja paremmin hyödynnettävissä viranomaisten näkökulmasta.
(19) Ehdotetut muutokset vahvistavat rehellisesti toimivien yritysten kilpailuasemaa poistamalla harmaan talouden kautta syntyvää perusteetonta kustannusetua. Lupa- ja valvontaviranomaisten toimintaedellytyksien voidaan arvioida paranevan. Ehdotuksilla voidaan arvioida olevan myös harmaata taloutta ennalta estävää vaikutusta ja hallinnollista taakkaa vähentävä vaikutus.
(20) Valiokunta kiinnittää huomiota siihen, että harmaan talouden torjunnan kehittäminen vaatii huomiota myös tulevaisuudessa.
Taksamittari kaikille takseille
(21) Hallituksen esityksessä ehdotettavan taksamittarivaatimuksen tavoitteena on vahvistaa taksiliikenteen luotettavuutta, läpinäkyvyyttä ja valvottavuutta sekä lisätä kuluttajien luottamusta taksipalveluihin. Esityksen mukaan taksamittari tulisi pakolliseksi kaikissa takseissa, jotta kaikista taksikuljetuksista saataisiin kerättyä valvonnan kannalta tarpeelliset tiedot yhdenmukaisella ja luotettavalla tavalla. Taksamittari mahdollistaa matkan keskeisten tietojen, kuten ajomatkan, ajoajan, hinnan ja ajankohdan sekä ajoneuvon kokonaiskilometrimäärän, tallentamisen tavalla, joka tukee sekä viranomaisvalvontaa että asiakkaan oikeusturvaa. Tavoitteena on tehostaa harmaan talouden torjuntaa, parantaa erityisesti verovalvonnan edellytyksiä sekä helpottaa viranomaisten mahdollisuuksia valvoa taksiliikenteen sääntelyn noudattamista. Valiokunta pitää sääntelyn tavoitteita ja pääsuuntaa perusteltuna.
(22) Asiantuntijakuulemisessa mittarivaatimuksen vaikutuksista on esitetty myös kriittisiä arvioita ja tuotu esille, että taksamittarilla ei yksin voida estää harmaata taloutta tai poistaa esimerkiksi valvontaan liittyviä ongelmia. Asiantuntijakuulemisessa on myös esitetty harkittavaksi, että niin sanottuihin katutaksikyyteihin ja esimerkiksi sovelluksen kautta tilattaviin taksikyyteihin sovellettaisiin toisistaan poikkeavaa sääntelyä.
(23) Saadun selvityksen mukaan taksamittari ehdotetaan hallituksen esityksessä pakolliseksi varusteeksi ensisijaisesti verovalvonnan ja sen tarvitsemien tietojen keräämisen tueksi. Valiokunnan saaman selvityksen mukaan nykyinen sääntely, jossa on sallittu taksamittarien lisäksi myös muut vastaavat järjestelmät ilman yhtenäisiä teknisiä vaatimuksia, on aiheuttanut ongelmatilanteita muun muassa matkatietojen luotettavuuteen, jäljitettävyyteen ja manipuloinnin estämiseen liittyen. Valiokunnan saaman selvityksen mukaan verovalvonnan näkökulmasta taksamittari on tällä hetkellä luotettavin tiedon kerääjä ja säilyttäjä.
(24) Valiokunta kiinnittää huomiota siihen, että ehdotetulla sääntelyllä on myös taloudellisia ja toiminnallisia vaikutuksia erityisesti pienille ja osa-aikaisille taksiyrittäjille. Pakollinen taksamittari lisää laitehankintoihin, asennuksiin, ylläpitoon ja mahdollisiin tarkastus- sekä päivitysvelvoitteisiin liittyviä kustannuksia. Valiokunnan näkemyksen mukaan vaikutukset voivat olla suhteellisesti merkittävämpiä sellaisille toimijoille, joiden ajomäärät ovat vähäisiä tai joiden toiminta perustuu ennakkotilattuihin kuljetuksiin ja sopimushinnoitteluun. Asiantuntijakuulemisessa on myös pidetty mahdollisena, että sääntely voi nostaa alalletulon kynnystä ja vaikuttaa markkinoiden kilpailutilanteeseen erityisesti harvaan asutuilla alueilla, joilla taksipalvelujen saatavuus on jo ennestään haasteellista. Lisäksi on nostettu esiin huoli siitä, että taksamittarivaatimus voi vähentää erityisesti osa-aikaista taksitoimintaa ja heikentää siten palvelujen saatavuutta joillakin paikkakunnilla.
(25) Valiokunta toteaa lisäksi, että mittarivaatimuksen käytännön vaikutukset voivat vaihdella erilaisissa taksikuljetuksissa. Erityisiä kysymyksiä voi liittyä esimerkiksi koulukuljetuksiin, hyvinvointialueiden järjestämiin kuljetuksiin sekä muihin sopimusperusteisiin ajoihin, joissa hinnoittelu perustuu etukäteen sovittuihin kokonaisuuksiin eikä yksittäisen matkan mittaamiseen. Osassa tilanteista mittarivaatimuksen välitön lisäarvo voi jäädä rajalliseksi suhteessa siitä aiheutuviin kustannuksiin ja hallinnolliseen taakkaan.
(26) Saadun selvityksen mukaan kokonaisuutena yhtenäisen mittarivaatimuksen voidaan kuitenkin arvioida vähentävän väärinkäytösten mahdollisuuksia. Lisäksi mittarivaatimus voi parantaa asiakkaiden mahdollisuuksia arvioida matkan ja hinnan oikeellisuutta ja saattaa mahdolliset epäselvyydet viranomaisen käsiteltäväksi. Valiokunta katsoo, että mittarivaatimuksen merkitys liittyy asiakkaiden kannalta erityisesti luottamuksen vahvistamiseen ja hinnoittelun läpinäkyvyyteen.
(27) Saadun selvityksen mukaan taksamittarivaatimus voi olla omiaan tukemaan rehellisesti toimivien yrittäjien tasapuolisia kilpailuedellytyksiä. Yhdenmukaiset tekniset velvoitteet voivat vähentää sellaista epätervettä kilpailua, joka perustuu puutteelliseen raportointiin tai sääntelyn kiertämiseen. Lisäksi asiantuntijakuulemisessa on tuotu esille, että mittarivaatimus voi osaltaan vahvistaa koko toimialan uskottavuutta tilanteessa, jossa kuluttajien luottamus taksipalveluihin on viime vuosina selkeästi heikentynyt. Valiokunta pitää erittäin tärkeänä, että sääntelyllä pyritään palauttamaan luottamusta toimialaan sekä vahvistamaan matkustajien turvallisuuden tunnetta.
(28) Valiokunta kuitenkin toteaa, että taksamittarivaatimuksella ei pystytä aukottomasti estämään esimerkiksi harmaan talouden toimintaa. Lain tasoisesta taksamittarivaatimuksesta huolimatta on mahdollista, että mittaria ei kaikissa tilanteissa kytketä käyttöön tai siihen ei syötetä kaikkia tarvittavia tietoja. Valiokunta korostaa tämän vuoksi, että sääntelyn toimivuus edellyttää välttämättä myös tehokasta valvontaa.
(29) Valiokunta toteaa, että hallituksen esityksen taksamittarivaatimuksen tavoitteet harmaan talouden torjunnan, valvonnan ja kuluttajansuojan näkökulmasta ovat hyväksyttäviä ja kannatettavia. Sääntelyn jälkikäteisessä vaikutusten arvioinnissa on kuitenkin tärkeää varmistaa, että sääntely ei tarpeettomasti rajoita uusien teknologisten ratkaisujen tai digitaalisten palvelumallien kehittämistä. Taksiliikenteessä on viime vuosina yleistynyt sovelluspohjaisia toimintamalleja, joissa hinnoittelu, tilaaminen ja maksaminen tapahtuvat kokonaan digitaalisten järjestelmien kautta. Samalla sääntelyn jatkoarvioinnissa on huolehdittava siitä, ettei sääntely heikennä kilpailun kautta syntyviä kuluttajahyötyjä.
(30) Valiokunta pitää erittäin tärkeänä, että taksamittarisääntelyn toimeenpanoa, vaikutuksia ja mahdollisia ongelmia seurataan huolellisesti osana sääntelyn vaikutusarviointia. Seurannassa on kiinnitettävä erityistä huomiota taksamittarivaatimuksen vaikutuksiin harmaan talouden torjuntaan, valvonnan toimivuuteen, kuluttajansuojaan, sopimusperäisten kuljetusten ja osa-aikaisen yrittäjyyden edellytyksiin sekä taksipalvelujen alueelliseen saatavuuteen.
Värilliset rekisterikilvet takseihin
(31) Valiokunta pitää kokonaisuutena arvioituna ehdotusta ottaa käyttöön taksiliikenteessä käytettäviä ajoneuvoja koskeva erillinen tunnistettava rekisterikilpi perusteltuna. Ehdotuksen tavoitteena on lisätä kuluttajien luottamusta taksipalveluihin, helpottaa luvallisen taksiliikenteen erottamista luvattomasta toiminnasta sekä parantaa taksiliikenteen valvottavuutta. Asiantuntijakuulemisessa on kuitenkin painotettu sitä, että kilpivaatimuksen merkitys liittyy ensisijaisesti kuluttajien luottamuksen vahvistamiseen ja palvelun tunnistettavuuteen, kun taas sen välittömät vaikutukset viranomaisvalvontaan ja harmaan talouden torjuntaan voivat jäädä rajallisemmiksi.
(32) Valiokunnan arvion mukaan selkeästi tunnistettavat taksikilvet voivat vahvistaa asiakkaiden turvallisuuden tunnetta erityisesti tilanteissa, joissa taksi otetaan kadulta tai asemalta ilman ennakkotilausta. Saadun selvityksen mukaan tunnistettavuuden tarve ei sen sijaan korostu samassa määrin ennakkotilatuissa tai sovelluksen kautta välittyvissä kuljetuksissa. Sellaiset luvanhaltijat, jotka tarjoavat yritys- ja edustusajoja, voivat esityksen mukaan poiketa kilpivaatimuksesta näissä ajoissa, jos asiasta on sovittu etukäteen sopimuksella.
(33) Taksikilpiä koskeva ehdotus voi olla omiaan helpottamaan myös viranomaisten mahdollisuuksia kohdentaa valvontaa tehokkaasti sekä tunnistaa luvanvaraisessa toiminnassa käytettävät ajoneuvot. Valiokunta katsoo kuitenkin saamansa selvityksen perusteella, että taksikilpien merkitystä viranomaisten käytännön valvontatyössä ei ole syytä yliarvioida.
(34) Valiokunta kiinnittää huomiota myös siihen, että ehdotus aiheuttaa hallinnollista taakkaa ja kustannuksia taksiyrittäjille. Erityisesti pienimuotoisesti tai osa-aikaisesti toimiville yrittäjille kilpimuutokset voivat muodostaa lisärasitteen. Valiokunnan saaman selvityksen mukaan taksikilpi voi olla käytännössä ongelmallinen myös sellaisessa toiminnassa, jossa ajoneuvo on osan aikaa muussa kuin taksikäytössä. Lisäksi asiantuntijakuulemisessa on tuotu esille, että taksikilpivaatimus voi vähentää joustavuutta uusien liiketoimintamallien ja alustapohjaisten palveluiden kehittämisessä.Valiokunta pitää esityksessä ehdotettua kilpivaatimusta perusteltuna nykyisessä tilanteessa, jossa asiakkaiden luottamuksen palauttamiseksi taksialaa kohtaan on välttämätöntä toteuttaa toimenpiteitä.
(35) Valiokunta korostaa, että kilpivaatimuksen vaikutuksia kuluttajien turvallisuuden tunteeseen, palvelujen saatavuuteen ja valvonnan toimivuuteen on seurattava huolellisesti jatkossa. Valiokunta pitää kuitenkin tärkeänä, että sääntelyn jälkikäteisessä vaikutusten arvioinnissa ei arvioida pelkästään yksittäisiä vaatimuksia erillään muusta taksialaa koskevasta sääntelystä, vaan myös sääntelyn yhteisvaikutuksia tulee tarkastella kokonaisuutena ja kattavasti.
Seuranta
(36) Valiokunta toteaa, että asiantuntijakuulemisessa esitykseen on suhtauduttu sekä hyvin myönteisesti että epäilevästi. Saamansa selvityksen perusteella valiokunta pitää esitystä tarkoituksenmukaisena ja kannatettavana. On kuitenkin tarpeen, että esityksen tavoitteiden toteutumista seurataan tarkoin. Valiokunta pitää myös tärkeänä, että valtioneuvosto ryhtyy toimenpiteisiin alustataloudessa työskentelevien kuljettajien aseman parantamiseksi ja selvittää tähän liittyen muun muassa lainsäädännön päivitystarpeet. Valiokunta esittää eduskunnan hyväksyttäväksi lausuman, jonka mukaan
eduskunta edellyttää, että valtioneuvosto seuraa esityksen tavoitteiden toteutumista ja taksialan kehittymistä tarkoin sekä tarvittaessa ryhtyy toimenpiteisiin tavoitteiden toteutumisen turvaamiseksi. Muuta
(37) Valiokunta on asiantuntijakuulemisessa kuullut myös vammaisjärjestöjä ja vanhusasiavaltuutettua. Valiokunta kiinnittää erityistä huomiota vammaisten ja iäkkäiden asemaan ja heidän oikeuksiensa toteutumiseen. Näille erityisryhmille taksipalvelut ovat usein ainoa mahdollinen liikkumismahdollisuus ja sen vuoksi on erityisen tärkeää, että koulutuksessa ja muissa kohdin kiinnitetään huomiota näiden ryhmien erityistarpeisiin.