Ehdotuksen taustalla ovat Euroopan komission 26.2.2025 julkaisemat niin sanotut Omnibus I -ehdotukset, joihin sisältyi myös ehdotuksia hiilirajamekanismin yksinkertaistamiseksi ja tehostamiseksi. Ehdotukset hyväksyttiin asetuksella (EU) 2025/2083.
Muutokset koskivat mm. CBAM-tuonnin kynnysarvon muuttamista lähetyskohtaisesta 150 euron rajasta 50 tonnin maahantuojakohtaiseen rajaan, laskennallisia oletusarvoja EU:n ulkopuolella maksetulle hiilen hinnalle ja tuotesidonnaisten päästöjen laskemista, CBAM-todistusten myyntiä ja takaisinostoa, soveltamisalaa sekä valtuutetun CBAM-ilmoittajan aseman myöntämistä.
Asetus hiilirajamekanismiasetuksen muuttamisesta mahdollistaa lisäksi seuraamusmaksujen alentamisen. Seuraamusmaksujen alentaminen on mahdollista ensinnäkin silloin, kun valtuutettu CBAM-ilmoittaja ei palauta oikeaa lukumäärää CBAM-todistuksia kolmannen osapuolen, toisin sanoen toiminnanharjoittajan, todentajan tai 9 artiklan 2 kohdassa tarkoitetun hiilen hinta-asiakirjat sertifioivan riippumattoman henkilön antamien virheellisten tietojen vuoksi. Toimivaltainen viranomainen voisi alentaa seuraamusmaksua lisäksi silloin, jos tuoja ylittää yhtenäisen massaperusteisen kynnysarvon enintään 10 prosentilla kyseisestä kynnysarvosta, tai hiilirajamekanismiasetuksen 17 artiklan 7 a kohdassa tarkoitetuissa tapauksissa.
Toisin kuin muut asetuksen muutokset, seuraamusmaksujoustot edellyttävät hiilirajamekanismia koskevan asetuksen toimeenpanosta annetun lain muuttamista, sillä viranomaisen harkinnan sanktion määräämättä jättämisestä tulee olla sidottua harkintaa siten, että seuraamusmaksu on jätettävä määräämättä laissa säädettyjen edellytysten täyttyessä.
Seuraamusmaksun alentaminen perustuisi kokonaisarviointiin. Arvioinnissa voidaan ottaa huomioon laiminlyöjän yhteistyöhalukkuus ja toimet laiminlyödyn velvoitteen korjaamiseksi, laiminlyönnin toistuvuus, kesto, vakavuus, laajuus, tahallisuus ja tuottamuksellisuus sekä laiminlyönnin toistuvuus.
Talousvaliokunnan asiantuntijakuulemisessa ehdotettuun sääntelyyn on suhtauduttu pääosin myönteisesti. Hallituksen esitykseen ei sisälly kansallista lisäsääntelyä, vaan kyse on hiilirajamekanismiasetuksen kansallisesta täytäntöönpanosta, joka mahdollistaa asetuksen yhdenmukaista toimeenpanoa ja soveltamista. Talousvaliokunta pitää tätä tärkeänä yhtäläisten kilpailuedellytysten turvaamiseksi. Toisaalta on tuotu esille, että hallinnollisen taakan keventämistä ei tule tehdä ilmastotavoitteiden kustannuksella, ja kiinnitetty huomiota ehdotuksen ympäristövaikutusten arvioinnin puutteeseen. Talousvaliokunnan saaman selvityksen perusteella ei ole oletettavaa, että nyt tarkasteltavalla ehdotuksella olisi merkittäviä ympäristövaikutuksia, mutta valiokunta kiinnittää laajemmin kriittistä huomiota viimeaikaisten hiilirajamekanismin muuttamista koskevien EU-tason lainsäädäntöehdotusten vaikutusarviointien puutteisiin (ks. myös TaVL 12/2026 vp — U 19/2026 vp).
Asiantuntijakuulemisessa on kiinnitetty huomiota myös siihen, että hiilirajamekanismi tuo yrityksille merkittäviä tiedonkeruu- ja raportointivelvoitteita erityisesti kolmansien maiden toimitusketjuista. Talousvaliokunta korostaa, että toimeenpanon onnistuminen kokonaisuudessaan riippuu jatkossa ennen kaikkea selkeästä viranomaisohjeistuksesta, riskiperusteisesta valvonnasta ja yrityksiä tukevasta neuvonnasta. Talousvaliokunta korostaa selkeän ohjeistuksen tarvetta vaadittavasta dokumentaatiosta erityisesti kolmansien maiden virheellisten tietojen osalta.
Talousvaliokunta ehdottaa lakiehdotuksen 1 a §:n 4 kohtaan teknisluonteista muutosta, joka seuraa uusien 5—9 kohdan lisäämisestä pykälään. Samoin pykälän uuteen 9 kohtaan tehtäisiin teknisluonteinen muutos.
Talousvaliokunta pitää hallituksen esitykseen sisältyvää lakiehdotusta tarpeellisena ja tarkoituksenmukaisena ja puoltaa sen hyväksymistä edellä mainituin vähäisin lakiteknisin muutoksin.