Yleistä

Hallituksen esityksessä ehdotetaan yhdenvertaisuus- ja tasa-arvoelimiä koskevien direktiivien ((EU) 2024/1499 ja (EU) 2024/1500) täytäntöönpanemiseksi muutoksia yhdenvertaisuusvaltuutetusta ja tasa-arvovaltuutetusta annettuihin lakeihin, naisten ja miesten välisestä tasa-arvosta annettuun lakiin (jäljempänä tasa-arvolaki) sekä yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakunnasta annettuun lakiin. Direktiiveissä on vahvistettu yhdenvertaisuus- ja tasa-arvoelinten toimintaa koskevat vähimmäisvaatimukset. 

Lisäksi esityksessä ehdotetaan kahta muutoin tarpeelliseksi osoittautunutta tarkennusta lainsäädäntöön. Valtuutettuja koskeviin lakeihin lisätään säännökset mahdollisuudesta delegoida valtuutetun toimivaltaa toimistonsa esittelijöille. Toiseksi yhdenvertaisuuslakiin ehdotetaan muutosta, jonka mukaan hyvityskanteen nostamisen määräaika alkaa kulua uudelleen vasta, kun yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakunnan ratkaisu on saanut lainvoiman. 

Työelämä- ja tasa-arvovaliokunta pitää esitystä kokonaisuudessaan tarkoituksenmukaisena ja selkeänä. Valiokunta puoltaa lakiehdotusten hyväksymistä vähäisin muutoksin ja jäljempänä esitettävin huomioin. Valiokunta on käsitellyt samassa yhteydessä kaksi toimenpidealoitetta (TPA 62/2025 vp ja TPA 27/2026 vp), jotka se ehdottaa hylättäviksi. 

Tuomioistuinmenettely

Hallituksen esityksessä ehdotetaan, että tuomioistuimille säädetään velvollisuus varata tasa-arvovaltuutetulle mahdollisuus tulla kuulluksi tasa-arvolain soveltamista koskevissa asioissa. Muutos on tarpeen yhdenvertaisuus- ja tasa-arvoelimiä koskevien direktiivien 10 artikloiden 2 kohtien täytäntöönpanemiseksi. 

Työelämä- ja tasa-arvovaliokunnan asiantuntijakuulemisessa on esitetty tasa-arvovaltuutetun kuulemisen laajentamista myös syyteharkintaan. Kuulemisessa on toisaalta esitetty myös ehdotetun kuulemisvelvoitteen poistamista lakiehdotuksesta. 

Työelämä- ja tasa-arvovaliokunta pitää ehdotettua säännöstä tarkoituksenmukaisena. Kokemukset yhdenvertaisuusvaltuutetun oikeudesta tulla kuulluksi tuomioistuimessa osoittavat, että valtuutetun kuuleminen ei ole pidentänyt asian käsittelyaikaa tuomioistuimessa. Valiokunta toteaa, että tasa-arvovaltuutetulla on tasa-arvon toteutumista ja syrjintää seuraavana viranomaisena erityisasiantuntemusta syrjinnän eri ilmenemismuodoista. Tätä asiantuntemusta on perusteltua hyödyntää tuomioistuimessa. 

Säännökset kanneajan keskeytymisestä

Esitykseen sisältyy kahtalaisia ehdotuksia kanneajan kulumisen keskeytymisestä. Tasa-arvolakiin ja yhdenvertaisuuslakiin ehdotetaan lisättäväksi säännös, jonka mukaan hyvityksen vaatimisen määräaika keskeytyy valtuutetun johtaman sovintomenettelyn ajaksi. Tämä muutos perustuu yhdenvertaisuus- ja tasa-arvoelimiä koskevien direktiivien 7 artikloihin. 

Lisäksi yhdenvertaisuuslakiin ehdotetaan muutosta, jonka mukaan hyvityskanteen nostamisen määräaika alkaa kulua uudelleen vasta, kun yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakunnan ratkaisu on saanut lainvoiman. Tämä muutosehdotus ei perustu direktiiveihin vaan havaittuun epäkohtaan. Voimassa oleva lainsäädäntö johtaa siihen, että syrjintää epäilevän on nostettava hyvityskanne käräjäoikeudessa samaan aikaan kun samaa syrjintäasiaa koskeva asia on mahdollisesti vielä kesken hallinto-oikeusprosessissa. 

Työelämä- ja tasa-arvovaliokunta kannattaa ehdotettuja muutoksia kanneajan kulumiseen. Valtuutetun johtama sovintomenettely kestää tyypillisimmillään joitakin kuukausia, joten vaikutus menettelyn kokonaiskestoon ei ole merkittävä. Syrjintää epäilevän näkökulmasta laissa säädetty 1—2 vuoden kanneaika voi kuitenkin olla liian lyhyt, ja vaarana on sen kuluminen loppuun sovinnon etsimisen ollessa vielä kesken, etenkin jos sovintomenettelyä ei ole aloitettu heti syrjintäepäilyn heräämisen jälkeen. Valiokunta toteaa, että molempien osapuolten ja yhteiskunnan etu on, että asiassa saadaan aikaan sovinnollinen ratkaisu, niin ettei asiaa tarvitse viedä tuomioistuimeen. Sovinnon aikaansaamista tukee se, että sovintomenettely voidaan käydä rauhassa ilman kanneajan kulumisesta aiheutuvaa aikapainetta. 

Työelämä- ja tasa-arvovaliokunnan asiantuntijakuulemisissa on ehdotettu, että lakiehdotuksia täydennettäisiin niin, että valtuutetun on ilmoitettava sovintomenettelyn alkamisen lisäksi sen päättymisestä osapuolille. Näin kanneajan kulumisen jatkuminen tulisi yksiselitteisesti osapuolten tietoon. 

Työelämä- ja tasa-arvovaliokunta pitää perusteltuna täydentää tasa-arvolain ja yhdenvertaisuusalain sääntelyä tältä osin. Valtuutetun sovinnon edistäminen tapahtuu käytännössä useimmiten kirjallisella menettelyllä ja keskusteluilla erikseen molempien osapuolten kanssa. Ilman valtuutetun ilmoitusta ei ole osapuolille selvää, milloin sovittelu on päättynyt. 

Työelämä- ja tasa-arvovaliokunta korostaa, että hyvitystä ja syrjivien ehtojen mitättömäksi julistamista koskevan asian kanneajan keskeytyminen yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakunnan ratkaisun lainvoimaiseksi tuloon asti on sekä syrjintää epäilevän että syrjinnästä epäillyn etu. Muutoksen ansiosta osapuolilla on ennen käräjäoikeuden kanneajan päättymistä tiedossaan lainvoimainen ratkaisu lautakuntaan saatetusta syrjintäasiasta. Valiokunta toteaa myös, ettei muutos koske työnantajia, sillä yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakunnan käsiteltäväksi ei voi saattaa yhdenvertaisuuslain soveltamiseen liittyviä työelämäasioita. 

Riippumattomuus ja resurssit

Esityksessä ehdotetaan tasa-arvo- ja yhdenvertaisuusvaltuutettuja koskeviin lakeihin useita muutoksia, joilla vahvistetaan yhdenvertaisuus- ja tasa-arvoelinten riippumattomuutta direktiivien edellyttämällä tavalla. Tällaisia muutoksia ovat ehdotukset yhdenvertaisuusvaltuutetun ja tasa-arvovaltuutetun velvollisuudesta antaa sidonnaisuusilmoitus, ehdotus tasa-arvovaltuutetun oikeudesta olla virkavapaalla mahdollisesta taustavirastaan tasa-arvovaltuutetun tehtävän hoitamisen ajan sekä ehdotus siirtää yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakunnan henkilöstön nimittämistoimivalta pois oikeusministeriöltä. 

Direktiivien 4 artiklan mukaan jäsenvaltioiden on kansallisten talousarviomenettelyjensä mukaisesti varmistettava, että kullakin tasa-arvoelimellä on käytettävissään tarvittavat henkilöstö-, tekniset ja taloudelliset resurssit, jotta se voi hoitaa kaikki tehtävänsä ja käyttää kaikkia toimivaltuuksiaan tuloksellisesti. Hallituksen esityksen vaikutusarvioiden mukaan direktiivien täytäntöönpanosta aiheutuu yhdenvertaisuusvaltuutetulle, tasa-arvovaltuutetulle ja yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakunnalle jonkin verran lisää hallinnollisia ja käytännön menettelytapoihin liittyviä tehtäviä. Tämän hetken arvion mukaan direktiivien edellyttämät muutokset eivät lisää viranomaisten resurssitarvetta. 

Työelämä- ja tasa-arvovaliokunta toteaa, että riittävien resurssien turvaaminen on edellytys oikeussuojan tehokkaalle toteutumiselle. On tärkeää huolehtia siitä, että tasa-arvovaltuutettu pystyy huolehtimaan myös uudesta tehtävästään antaa lausuntoja tuomioistuimille tasa-arvolain soveltamista koskevissa asioissa. Valtuutettu päättää itse, missä tapauksissa se antaa pyydetyn lausunnon.