Hallituksen esityksestä ilmenevien seikkojen ja saadun selvityksen perusteella valiokunta pitää esitystä tarpeellisena ja tarkoituksenmukaisena. Valiokunta puoltaa suostumuksenantoa ehdotetulle Suomen jäsenosuuden korotukselle Suomen Pankin varoilla ja esityksessä tarkoitetuille valtiontakuille sekä myös esityksessä tarkoitetuille valtiontakuiden kumoamisille.
Taustalla on Kansainvälisen valuuttarahaston hallintoneuvoston 15.12.2023 16. jäsenosuustarkistuksen yhteydessä tekemä päätös siitä, että jäsenmaiden jäsenosuuksia korotetaan 50 prosentilla jäsenmaiden nykyisten jäsenosuuksien suhteessa. Samalla kun jäsenosuuksia korotetaan, NAB-järjestelyä (New Arrangements to Borrow -rahoitusjärjestely) pienennetään. Siirtymäajaksi kiintiöiden korotuksen ja NAB-järjestelyn pienentämisen voimaanastumiseen asti jäsenmaita on pyydetty harkitsemaan uusia kahdenvälisiä lainoja, millä varaudutaan siihen, että jäsenmaat eivät saa kotimaisia hyväksymisprosesseja tehtyä ja jäsenosuuksien korotus ja NAB-järjestelyn pienentäminen viivästyvät.
Jäsenosuuksiin perustuva rahoitus on Kansainvälisen valuuttarahaston perusrahoitusmalli. Kaikki jäsenmaat maksavat jäsenosuuden, joten jäsenosuuksiin perustuva rahoitus takaa laajimman mahdollisen taakanjaon jäsenmaiden kesken. NAB-järjestelyn tarkoituksena on toimia varajärjestelynä ja mahdollistaa lisärahoituksen antaminen, jos jäsenmaiden rahoitustarve nousee poikkeuksellisen suureksi ja jäsenosuuksiin perustuva rahoitus osoittautuu riittämättömäksi. Esityksessä on arvioitu, että jäsenosuuksien korotus 50 prosentilla ja samanaikainen NAB-järjestelyn pienentäminen vahvistavat valuuttarahaston rahoituspohjaa kasvattamalla jäsenosuuksien osuutta kokonaisresursseista. Kahdenväliset lainat valuuttarahaston ja jäsenmaiden välillä ovat toimineet viimesijaisena varautumisjärjestelynä. Kansainvälisen valuuttarahaston tavoitteena on vähentää riippuvuutta väliaikaisista lainatuista resursseista ja selkeyttää sekä tehostaa valuuttarahaston rahoitusmallia vähentämällä rahoitusjärjestelyjä kolmesta kahteen. Esityksen mukaan, kun jäsenosuuksien korotus ja NAB-järjestelyn pienentäminen saadaan voimaan, kahdenväliset lainasopimukset raukeavat ja valuuttarahaston tavoite vähentää riippuvuutta väliaikaisista lainatuista resursseista saavutetaan.
Suomen valtio on sopimusosapuoli Kansainväliseen valuuttarahastoon nähden. Toimivalta jäsenosuuden käytön, rahoituksen ja yhteydenpidon osalta on Suomen sisäisesti delegoitu vuonna 1969 lailla Suomen Pankille. Suomen Pankki on hoitanut Suomen osuutta Kansainvälisen valuuttarahaston rahoituksesta vuodesta 1969. Esityksen mukaan Suomen Pankki on tästä lähtien suorittanut jäsenosuuksien korotusten maksut, eikä valuuttarahaston jäsenosuudesta ole aiheutunut menoja valtiolle.
Esityksessä tuodaan esille se, että Suomen Pankki on valmis jatkamaan aiempaa menettelyä ja suorittamaan valtion puolesta 16. yleiseen jäsenosuustarkistukseen liittyvän jäsenosuuden korotuksen, mutta se samalla edellyttää sitoumusta siitä, että Suomen valtio vastaa edelleen jäsenosuuden korotuksesta ja sen käytöstä mahdollisesti aiheutuvista tappioista. Suomen Pankista annetun lain 7 §:n mukaan Suomen Pankilla on oltava luotonannossaan riittävät vakuudet. Tämän vuoksi Suomen Pankilla tulee olla aiempien jäsenosuuskorotusten mukaisesti valtiontakuu Kansainvälisen valuuttarahaston rahoituksesta mahdollisesti aiheutuvien tappioiden varalta.
Valtiontakuu jäsenosuuden käytöstä Suomen Pankille mahdollisesti aiheutuvien tappioiden varalta sekä valtiontakuu NAB-järjestelyn vakuudeksi ehdotetaan myönnettäväksi toistaiseksi. Kahdenvälistä lainaa koskeva valtiontakuu raukeaa viimeistään silloin, kun kahdenvälisten lainojen puitteissa ei ole enää voimassa olevia velvoitteita.