Arvoisa puhemies! Käsittelyssä on nyt hallituksen esitys eduskunnalle jätelain ja verkon välityspalveluiden valvonnasta annetun lain muuttamiseksi. 

Esitys olisi EU:n pakkausasetuksen täytäntöönpanon ensimmäinen vaihe. Vaikka EU:n pakkausasetus on sellaisenaan suoraan sovellettavaa lainsäädäntöä, edellyttää sen täytäntöönpano kansallista täydentävää sääntelyä. Täytäntöönpanon ensimmäisessä vaiheessa säädettäisiin pakkausasetusta valvovista viranomaisista sekä tietyistä uusista vaatimuksista pakkausten tuottajayhteisöille. Lisäksi ehdotetaan poistettavaksi EU:n pakkausasetuksen kanssa ristiriitainen ja päällekkäinen kansallinen sääntely sekä tehtäväksi tarvittavat informatiiviset viittaukset EU:n pakkausasetukseen. 

Valvovia viranomaisia koskevat ehdotukset täydentäisivät nykyisten pakkauksia ja pakkausten tuotevastuuta valvovien viranomaisten, joita ovat Tukes sekä Lupa- ja valvontavirasto, tehtäviä sekä toisivat pakkausten valvontaan kokonaan uusia valvovia viranomaisia: Ruokavirasto, kunnan elintarvikevalvontaviranomainen sekä Traficom. Esityksessä ehdotetaan lisäksi, että Ruokavirasto ja kunnan elintarvikevalvontaviranomainen voisivat periä maksun valvontatoimistaan. 

Esityksessä ehdotetaan EU:n pakkausasetuksen mukaisesti uusia vaatimuksia pakkausten tuottajayhteisöille. Tuottajayhteisön olisi asetettava vakuus, jolla katetaan tuottajan vastuulle kuuluvien tuotteiden jätehuoltotoimista aiheutuvat kustannukset vähintään kolmen kuukauden ajan siltä varalta, että tuottajayhteisön toiminta päättyy tai se ajautuu maksukyvyttömäksi. Lisäksi pakkausten tuottajayhteisölle ja juomapakkausten palautusjärjestelmälle asetettaisiin velvollisuus osoittaa pakkausjätteen synnyn vähentämistä ja ehkäisemistä koskeviin toimiin rajoitus, joka vastaisi enintään viittä prosenttia sen jäseniltään perimistä maksuista. 

Ehdotetut lait on tarkoitettu tulemaan voimaan 12.8.26 eli samaan aikaan, kun EU:n pakkausjäteasetusta aletaan soveltaa. — Kiitos. 

Arvoisa puhemies! EU:n uuden pakkausjäteasetuksen yhteydessä on noussut ymmärrettävä huoli suomalaisen pantillisten juomapakkausten palautusjärjestelmän tulevaisuudesta. On tärkeää todeta selkeästi, että tämän asetuksen Suomessa toimeenpaneva esitys ei ole muuttamassa pullonpalautusjärjestelmää ja sen perusrakennetta millään tavalla. Pantti säilyy, palauttaminen tapahtuu jatkossakin kaupoissa ja järjestelmä toimii kuluttajan näkökulmasta kuten tähänkin asti. 

Arvoisa puhemies! Suomen lähtötilanne pakkausmateriaalien kierrättämisessä on vahva. Juomapakkausten keräys- ja kierrätysaste on kansainvälisesti erittäin korkea, ja pantillinen palautusjärjestelmä on keskeinen ja erityisen toimiva syy tähän. Järjestelmämme onnistuminen on tunnistettu, eikä nyt pyritä korjaamaan sellaista, mikä jo toimii hyvin. 

Se, mikä tässä esityksessä korostuu, on painopisteen laajentaminen. Kierrätyksen rinnalle nostetaan entistä vahvemmin myös jätteen synnyn ehkäisy erityisesti kertakäyttöisten pakkausmuovien osalta. Tavoitteena on ohjata kohti ratkaisuja, joissa pakkausjätettä syntyy vähemmän alun perinkin. Tämä tavoite on tärkeä, jotta voimme turvata puhtaan ja hyvinvoivan ympäristön myös lapsillemme ja lastemme lapsille. Suomessakin meillä on pakkausmuoveja, joiden käyttöä voimme ohjata muihin ratkaisuihin, koska toimivan kierrätysjärjestelmän lisäksi meillä on korkeaa osaamista juuri muovia korvaavissa pakkausmateriaaleissa. 

Arvoisa puhemies! Palautusjärjestelmää koskevat uudet velvoitteet on rakennettu niin, etteivät ne heikennä järjestelmän toimivuutta. Panttimaksuja ei laskettaisi mukaan pakkausten tuottajayhteisöille ja juomapakkausten palautusjärjestelmän ylläpitäjille nyt säädettäviin uusiin jätteen synnyn ehkäisyyn kohdennettuihin rahoitusosuuksiin, eikä uudelleenkäytettäviä pakkauksia rasiteta samoilla maksuilla. Kokonaisuudessaan esityksessä on siis kyse toimivan järjestelmän turvaamisesta ja kehittämisestä osana puhdasta siirtymää sekä tarpeettomien kertakäyttöisten pakkausmuovien vähentämisestä. Samalla se vastaa laajempaan ja pitkäjänteisempään tarpeeseen vähentää ympäristökuormitusta ja turvaa kestäviä ratkaisuja myös tuleville sukupolville. Siksi tämä esitys ansaitsee huolellisen käsittelyn valiokunnassa. — Kiitos, arvoisa puhemies. 

Arvoisa puhemies! On tosiaan selvää, että meidän tulee siirtyä kiertotalouteen ja tehostaa kierrätystä myös pakkausten osalta. Suomi ei monessa kohtaa ole ollut tässä asiassa mitenkään edelläkävijä, vaan enemmänkin siellä häntäpäässä kierrätyksen suhteen. Tämä on sitten myös sellainen asia, joka on tuonut meille, yhteiskunnalle, kustannuksia. Jos katsoo vaikka näitä Suomen EU-jäsenmaksuja, niistähän osa maksetaan siitä, jos vaikka muovilla on huono kierrätysaste. Tämä on ollut käsittääkseni kymmeniä miljoonia vuosittain, mitä on maksettu siitä, että muovia ei ole saatu kiertoon, ja ei ole tietenkään veronmaksajien näkökulmastakaan järkevää käyttää rahaa tällaisiin kertakäyttökulutuksen maksuihin. 

No, tämä pakkausten parempi kierrättäminen on ehdottomasti tärkeää, ja vasemmisto kannattaa sitä, että tätä asiaa edistetään. Minä ajattelen myös, että kiertotalouden ei pitäisi olla mitään sellaista ylimääräistä, vaan se pitäisi saada valtavirtaistettua talouden toiminnan lähtökohdiksi, ja myös pakkauspuolella tulee tehdä nämä tarvittavat ympäristötoimet ja vähentää sitä kautta näitä ympäristöhaittoja mutta toki myös sitten terveyshaittoja ja vähentää riippuvuutta esimerkiksi fossiilisista tuontipolttoaineista, joista olemme nyt nähneet näitä selkeitä esimerkkejä, mitä ongelmia niistäkin sitten syntyy. 

No, tässä kävin läpi näitä komission vaikutusten arviointeja tästä ehdotuksesta, ja tosiaan täällä on ihan hyviä lukuja tämän pakkausjätteen vähentämisen osalta ja hyviä lukuja kasvihuonekaasujen vähentämisen osalta, ja toki myös sitten nämä säästöt ovat ihan merkittäviä lukuja täällä, kun puhutaan kymmenistä miljardeista vuoteen 2030 mennessä, jos vertaa tähän perusuraan. No, tässä esityksessä myös tuodaan näitä erilaisia vaikutuksia toimialoille. Lausunnonantajissa oli sekä kannatusta että vastustusta näille eri muutoksille, mutta itse kyllä painottaisin sitä, että tässä mahdollistetaan uutta liiketoimintaa ja mahdollistetaan näitä innovaatioita ja muita, siis tietenkin näiden ympäristö- ja muiden hyötyjen lisäksi. Käymme näitä sitten varmasti valiokunnassa tarkemmin läpi. 

Täällä yksi asia, joka kiinnitti huomioni ja jota kyllä moni kannatti, oli se, että nämä paalirehupakkaukset rajataan tämän tuottajavastuun ulkopuolelle. En tiedä, onko ministerillä siihen kommenttia. Itseäni kiinnosti se, miksi tämä rajaus on tehty ja miten hyvin sitten varmistetaan se, että tämä paalimuovi päätyy kiertoon. Lupa- ja valvontavirastosta kuitenkin tuotiin esille, että olisi tärkeää saada sekin muovi kiertoon. — Kiitos. 

Arvoisa rouva puhemies! Sen verran löytyy itsestänikin vihreää, että pidän tämän esityksen tavoitetta oikein hyvänä, sillä tässä on keskeisenä ideana just se, että ehkäistään syntyvän pakkausjätteen määrää ja sitten edistetään myöskin sitä kierrätystä ja pakkausten uudelleenkäyttöä, mikä on aina tietenkin toivottavaa. Tässä myös säädetään muun muassa pakkauksia koskevista tuotevaatimuksista, kuten nimenomaan siitä kierrätettävyydestä. 

Lisäksi sitten, mikä on myöskin merkittävää, jatkossa arvioidaan nämä kaikki tarpeelliset toimet ja erinäköiset lainsäädäntöehdotukset näitten ikään kuin sitovien pakkausjätteen kierrätystavoitteitten ja pakkausjätteen määrän vähentämistavoitteiden saavuttamiseksi sekä sitten arvioidaan asetuksen sallimissa rajoissa edelleen tällaisten mahdollisten kansallisten poikkeamien tai erinäköisten joustojen tarkoituksenmukaisuus. Jatkossa, tai ainakin lähitulevaisuudessa, tulee voida sallia myös tämmöiset hyvät kansalliset joustot ja käytännöt, mitä meillä on tähän liittyen ollut, kuten vaikka nyt se edustaja Hännisen mainitsema pullonpalautusasia. — Kiitokset. 

Arvoisa puhemies! On helppo yhtyä täällä pidettyihin puheenvuoroihin siitä, että näiden pakkausten kierrätysastetta on todellakin nostettava, ja on hyvä, että tätä edistetään nyt EU-tasolla ja tuodaan osaksi Suomen lakia. 

Ajattelen itse, että on joitakin asioita, mitä me tehdään erittäin hyvin, ja tämä pullojen panttijärjestelmä ja kierrätys on yksi niistä esimerkeistä, mitä me olemme voineet viedä maailmalle. Eli kun me aletaan Suomessa tekemään jotakin, niin me saatetaan tehdä se todella hyvin. Sitten on näitä kiertotalouden osa-alueita, missä me vielä tulemme aika paljon jäljessä. Yleisesti kotitalousjätteiden osaltahan se voi tuntua aika erikoiselta, koska meillä on niin paljon näitä kierrätyspönttöjä kaikkialla, mutta silti sen suhteen meillä on vielä tekemistä, ja toki teollisuudessa, esimerkiksi kaivosteollisuudessa ja rakennusteollisuudessa, on paljon hyödyntämätöntä potentiaalista jätettä. 

Tämä koskee tosiaan näitä pakkauksia. Me tiedämme tästä globaalista ilmiöstä, että näiden postipakettien määrä erityisesti on kasvanut tosi paljon, ja siihen ei ehkä olla vielä sellaista ratkaisua löydetty, miten sitä pystyttäisiin vähentämään, paitsi toki se, että lisätään tuotteiden pitkäikäisyyttä, jolloin uuden hankkiminen ei olisi välttämätöntä, mutta ehkä sekin on hidas tie siihen. Toisaalta sitten ihan näin kansallisella tasolla tiedetään, että esimerkiksi take away -ruoka on sitten korona-ajan lisääntynyt tosi paljon ja myös siinä pyörii paljon erityisesti muovipakkauksia, mistä itse aina yllätyn. Kun monesti ruokaa pitkän päivän jälkeen haen kotiin, niin tulen samalla vieneeksi uutta muoviroskaa kotiin. Mutta ei se hyvältä toki tunnu myöskään kertakäyttää pahvipakkauksia siinä mittakaavassa, mitä näin voi tapahtua. 

Eli kyllä meillä on tässä tehtävissä myös kansallisesti. Itse ajattelen, että meidän kannattaisi tutkia, voimmeko me ottaa sen kaltaisia järjestelmiä, mitä meillä on pullopanttien osalta ja pullojen palautusjärjestelmän osalta, esimerkiksi näihin take away -ruokaratkaisuihin tai pakettijärjestelmiin tavallaan jatkona tälle sääntelylle. Sinänsä pidän järkevänä tätä, mitä nyt esitetään, eli että kierrätysmateriaalia lisätään näissä tuotteissa ja sitten näille tuottajayhteisöille tulee tämä velvollisuus kerätä näitä maksuja ja osoittaa ne jätteen synnyn vähentämiseen ja estämiseen. 

Yleisesti kannatan esityksiä ja niiden tavoitteita, mitä tässä on, mutta toivon, että vielä pidemmälle Suomi edelläkävijänä ottaa askeleita. 

Arvoisa rouva puhemies! Tässä on helppo yhtyä näihin puheenvuoroihin, joita tässä on tullut tämän tarpeellisuudesta. Tämä kiertotalous on joka tapauksessa meillä semmoinen asia, että sitä pystytään tekemään. Kiertotalous aina jonkun raaka-aine monessa mielessä. 

Mielenkiintoista ja hyvää tässä esityksessä on, että tämä on Eurooppa-tasoista säätelyä, koska silloin kun mennään yli rajojen, niin monen asian kanssa saadaan asioita vietyä eteenpäin. Täällä on myöskin jo jatkoaskeleita katsottu, miten biohajoavien ja kompostoitavien pakkausten tehtäisiin kansallista säätelyä, ja sen osalta tämä on moniaskeleinen lainsäädäntöprosessi. Kysyisin tästä, miten tämä tulee meillä sitten jatkossa esiin. 

Toinen asia, joka varmasti kuluttajia ja kansalaisia kiinnostaa, on se, että tämä pakkausasetuksen toimeenpano edellyttää myös sitä, että jäsenvaltiot sisällyttävät kansallisiin jätteen synnyn ehkäisemistä koskeviin ohjelmiin erityisen luvun pakkausten ja pakkausjätteen ja roskaantumisen ehkäisemisestä. Tämä on sillä tavalla mielenkiintoinen kokonaisuus, että kun menee katsomaan noita kaupunkien torialueita tai mitä tahansa maantien varsia ja muita, niin kyllä siellä aina harmittaa, kun katsoo, kuinka roskaisia tässä ollaan. Tässä mielessä on hyvä, että tähän kiinnitetään huomiota. Missä vaiheessa tämän osalta tämmöisen ohjelman valmistelu ympäristöministeriössä on, ja onko semmoinen tekeillä? 

Sitten ehkä kaikkein tärkeimpänä asiana minä näen täällä tämän jätteen synnyn ehkäisyyn osoitettavan rahoituksen, että täällä myöskin pakkausten tuottajia kehotetaan rahoittamaan tätä. Tämä on tosi hyvä asia, koska se nimenomaan tuo siihen semmoisia toimenpiteitä, joilla vähennetään sitä pakkausten tarvetta. Tässä tuli äsken, edellisessä puheenvuorossa, hyvin esiin take away -tuotteet, joita käytetään aika paljon. Kun ihmiset kävelevät se kahvimuki tai joku muu juomamuki kädessä tuolla kaupungilla, niitä kyllä näkyy tosi paljon. 

Tässä mielessä näitä kannattaa viedä eteenpäin, ja on hyvä, että tämä on tällaista ylikansallista ohjausta, jolloin me saadaan tuloksia aikaiseksi. — Kiitos. 

Arvoisa puhemies! Tämähän on todella mielenkiintoinen paketti, jota on väännetty Euroopan unionissa hartaasti, syvästi ja pitkään. Oli ilo toimia silloin Euroopan parlamentin jäsenenä ja tuoda suomalaisia terveisiä, joita tässä vieläkin saamme katsella, kun komissio antaa tulkintoja muun muassa biopohjaisten raaka-aineiden käytöstä muovipakkauksissa. Suomalaista yritys- ja osaamistoimintaa on sillä puolella varsin paljon, ja siinä toivotaan jatkuvasti hallituksen aktiivisuutta yhteydenpidossa komissioon, sillä tässähän käytiin suuri taistelu biopohjaisten pakkaustuotteiden ja muovipakkaustuotteiden välillä. 

Muovipakkaustuotteet ovat useimmiten näissä tulkinnoissa öljypohjaisia eivätkä mitenkään ympäristöystävällisiä. Silloin kun yritettiin sitten uusiokäyttöä määritellä, niin onhan se typerää — jos meillä oli pahvinen mahdollisuus, joka pahvi vielä monesti meillä kierrätetään, mutta Euroopassa sitä ei osata — tarjota meille väkisten vaikkapa ranskalaista ideaa ja mallia, että meillä pikaruokapaikoissa käytettäisiin sitten aina muovikuppia sen sijaan. Tätä taistelua on käyty, ja minä luulen, että sillä jatkoakin on, ja meidän täytyy olla siinä vain ymmärrystä lisäämässä, tekemässä kaikkea. Komission alkuperäinen esityshän meni tässä liian pitkälle, kun ajateltiin, että kielletään kokonaan kertakäyttöpakkaukset esimerkiksi alle puolentoista kilon hedelmille. Minä ajattelin, että minä en kehtaa mennä kotiin, jos minä sanon, että suomalaiseen paperipussiin ei saa enää ostaa kiloa tomaatteja, mutta nyt se on muuttunut niin, että se on kertakäyttömuovipakkausten kieltämistä. 

Eli nyt kyllä tästäkin minusta on hyvä Suomessa tietää kaikkien kuluttajienkin, että osataan valvoa ja että erityisesti yrittäjille, jotka tekevät, tulee myös kieltoja muovin käyttöön. Kun menet juomaan paikan päälle kahvilaan kahvia, olipa amerikkalainen iso ketju tai muuta, heillä täytyy olla tarjota muuta kuin se kertakäyttöpahvikuppi, kun olet vakiintuneessa kahvilatarjoilussa. Eikä siellä voi olla sitten pöydillä jokaiselle pieniä annospakattuja ketsuppikuppeja, vaan sen täytyy olla isommissa pakkauksissa, tai kun menet hotelliin, niin nämä pikkusaippuamuovit ja muut tulevat kielletyiksi. Eli ihan konkreettisesti tästä pitäisi puhua muovin vähentämislakina, jota me nytten käsittelemme täällä, jotta me pääsemme roskaamisesta ja turhasta jätteen tuottamisesta näillä sektoreilla eroon. 

Toivon niin, että kun nämä aika tarkkaan asetuksessa yhdessä EU-maiden kesken määritellyt kompromissit pannaan toimeen, yrityksiltä itseltänsä löytyy paljon muitakin ideoita omassa ympäristövastuullisuudessaan vähentää muovin turhaa käyttöä ja turhaa roskaamista. Olen aika ylpeä siitä, että jotkut keksivät haukkua pahvikuppimepiksi, kun nytten emme enää kiellä pahvikuppeja, joissa on vain viisi prosenttia muovia, kun ne ennen tätä lainsäädäntöä kiellettiin. Jos niissä oli biotuotetta vaikkapa 98 prosenttia tai 94 prosenttia, niin ne tulkittiin muoviksi saman tien, jos niissä oli vain se kalvo, joka esti esimerkiksi lämpimän nesteen läpituloa. Tämä on Suomelle hyvä vientitoimintaa. 

Kiitos, arvoisa puhemies! Tässä todellakin on ollut vahvaa edunvalvontaa Suomella, että ollaan saatu tämä oikeaan suuntaan. Varmasti mepit ovat tehneet oman osansa, hallitukset oman osansa jo sieltä edelliseltä hallituskaudelta ja tällä kaudella on jatkettu, ja sitten tietysti nykyinen parlamenttikin näitä käsittelee ja komissio tietysti myös tarkentanut. Myöskin täytyy sanoa, että alat itse ovat olleet hyvinkin aktiivisia myös sinne Euroopan suuntaan tässä, mikä on tietenkin hyvä ja osoittaa tällaista suomalaisen edunvalvonnan hyvää esimerkkiä. Silloin kun osataan tehdä sitä yhdessä, niin sillä on myös vaikuttavuutta, ja siinä ollaan kyllä tässä onnistuttu. 

Tässä rinnalla tosiaankin on myös sitten toinen tämmöinen tiettyjä kertakäyttömuovituotteita kieltävä lainsäädäntö olemassa eli niin sanottu Single-use plastics eli SUP-direktiivi, joka sitten tulee myös sovellettavaksi. Tämänkin lainsäädännön tavoitteena on nimenomaan vähentää sitä kertakäyttömuovin osuutta ja lisätä kierrätystä. 

Ehkä muutamia nostoja nyt tässä. 

Täällä tulee tämmöisiä tiettyjä velvoitteita, esimerkiksi 12.2.2028 alkaen pitää tiettyjen pakkausten olla kompostoituvia laitoskompostissa. Sitten tulee tämmöisiä lajitteluja helpottavia merkintöjä, joita pitää tuoda pakkauksiin. Myös 2030 alkaen tulee kaikkien pakkausten olla kierrätettäviä ja kaikkien muovipakkausten tulee sisältää tietty prosenttiosuus kierrätettyä muovia. Tällä siis luodaan myös markkinoita kierrätysmuoville. Ja on aivan totta, mitä edustaja Kivelä täällä totesi, että Suomi maksaa joka vuosi tällaista muoviomavaramaksua, koska emme pääse niihin tavoitteisiin, joita meille on asetettu. Eli meillä on tällä puolella vielä paljon parannettavaa. 

Myöskin kuluttajilla tulee olla jatkossa tämmöinen mahdollisuus ostaa mukaan otettavat take away -ruuat ja -juomat uudelleenkäytettävissä pakkauksissa. Tämä tulee vuonna 28, jolloin edustaja Pitkon harmittelemat kertakäyttöastiat voi tarvittaessa sitten jättää ottamatta ja ottaa mukaansa vaikka omaan kahvikuppiinsa tai johonkin kestävämpään, uudelleenkäytettävään astiaan. Nämä ovat tietenkin kaikki tällaisia hyviä asioita, joilla pyritään vähentämään jätteen määrää, lisäämään kierrätystä, lisäämään kannusteita kiertotaloudelle. 

No, tiettyjä haasteita tosiaankin on. Ehkä se viimeinen kulminaatiopiste liittyy siihen, että onhan näin, että näitä tiettyjä pakkauksia, joissa on alle viisi prosenttia muovia, voidaan jatkossakin käyttää, ja vastaus on, että tämän asetusluonnoksen mukaan kyllä. Valitettavasti kuitenkin sen kertakäyttömuoviasetuksen tai -direktiivin perusteella siihen jäi se mahdollisuus, että jäsenmaat voivat sitten halutessaan niitä kiertää. Se tietenkin on hieman harmillista meidän suomalaisten yritysten näkökulmasta. 

Sitten toinen haaste on nämä juomapakkausasiat. Vaikka toki tässä edelleenkin sama järjestelmä säilyy, meidän pitää kyllä kiriä aika paljon näissä meidän kierrätystavoitteisiin pääsemisessä, jotta me voimme sitten säilyttää sen järjestelmän täysin nykyisellään, koska muuten meille tulee sinnekin näitä uudelleenkäyttötavoitteita, joihin me emme tällä hetkellä pääse. Nyt se järjestelmä toimii niin hyvin, että itse ainakin toivoisin, että voisimme sen säilyttää. Siinä on kierrätysaste jopa yli 95 prosenttia. — Kiitos.