Senast publicerat 11-06-2026 12:45

Punkt i protokollet PR 62/2026 rd Plenum Tisdag 9.6.2026 kl. 14.01—22.39

21. Regeringens proposition till riksdagen med förslag till lagar om ändring av lagen om djurvälfärd och 17 § i lagen om medicinsk behandling av djur

Regeringens propositionRP 32/2026 rd
LagmotionLM 27/2024 rd
Utskottets betänkandeJsUB 11/2026 rd
Andra behandlingen
Förste vice talman Paula Risikko
:

Ärende 21 på dagordningen presenteras för andra behandling. Innehållet har godkänts i första behandlingen och lagförslagen kan nu godkännas eller förkastas. 

Första talare är ledamot Pitko. Varsågod. 

Debatt
20.50 
Jenni Pitko vihr :

Arvoisa puhemies! Olemme merkittävän eläinten oikeuksiin ja eläinten hyvinvointiin liittyvän lain äärellä taas.  

Olen itse aina ajatellut, että sivistysvaltion yksi mitta on se, miten me kohtelemme eläimiä. Olen ajatellut, että me emme halua Suomessa tuottaa tarpeetonta kärsimystä, mikäli sille on olemassa vaihtoehtoja.  

Porsaiden kirurginen kastraatio on hyvin kivulias toimenpide. Toimenpiteen aiheuttamaa kipua ei saa pois paikallispuudutuksella eikä kipulääkkeillä. Haava on kipeä pitkään, ja siihen liittyy myös tulehdusriski. Porsaiden kirurgiselle kastraatiolle on myös olemassa vaihtoehtoja. Siksi en kerta kaikkiaan voi ymmärtää, miksi hallitus on tuonut eduskuntaan lain, jolla sallitaan aiheutettavan eläinyksilölle merkittävää kipua.  

”Eläimille ei saa aiheuttaa tarpeetonta kärsimystä”, sanoo voimassa oleva eläinsuojelulaki. Jos eduskunta hyväksyy tämän lakiesityksen, se oikeuttaa kärsimyksen aiheuttamisen eläimille myös jatkossa. Kirurginen kastraatio aiheuttaa pienille porsaille täysin tarpeetonta kärsimystä. Sen ei pitäisi olla sivistysvaltiossa laillista.  

Esitän, että tämä lakiesitys hylätään.  

Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko
:

Kiitoksia. — Edustaja Hänninen. 

20.51 
Juha Hänninen kok :

Kiitos, arvoisa puhemies! Tässä esityksessä kyse ei ole vain eläinten pidosta tai yksittäisestä tuotantotavasta. Kyse on suomalaisen elintarvikeketjun toimintavarmuudesta, viennin jatkuvuudesta ja huoltovarmuudesta aikana, jolloin varautumisen merkitys on korostunut aivan uudella tavalla. Puhumme tänään tuotantoeläinten hyvinvoinnista ja lääkitsemisestä.  

On tärkeää todeta heti alkuun yksi asia: Tämä esitys ei tuo takaisin mitään, mikä olisi nyt kielletty. Se ainoastaan poistaa vuonna 2035 voimaan tulevaksi säädetyn kiellon, joka tehtiin ilman täysimääräistä vaikutusarviointia koko elintarvikeketjuun. Lakeja tulee muuttaa, jos niiden vaikutusarviot eivät kohtaa. Suomi olisi ollut ainoa Euroopan maa, jossa kirurginen kastraatio olisi kielletty. Tämä olisi asettanut suomalaisen sianlihantuotannon yksipuolisesti heikompaan asemaan verrattuna kaikkiin kilpailijamaihimme.  

Arvoisa puhemies! Meillä ei ole varaa vaikeuttaa itse maamme vientimarkkinoita jo tiukassa taloustilanteessa. Suomalaisen sianlihan vienti Aasiaan ja Yhdysvaltoihin perustuu siihen, että tuotteet täyttävät vientimaiden ja asiakkaiden vaatimukset. Näissä maissa edellytetään nimenomaan kastroiduista tai naaraspuolisista sijoista peräisin olevaa lihaa. Kastraatiokielto olisi käytännössä sulkenut Suomen näiltä markkinoilta, ei poliittisilla päätöksillä vaan ostajien ehdoilla.  

Tässä asiassa kyse on siis myös kotimaisen ruokatuotannon huoltovarmuudesta. Jos kotimainen tuotanto ei ole kannattavaa, se ajetaan alas, ja kun oma tuotanto ajetaan alas, se korvautuu tuonnilla. Tämä ei vahvista eläinten hyvinvointia vaan siirtää tuotannon maihin, joissa vaatimukset ovat selvästi Suomea matalammat. Se myös heikentää Suomen kykyä turvata oma ruokahuoltonsa kriisitilanteissa. Huoltovarmuus ei ole vain varmuusvarastoja, se on myös toimivaa tuotantoa, toimivaa teollisuutta ja toimivaa vientiä, joka pitää ketjun elinkelpoisena. Jos ketju katkeaa, sitä ei nopeasti rakenneta uudelleen.  

Lisäksi tuo valiokunnan mietintö täydentää esitystä, ja se on nyt vielä parempi. — Kiitos, arvoisa puhemies.  

Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko
:

Kiitoksia. — Edustaja Honkasalo. 

20.54 
Veronika Honkasalo vas :

Arvoisa puhemies! Olen ollut mukana käsittelemässä tätä esitystä valiokunnan jäsenenä, ja on pakko sanoa, että harvoin tulee vastaan esitystä, joka saa samalla tavoin voimaan pahoin ja joka on erittäin vastenmielinen. Samaan aikaan, kun olen tästä aiheesta kirjoittanut ulostuloja, olen saanut palautetta kirurgista kastraatiota puoltavilta ihmisiltä, että olisin vieraantunut tämänhetkisestä eläintuotannosta. Mutta ainakin itse, kun täällä ensimmäisessä keskustelussa kuvailin yksityiskohtaisesti sen, miten tämä kirurginen kastraatio tehdään 3—7 päivän vanhoille porsaille, sain palautetta sen jälkeen, että myöskään monet, jotka syövät lihaa, eivät olleet ymmärtäneet, kuinka julmasta toimenpiteestä on kyse ja kuinka paljon turhaa kärsimystä se aiheuttaa porsaille. Aivan kuten edustaja Pitko täällä totesi, niin puudutus- ja tulehduskipulääke ei poista kärsimystä ja kipua eikä komplikaatioriskiä myöskään tämän toimenpiteen jälkeen. Valiokunnan saamat asiantuntijalausunnot, esimerkiksi tuotantoeläinlääketieteen professorilta, kuvaavat erittäin seikkaperäisesti niitä lukuisia ongelmia, joita tähän toimenpiteeseen liittyy. Itse ajattelen niin, että tuntuu pikemminkin siltä, että monet ovat vieraantuneet siitä, minkälaisissa olosuhteissa tuotantoeläimet myös Suomessa tällä hetkellä elävät, ja sitten samanaikaisesti monet itse asiassa vaativat paljon kestävämpiä olosuhteita eläimille.  

Tosiaan tämä on täysin tarpeeton esitys, jonka hallitus on eduskuntaan tuonut. Tämä on täysin eläinvihamielinen esitys. Tämä on julma esitys. On hyvä muistaa, että esimerkiksi meidän asiantuntijalausunnossa tuotiin esille, että tutkimusten mukaan myöskään tuottajat eivät aina kannata kirurgista kastraatiota. Pitäisi antaa myös aikaa sille, että löydetään vaihtoehtoisia toimenpiteitä, mutta nyt hallituksella on kova kiire edistää lihateollisuuden agendaa ja saada tämä laki voimaan.  

Näiden kaikkien argumenttien perusteella kannatan edustaja Pitkon hylkäysesitystä. 

Riksdagen avslutade debatten och avbröt behandlingen av ärendet.