Kiitos, arvoisa puhemies! Käsiteltävänä olevassa hallituksen esityksessä ehdotetaan muutettavaksi eräiden polttoaineiden kestävyyskriteereistä annettua lakia sekä päästökauppalain 34 §:ää.  

Esityksen tarkoituksena on panna täytäntöön EU:n kaasumarkkinadirektiivin vähähiilisten polttoaineiden vaatimustenmukaisuuden osoittamista koskeva sääntely. Esityksen keskeinen sisältö on laajentaa nykyisen kestävyyslain soveltamisala koskemaan myös vähähiilisiä polttoaineita. Nämä tar... 

Kiitos, puhemies! — Esityksen keskeinen sisältö on laajentaa nykyisen kestävyyslain soveltamisala koskemaan myös vähähiilisiä polttoaineita. Tämä tarkoittaa, että jatkossa kansallisessa järjestelmässä voidaan osoittaa myös vähähiilisten polttoaineiden vaatimustenmukaisuus samalla tavoin kuin nykyisin uusiutuvien polttoaineiden osalta. Vaihtoehtoisesti toimijat voivat käyttää Euroopan komission hyväksymiä vapaaehtoisia järjestelmiä vaatimustenmukaisuuden osoittamiseen.  

Esityksessä muutetaan myös päästökauppalakia siten, että muuta kuin biologista alkuperää olevien uusiutuvien polttoaineiden ja vähähiilisten polttoaineiden nollapäästöisyyden osoittamista koskevat vaatimukset lisättäisiin lakiin. Samalla esityksessä selvennetään laivayhtiöiden ja ilma-alusten käyttäjien kestävyyden osoittamistapoja siten, että myös polttoaineen toimittajan kestävyystodistus riittää osoitukseksi polttoaineen nollapäästöisyydestä.  

Esityksessä vähähiilisillä polttoaineilla tarkoitetaan vähähiilistä vetyä, siitä johdettuja synteettisiä kaasumaisia ja nestemäisiä polttoaineita sekä kierrätettyjä hiilipitoisia polttoaineita. Näiden polttoaineiden elinkaaren aikaisten kasvihuonekaasupäästöjen tulee olla vähintään 70 prosenttia pienemmät kuin fossiilisilla vertailupolttoaineilla. Muutos on tarpeen ennen kaikkea siksi, että kaasumarkkinadirektiivi edellyttää jäsenvaltioilta vähähiilisten polttoaineiden sertifiointia koskevien menettelyiden käyttöönottoa. Esityksellä varmistetaan, että vähähiilisten polttoaineiden käytöstä saatavat kasvihuonekaasupäästöjen vähennykset ovat aidosti todennettavissa, ja todennus vastaa EU:ssa asetettuja sertifiointimenetelmiä.  

Vähähiilisten polttoaineiden vaatimustenmukaisuuden osoittamiseen liittyy hallinnollisia menettelyjä, kuten todentamista, raportointia ja tietojen kirjaamista unionin tietokantaan.  

Arvoisa puhemies! On myös hyvä todeta, että tällä esityksellä ei aseteta uusia kansallisia velvoitteita vähähiilisten polttoaineiden käytölle tai jakelulle, vaan sillä ainoastaan luodaan EU:n edellyttämät puitteet polttoaineiden vaatimustenmukaisuuden osoittamiselle ja valvonnalle. Vähähiilisiä polttoaineita on mahdollista käyttää nollapäästöisinä päästökaupassa sekä EU:n lento- ja meriliikennettä koskevien velvoitteiden täyttämisessä.  

Ehdotetut lait on tarkoitettu tulemaan voimaan viimeistään 5. elokuuta 2026, joka on myös kaasumarkkinadirektiivin kansallisen täytäntöönpanon määräaika. — Kiitos.  

Arvoisa rouva puhemies! Tässä on tosiaan kyse EU-säädöksen toimeenpanosta Suomessa, ja tilannehan on jo vuosia ollut se, että hyvin merkittävä osa ilmasto- ja ympäristöpolitiikasta tulee meille eduskuntaan nimenomaan Euroopan unionista. Nykyisellä hallituksella on onneksi hyvin järkevä ja käytännönläheinen linja. Hallituksen kärki ei ole turhassa, Suomea kurittavassa, kunnian himoamisen takia tehtävässä ilmastopolitiikassa, vaan linja on käytännönläheinen ja järkevä. Maapallon ilmastoa kun ei hyödytä, vaan päinvastoin voi jopa haitata, jos esimerkiksi tuotantotehtaat siirtyvät Suomesta ulkomaille. Siksi on tärkeää, että me Suomessa pidämme kiinni myöskin kansallisesta edustamme, koska se palvelee myöskin useimmiten tämän maapallon yhteistä ilmastoa, koska meillä asiat osataan tehdä jo nyt ympäristöllisesti hyvin kestävästi ja laadukkaasti verrattuna mihin tahansa muuhun maahan maapallolla.  

Arvoisa rouva puhemies! Toivon ja uskon, että tämäkin esitys palvelee nimenomaan tätä tarkoitusta ja että se myöskin valiokunnassa katsotaan näistä näkökulmista vielä huolellisesti läpi.  

Arvoisa rouva puhemies! Hyvä, että näitä direktiivejä tulee ja uusiutuvaa energiaa otetaan käyttöön, mutta olen huolissani tästä jatkuvasta hallinnon lisäämisestä. Nyt pitää tehdä taas toteutussuunnitelmia, raportointia ja kirjanpitoa. Elikkä minkä takia me suomalaiset aina kaadumme tähän hallintoon? Tämähän rupeaa muistuttamaan en sano mitä valtiota — muistan vain aikoja, jolloin piti hallintoa olla valtavan paljon. No, nyt sitä ei ole ollenkaan, tai sitä sitten on hirvittävän paljon.  

Esimerkiksi biokaasun tuottajillehan on ollut pettymys, kun heillehän tuli tämä seurantavelvoite, ja moni pisti pillit pussiin ja ajatteli, että pitäkää tunkkinne. Minkä takia me ei anneta markkinatalouden vapaasti elää tässä maassa, vaan jatkuvasti lyödään hallintoa ja jatkuvaa seurantaa lisää, ja sitten toivotaan, kun valtava byrokratia on luotu... Ja muistakaa, hyvät ystävät ja hyvät kollegat, että pienillä yrittäjillä ei ole minkään näköisiä mahdollisuuksia ottaa kymmentä ihmistä tekemään tilastoja, seurantaa ja raportointia. Ja mitä joku Euroopan unionin komissio tietää jostakin bioenergiahankkeesta Suomessa? Ei tuon taivaallista, ei tiedä edes, missä se on.  

Tämähän palvelee vain paikallista hallintoa, jotta saadaan sinne lisää työpaikkoja. Kysynkin hallituksen ministeriltä: kuinka monta kymmentä tuhatta työpaikkaa te haluatte hallintoon vielä lisää? Minun mielipiteeni on se, että yksi satatuhatta pitäisi hallinnosta poistaa. Panostettakoon terveydenhuoltoon ja vanhustenhoitoon ja lasten koulutukseen. Se on oikea tapa. Mutta jos me panostamme siihen, että me näitä hallintopalatseja ja pääosastoja rakennamme tuonne EU:hun, sehän maksaa suomalaisille veronmaksajille maltaita joka päivä. Verorasitus on tänä päivänä jo sillä tasolla, että meillä ei ole mitään mahdollisuuksia lisätä enää mitään. Jos me vielä panemme tällaisia teoreettisia valvontamenetelmiä pystyyn, niin se oikea työnteko jää kokonaan pois. Tämä pudottaa pienet, maatilakokoluokan biokaasuntuottajat kokonaan pois. Onko se sitten tavoite? Pikkuisen alkaa epäillä, että taitaa olla se ainoa tavoite, että saadaan nämä pienet markkinoilta pois, jolloin suuret konsernit ottavat homman haltuun, ja me kaikki tiedämme, miten sen hinnoittelun sen jälkeen käy. 

Kunnioitettu rouva puhemies! Me keskustelemme nytten polttoaineiden kestävyyskriteereistä annetusta laista, ja nämä polttoaineethan nyt keskusteluttavat muuallakin kuin täällä eduskunnan täysistuntosalissa. Ne keskusteluttavat myös Säätytalolla. Täällä ministerit ovat nyt tauolla, koska ei ole vielä lopullista vastausta tullut, minkälainen se lopullinen riihipäätös sitten tulee olemaan, mutta ihan selväähän se nyt on, että polttoaineista siellä keskustellaan. 

Edustaja Aittakumpu tuossa omassa puheenvuorossaan äsken totesi, että tällä hallituksella ei ole niin kova ilmastotavoite kuin edellisellä hallituksella, mutta täytyy nyt muistuttaa ja myös eduskunnan pöytäkirjaan se vielä muistuttaa, että ihan sama tavoite teillä on kuin edelliselläkin hallituksella, elikkä hiilineutraaliksi vuonna 2035. Se on tämän hallituksen tavoite, ja siitä te ette pääse edelleenkään, arvon perussuomalaiset, yli ettekä ympäri. Mutta nähtäväksi nyt jää, kuinka tässä käy, että kun se jakeluvelvoite on se 19,5 prosenttiyksikköä, onko se nyt laskemassa siellä Säätytalolla. [Mauri Peltokankaan välihuuto] — No, mutta minuutti tähän, edustaja Peltokangas, minuutti tähän ja toinen minuutti tähän lakiesitykseen. 

Tämähän on nytten tosiaan täältä EU:n suunnalta tuleva direktiivi, kaasumarkkinadirektiivien säädökset. Mutta kysyisinkin ministeriltä, niin kuin myös edustaja Hoskonen tuossa ansiokkaassa puheenvuorossaan kysyi: minkälaisia vaikutuksia tällä on sitten lisäbyrokratiaan, tuleeko lisää hallintoa tämän EU-direktiivin myötä? Ja sitten toinen kysymys: kun tässä yhteiskunnassa ollaan haluttu edistää uusiutuvia polttoaineita, biokaasun edistämistä, niin minkälaiset vaikutukset tällä sitten on tähän? Teillä on kyllä hienot hallitusohjelmakirjaukset biokaasun edistämisestä, mutta kun kolme vuotta on tapahtunut hallitusvastuuta, biokaasun edistämisen osalta vielä odotamme niitä oikeita ratkaisuja. Miten ministeri vastaa tähän, onko tämän direktiivin myötä sitten suomalainen biokaasutuotanto saamassa uutta pontta? 

Arvoisa rouva puhemies! Täytyy tähän edustaja Kettusen puheenvuoroon puuttua, kun hän kertoi semmoista, mikä ei pitänyt paikkaansa. Enhän äskeisessä puheenvuorossa ensinnäkään vertaillut eri hallitusten ilmastopolitiikkoja, vaan totesin, että tällä hallituksella on hyvin järkevä ja käytännönläheinen linja. Toiseksi, edustaja Kettunen varmasti autoilevana ihmisenä tietää hyvin sen ja on huomannut tuolla polttoainetta tankatessaankin, että nykyinen hallitushan on tehnyt historiallisen uudistuksen, laskenut polttoaineiden verotusta, jota ei aikaisemmin Suomessa ole tehty, ja myöskin tätä polttoaineen jakeluvelvoitetta on alennettu. 

Perussuomalaisten linja tässä ilmastopolitiikassahan on selvä. Kun vain muutkin ymmärtäisivät sen, että meidän on Suomessa ajateltava sitä, että vaikka me täällä laittaisimme täysin pillit pussiin ja emme ajaisi autoilla ollenkaan, niin se ei maapallon ilmastoa hyödytä, ei yhden yhtä. Perussuomalaisten linja on pitkään ollut se, että me haluaisimme siirtää tuon ilmastotavoitteen vähintään samaan, mikä on EU:ssa, vuoteen 2050. Onhan se aivan tolkutonta, rouva puhemies, että meillä on tiukempi ilmastotavoite kuin EU:ssa on, kun siitä ei kuitenkaan ole mitään hyötyä. Siitä on ainoastaan haittaa meille suomalaisille. Tämän toivoisin keskustankin ymmärtävän. 

Kiitos, arvoisa rouva puhemies! Tässä kun kuunnellaan näitä keskustan vuodatuksia, niin ihmetyttää kyllä kovasti, koska kyllähän me kaikki tiedämme, kuka siellä edellisessä hallituksessa oli vihervasemmiston kanssa yhdessä tekemässä näitä asioita, [Pia Sillanpää: Juuri näin! Keskusta!] ja se jakeluvelvoite taisi olla teidän suunnitelmienne mukaan siellä 28 pinnassa. Edustaja Kettusen kannattaisi ihan muistaa myöskin, mitkä ne omat syntilistat olivat. Mutta totta kai tässä salissa pitäisi tehdä yhdessä töitä, että näitä tilanteita ei enää tulisi, ja toivonkin, että keskustakin katselee sitten seuraavissa hallitusneuvotteluissa jotain muutakin kuin tyhjää paperia. — Kiitoksia. 

Arvoisa puhemies! Onhan tämä mielenkiintoista kuunneltavaa, kun edellisten hallitusten syntilistoja täällä nyt etsitään.  

Mutta, hyvät edustajat, Aittakumpu ja Peltokangas, te olette hallitusvastuussa. Te olette valtiovarainministeripuolueen edustajia, [Mauri Peltokankaan välihuuto] ja onhan tämä kummallista keskustelua sieltä suunnalta, kun te käytte tällä hetkellä Säätytalossa kehysriihineuvotteluja. Kertokaa nyt sitten, onko se jakeluvelvoite laskemassa vai ei, kun te toteatte, että te ette tee niin kunnianhimoista ilmastopolitiikkaa kuin edellinen hallitus.  

Mutta vielä kerran minä totean vain valittaen teidän suuntaanne sen tosiasian, minkä te joudutte hyväksymään, että te olette hallituksessa, jolla on aivan sama ilmastotavoite, mikä oli edellisellä hallituksella, elikkä hiilineutraaliksi vuoteen 2035. Tämä on se totuus.  

Arvoisa rouva puhemies! Tilannehan on se, että ilmeisesti tällä hetkellä hallitus tekee omaa taloussuunnitelmaansa. On niin sanottu kehysriihi menossa, ja odotamme sieltä kuumeisesti tuloksia siitä, kuinka pitkälle venyy.  

Täällä perussuomalaiset ovat taas laittaneet oman kolmen vuoden tekemättömyytensä edellisten hallitusten piikkiin, [Mauri Peltokangas: Vastauspuheenvuoro, törkeää panettelua!] ja tosiasia on tällä hetkellä se, että ei ole tiedossa mitään toimia, millä erityisesti ruokaketjun, maatalouden ja suomalaisen logistiikan nousseita kustannuksia, polttoaine- ja lannoitekustannuksia aiotaan alentaa. Aiotteko te, perussuomalaiset, tehdä jotakin näille korkeille polttoaineiden hinnoille vai ette? [Pia Sillanpään välihuuto]  

Lisäksi, rouva puhemies, kysyisin edustaja Peltokankaalta, kun muistan ne teidän hienot lakananne silloin viime vaaleista, milloinka se turpeen käyttö lisääntyy ja milloin te teette turpeesta uusiutuvan, niin kuin te lupasitte viime vaaleissa. [Mauri Peltokangas: Nimi mainittu, vastauspuheenvuoro!]  

Huomautan vielä loppuun, rouva puhemies, että tämä Orpon hallitus, perussuomalaisten ikioma hallitus, on kiristänyt turpeen verotusta alle 10 megawatin voimalaitosten osalta. Milloin, Peltokangas, muuttuu turpeen asema paremmaksi?  

Kiitos, arvoisa rouva puhemies! Kuuntelin tässä tarkkaan keskustalaisten vuodatusta, jälleen, tyhjän paperin porukan pärinää, elikkä porukan, joka siis todellakin toi tyhjän paperin, aikuiset ihmiset, hallitusneuvotteluun. Tässä on oikein vastuunkantopuolueen esimerkki. [Perussuomalaisten ryhmästä: Ohhoh, ohhoh!] Maalaisliitto tuli yhtäkkiä niin punaiseksi, että itsekin ihmettelin, kun katsoin sitä punaista neliapilaa, että ”onko tämä — ei, kyllä se on muuttunut”. [Naurua] 

Mutta jos me puhumme tästä turpeesta, niin maatalousministerinä ollessaan tässä herrasmies, joka nosteli käsiään äsken, tappoi maatilat, teki tuhoa siellä ihan käsittämättömästi, [Antti Kurvisen välihuuto] viimeisenä päätöksenään poisti esimerkiksi turkistarhaajilta määrätyt tuet, joilla he olisivat vielä sinnitelleet — niin mitä, ministeri Kurvinen meni ja päräytti nekin viimeisenä työnään pois, kiittää siellä maaseutuja. Jos luette kommenttiosiota omasta ilmoituksestanne, niin kannattaa, Kurvinen, ihan oikeasti [Puhemies koputtaa] ottaa opiksi. — Kiitoksia. [Timo Heinonen: Syylliset ylös!] 

Arvoisa rouva puhemies! Kiitos ministerille. Ministeri mainitsi meriliikenteen ja ilmailun sisällyttämisen päästökauppajärjestelmän. Kuten esityksessä todetaan, komissio hyväksyi marraskuussa 2025 tiedonannon kestävien liikennemuotojen investointisuunnitelmasta, jonka keskeinen osa on tiekartta ilmailu- ja meriliikennesektoreiden energiamurroksen nopeaksi vauhdittamiseksi. Tiedonannossa painotetaan erityisesti uusiutuvia ja vähähiilisiä polttoaineita meri- ja ilmailuliikenteessä. Niiden osalta komissio ehdottaa toimenpiteitä investointien lisäämiseksi sekä lyhyellä että pitkällä aikavälillä. 

Ärade fru talman! En särskilt viktig fråga, som också kommunikationsutskottet har betonat, gäller utsläppshandeln inom sjöfarten. Rederierna har nu i över två år varit en del av EU:s system och betalar betydande summor för utsläppsrätter. Dessa intäkter måste användas för att stöda den gröna omställningen inom branschen. Pengarna som EU får in från utsläppsrätterna behöver därför gå tillbaka till sjöfartssektorn men också flygsektorn, till investeringar i omställningen för att utveckla fossilfria bränslen och stärka den långsiktiga konkurrenskraften.  

Ärade talman! Det är också viktigt att säkerställa en rättvis fördelning av dessa medel som de olika sektorerna betalar in i utsläppsrätter. Åland är i praktiken helt beroende av sjötransporter och står inför stora investeringar i bland annat hamninfrastruktur. Därför måste också en rimlig andel av resurserna, som återspeglar åländska rederiers inbetalningar av utsläppsrätter, tillfalla Åland så att de pengarna kan användas för investeringar i sjöfartens gröna omställning på Åland och framtidssäkra kommunikationerna, som det åländska samhället är helt beroende av.  

Ärade talman! Jag vill fråga ministern hur förhandlingarna går med Åland om de här frågorna. Hittills har systemet mellan Åland och riket fungerat så att Åland får tillbaka medel för utsläppsrätterna som återspeglar de faktiska utsläppen från Åland. Eftersom Åland har en stor sjöfart men också ett enormt beroende av sjöfarten för kommunikationer och ett stort behov av investeringar, skulle det vara ytterst motiverat att samma logik och upplägg skulle gälla här, men det förutsätter att riket och Åland kommer överens. — Tack.  

Arvoisa rouva puhemies! Tässä on kyse EU:n lainsäädännön toimeenpanosta, polttoaineiden kestävyyskriteereistä. Kiitos ministeri Multalalle hyvästä esittelystä. 

Polttoaineiden nollapäästöisyydestä keskustelussa siltä osin, kun olemme pysyneet aiheessa, on kyse meriliikenteestä ja ilmailusta. Tässä minun mielestäni se oleellinen on myös teknologianeutraalius, joka muutamissa puheenvuoroissa on esille noussut. On hyvä, että tätä nollapäästöisyystavoitetta haetaan määrätietoisesti, mutta ennen muuta niin, että annetaan yrityksille ja innovaattoreille mahdollisuudet etsiä näitä ratkaisuja. 

Niin kuin tuossa totesin, niin keskustelu meni jo aika paljon itse asiakohdan viereen, näin uskallan itsekin puhua — jos en vierestä, niin vähän sivusta — ja otan esille nollapäästöisyyden kautta tämän jätteenpolton sivutuotteena syntyvän kaukolämmön, mikä on yksi ongelmakysymys. Tällä hetkellähän moni Euroopan maa näkee sen nollapäästöisenä ja hyödyntää sitä vastuullisesti ja järkevästi. Nyt jos meillä tulkinta on tulevaisuudessa toisenlainen, niin se tarkoittaa sitä, hyödynnetäänkö jätteenpoltosta sivutuotteena syntyvää kaukolämpöä vai ajetaanko se taivaan tuuleen. Toivon, ministeri Multala, että voisitte tätä tilannetta vähän myös neuvottelujen osalta avata.  

Arvoisa puhemies! Kun keskusta on täällä nyt kovasti penännyt sitä, että hallitus tekisi jonkinlaisia toimia... [Antti Kurvinen pyytää vastauspuheenvuoroa] — No, odotelkaa nyt, hyvänen aika, edustaja Kurvinen, puheenvuoroanne ensin. Täällä ei ole ehditty edes aloittaa, ja siellä jo hypitään pystyyn. — Hyvä keskusta, tämä hallitus on tehnyt ennätyksellisen paljon toimia nimenomaan autoilijoiden kustannusten alentamiseksi. Mikään aiempi hallitus ei ole tehnyt yhtä suuria veronalennuksia, yhtä suuria alennuksia jakeluvelvoitteeseen kuin mitä tämä hallitus on tehnyt. Päätösperusteisesti on tehty valintoja: alennetaan autoilun verotusta, vaikka maailmalla myrskyää kuinka paljon.  

Sen sijaan, mitä teki keskusta viimeksi, vihervasemmistolaisessa hallituksessa neljä vuotta? Käydäänpä läpi. Ihan vaalikautenne aluksi te hyväksyitte polttoaineveron korotuksen. Marinin hallitus korotti — te valtiovarainministeripuolueena — polttoaineiden verotusta, aika runsaastikin vielä. [Jouni Ovaskan välihuuto] Sen lisäksi, edustaja Ovaska, te hyväksyitte myös jakeluvelvoitteen kiristämisen, [Välihuutoja] joka suoraan korottaa pumppuhintoja, kuluttajien pumppuhintoja, ja käytännössä maksaa vielä valtiolle. Sen lisäksi te hyväksyitte Suomen sitomisen maailman kireimpään ilmastopolitiikkaan, [Välihuutoja] maailman kireimpään hiilineutraalisuustavoitteeseen, mikä tarkoittaa, että kaikille sektoreille, mukaan lukien sinne teidän maatalouteenne, tulee järkyttävän korkeita ilmastovelvoitteita ja kustannuslisiä. Kaiken tämän te olette hyväksyneet omassa hallitusvastuussanne vihervasemmiston kanssa. Ja nyt kun te olette siirtyneet sinne oppositioon — omasta tahdostanne, ette edes yrittäneet tulla hallitukseen meidän kanssamme — te vingutte ja valitatte joka ainoa vuosi siitä, että täällä yritetään tehdä päätöksiä, joilla autoilun kustannuksia alennetaan, ja omissa esityksissänne teiltä kuitenkin puuttuvat miljoonat, joilla näitä ongelmia ratkaistaisiin. Kysyn nyt, keskusta: onko tuo pelkkää teatteria, vai oletteko te sitoutuneet siihen, että jos teidät joskus vielä hallitusvastuuseen päästetään, niin te tekisitte jotain hyvää autoilijoille, maaseudun eläjille ja ihan tavan suomalaisille ettekä vetäisi täällä eduskunnassa tätä teidän poliittista performanssianne?  

Rouva puhemies! Totean ensin edustaja Vigeliukselle sen, että eivät nämä teidän toimenpiteenne näy pumppuhinnoissa eivätkä ne näy niillä maataloustuottajilla, jotka ostavat polttonesteitä tulevalle satokaudelle ja tulevalle kaudelle viljankuivausta varten. Lisäksi totean, Vigelius, sen, että meidän maatalous... Te hyvin sanoitte, että ”teidän maatalous”. Kyllä, se on meidän maatalous, me puolustamme maataloutta, toisin kuin perussuomalaiset.  

Sitten, arvoisa puhemies, haluan todeta edustaja Peltokankaan kiihkeään vuodatukseen, mitä viime vaalikaudella tehtiin ja mitä keskustalaiset ministerit tekivät maatalouden hyväksi: 330 miljoonan huoltovarmuuspaketti, valtava kriisipaketti, energiaveron palautukset tuplana, kiinteistöveron vuodelta 2022 keskustalainen valtiovarainministeri neuvotteli pois. Te teitte viime kaudella aloitteita maatalouden kiinteistöverosta, tuotantorakennusten kiinteistöverosta, mutta ette ole tehneet yhtään mitään sille asialle tällä vaalikaudella.  

Rouva puhemies! Perussuomalaisten maaseutu- ja maatalouspolitiikka on tyhjä paperi, ja ymmärrän, että se ärsyttää Peltokangasta, [Puhemies koputtaa] ja siksi hän käy näin kuumana. [Naurua — Välihuutoja] 

Arvoisa puhemies! Tämä hallitus on joutunut tekemään vaikeita päätöksiä. Suomalaiset tietävät sen, että elämme taloudellisesti haastavia aikoja. Mutta maataloudesta, arvoisa rouva puhemies, ei ole leikattu. Maatalous on ollut aivan erityissuojeluksessa joidenkin toisten alojen ohella, koska on aivan selvää, että huoltovarmuudesta on pidettävä kiinni, ja se on perussuomalaisille äärimmäisen tärkeää. Kyllä keskusta sen on huomannut tällä kaudella, ja sen takia he ovat maatalouden asiaa täällä salissa harvoin esiin nostaneetkaan, koska hekin ovat hyvin tyytyväisiä siihen, miten hallitus on tätä asiaa tällä kaudella hoitanut. 

Arvoisa rouva puhemies! Haluan nostaa vielä esille ilmastotavoitteet, kun tuolta salin vasemmalta laidalta tuli niihin liittyen äsken kommenttia ja kritiikkiä perussuomalaisia kohtaan. Kaikki suomalaiset kuitenkin tietävät, ja tässäkin salissa jokainen tietää, että Perussuomalaiset on ainoa puolue, jolla on se selkeä linja, että me haluamme näistä ilmastotavoitteista luopua. Se on meille aivan selvä tavoite, mutta kun hallituksessa ollaan, niin aivan kaikkia tavoitteita ei ole saatu läpi. 

Tärkeintähän, arvoisa rouva puhemies, on se, minkälaista politiikkaa käytännössä tehdään. Bensaveroa on tosiaan alennettu. Jakeluvelvoitetta on laskettu. Monenlaisia muita toimia on tehty sen eteen, että suomalaiset autoilijat voivat edelleenkin autolla ajaa ja kulkea silloin, kun sitä tarvitsevat. 

Tuossa katselin joitakin otsikkoja mediasta. Siellä on paljon tämäntyyppistä, että perussuomalaiset haluavat luopua ilmastotavoitteesta tai lykätä sitä eteenpäin, ja tätä keskustelua on käyty koko hallituskausi. Ehkä se jonakin päivänä vielä, arvoisa rouva puhemies, kirkastuu muillekin puolueille, myöskin keskustalle, että ei ole mitään mieltä siinä, että me Suomessa kurjistamme omaa teollisuuttamme ja laitamme autoilijoille ja maataloudelle lisää vaatimuksia ja niin edelleen, koska se ei tosiaan ilmastoa hyödytä yhtään millään tavalla. 

Täällä oli myös tällainen otsikko, jossa todetaan, että kansanedustajilta täyslaidallinen perussuomalaisten ministerille, oppositio kritisoi kovin sanoin hallituksen julkistamaa ilmasto- ja energiastrategiaa. On aivan selvää, että kun vihreät, SDP ja vasemmistoliitto kritisoivat ylipäätään jotakin, niin silloin kyseessä täytyy olla suomalaisia hyödyttävä asia. Näinhän se on, että tämä hallituksen ilmasto- ja energiastrategiakin on toteutettu nyt siitä näkökulmasta, että meidän on pidettävä huolta myöskin kansallisesta edustamme. Se palvelee ilmastoa, että me täällä Suomessa pystymme edelleenkin asumaan, elämään ja yrittämään. Me olemme aina eläneet täällä yhdessä ympäristön ja luonnon kanssa ja osaamme sen aivan eri tavalla kuin monissa muissa maissa. 

Suomalaiset tekevät vastuullista työtä, myöskin jos puhutaan maataloudesta. Ja siksi ovat aivan turhia ne puheet — Suomessa liian usein kuulee sitä — että pitää esimerkiksi lihasta tai maidosta luopua, kun kyse ei ole siitä vaan siitä, että me suomalaiset tarvitsemme ravintoa myöskin sellaisina aikoina, jos tapahtuu niin, että emme saa ulkomailta vaikkapa riisiä ja hedelmiä. Kyllä meillä pitää aina suomalaista ruokaa olla saatavilla, ja se on ympäristöteko, kun me syömme hyvää, laadukasta suomalaista lähiruokaa. 

Kunnioitettu rouva puhemies! Tuolta keskustan suunnalta lentää useitakin syytöksiä, ja yksi välihuudoissa esiin noussut syytös oli muun muassa se, miten nämä perussuomalaisten toimet nyt ovat sitten auttaneet siihen pumppuhintaan. Ihan käsi sydämellä kysyn nyt teiltä: jos te kerran olette sitä mieltä, että niillä toimilla, joita hallitus on tehnyt polttoaineen hinnan kurissa pitämiseksi, ei ole mitään merkitystä, niin oletteko te sitä mieltä, että jos me perutaan ne veronalennukset ja palataan sille jakeluvelvoiteuralle, jota te kannatitte ja jonka te eduskuntaan äänestitte, niin kävisiköhän niin, että se hinta nousisi pumpulla edelleen tästä tilanteesta? Näinhän siinä kävisi. Tämähän on tosiasia, ja tekin voitte sen myöntää ääneen.  

Palataan vähän... Mennään ensin tätä kautta läpi. Hallitus on siis — ottaen huomioon, että me jatkuvasti tehdään sopeutustoimia lähes jokaiselle sektorille, pois lukien käytännössä ulko- ja turvallisuuspolitiikka ja maatalous — siitä huolimatta pystynyt autoilun verotusta keventämään yli 300 miljoonalla eurolla. Sitten jos me katsotaan sitä, kun te olitte vallassa ja vastuussa, niin teidän hallituksenne ei kyennyt säästämään, ei kyennyt tekemään menosopeutuksia. Mutta on yksi asia ylitse muiden, jossa hallitus löysi into piukeana, hymyillen yksimielisyyden, ja se oli polttoaineveron korottaminen. Siihen keskustalta löytyi valmius. Säästöjä piti löytää, polttoaineveron korottaminen oli ensimmäisenä mielessä, kaikki muu unohdettiin.  

No, sitten tietenkin toivon ja uskallan ajatella näin, että jos te olette sitten jälkikäteen ajatelleet, että nämä ovat olleet huonoja päätöksiä, niin niitähän voidaan perua, ja kun katson teidän vaihtoehtobudjetteja, sitä, mitä te sitten olette tällä kaudella ajaneet, niin onkos nyt näin, että itse asiassa teidän vaihtoehtobudjetissa te yrititte peruuttaa muun muassa ajoneuvoveron perusveron keventämisen? Ja näinhän on. Te vastustitte sitä, että vanhempien autojen, joilla ajavat yleensä pienituloiset ihmiset, verotus kevenisi. Te vastustitte sitä. [Jaana Strandman: Ihanko oikeasti?] Onneksi teidän esitys ei mennyt läpi, hallitus sai ajoneuvoveron perusveron kevennettyä, vaikka keskusta yritti sitä vastustaa.  

Kuten kaikki tässä salissa tietävät, tosiasia on se, että yksikään puolue ei yksin tässä maassa päätä yhtään mitään, vaan se edellyttää sitä, että saavutetaan kompromissi. Tähän nähden uskallan sanoa, että tämän hallituksen autoilumyönteinen linja on hyvin perussuomalaisen näköinen. On totta kai niin, että jos me yksin saisimme linjata sitä, miten autoilun kustannuksia hillitään, niin se olisi kovempi. Jakeluvelvoite menisi automaattisesti EU:n minimiin, jos PS saisi päättää, [Mauri Peltokangas: Kyllä!] mutta näin ei ole, koska me elämme kompromissien maailmassa. Vastaavaa kompromissia tehdään maahanmuuttopolitiikassa ja tuloveropolitiikassa jokaisen puolueen suuntaan. Mutta tosiasia on se, että jos ihan millä tahansa mittarilla arvioidaan sitä, mikä hallitus on tehnyt eniten autoilijoiden eteen ja vähentänyt autoilijoiden kustannuksia, niin tämä hallitus on siinä kymmenen kertaa parempi kuin teidän hallituksenne. — Kiitos.  

Kiitos, arvoisa puhemies! Tämähän kääntyikin melkoiseksi ”maatalous ynnä muu” ‑keskusteluksi, ja sinällään se on hieman erikoista, kun tämä itse esitys varsinaisesti ei... [Antti Kurvinen: Maatalous on tärkeää!] — Anteeksi, saako täällä vastata näihin kysymyksiin? Kuitenkin täällä tuli myös ihan asiallisia kysymyksiä, niin yritän niihin vastata. — Maatalous tosiaan on tärkeä meille kaikille, ja suomalainen ruoka on erittäin tärkeä meille kaikille, ja sitä tietysti hallitus haluaa edistää, mutta tässä esityksessä ei kyse ole maataloudesta. 

Itse asiassa maatilat, jotka biokaasua tuottavat, ovat tämän esityksen ulkopuolella, niin että voitte, edustaja Hoskonen, olla tältä osin rauhallisin mielin. Tässä on myöskin tämä raportointivelvoite ja sen hallinnollinen taakka pyritty minimoimaan. Tämä koskee päästökauppalaitoksia, jotka ylittävät yli 20 megawatin rajan, ja laivayhtiöitä ja ilma-aluksia, eli huoli pois tässä. Maatilat, jotka tuottavat biokaasua, eivät joudu tämän raportointivelvoitteen piiriin. Ja sen sijaan... En nyt mene siihen. Moniakin erilaisia keinoja meillä on edistää biokaasutuotantoa, muun muassa energiatukia, mutta ne ovat ehkä jonkun toisen keskustelun asia. 

Ledamot Löfström frågade om de här förhandlingarna pågår på ett gott sätt, men det är svårt. Det är förstås också en ny situation, för det är en ny sak i den här utsläppshandeln. 

Edustaja Heinonen myöskin kysyi asiasta, joka ei sinällään kuulu tämän esityksen piiriin, mutta tämä esitys jätteenpolton tulkinnasta, alkuperätakuulaista, on lausuntokierroksella, ja siihen olisi tulossa tämmöinen esilajitteluvelvoite, jolla sitten voitaisiin vähentää myös tätä fossiilisen osuutta jätteenpoltossa.  

Mutta tämä esitys todellakin on direktiivin toimeenpanoa, ja tässä nimenomaan tuodaan nyt sitten tämä raportointi, jotta voidaan sitten varmistua siitä, että silloin, kun joku polttoaine todetaan uusiutuvaksi, niin se näin myös on ja sitä voidaan tarvittaessa myös valvoa. Tämä on melkoisen tekninen muutos, jota ei sinällään tästä keskustelusta varsinaisesti uskoisi. Mutta varmasti kaikki sen tässä salissa kuitenkin tietävät, mistä nämä tällä hetkellä korkeat pumppuhinnat johtuvat, eli raakaöljyn korkeat hinnat tällä hetkellä. Siitä ei varmaan Suomessakaan kellään ole epäselvyyttä, vaikka tässä salissa varmaan halutaan antaa välillä toisenlaista kuvaa.  

Se on myös aivan totta, mitä täällä todettiin, että hallitus on kautensa alussa tehnyt myös toimia, joilla myös arjen kustannuksia, ihmisiä, jotka kulkevat autollaan, on pyritty helpottamaan, jotta ihmisillä on mahdollisuuksia käydä töissä. Se kyllä näkyy sitten, totta kai, myös nykytilanteessa, vaikka se tosiasiallinen vaikutus tuleekin tällä hetkellä aivan muista syistä. Siihen kun me voisimmekin pienenä maana vaikuttaa — varmasti teemme senkin eteen kaikkemme — mutta siinä asiassa valta ei ole meidän käsissämme, ainakaan kokonaan. Työtä senkin tilanteen helpottamiseksi varmasti tehdään, mutta se on sitten jo muiden ministereiden asia. — Kiitos, arvoisa puhemies.  

Arvoisa rouva puhemies! Sain Suomussalmelta tänään viestin: 95 yli kaksi euroa ja diesel 2,3. 

Tänään keskusteltiin näistä polttoaineen hinnoista ja niiden vaikutuksista. Minä hämmästelen tätä ”edellinen hallitus” ja niin edelleen tai vaikkapa niitä polttoainelupauksia, euron bensa tai nämä, mitä tuli näitten vaalien alla. Monet ovat sortuneet aika halpoihin ratkaisuihin tai puheisiin ennen vaaleja. En sano, ettenkö itsekin olisi jotain jossain luvannut, mutta nyt on tilanne päällä. Nyt on tilanne päällä. Polttoaineen hinnat ovat nämä. Siellä yrittäjät ottavat yhteyttä meihin edustajiin ja ovat todella hädässä siitä, eikö hallitus tänään riihessä kykene antamaan siltaa yli tämän vaikean ajan. Lapsiperheet ottavat yhteyttä, että eivätkö lapset voisi päästä harrastuksiin tulevaisuudessakin, kun tässä tämä kriisi nostaa näitä polttoaineen hintoja. Tai kuinka töissäkäynti kannattaa, jos työssäkäyntivähennykset eivät nouse vaan polttoaineen hinta syö kaiken, mitä palkasta käteen jää. 

Nyt on tilanne päällä. Tänään ratkaistaan riihessä se, kuinka hallitus kykenee hoitamaan kriisejä. Se, kuinka hallitus pystyy hallitsemaan kriisejä, ratkaisemaan niitä kysymyksiä, punnitsee hallituksen toimintakyvyn. Hallitusohjelmaa tehdessä tehdään hyvin ihannemaailman suunnitelmaa. Nyt on tilanne päällä, nyt punnitaan hallituksen kyky tänään riihessä, kuinka se kantaa yli tämän kriisin suomalaiset perheet, yrittäjät ja työssäkäyvät. 

Kunnioitettu rouva puhemies! Käymme keskustelua polttoaineiden kestävyyskriteereistä annetun lain ja päästökauppalain 34 §:n muuttamisesta. Siis tässähän on EU:n suunnalta tuleva direktiivi kaasumarkkinasäädöksien osalta, ja tämän pohjalta tänään on käyty jo aikaisemmin keskustelua näistä polttoaineitten hinnoista. Kuten edustaja Polvinen tuossa aikaisemmin jo puheenvuorossaan totesi, tällä hetkellähän Säätytalolla varmaan neuvottelut alkavat olemaan paketissa. Kello on 20, ja kello 21 oli näköjään tiedotustilaisuuttakin tulossa. Mielenkiinnolla me nyt jäämme seuraamaan, mitä kello 21.00 tiedotustilaisuudessa hallituspuolueitten edustajat, puolueitten puheenjohtajat, pääministeri ja valtiovarainministeri ensimmäisinä, esittävät liittyen tähän olemassa olevaan kustannuskriisitilanteeseen. 

Elikkä kun me puhumme nyt täällä polttoaineiden kestävyyskriteereistä annetun lain ja päästökauppalain pykälien muuttamisesta, niin kyllä tämä keskustelu ajautuu myös siihen, mikä on se tämänhetkinen tilanne tällä hetkellä yhteiskunnassa. Niin kuin edustaja Polvinen totesi, sieltä Ylä-Kainuun suunnalta pumppuhinnat kuultiin tuossa. Mikä se pumppuhinta on esimerkiksi Kuhmossa tällä hetkellä? Kyllä se dieselin hinta on siellä lähempänä 2,5 euroa per litra. Kysynkin hallituspuolueitten edustajilta — täällä on perussuomalaisia paikalla — onko se teidän mielestänne edullinen hinta varsinkin tuolla maakunnissa, missä omaa autoa joudutaan käyttämään Onko se teidän mielestänne edullinen? 

Lehtitietojen mukaisesti vääntöä on kuulemma käyty polttoaineen hinnan osalta jakeluvelvoitteen laskemisesta. Tällä hetkellähän jakeluvelvoite tänä vuonna on se 19,5 prosenttiyksikköä. Ensi vuonna, vuonna 2027, jakeluvelvoite hallituksen toimesta nousee 22,5 prosenttiyksikköön, ja vuonna 2028 se nousee jopa 31 prosenttiyksikköön. Kyllähän tämä tulee vaikuttamaan polttoaineen hintaan, eritoten tuonne dieselin hintaan. 

Me ymmärrämme sen, että uusiutuvaa polttoainetta tulee saada suomalaiseenkin tieliikenteeseen fossiilisten polttoaineitten sijaan, mutta kun on tosiaan tämmöinen aikajakso käsillä, niin eikö voisi edes vaikka väliaikaisesti miettiä ratkaisuja, kuinka polttoaineitten hintaa saadaan alaspäin. No, nähtäväksi jää, mitä ratkaisuja autoilevalle kansalle hallitus riihestään tuo. Se selviää näköjään 55 minuutin päästä. 

Arvoisa rouva puhemies! Seuraavaksi myöskin tästä polttoaineen kalleudesta ja syystä, mistä se johtuu. 

Nykyinen polttoaineverotus ohjaa markkinoita puolueellisesti auton käyttövoiman perusteella. Verotuksella suositaan tai rangaistaan ajoneuvoja sen mukaan, onko käyttövoimana nimetty bensiini, diesel tai joku muu, riippumatta todellisista päästövaikutuksista. Tämähän ei ole teknologianeutraali, eikä se palvele ilmasto- eikä talouspoliittisia tavoitteita. Nyt tässä hallituksen esityksessä positiivisesti esitetään siirtymistä järjestelmään, jossa fossiilisten polttoaineiden verotus perustuukin yksinomaan niiden todellisiin kasvihuonepäästöihin koko elinkaaren ajalta. Verotus ei enää riipu siitä, millä nimellä polttoainetta kutsutaan tai mihin ajoneuvoteknologiaan se liittyy. 

Arvoisa puhemies! Tämä esitys poistaa markkinoita vääristävän ohjauksen, jossa valtio ottaa etukäteen kantaa siihen, mikä käyttövoima on oikea tai väärä. Jatkossa markkinat ja innovaatiot ja kuluttajat voivat ratkaista parhaat keinot päästöjen vähentämiseksi. Verotus kohdistuu siis vain lopputulokseen eli päästöihin. Esitys parantaa ennakoitavuutta liikenteessä, teollisuudessa ja huoltovarmuuden kannalta kriittisillä aloilla. Se tukee ilmastotavoitteita ilman kieltoihin tai pakottavaan teknologiaohjaukseen perustuvaa sääntelyä. 

Arvoisa rouva puhemies! Haluan muutaman asian lausua näihin keskustan käyttämiin puheenvuoroihin. 

Ensinnäkään yksikään perussuomalainen ei koskaan ole luvannut euron bensaa. Jos jatkossakin todennäköisesti näin väitätte, niin toivoisi, että viittaisitte johonkin yksittäiseen lausuntoon tai kertomaan, jossa näin olisi luvattu, että euron bensa tulisi Suomeen. Kukaan perussuomalainen ei ole näin koskaan luvannut. Siitä huolimatta te väitätte päivästä toiseen näin. Asiassa ei ole kovin fiksua toimia näin, mutta se on teidän tapanne toimia, eihän me sille mitään voida. 

Toinen asia: miksi puhutaan paljon edellisestä hallituksesta ja teidän toimistanne, johtuu siitä, että jos jakeluvelvoitekäyrä olisi teidän mukaanne, Suomussalmen bensa olisi tällä hetkellä lähellä kolmea euroa. [Jari Ronkainen: Yli!] — Yli kolme euroa, jos teidän käyrällänne mentäisiin. — Eli tämä hallitus on jo merkittävästi muuttanut sen jakeluvelvoitteen käyrää, jonka te asetitte. Sitä, missä se raja kulkee ja mitä sille on mahdollista tehdä, pitäisi ehkä kysyä tuolta Valkoisen talon päädystä, että miten Hormuzinsalmi aukeaa ja milloin se aukeaa. Se on se ratkaiseva kysymys tässä asiassa. Ikään kuin rajattomasti valtion ei ole tässä taloustilanteessa mahdollista tehdä toimia. Teille se ei ollut viime hallituskaudella toki mikään este. Rahaa oli rajattomasti. Aina kun jossakin räsähti, niin miljardit pantiin liikkeelle. Se oli varsin hyvin kyllä nähtävissä. 

Vielä kysyisin tähän loppuun, kun nyt moititte meitä siitä, että hallitus ei oikein ole tehnyt mitään, milloin keskusta on viimeksi muun muassa polttoaineveroa alentanut. Kun en nyt ihan tarkkaan muista, niin jos korjaatte tämän tiedon. 

Kunnioitettu rouva puhemies! Tosiaan kun käsittelemme polttoaineiden kestävyyskriteereistä annettua lakia ja päästökauppalakia, niin kyllä, te teitte aivan oikein. Te madalsitte tällä vaalikaudella jakeluvelvoitetta. Mutta kun lähdetään katsomaan sitä käyrää, niin kun tässä aikaisemmissa puheenvuoroissa perussuomalaisten edustaja Aittakumpu totesi, että tämä nykyinen hallitus ei tee niin ilmastokiihkoista politiikkaa kuin edellinen hallitus teki, kyllä täytyy vain edelleenkin muistuttaa siitä, että edellisellä hallituksella oli sama tavoite, mikä on nykyisellä hallituksella, elikkä hiilineutraaliksi tämä yhteiskunta vuoteen 2035 mennessä, ja nämä jakeluvelvoitteen luvut sen näyttävät toteen. Elikkä tällä hetkellä se on 19,5 prosenttiyksikköä, ensi vuonna 22,5, ja saman tavoitteen, mihinkä Marinin hallitus asetti nämä jakeluvelvoitteet, 31 prosenttiyksikköön, tämäkin hallitus asettaa. 

Elikkä meille on tulossa tämän osalta niin sanottu bensapommi, ja mihinkä tämän pommin virittäminen perustuu, niin kyllä, te vielä bonuksena liititte Suomen ensimmäisten maiden joukkoon EU:n liikenteen päästökauppaan, ja tästä tehtiin päätökset teidän hallitusvastuullanne. Tämmöistä ei olisi ollut tarvetta edes tehdä, mutta vuonna 28, kun tämä päästökauppalainsäädäntökin astuu voimaan, mielenkiinnolla katsomme sitten, mikä se pumppuhinta siellä Suomussalmella tai Helsingissä on. 

Vielä itse tähän asiaan muutenkin, kun tässähän käydään kaasumarkkinadirektiivin säädöksiä lävitse tämän lakiesityksen myötä, niin kyllä me suunnattomasti ihmettelemme täällä Suomen Keskustassa oppositiopuolueena tällä hetkellä, kun te olette hallitusohjelmaan ansiokkaasti kirjanneet biokaasun edistämisen, mutta kolme vuotta on tämä hallitus istunut ja biokaasun edistämiseen ei vielä ole semmoisia konkreettisia toimenpiteitä tullut. Kuitenkin täytyy muistaa, että meillä jo tässä yhteiskunnassa raskas liikenne monelta osin kulkee kaasulla ja ennen kaikkea sillä uusiutuvalla kaasulla, biokaasulla, niin olisi syytä kyllä tätä toimialaa kehittää. Totta kai tämä jakeluvelvoite edistää uusien polttoaineitten tekemistä, valmistamista, mutta kysymys kuuluu: mitkä ovat ne konkreettiset toimenpiteet, mitä hallitus biokaasun edistämiseksi sitten tekee? 

Arvoisa rouva puhemies! Tässä kun näitä kestävyyskriteereitä määritellään, niin on hyvä, että näitä tehdään eurooppalaisella tasolla samanlaisiksi. Me olemme seuranneet pumppuhintoja tässä nytten kaiken aikaa, monta vuotta, ja kyllä nyt nähdään selvästi, että se maailmanmarkkinahinta on se keskeinen elementti, joka muuttaa meidän pumppuhintoja täällä todella voimakkaasti. On vaikea puuttua siihen heilahteluun, mitä sieltä tapahtuu, ja se on meidän varmaan kaikkien tunnustettava. 

Toiseksi tähän kysymykseen: Ensimmäinen asia on tässä se, että tässä nyt tehdään yhteisiä sääntöjä, kriteerejä ja sertifiointia koko eurooppalaisen tason mittareilla. Edustaja Kontu hyvin tuossa kuvasi sitä, mitä tämä tarkoittaa noin käytännössä, että me ennakoidaan asioita. Siinä mielessä ollaan hyvällä tiellä, ja tämä lakiesitys pohjimmiltaan on oikein hyvä. 

Tämä vähähiilisyystavoite on nytten meidän myös tunnistettava sen takia, että kun katsotaan tuota Iraninkin kriisiä ja sotaa siellä ja sitä, kuinka paljon se heiluttaa näitä hiileen perustuvia polttoaineita ja muita, niin meidän huoltovarmuuden ja meidän toimivuuden kannalta pitäisi pyrkiä mahdollisimman vähähiiliseen toimintaan ja siihen, että pystyttäisiin viemään niitä asioita sillä tavalla eteenpäin liikkumisessa ja energiankäytössä noin laajemminkin. Tässä mielessä tämä lakiesitys antaa nytten puitteita, mikä on tämän lakiesityksen hyvä puoli, ja samanlaisia sääntöjä ja ennakoivuutta siihen, mitä tehdään. 

Arvoisa rouva puhemies! Sitten kun tässä puhutaan, mitä nyt kehysriihessä olisi odotettavaa, niin toivoisin, että nyt kun tähän liikkumiseen halutaan tukiasioita, niin jos sieltä jotain tulee, niin se olisi tähän työmatkavähennykseen liittyviä toimenpiteitä, koska se varmaan olisi ykkösasia, jos jotain tehdään, koska työn perässä liikutaan. Tähän polttoaineen hintaan, niin kuin aiemmin tuossa sanoin, on vaikea suuressa mittakaavassa puuttua. Tässä taloudellisessa tilanteessa puhutaan senteistä ja siinä mittaluokassa olevista asioista, jos siellä tehdään. Jos haluaa ohjata sitä ja edistää pitemmältä matkalta töihin menoa, niin silloin se työmatkavähennys on oikea keino. — Kiitos. 

Arvoisa rouva puhemies! En moiti tämän hallituksen päätöksiä hallitusohjelmassa ja niitä kirjauksia, mitä polttoaineen kohdalta siellä on päätetty. Ainoa haasteellinen asia tässä on työmatkavähennyksen pienentäminen, joka tuolla väljään asutun maaseudun ihmisiä rasittaa, mistä edustaja Lyly tuossa mainitsi, mikä olisi nyt tärkeä elvytyskeino. 

Haluan kuitenkin sanoa siitä, kun tämä Hormuzinsalmen tilanne on tämä ja nyt perussuomalaisten puolelta syytettiin huonompaa hiihtokenkää, sitä, että kun nyt sattuu tämmöinen tilanne tulemaan, niin ikään kuin se hinta voisi nousta, ja kysyttiin, mitä edellinen hallitus on tehnyt tällaisessa tilanteessa, kun ei niitä verotuksia olla vähennetty. Muistutan Ylen uutisista, kun 18. päivä helmikuuta 2022 tilanne oli vähän vastaavanlainen: ”Työmatkavähennys nousee 30 senttiin kilometriltä alemmasta 25 sentistä.” ”Ammattiliikenteelle valmistellaan kevyemmin verotettua ammattidieseliä.” Tätä on myös nykyinen hallitus lupaillut — ei ole vielä tullut eikä tullut silloinkaan, saisi tulla jo. ”Asunnon ja työpaikan välisen matkakuluvähennyksen enimmäismäärää korotetaan määräaikaisesti 7 000 eurosta 8 400 euroon.” Nosto tuli jo silloisen kuluvan vuoden aikana. Haluan vain sen sanoa, että nämä muutokset vaikuttivat 570 000 verovelvolliseen, eli silloin tällä päätöksellä on ollut vaikuttavuutta. Eli nyt on kyse siitä, kuinka tähän tilanteeseen, mikä on päällä, reagoidaan, ei siitä, mitä hallituskauden alussa päätettiin. Ne päätökset olivat mielestäni hyviä, mutta nyt on kyse siitä, kuinka tähän tilanteeseen reagoidaan. Silloin reagoitiin. Kiitos, edustaja Lehtinen, tästä kysymyksestä. Tässä on vastaus. Sen, miten tämä hallitus reagoi, me tulemme näkemään nyt kehysriihipäätöksissä. Katsotaan, kuinka perussuomalaiset sitä päätöstä tulevat puolustamaan. 

Arvoisa puhemies! Jälleen kerran käymme mielenkiintoista keskustelua polttoaineen hinnasta. Kuten tässä edustaja Lehtinen jo sanoi, niin haluan myös toistaa sen, että jos vielä tässä salissa käytetään sitä, että perussuomalaiset ovat luvanneet euron bensaa, niin se pitää sitten ruveta pikkuhiljaa näyttämään toteen, missä näin on luvattu, kuka sen on luvannut ja missä. Sellaista ei löydy mistään.  

Se on hienoa, että tekin myönnätte sen — taisi olla edustaja Polvisen puheenvuorossa — että kriisi nostaa polttoaineen hintaa Iranin sodan osalta. Se on hienoa, että tekin myönnätte, että kaikki ei ole tämän hallituksen syytä vaan sieltäkin saattaa löytyä syitä. Minä haluan muistuttaa, kun tässä edustaja Polvinen puhui näistä, mitä on edellinen hallitus tehnyt, että ilman tätä Hormuzinsalmen tilannetta ja kriisiä taisi olla niin, että Marinin hallituksen aikana se pumppuhinta oli kaksi ja puolia euroa litralta. Siitä oli helppo ruveta sitten antamaan työmatkavähennyksiä ja muita. Siis ilman mitään muita kuin teidän ilmastovouhotuskäyränne — sillä nostettiin polttoaineen hinta jo kalliimmaksi kuin mitä se on tällä hetkellä, ja kuitenkin nyt käydään Iranissa sotaa ja Hormuzinsalmi on jumissa.  

Tuo työmatkavähennysasia ei minulle nyt ihan aukea, miten se vaikuttaisi tähän nykyhetkeen ja pumppuhintaan. Sehän on siis ensi vuoden verotuksessa, eli ei se vaikuta tähän nykyhetkeen kaiketi millään lailla. Sehän sitten vasta tulevaisuudessa auttaa, jos auttaa.  

Sitten tämä biopolttoaineasia, mitä viime kaudella aika raivokkaasti ajettiin, ja keskustakin oli siinä vahvasti mukana. Sinänsä hyvä asia, mutta sen pitää siirtyä erittäin maltillisesti siihen. Totta kai se on meidän huoltovarmuusasia, mutta viime kaudella, kun tätä biopolttoaineasiaa ajettiin, tulipa kysyttyä tuolta Puolustusvoimien suunnasta, mitä tapahtuisi, jos siinä hetkessä olisi saman tien siirrytty biopolttoaineisiin. Vastaus oli, että joka kuudes panssarivaunu lähtee liikkeelle, jos kriisi syttyy. Eli kyllä me tarvitaan tätä fossiilista rinnalla vielä todella pitkään, ennen kuin me pystytään korvaamaan tämä fossiilinen biopolttoaineilla.  

Mitä tulee sitten tuohon hiilineutraalisuustavoitteeseen, niin sen ovat kaiketi kaikki muut puolueet tässä salissa siunanneet paitsi perussuomalaiset. — Kiitos. 

Arvoisa rouva puhemies! Kiitos puheenvuorosta. — Ensinnäkin toteaisin edustaja Ronkaiselle vain, että veropäätöksiä voidaan tehdä kesken vuottakin, eli tämähän ei ole ongelmallista. Ja siihen viittasin, että jos työmatkavähennystä tehdään, niin sen voisi tehdä kesken vuottakin ja saada sen aika nopeastikin voimaan. Näyttää siltä, että tämä kriisi tästä vain jatkuu eikä tämä kovin helposti tule sammumaan, ja nämä vaikutukset jatkuvat tästä tämänkin jälkeen aika pitkään. Sitä tarkoitin. — Kiitos.  

Kunnioitettu rouva puhemies! Kyllä, te olette tehneet sen toimenpiteen, että laskitte polttoaineen verotusta, siis arvonlisäverollisesta hinnasta, 4,4 senttiä bensiinin osalta ja 4,9 senttiä dieselin litrahinnasta. Se on se teidän veronalennus, ja se on pois veronkannosta valtion kassaan, näillä senttimäärillä se on noin 170 miljoonaa pois verotuloja. Samaan aikaan perussuomalaiset etsivät säästöjä perusväylänpidosta. Elikkä tämäkin 170 miljoonaa euroa olisi pitänyt kohdistaa sinne perusväylänpitoon olemassa olevan korjausvelan kattamiseksi, mutta nyt näyttääkin siltä, että sinne on tulossa sitten säästötoimenpiteitä. No, en tiedä, onko tämä kehysriihiasia ja tuleeko näitä sitten esille, kun 400 miljoonan euron lisäsäästöjä haetaan. Mutta se täytyy muistaa, että tämä 4,4 senttiä hinnassa bensapumpulla sen bensiinin osalta tai 4,9 senttiä dieselin osalta ei näy millään tavalla kuluttajalle, koska polttoaineen hinta on noussut entisestään. 

On hienoa kuulla nyt, että kaikki me nyt se allekirjoitetaan, että nämä maailman tilanteet vaikuttavat sinne maailmanmarkkinahintaan, mutta viime vaalikaudella se ei tuntunut vaikuttavan, kun perussuomalaiset toivat omissa puheenvuoroissaan esille sitä, että ei maailmanmarkkinahinnalla ole mitään merkitystä siinä, että polttoaineen hinta lähti nousuun vuonna 2022. — Älkää huoliko, nämä ovat kaikki eduskunnan pöytäkirjoissa. Ne löytyvät videopätkinä joka suunnalta, kuinka te olette tätä asiaa tuoneet esille, että maailmanmarkkina ei vaikuta. — Se ei vaikuttanut näköjään viime vaalikaudella, mutta tällä vaalikaudella se sitten vaikuttaa, kun Hormuzinsalmi on kiinni. Viime vaalikaudella se ei vaikuttanut, kun Ukrainan sota syttyi helmikuussa 2022 [Jari Ronkainen: Oliko Hormuzinsalmi kiinni?] ja polttoaineen hinta kävi piikkinä jopa 2,6 eurossa per litra, jopa 2,7:ssä. Se oli hetkittäinen — se pitää tarkistaa, kuinka monta viikkoa tämä kova hinta jatkui. Mutta tällä hetkellä meillä ovat olleet jo kuukauden ajan kovat hinnat polttoainepumpuilla, varsinkin tuolla harvaan asutulla, väljään asutulla seudulla, missä ennen kaikkea vielä tarvitaan sitä autoa.  

Kaksi ja puoli euroa diesellitrasta on mielestäni liian paljon. [Jari Ronkainen: Näin on!] Onko se sitten oikeata politiikkaa, että tässä maailmanajassa sitten tiputetaan se 4,9 senttiä verotuksella sieltä polttoaineen hinnasta, mutta se ei millään tavalla näy? Se häviää näitten yhtiöitten katteisiin, mutta sitten samaan aikaan valtio menettää verotuloina 170 miljoonaa, mikä tässä tiukassa taloudellisessa ajassa olisi pitänyt vaikka ennemmin korvamerkitä olemassa olevan tiestön korjausrakentamiseen. 

Arvoisa rouva puhemies! Täytyy ihan alkuun kiittää edustaja Lylyä siitä realismista, kun mietitään, miten maailmanmarkkinoilla eri tilanteet vaikuttavat siihen polttoaineen maailmanmarkkinahintaan. Juuri niin kuin edustaja Lyly sanoi, me emme sille voi käytännössä mitään täällä, jos isot pojat päättävät pistää rymyämään. 

Mitä tulee sitten tähän keskusteluun siitä, että jakeluvelvoite nousee tämän hallituskauden loppupuolella ja ennen kaikkea tämän hallituskauden jälkeen, niin se on sitten taas seuraavan hallituksen pohdittava paikka, minkälaista käyrää sinne muodostetaan. Meidän tehtävämme on ollut siirtää sitä tavoitetta lähemmäs EU-tavoitetta näitten päästöjen ja muidenkin suhteen, ja me olemme oman tehtävämme tehneet tämän hallituskauden osalta siinä, että leikkasimme teidän käyränne mukaisen nousun pois, jotta polttoaineen hinta ei nousisi vielä tästä nykyisestä entisestään ylemmäs. Niin kuin sanottua, jos se olisi päälle kolme euroa, niin se olisi tässä tilanteessa aika paljon kohtuuttomampi hinta kuin tämä nykyinen hinta. Vastaavasti siihen vaikuttaa se, mitä te teitte viime kaudella. Kun me ollaan jo nykyisellään pidetty hyvin alhaalla se jakeluvelvoite, niin ei siellä ole sitä leikkaamisvaraa läheskään niin paljon kuin jos se olisi vaikkapa nyt 40. Nyt kun se on alle 20, niin totta kai jokainen ymmärtää, että se, mitä on leikkaamisvaraa sieltä pois, on huomattavasti pienempi. Vaikka se otettaisiin kokonaan pois, niin sen vaikutus on huomattavasti pienempi litrahintaan, jos laskee sentteinä. 

Mitä tulee päästökauppaan, sanoitte, että me otettiin päästökauppa käyttöön. Voisitteko kertoa, keskustan edustajat, että jos päästökauppaan ei oltaisi menty, mitä se tarkoittaisi vaikkapa maatalousyrittäjille? Kaksinkertaisia polttoainejärjestelmiä, kirjanpitoa, hallinnollisia tehtäviä ja lopputulos rahallisesti täysin sama. Sitäkö te haluatte? Olisiko se keskustan vaihtoehto? Haluaisin kuulla aidosti. 

No, biokaasusta haluan vielä todeta myöskin, että siitä olen täsmälleen samaa mieltä, että Suomen tulevaisuuden kannalta, jos me halutaan olla riippumattomia muista, biokaasu olisi se ainut oikea tapa se tehdä. Mutta se vaatii laajaa jakeluverkkoa, ja sekään ei voi olla niin, että valtio lähtee sen jakeluverkon rakentamaan, vaan sen pitää olla markkinaehtoista toimintaa. Mutta biomassaa meillä olisi tuottaa suunnilleen koko tarvitsemamme liikenteen polttoainemäärä, jos me niin haluttaisiin tehdä. 

Ammattidieselin suhteen, kuten sanoitte, se oli teillä tavoitteena ja meillä tavoitteena. Teillä se ei tainnut hirveästi edetä eteenpäin. Meillä on vielä hetki aikaa, että odotellaan lopputulosta ja katsotaan, miten meidän käy, mutta ollaan vasta sitten sen suhteen viisaampia. 

Mitä vielä tulee tiestön rahoitukseen, niin oletteko siis aidosti sitä mieltä, että tämä hallitus ei ole laittanut teiden korjaamiseen rahaa tai että se on laittanut sitä vähemmän kuin te? Haluaisin kyllä tästäkin kuulla teidän mielipiteenne, kun tästä ikään kuin tulee sellainen mielikuva, että me oltaisiin vähemmän laitettu rahaa tiestöön kuin teidän aikana. — Kiitos. 

Rouva puhemies! Aloitetaan ensinnäkin ammattidieselistä.  

Kyllä, viime hallituskaudella tätä asiaa selvitettiin. Siitä tehtiin ihan jopa lakiesitys, jonka oli tarkoitus lähteä lausunnoille. Siis valmistelu oli jo näin pitkällä ja olemassa oleva lakiesitys olisi ollut teille tarjottimella valmiina, mutta jostain kumman syystä sitä haluttiin vielä edelleen selvittää. Silloinen valtiovarainministeri Annika Saarikko teki tämän työn. [Jari Ronkaisen välihuuto] Varmasti tällä on työllistävä vaikutus, että virkamiehet edelleen tekevät uudelta pohjalta tämän ammattidieselesityksen, mutta valmiit pohjat olivat jo edelliseltä hallitukselta.  

Sitä kummastella sopii, miksi tämän ammattidieselin osalta menee näin kauan, kun olemassa oleva tilanne jo vaatii ja jopa huutaa tuolta kuljetusalan yrittäjien suunnalta, että tuokaa se ammattidiesel mahdollisimman nopeasti lainsäädäntöön. Meillä oli jo valmis lakiesitys, mutta en tiedä, mistä se johtuu, että kyseinen laki ei ole vielä eduskunnan käsittelyssä. Ja mitä lehtitietoihin on uskominen, niin verottaja vielä sanoo, että kun ei ole järjestelmiä ja niitten tekeminen kestää vuosia, niin vasta vuonna 2028 olisi mahdollista saada tämä ammattidiesel. Se on auttamatta myöhässä, auttamatta myöhässä, kun jo tämänhetkinen tilanne vaatii sen nyt. Toivoisin nopeita toimenpiteitä tämän ammattidieselin osalta.  

Sitten tähän ilmastovouhotuskäyrään, kuten edustaja Ronkainen totesi. Se oli hyvä termi tälle jakeluvelvoitteen taulukolle. Te olette tehneet oikeita toimenpiteitä, että te olette hillinneet tätä jakeluvelvoitetta prosenttiyksiköitten osalta vaalikauden aikana, mutta karu totuus vain on, että se ilmastovuohotuskäyrä napsahtaa sille samalle tasolle, minkä edellinenkin hallitus asetti, elikkä vuonna 2028 se on 31 prosenttiyksikköä. Se on 12 prosenttiyksikköä nousua tästä hetkestä parin vuoden aikana. Se on aikamoinen nousu. En osaa sanoa, kuinka monta kymmentä senttiä se sitten siellä pumppuhinnalla tulee näyttelemään, mutta ei se kymmeneen senttiin valitettavasti jää.  

Sitten tähän hallituksen reagointiin: Kyllähän tällä hetkellä nämä polttoaineitten hinnat ovat niin kovat, että nyt jos ei sieltä kehysriihestä tule toimenpiteitä siihen, että polttoaineen hintaa saadaan alemmalle tasolle, niin se on tietynlainen katastrofi, koska moni suomalainen on jo nyt niin tiukassa taloudellisessa tilanteessa. Moni tarvitsee autoa työssäkäyntiin, harrastuksiin, jopa kaupassa käyntiin. Jos se polttoaineen hinta pysyy tällä tasolla ja mitään toimenpiteitä ei löydy, niin aika tiukka tulee tilanne olemaan monessa suomalaisessa kotitaloudessa.  

Sitten mitä tulee siihen päästökauppaan, minkä te menitte hyväksymään: Te olisitte aivan hyvin voineet sitä siirtää useammalla vuodella eteenpäin ja katsoa, mitä muu Eurooppa tekee, mutta tässäkin asiassa maan hallitus perussuomalaisten toimesta oli mallioppilas Euroopan unionissa ja ensimmäisten joukossa menitte tekemään sen, että vuonna 28 astutaan liikenteenkin osalta päästökaupan piiriin. Aivan hyvin olisi pystytty tätäkin asiaa siirtämään pitemmälle tulevaisuuteen. [Rami Lehtisen välihuuto]  

Kiitos, arvoisa puhemies! Summa summarum: Kun tässä keskusta luettelee, miksi bensan hinta on kallis ja miksi ammattidiesel ei edisty, niin teillä on ollut neljä vuotta aikaa ja oli aiemminkin asioita viedä eteenpäin. Tässä tämä hallitus on jo kahdesti laskenut ajoneuvoveroa, ja lisäksi jakeluvelvoitteen nousu-uraa on pienennetty siitä, mitä te olitte hyväksyneet. Lisäksi te vastustitte tällä kaudella ajoneuvoveron alentamista, elikkä kyllä ihmetyttää tämä porina täällä nyt tällä hetkellä. Toivotaan, että meidän esitykset menevät parempaan suuntaan kuin mitä edellisen hallituksen kohdalla. — Kiitos.