Arvoisa puhemies! Suomen turvallisuus on Orpon hallituksen tärkein tehtävä. Venäjän uhasta johtuen teemme määrätietoisia panostuksia puolustuskykyymme koko ajan. Samalla myös vahvistamme Nato-puolustusliiton toimintakykyä täällä Pohjolassa, jotta maksimoimme suomalaisten turvallisuuden. Se on tarkoittanut myös määrätietoista työtä Suomen Nato-tavoitteiden asettamiselle. Olemme neuvotelleet Natossa ja liittolaisten kanssa saadaksemme muun muassa Mikkeliin sijoitetun Naton maavoimien johtoportaan, Pohjois-Suomeen sijoitetun Naton maavoimajoukkojen eteentyönnetyn osaston ja myös Naton johtamisjärjestelmäyksikön, joka sijoitettiin Riihimäelle. Tämä Naton puolustuskyvyn vahvistaminen täällä Pohjolassa, missä olemme onnistuneet, edellyttää myös merkittävän määrän oikeudellista lainsäädäntötyötä, ja siitä on nyt kyse myös tämän seuraavan asian osalta.  

Arvoisa puhemies! Pohjois-Atlantin liiton jäsenvaltioiden joukkojen asemaa koskeva Naton sofa-sopimus sekä liittokunnan esikuntien asemaa koskeva Pariisin pöytäkirja tulivat Suomen osalta voimaan huhtikuussa 2024. Nyt eduskunnan käsiteltäväksi annettava hallituksen esitys koskee Pariisin pöytäkirjan täydentämistä Suomen tasavallan hallituksen sekä Naton operaatiojohtoportaan johtoesikunnan ja Naton transformaatiojohtoportaan johtoesikunnan välillä tehdyllä sopimuksella sekä tämän sopimuksen hyväksymistä, voimaansaattamista ja siihen liittyviä lakiesityksiä.  

Pariisin pöytäkirjaa täydentävä sopimus koskee Suomessa toimivia liittokunnan esikuntia sekä niiden henkilöstöä, sopimustoimittajia ja heidän huollettaviaan. Sopimuksella ei perusteta Naton esikuntia Suomeen, mutta se luo edellytykset niiden tehokkaalle toiminnalle ja lisää Suomen houkuttelevuutta myös asemapaikkana. Tämä Pariisin pöytäkirjaa täydentävä valtiosopimus on neuvoteltu Naton strategisten johtoesikuntien kanssa Naton vakiintunutta sopimuspohjaa hyödyntäen. Neuvotteluissa sopimusta on muokattu Suomen oikeusjärjestelmään paremmin soveltuvaksi. Samalla on huolehdittu siitä, että Suomella säilyvät mahdollisimman hyvät edellytykset vaikuttaa maaperällämme tapahtuvaan toimintaan. Valmistelutyötä on tehty laajassa poikkihallinnollisessa yhteistyössä. Tavoitteena on ollut mahdollistaa sujuva ja hallinnollisesti kevyt arki liittolaismaiden henkilöstölle ja heidän huollettavilleen. Sopimuksen sisältö vastaa olennaisilta osin muiden Nato-jäsenvaltioiden tekemiä vastaavia sopimuksia, mikä helpottaa esikuntien henkilöstön liikkumista jäsenvaltioista toiseen.  

Pariisin pöytäkirjaa täydentävä valtiosopimus sisältää määräyksen, jonka nojalla Natossa palvelevalle korkea-arvoiselle henkilöstölle myönnetään diplomaattista koskemattomuutta vastaavia erioikeuksia ja vapauksia. Määräys koskee osittain myös suomalaista Natossa palvelevaa korkea-arvoista henkilöstöä. Sen tarkoituksena on turvata Naton korkea-arvoisen henkilöstön toiminnan häiriöttömyys Suomessa. Kyse ei ole ehdottomasta koskemattomuudesta, vaan Suomi voi yksittäistapauksessa pyytää Naton strategisia johtoesikuntia luopumaan siitä.  

Hallituksen esitykseen sisältyy sopimuksen voimaansaattamislaki, jossa on huomioitu ne lainsäädäntömuutokset, jotka ovat välttämättömiä Pariisin pöytäkirjaa täydentävän sopimuksen toimeenpanemiseksi. Lisäksi esitys sisältää liitelakeina toimialakohtaiseen lainsäädäntöön tehtäviä välttämättömiä muutoksia sekä sotilaallisessa puolustusyhteistyössä tunnistettuja muutostarpeita, jotka on tarkoituksenmukaista toteuttaa tässä yhteydessä.  

Arvoisa puhemies! Pariisin pöytäkirja ja siihen liittyvä Nato-sofa-sopimus ovat Suomessa voimassa poikkeuslakeina muun muassa niiden turvallisuuden ja järjestyksen ylläpitämistä koskevien määräysten vuoksi. Nyt käsiteltävänä olevassa sopimuksessa täsmennetään ja osittain laajennetaan sitä henkilöjoukkoa, jolla on oikeus turvallisuuden ja järjestyksen ylläpitoon esikuntien alueella. Arvion ja esityksestä saatujen lausuntojen perusteella muutos ei kuitenkaan ole olennainen perustuslakipoikkeuksen kokonaisuuden kannalta. Hallitus katsoo, ettei Pariisin pöytäkirjaa täydentävä sopimus sisällä määräyksiä, jotka koskisivat perustuslakia tai merkittävää toimivallan siirtoa Suomen täysivaltaisuuden kannalta perustuslain 94 §:n 2 momentissa tai 95 §:n 2 momentissa tarkoitetulla tavalla. Tämän vuoksi sopimus voidaan hallituksen käsityksen mukaan hyväksyä äänten enemmistöllä ja sen voimaansaattamislaki säätää tavallisen lain säätämisjärjestyksessä.  

Arvoisa puhemies! Kiitän puolustusministeriä tämän asian esittelystä. Tässä on kyse tosiaan siitä, että hallitus esittää sopimusta, joka mahdollistaa tiettyjen Naton esikuntien toiminnan Suomessa samalla tavalla kuin muissakin Nato-maissa. Tämä sopimus ei tarkoita, että Suomeen sen perusteella automaattisesti tulisi joitakin tiettyjä pysyviä tukikohtia. Oleellista tietysti on, että tällä esityksellä kaikkiaan pyritään lisäämään Nato-jäsenyyden sujuvuutta. Tämä on osa sitä kehitystä, johon Suomi lähti mukaan, kun päätimme liittyä Natoon, ja nyt kun olemme täysimääräisesti liittokunnan jäseniä, eduskunnan on tietysti tehtävä tarvittavat lainsäädännölliset muutokset. 

On tietysti välttämätöntä myös, että tämä sopimus ei kavenna Suomen päätösvaltaa ulkomaisten Nato-joukkojen sijoittamisesta maahamme. On olennaista, että Suomen puolustusvoimat säilyttävät johtavan asemansa omalla alueellamme ja että kaikki Natoon liittyvät järjestelyt ylipäätäänkin tehdään Suomen kansallisen edun näkökulmasta. Tässä tilanteessa vahva Nato-yhteistyö tuo Suomelle turvaa, ja se tuo ennen kaikkea turvaa itärajaan nähden. Kaikkia järkeviä, tasapainoisia Nato-järjestelyjä kannattaa edistää, kun ne palvelevat Suomen etua. 

Arvoisa puhemies, hyvä puolustusministeri, edustajakollegat ja muut täysistuntoa seuraavat! ”Aikooko hallitus esittää ylimääräisen lisäeläkkeen maksamista kaikille Puolustusvoimain supistamisen johdosta eroamaan joutuneille virkamiehille sekä vastaavan ylimääräisen perhe-eläkkeen järjestämistä mainittujen virkamiesten leskille?” Näin kysyi kansanedustaja Georg C. Ehrnrooth perjantaina 6.5.1966 eduskunnan istuntosalissa. Tästä alkoivat nuo suulliset kysymykset ja kyselytunnit. Hetki sitten päättynyt kyselytunti oli siis tietyllä tavalla 60. juhlavuoden kyselytunti. [Perussuomalaisten ryhmästä: Hieno mies!] Ensimmäisen kysymyksen esitti siis edustaja Georg C. Ehrnrooth, ja sen aiheena oli Puolustusvoimissa palvelleiden virkamiesten lisä- ja perhe-eläkkeet. Kysymykseen vastasi kokoomuslainen ministeri Erkki Huurtamo.  

Nyt käsittelyssä oleva hallituksen esitys 73 valtiopäiviltä 2023 liittyy myös sotilaiden asemaan. Pääministeri Petteri Orpon hallitus esittää puolustusministeri Antti Häkkäsen johdolla Suomessa toimivien kansainvälisten sotilasesikuntien toimintaedellytysten vahvistamista Pariisin pöytäkirjaa täydentävällä valtiosopimuksella. Pariisin pöytäkirjaa täydentävä valtiosopimus koskisi siis muun muassa ympäristönsuojelua, kansanterveyttä, televiestintää, ajoneuvoja, koulutusta ja myös verotusta.  

Sopimuksen periaatteena on, että Naton sotilasesikunnilla olisi siis käytännössä samat toimintamahdollisuudet ja -ehdot kuin Puolustusvoimilla on maassamme. Niin kuin tuossa puolustusministeri Häkkänen kertoi, meidän maassa nämä Nato-toiminnot tulevat nyt keskittymään Mikkeliin, Rovaniemelle ja Hämeeseen Riihimäelle. Tätä nyt käsittelyssä olevaa sopimusta sovellettaisiin yleisesti kaikkiin maassamme toimiviin Naton sotilasesikuntiin ja muihin sotilasorganisaatioihin.  

Kuten edustaja Georg C. Ehrnrooth 60 vuotta sitten kantoi huolta Puolustusvoimien henkilöstöstä, niin haluan tänään tämän puheen tapaan nostaa saman asian esille myös tässä käsittelyssä — nyt nimittäin monen kohdalla myös työmäärä on kasvanut merkittävästi. Työ ei ole vähentynyt, niin kuin 60 vuotta sitten, vaan kasvanut merkittävästi. Suomesta tuli puolustusliitto Naton jäsen vuonna 23, ja jäsenyyden myötä Puolustusvoimien palkattua henkilöstöä, siis omaa henkilöstöä, sijoitetaan myös Naton sotilaalliseen komentorakenteeseen sekä Naton joukkorakenteeseen ja virastoihin — puhutaan kaiken kaikkiaan alussa noin sadasta upseerista, opistoupseerista, erikoisupseerista ja aliupseerista.  

Naton tuoma lisätyömäärä ja harjoitustoiminnan kasvu ovat koetelleet myös meidän oman henkilöstön jaksamista, ja tilannetta on kuvattu myös uuvuttavaksi. Maaliskuussa Yleisradio teki puhuttelevan reportaasin otsikolla ”Myös sotilas voi väsyä”. Nato-jäsenyyden myötä suomalaisia työskentelee siis Naton rakenteissa mutta myös virastoissa, ja henkilöstön kohdentamista sekä palvelussuhteen ehtoja on mielestäni tarpeen kehittää määrätietoisesti vastaamaan tätä uutta tilannetta. Silloin on kyse työehdoista, palkkauksesta ja muista tähän liittyvistä kysymyksistä, esimerkiksi nyt yleistyvien Nato-komennusten myötä.  

Nostan loppuun, arvoisa puhemies, esille myös sen, että Natoon liittymisen takia osana puolustusliittoa myös kansainvälisten tehtävien määrät tulevat nousemaan. Aiemmin olemme puhuneet kriha-veteraaneista, tänä päivänä kansainvälisten tehtävien veteraaneista, ja pidän tarpeellisena, että pystymme myös vahvistamaan tätä turvaa eteenpäin. Meillä on hallitusohjelmassa kirjattu tämän kriisinhallintaveteraanikeskuksen tai veteraanikeskuksen perustaminen, joka nyt on etenemässä, mutta myös kirjaus siitä, että tällaisten henkisten vammojen, posttraumaattisten stressireaktioiden kohdalla hoitoonpääsyn aikaraja poistetaan lainsäädännöstä. Nämä ovat tärkeitä juttuja, lupauksia niille naisille ja miehille, jotka lähtevät näihin tehtäviin, ovat ne sitten Nato-tehtäviä tai perinteisempiä rauhanturvaamistehtäviä, joita toivottavasti myös pystymme jatkossa tekemään. [Mikko Savola: Tämä hanke pitää saada eteenpäin!] 

Arvoisa puhemies! Näillä sanoilla tervehdin tyytyväisyydellä tätä esitystä. Tämä vahvistaa tilannettamme turvallisuuden saralla. [Mikko Savola: Hyvä puheenvuoro!] 

Arvoisa puhemies! Kiitos ministerille esittelystä. — Kuten sanoitte, tämä on normaalia oikeudellista työtä eduskunnassa, ja mitään suurta dramatiikkaa tähän asiaan ei liity. Liittyessämme Natoon tiesimme etukäteen, että monia asioita tulee myös sen jälkeen käsiteltäväksi, koska asiat tarkentuvat jäsenyyden ehtojen ja toimintakuvan tarkentuessa osaltamme.  

Sopimus tarkentaa ja laajentaa Pariisin pöytäkirjaa: uusia määräyksiä tiloista ja kiinteistöjen käytöstä, luvista, tarkennuksia henkilöstön asemaan, ja kaiken kaikkiaan mahdollistetaan esikuntien tehokas toiminta Suomessa. Kaiken tämän tekemisen taustalla on tietysti se, että Suomi haluaa turvata rauhan. Rauha on se tavoite, ja turvallisuuden ylläpitäminen Suomessa asuville. Kaikki ne asiat, mitä siellä taustalla tehdään, ovat keinoja sen tavoitteen saavuttamiseen, niin myös tämä asia.  

Arvoisa herra puhemies! Kiitoksia ministerille hyvästä esittelystä, ja ennen kaikkea yhtä lailla hyvät kiitokset edustaja Timo Heinoselle, joka esitteli historian siipien havinan myötä meille 60 vuotta sitten tapahtuneita tärkeitä asioita, joita nyt 60-vuotisjuhlana tässä kyselytunnilla juuri juhlimme yhdellä tavalla. Aika oli silloin 60 vuotta sitten sitä, ja nyt elämme tätä päivää. Kuten tasavallan presidentti Sauli Niinistö aikanaan sanoi tämän kriittisen Ukrainan tilanteen takia, kun Suomi lähti hakemaan Nato-jäsenyyttä ja eräs valtionjohtaja oli kriittisesti varmaan, ehkä jopa paheksuen, kysynyt, että miksi tämmöistä tehdään, niin Sauli Niinistön vastaus on kyllä hyvä, että jokainen itsenäinen valtio pyrkii maksimoimaan turvallisuutensa. Sitä ei sen paremmin pysty sanomaan. Se on siinä yhdessä lauseessa kaikki. Jokainen itsenäinen valtio pyrkii maksimoimaan turvallisuutensa.  

Tässäkin pienessä asiassa, mitä nyt käsittelemme, hallituksen esitystä, on kysymys nimenomaan siitä, että kun suomalaiset sotilaat menevät Nato-operaatioon johonkin muuhun maahan, niin heitä suojaavat nämä samat sopimukset kuin tässä maassa. Ei tämä sen kummempaa ole. Kysymyksessähän on tämän Natoon liittymisen jälkeinen eräänlainen prosessi, joka etenee, ja se ei lopu tietenkään tähän nyt pöydällä olevaan esitykseen, vaan sieltä tulee uusia esityksiä, kun niitä sitten tulee.  

Todellakin korvissani soivat edelleen Sauli Niinistön viisaat sanat, että meidän on maksimoitava turvallisuutemme, emmekä ole tietenkään minnekään hyökkäämässä, emmekä olemassa aggressiivisia, vaan maksimoimme oman kansamme turvallisuuden. Siitä on kysymys, ja sen kun pidämme mielessä, niin olemme yleensä pikkuisen vahvempia kuin edellisenä päivänä, ja se lienee meille kaikille tärkeää.  

Arvoisa herra puhemies! Puolustusministeriössä on tehty hyvää työtä ja jälleen tuotu esitys eduskuntaan. Periaatteessa melko lailla rutiiniasia siinä, että saadaan lainsäädäntö kuntoon näitten kysymysten osalta, kuinka henkilöstön ja asemapaikkojen ynnä muiden kanssa toimitaan.  

Nämä sotilasesikunnat Mikkelissä, Riihimäellä ja sitten Lapissa ovat keskeisiä ja tärkeitä, mutta varmastikin tuo Lapin FLF-joukkojen esikunta, missä Ruotsi on kehysvaltiona, on se keskeinen. Arktinen osaaminen on Suomella kuitenkin se, mitä me pystymme ja mihin meidän pitää liittokunnassa keskittyä hyvinkin voimakkaasti ja vahvistaa sitä kykyä pohjoisessa ja huolehtia näin ollen tuon pohjoisen alueen turvallisuudesta yhdessä Ruotsin ja Norjan kanssa. Kun tiedetään Naton sisällä, ketkä ne todelliset sotilasmahdit ovat, jos joukkojen määrää mitataan, niin tietysti Suomi oman vahvan reservinsä kanssa, Puola ja sitten Turkki, ja kun noissa kansainvälisissä ympyröissä liikkuu, niin turkkilaisilla tuntuu olevan erityistä kiinnostusta myöskin tätä arktisen alueen osaamista kohtaan. Oikeastaan kysyisinkin ministeriltä siitä: onko ministeritasolla käyty keskusteluita esimerkiksi siitä, että FLF-joukkojen yhteyteen myös turkkilaisia joukkoja voisi tulevaisuudessa sijoittua? Tätä kun ajattelee laajemmin, niin siinä voisi olla hyötyjä, koska silloin pystyttäisiin arktista kykyä vahvistamaan todella vahvojen joukkojen osalta, ja tällä pystyttäisiin myöskin koko liittokunnan puolustusta vahvistamaan ja sitouttamaan myöskin tänne arktisen alueen turvallisuuden perään.  

Joka tapauksessa tähän itse esitykseen liittyen kiitos siitä, että se on tänne tuotu, ja se saa varmasti, uskoisin näin, melko lailla yksimielisen käsittelyn meillä valiokuntatyössä.  

Arvoisa puhemies, kunnioitettu ministeri! Käsittelyssä on sopimus, joka liittyy Suomen Nato-jäsenyyden käytännön järjestelyihin ja joka laajentaa sekä täydentää Pariisin sopimusta. Sopimus koskee sitä, miten Naton esikunnat ja niiden henkilöstö voivat toimia Suomessa silloin, kun tänne sijoitetaan liittokunnan toimintoja tai henkilöstöä. Käytännössä kyse on pelisäännöistä. Niillä sovitaan esimerkiksi siitä, miten maahantulo, verotus, tulliasiat, terveydenhuolto, työskentely ja virkatehtävien hoito järjestetään, kun Naton henkilöstö toimii Suomessa. Samalla sovitaan tilojen käytöstä ja muista käytännön asioista, jotta toiminta sujuu selkeästi ja ennakoitavasti. Tavoitteena on varmistaa, että yhteistyö Naton kanssa toimii mahdollisimman joustavasti ja että liittokunnan yhteiset tehtävät voidaan hoitaa Suomessa ilman turhia esteitä tai epäselvyyksiä.  

Tulen Etelä-Savosta Mikkelistä, päämajakaupungista, jossa Naton alaesikunta on osa liittokunnan johtamisrakennetta ja merkittävä osa Suomen roolia Naton yhteisessä puolustuksessa. Sen sijoittuminen Suomeen kuvastaa Suomen asemaa aktiivisena ja vastuuta kantavana liittokunnan jäsenenä.  

On hyvä todeta, että tämä esitys ei tarkoita automaattisia pysyviä tukikohtia Suomeen. Se ei myöskään vie Suomelta päätösvaltaa siitä, milloin ja millä tavalla ulkomaisia joukkoja tai toimintoja tänne voidaan sijoittaa. Päätösvalta säilyy siis Suomella. Kyse on siitä, että jo tehtyä Nato-jäsenyyspäätöstä viedään käytännön tasolle ja varmistetaan, että yhteistyö toimii arjessa sujuvasti ja turvallisesti.  

Suomi on osa liittokuntaa, jossa yhteinen puolustus perustuu siihen, että jokainen maa kantaa vastuunsa ja pystyy toimimaan yhdessä muiden kanssa. Tämä sopimus on yksi osa sitä kokonaisuutta. Tämä esitys on erittäin tärkeä ja kannatettava ja osa Suomen turvallisuuden lisäämistä.  

Arvoisa puolustusministeri, kysyn: kuinka Naton sotilasesikuntien järjestelyt ovat sujuneet tähän mennessä Mikkelissä, Rovaniemellä ja Riihimäellä? — Kiitos. 

Arvoisa puhemies! Suomen Nato-jäsenyys astui voimaan hieman yli kolme vuotta sitten, ja sinä aikana Suomi on osoittanut olevansa osaava ja osallistuva Naton jäsenmaa. Naton osalta olennaisinta on sen tarjoama vahva ennaltaehkäisevä pelote, mutta luonnollisesti liittokunnan on varauduttava myös pahimman varalle ja varsinkin nyt, kun Venäjä käy jo viidettä vuotta hyökkäyssotaansa Euroopassa.  

Arvoisa puhemies! Tämän käsittelyssä olevan esityksen tavoitteena on mahdollistaa Naton esikuntien tehokas ja sujuva toiminta Suomessa. Neuvoteltu sopimus on pääosin samankaltainen kuin useiden muiden Nato-maiden tekemät vastaavat sopimukset, ja sitä on myös valmisteltu varsin huolellisesti. Onkin erittäin tärkeää, että tämä sopimus tulee voimaan lähitulevaisuudessa, jotta pystymme varautumaan entistäkin paremmin Venäjän aggressioiden varalle. Ainakaan toistaiseksi ei ole nähtävissä mitään merkkejä siitä, että Venäjä olisi luopumassa valloituspolitiikastaan. Hallituksemme on onneksi tämän asian suhteen erittäin valppaana.  

Arvoisa puhemies! Kiitän hallitusta ja erityisesti puolustusministeri Häkkästä tämän esityksen tuomisesta eduskuntaan, ja toivon esityksen saavan laajan kannatuksen yli puoluerajojen. Totean tähän loppuun, että Suomi on huolehtinut hyvin järkevästi maanpuolustuskyvystään sekä Nato-jäsenyyden kautta että yleisen asevelvollisuuden osalta jo vuosikymmenien ajan. Jatkossakin on tietenkin hyvin tärkeää se, että sekä Suomen että koko liittokunnan yhteinen puolustus vahvistuu ja nostaa samalla itänaapurimme hyökkäyskynnystä entisestään. Siltäkin osin tämä sopimus on askel kohti entistä yhtenäisempää Natoa. — Kiitos. 

Arvoisa herra puhemies! Itsekin ennustan tämän asian käsittelylle kyllä varsin joutuisaa prosessia puolustusvaliokunnassa. Asia on käytännön toiminnoista sopimista Nato-maiden kesken, ja on tärkeää myös huomioida se, että myös meitä suomalaisia toimii Nato-esikunnissa ympäri Nato-maita niin täällä Euroopassa kuin Yhdysvalloissa. Varmasti tämä tulee olemaan meille myös oppimisprosessi, ja sitä kautta pitäisin hyvin tärkeänä, että tätä Pariisin pöytäkirjan täydentämistä myös arvioitaisiin joidenkin vuosien jälkeen, kun niitä kokemuksia tässä kansainvälisessä yhteisössä ja yhteistyössä, tekemisessä käytännön tasolla, syntyy. On tärkeää myös varmistaa tätä kautta hyvä henkilöstöpolitiikka ja käytännön asioiden sujuminen niin täällä kotimaassa ulkomaalaisten toimijoiden osalta kuin vastavuoroisesti kotimaisten toimijoiden toimiessa ulkomailla. 

Edustaja Savola nosti puolustusvaliokunnan varapuheenjohtajana hyvin esiin tämän Rovaniemen alueen ja FLF-toiminnon. Joitain kuukausia sitten myös Ruotsin puolelta tuli vahvoja avauksia vielä syventää tätä FLF-toimintaa. Otimme myös kantaa yhteisellä tiedotteella Ruotsin puolustusvaliokunnan puheenjohtajan, entisen puolustusministerin Peter Hultqvistin kanssa siihen, että myös Suomen ja Ruotsin tulisi rakentaa tämmöinen DCA-sopimus, joka Yhdysvaltojen kanssa tehtiin, näiden käytännön asioiden sovittamiseksi yhteen ajatellen niin FLF:ää kuin Ruotsin vielä suurempaakin roolia tässä Pohjolan yhteisessä puolustamisessa. Arvoisa herra puolustusministeri, mitä itse ajattelette tällaisen DCA-prosessin käynnistämisestä Suomen ja Ruotsin välillä? — Kiitos. 

Arvoisa herra puhemies, arvoisa ministeri! Tämä on esitys eduskunnalle Pariisin pöytäkirjan täydentämisestä Nato-asioihin liittyen. On nimittäin niin, että nyt kun olemme Naton täysjäseniä, kyllä meidän on huomioitava kaikki nämä pienetkin oleelliset asiat, joita tässä asiassa nyt täydennetään. Kysyisinkin arvoisalta puolustusministeriltä tätä kohtaa: ”Pariisin pöytäkirjan määräyksiä tarkentavien ja laajentavien määräysten lisäksi täydentävään sopimukseen sisältyy kokonaan uusia määräyksiä esimerkiksi tilojen ja kiinteistöjen käytöstä.” Nyt täällä on mainittu nämä kolme paikkakuntaa, missä käsitellään näitä asioita, mutta eikö ole niin, että myös esimerkiksi Satakunnan lennosto on yksi niitä kenttiä Pirkanmaalla, Tampereella, jonne tulee Naton F-35-hävittäjiä jatkuvasti huoltoon? Olen ymmärtänyt niin, että sinne myöskin määrätään selkeästi Nato-joukkojen omat alueet, suomalaisten omat alueet ja yhteiset alueet. Onko näin, arvoisa ministeri?  

Arvoisa puhemies! Ensinnäkin sopimusmalli on sen takia varsin yhtenäinen kaikkien Nato-maiden kanssa, että suomalaiset upseerit ja muu sotilashenkilöstö ja myös siviilihenkilöstö käytännössä saavat hyvin vakiintuneet, hyvät olosuhteet tuolla maailmalla. Tämä on pelkästään positiivinen kysymys meille, eli ollaan onnistuttu saamaan nyt vahvat Naton toiminnot Suomeen ja sitä kautta nämä oikeudelliset puitteet kuntoon Nato-maiden upseereille tänne Suomeen tulemiseen. 

FLF-joukkojen kehittämisestä neuvotellaan osallistuvien maiden kanssa — Pohjoismaat, Italia, Ranska, britit — mutta keskustelua käydään myös Turkin suuntaan. Katsotaan nyt, mihin se asia tässä asettuu. Pyritään vahvistamaan joukkojen ilmoittautumiskokouksissa maiden kykyä konkretiaan, ja myös tässä käydään keskustelua Turkin kanssa. Ruotsin kanssa... Juuri tuoreeltaan palasin eilen iltayöstä tuolta Nordefco-ministerikokouksesta. Pohjolan puolustusta tiivistetään nyt kaikilla saroilla, ja juridisten esteiden poistaminen on yksi lohko. Me teemme sitä nyt kaikkien Pohjoismaiden kanssa. Jos on kahdenvälisiä erityisongelmia, niin ne taklataan nopeasti. Liian raskaat sopimusjärjestelyt voivat itse asiassa vain hidastaa sitä. Mutta tämä on otettu huomioon, ja siinä edetään mahdollisimman ripeästi aina, kun havaitaan joku pienikin pullonkaula. [Mika Kari: Erinomaista!] — Kiitos.