Tämän lain tarkoituksena on varmistaa, että ydinenergian käyttö on ihmisten, ympäristön ja omaisuuden kannalta turvallista ja myös muutoin yhteiskunnan kokonaisedun mukaista. Tämän lain tarkoituksena on lisäksi varmistaa, että ydinenergian käyttö ei edistä ydinaseiden leviämistä. 

Ydinenergian käyttöön sovelletaan Suomea velvoittavia ydinalan kansainvälisiä sopimuksia. Ydinenergian käyttöön ei kuitenkaan sovelleta ihmishengen turvallisuudesta merellä vuonna 1974 tehtyä kansainvälistä yleissopimusta (SopS 11/1981). Ydinaineiden hankintaan ja ydinmateriaalivalvontaan sovelletaan lisäksi, mitä niistä Euratom-sopimuksessa määrätään ja sen nojalla annetuissa asetuksissa säädetään. 

Ydinmateriaalien viennistä, siirrosta ja kauttakulusta säädetään kaksikäyttötuotteiden vientiä, välitystä, teknistä apua, kauttakulkua ja siirtoa koskevan unionin valvontajärjestelmän perustamisesta annetussa Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EU) 2021/821, jäljempänä EU-vientivalvonta-asetus, ja kaksikäyttötuotteiden vientivalvonnasta annetussa laissa (500/2024), jäljempänä vientivalvontalaki. Jos ydinmateriaali on samalla tämän lain mukaista ydinjätettä, sen vientiin, siirtoon ja kauttakulkuun sovelletaan kuitenkin tätä lakia.  

Vastuusta ydinvahingon varalta säädetään ydinvastuulaissa (484/1972). Ydinvastuulain noudattamisen valvontaan sovelletaan tätä lakia. 

Ydinenergian käyttöön sovelletaan säteilylakia (859/2018) sen mukaan kuin tässä laissa säädetään.  

Ydinaineiden ja ydinjätteiden kuljetukseen sovelletaan lisäksi, mitä vaarallisten aineiden kuljetuksesta muualla säädetään. 

Ydinlaitosten painelaitteisiin sekä ydinaineen tai ydinjätteen kuljetukseen käytettäviin painelaitteisiin sovelletaan lisäksi, mitä painelaitelaissa (1144/2016) säädetään niistä sekä niiden tarkastamisesta ja valvonnasta. Ydinlaitosten sähkölaitteisiin sovelletaan lisäksi sähköturvallisuuslakia (1135/2016) ja paloturvallisuuslaitteisiin eräistä paloturvallisuuslaitteista annettua lakia (191/2024). 

Ydinlaitokseen sovelletaan rakentamislakia (751/2023), mainitun lain 4 ja 12 lukua kuitenkin sen mukaan kuin tässä laissa säädetään. 

Työntekijän velvollisuudesta osallistua terveystarkastukseen säädetään työterveyshuoltolain (1383/2001) 13 §:ssä.  

Henkilötietojen käsittelystä säädetään luonnollisten henkilöiden suojelusta henkilötietojen käsittelyssä sekä näiden tietojen vapaasta liikkuvuudesta ja direktiivin 95/46/EY kumoamisesta annetussa Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EU) 2016/679 (yleinen tietosuoja-asetus), jäljempänä yleinen tietosuoja-asetus.  

Ydinlaitoksen suunnittelussa, rakentamisessa ja käytössä sekä käytöstäpoistossa tai sulkemisessa on noudatettava, mitä muualla laissa säädetään ihmisille, ympäristölle tai omaisuudelle aiheutuvien vahinkojen estämistä koskevista velvollisuuksista, kuitenkin siten, että muun lain mukaiset terveyttä, turvallisuutta ja ympäristönsuojelua koskevat velvoitteet on toteutettava tavalla, joka ei vaaranna ydinlaitoksen turvallisuutta. 

Valtioneuvoston asetuksella voidaan antaa tarkempia säännöksiä 1 momentin 8 kohdan b alakohdassa tarkoitetuista aineista, c ja d alakohdassa tarkoitetuista laitteista, laitteistoista ja osista sekä ydinalan tietoaineistosta sen mukaan kuin Euroopan unionin lainsäädännön täytäntöönpaneminen ja Suomea sitovat ydinalan kansainväliset sopimusvelvoitteet edellyttävät. 

Mitä tässä laissa säädetään lähtöaineesta, ei sovelleta sellaiseen uraania tai toriumia sisältävään jätteeseen tai sivutuotteeseen, joka syntyy kaivoslain 1 §:n 1 momentin 4 kohdassa tarkoitetun kaivostoiminnan yhteydessä, malminrikastuksessa, ydinaineen talteenotossa tai metallinjalostuksessa tai niihin rinnastettavassa toiminnossa taikka näiden seurauksena, jos jätettä tai sivutuotetta ei siirretä ydinenergian käyttöön. 

Jos  ydinaine,  ydinjäte,  radioaktiivisia aineita sisältävä jäte tai 5 §:n 1 momentin 8 kohdan b—d alakohdassa tarkoitettu aine, laite tai laitteisto on tämän lain nojalla samanaikaisesti useampaa kuin yhtä mainituista, siihen sovelletaan kutakin erikseen koskevia tämän lain säännöksiä. 

Tutkimusreaktoriin ja muuhun ydinlaitokseen, jossa on fissioon perustuva ydinreaktori, sovelletaan, mitä ydinvoimalaitoksista säädetään. Ydinlaitokseen, joka rakennetaan käytettäväksi kulkuneuvona yksinomaan Suomessa tai jota käytetään tällaisessa kulkuneuvossa tai sen voimanlähteenä, sovelletaan, mitä ydinlaitoksista säädetään. Jos tällainen muualle kuin Suomeen käytettäväksi tarkoitettu kulkuneuvo valmistetaan ja otetaan käyttöön Suomessa tai tällainen muualla käytössä oleva kulkuneuvo tuodaan korjattavaksi tai kunnossapitoa varten Suomeen, siihen sovelletaan sen ollessa Suomessa, mitä ydinlaitoksista säädetään. 

Mitä tässä laissa säädetään Suomessa syntyneistä ydinjätteistä, sovelletaan myös sellaisiin ydinjätteisiin, jotka syntyvät tällaisten ydinjätteiden käsittelystä muualla kuin Suomessa.  

Ydinenergian käytön on oltava, sen eri vaikutukset huomioon ottaen, yhteiskunnan kokonaisedun mukaista. 

Ydinenergian käytön on oltava turvallista, ja siitä ei saa aiheutua vahinkoa ihmisille, ympäristölle tai omaisuudelle. 

Toimenpiteet turvallisuuden varmistamiseksi on mitoitettava ja kohdennettava oikeassa suhteessa ydinenergian käytön riskeihin. 

Ydinlaitoksen on oltava niin turvallinen kuin kohtuudella käytännöllisin toimenpitein on toteutettavissa. Ydinlaitoksen turvallisuutta on tarkasteltava kokonaisuutena ottaen huomioon inhimilliset, organisatoriset ja tekniset näkökohdat sekä näiden yhteisvaikutukset turvallisuuteen.  

Luvanhaltijan on huolehdittava ydinlaitoksen turvallisuudesta ja varmistettava, että turvallisuuden ylläpitämiseen on riittävät edellytykset. Tätä velvollisuutta ei voi siirtää toiselle. Turvallisuutta koskevien vaatimusten täyttyminen on osoitettava luotettavasti. Turvallisuutta on parannettava oikea-aikaisesti sen mukaan kuin ydinlaitosten käytöstä saatujen kokemusten ja turvallisuustutkimuksen perusteella sekä tieteessä ja tekniikassa tapahtunut kehitys huomioon ottaen voidaan pitää ydinlaitoksen turvallisuuden kannalta perusteltuna ja toimenpiteet ovat kohtuudella käytännöllisin toimenpitein toteutettavissa.  

Luvanhaltijan on huolehdittava toimintansa osalta ydinjätehuollosta ja vastattava siihen liittyvistä kustannuksista.  

Ydinaineen talteenottolaitokseen, sitä koskevan luvan haltijaan ja laitoksen toiminnassa syntyvien  luonnon  radioaktiivisia  aineita  sisältävien  jätteiden  huoltoon  sovelletaan,  mitä 1—3 momentissa säädetään ydinlaitoksesta, luvanhaltijasta ja ydinjätehuollosta. 

Ydinenergian käyttö ja suojelutoimet ovat oikeutettuja, jos saavutettava kokonaishyöty on suurempi kuin aiheutuvat haitat. 

Säteilysuojelun optimoimiseksi työperäinen altistus ja väestön altistus ionisoivalle säteilylle on ydinenergian käytössä pidettävä niin vähäisenä kuin se kohtuudella käytännöllisin toimenpitein on mahdollista. 

Ydinenergian käytössä työntekijän ja väestön yksilön säteilyannos ei saa olla annosrajaa suurempi. 

Ydinenergian käytössä on huolehdittava ydinaseiden ja muiden ydinräjähteiden leviämisen estämisestä. 

Ydinenergian käyttö on suunniteltava ja toteutettava siten, että ydinaseiden ja muiden ydinräjähteiden leviäminen estetään ja ydinmateriaalivalvonnan velvoitteet täytetään.  

Ydinlaitos ja ydinaineen talteenottolaitos on suojattava turvallisuutta vaarantavalta lainvastaiselta ja muulta tahalliselta toiminnalta.  

Ydinenergian käytössä on suojattava ydinaineet ja muut ydinmateriaalit sekä ydinjätteet niiden käsittely- ja varastointipaikoilla lainvastaiselta toiminnalta, katoamiselta ja joutumiselta muuten sivullisten käsiin. 

Ydinlaitoksessa, ydinaineen talteenottolaitoksessa sekä ydinaineiden ja ydinjätteiden kuljetuksessa on varauduttava ennakkojärjestelyin onnettomuuksien ja turvallisuutta heikentävien tapahtumien seurausten rajoittamiseen. 

Valtioneuvosto ratkaisee ydinlaitoshanketta koskevan periaatepäätöksen ja lupa-asiat sen mukaan kuin tässä laissa säädetään ja hoitaa muut sille tässä laissa säädetyt tehtävät. 

Tämän lain noudattamisen valvonnan ylin johto ja ohjaus kuuluvat työ- ja elinkeinoministeriölle. Ministeriö toimii myös Euratom-sopimuksessa tarkoitettuna Suomen toimivaltaisena viranomaisena sekä valvoo ydinjätehuollon kustannuksiin varautumista koskevien säännösten noudattamista ja hoitaa muut sille tässä laissa säädetyt tehtävät. 

Ulkoministeriö on toimivaltainen viranomainen ydinmateriaalien viennissä ja siirrossa Suomesta, kun kyse on kaksikäyttötuotteesta, joka ei samalla ole tämän lain mukaista ydinjätettä.  

Säteilyturvakeskus valvoo tämän lain säännösten noudattamista muilta kuin 14 §:ssä säädetyiltä osin sekä hoitaa muut sille tässä laissa säädetyt tehtävät. Säteilyturvakeskus pitää yllä kansallista ydinmateriaalien valvontajärjestelmää ja valvoo Suomea velvoittavien lailla voimaan saatettujen ydinmateriaalivalvontaan liittyvien ja muiden ydinalan kansainvälisten sopimusten mukaisten velvoitteiden noudattamista siltä osin kuin valvonta ei kuulu työ- ja elinkeinoministeriölle.  

Tulli valvoo ydinmateriaalien ja ydinjätteiden sekä kaksikäyttötuotteiden tuontia ja vientiä sekä kauttakulkua Suomen alueen kautta. Tullin suorittamassa valvonnassa sovelletaan tullilakia (304/2016). 

Valtion ydinjätehuoltorahasto on valtion talousarvion ulkopuolinen rahasto, jonka tehtävänä on huolehtia ydinjätehuollon kustannuksiin varautumisesta, rahoittaa ydinlaitosten turvallisuuteen ja ydinjätehuoltoon liittyvää tutkimusta sekä hoitaa muut sille tässä laissa säädetyt tehtävät.  

Valtioneuvoston asetuksella voidaan antaa tarkempia säännöksiä ydinturvallisuusneuvottelukunnan ja ydinalan turvajärjestelyjen neuvottelukunnan asettamisesta, kokoonpanosta, toimikaudesta ja tehtävistä.  

Ydinmateriaalivalvonnan toteuttamiseksi toiminnanharjoittaja on velvollinen pitämään hallussaan ja vastuullaan olevista ydinmateriaaleista luotettavaan aineistoon perustuvaa materiaali- ja käyttökirjanpitoa sekä ilmoittamaan, antamaan tietoja ja raportoimaan niistä Säteilyturvakeskukselle.  

Toiminnanharjoittaja on myös velvollinen ilmoittamaan, antamaan tietoja ja raportoimaan Säteilyturvakeskukselle hallussaan tai vastuullaan olevista paikoista, joissa harjoitetaan tai on tarkoitus harjoittaa ydinmateriaalien hallussapitoa, valmistusta, tuottamista, luovutusta, käsittelyä, käyttämistä tai varastointia (ydinenergian käyttöpaikka). 

Ydinlaitoksessa tai muussa ydinenergian käyttöpaikassa ei saa olla ilmoitettuihin tietoihin sisältymättömiä ydinmateriaalivalvonnan kannalta merkityksellisiä tiloja, materiaaleja eikä toimintoja. 

Toiminnanharjoittaja, jonka toiminnot tai osan niistä Säteilyturvakeskus on hyväksynyt Euratomin ydinmateriaalivalvonta-asetuksen 37 artiklan 1 kohdassa tarkoitetuksi kansallisten ydinlaitosten ulkopuolisella sijoituspaikalla toimivaksi pienlaitokseksi, on velvollinen ylläpitämään ydinaineiden kirjanpito- ja valvontajärjestelmää mainitun asetuksen 9—11 artiklan mukaisesti. Säteilyturvakeskus vastaa pienlaitoksia koskevien tietojen toimittamisesta Euroopan komissiolle 15 §:n 2 momentin 2 kohdan mukaisesti.  

Säteilyturvakeskus hyväksyy toiminnanharjoittajan toiminnot tai osan niistä pienlaitokseksi, jos niissä pidetään hallussa vähäisiä määriä lähtöaineita tai erityisiä halkeamiskelpoisia aineita ja hyväksymisestä ei aiheudu haittaa tämän lain tai Euratomin ydinmateriaalivalvonta-asetuksen mukaisen valvonnan toimeenpanolle. 

Ydinmateriaaleja saa luovuttaa vain vastaanottajan annettua tähän suostumuksensa ja vastaanottotodistusta vastaan. Luovuttajan on huolehdittava siitä, että vastaanottaja saa käyttöönsä luovutettavia ydinmateriaaleja koskevan materiaali- ja käyttökirjanpidon keskeisiltä osin tai jäljennöksen siitä. Luovuttajan on lisäksi ennen luovutusta varmistettava, että vastaanottajalla on lupa, jos sellaista tämän lain mukaan vaaditaan. 

Toiminnanharjoittajan, joka luovuttaa sellaista ydinmateriaalia tai muuta ydinenergian käyttöön liittyvää tuotetta, johon kohdistuu alkuperämaarajoitus, on ilmoitettava tästä luovutuksen saajalle. Myös luovutuksen saaja on velvollinen selvittämään tällaisen ydinmateriaalin tai muun tuotteen luovuttaneelta toiminnanharjoittajalta siihen alkuperämaarajoituksen takia kohdistetut velvoitteet ja rajoitukset sekä noudattamaan niitä. 

Toiminnanharjoittajan on ilmoitettava Säteilyturvakeskukselle viipymättä tapahtumista ja havainnoista, joilla voi olla olennaista merkitystä ydinmateriaalivalvonnan kannalta. 

Toiminnanharjoittajalla on oltava ydinmateriaalivalvonnan velvoitteiden hoitamiseksi riittävästi henkilöstöä, jolla on tarpeellinen koulutus, kokemus ja soveltuvuus sekä tosiasiallinen mahdollisuus tehtäviensä hoitamiseen. Toiminnanharjoittajan on järjestelmällisesti kehitettävä henkilöstön osaamista sen mukaan kuin ydinmateriaalivalvonnan velvoitteet edellyttävät. 

Ydinenergian käyttöpaikan turvajärjestelyihin sovelletaan lisäksi ydinlaitosten turvajärjestelyjä koskevia säännöksiä 16 luvun mukaisesti.  

Turvajärjestelyjen sekä ydinenergian käytön turvallisuutta ja ydinmateriaalivalvontaa koskevien toimien on muodostettava yhteensopiva kokonaisuus. 

Toiminnanharjoittajalla on oltava ydinmateriaalivalvonnan käsikirja, jossa esitetään ydinmateriaalivalvonnan velvoitteiden noudattamiseksi tarvittavat menettelyt, vastuut ja velvollisuudet siten, että toiminnanharjoittajan vastuulla olevien ydinmateriaalivalvonnan velvoitteiden noudattaminen voidaan sen perusteella luotettavasti toteuttaa ja todentaa.  

Käsikirja on jo oltava ennen ydinmateriaalivalvontaan liittyvän toiminnan aloittamista tai, jos hankkeesta on Euratomin ydinmateriaalivalvonta-asetuksen mukaan tehtävä teknisiä perustietoja koskeva ilmoitus, ennen teknisiä perustietoja koskevaa ensimmäistä ilmoitusta. Käsikirja on pidettävä ajan tasalla. Toiminnanharjoittajan on huolehdittava siitä, että ajan tasalla oleva käsikirja on Säteilyturvakeskuksen käytettävissä. 

Valtioneuvoston asetuksella voidaan säätää poikkeuksia käsikirjaa koskevien velvoitteiden noudattamisesta, jos toiminnan merkitys ydinmateriaalivalvonnan kannalta on vähäinen ja kysymyksessä olevan velvoitteen noudattaminen ei ole tarpeen lain tarkoituksen toteutumisen tai Suomea sitovien kansainvälisten velvoitteiden kannalta. 

Ydinlaitoksen ja ydinaineen talteenottolaitoksen suunnitteluun, rakentamiseen, käyttöönottoon, käyttöön sekä käytöstäpoistoon tai sulkemiseen liittyvien ydinmateriaalivalvonnan velvoitteiden noudattamiseen on varauduttava. Varautumista varten ydinlaitosta tai ydinaineen talteenottolaitosta koskevan rakentamisluvan tai käyttöluvan hakijalla ja haltijalla on oltava Säteilyturvakeskuksen hyväksymä suunnitelma ydinmateriaalivalvonnan järjestämisestä.  

Hyväksymisen edellytyksenä on, että suunnitelma sisältää kuvauksen hankkeen aikataulusta siltä osin kuin sillä on merkitystä ydinmateriaalivalvonnan kannalta ja selvityksen toimenpiteistä, joilla ydinmateriaalivalvonnan velvoitteiden noudattamiseen varaudutaan laitoksen elinkaaren eri vaiheissa.  

Suunnitelma on pidettävä ajan tasalla ydinlaitoksen tai ydinaineen talteenottolaitoksen käyttöönottoon saakka. 

Ydinmateriaaleihin liittyvää ydinenergian käyttöä varten on oltava toimintalupa tai muu lupa tai siitä on tehtävä toimintailmoitus tai muu ilmoitus sen mukaan kuin jäljempänä säädetään. 

Ydinmateriaaleihin liittyvää ydinenergian käyttöä, johon vaaditaan 5 luvun mukaan lupa tai toimintailmoitus, saa harjoittaa ainoastaan elinkeinotoimintalain (565/2023) 2 §:n 1 momentissa ja 3 §:n 1 momentin 2 kohdassa tarkoitettu yhteisö tai säätiö. 

Jos muu kuin ydinlaitosta tai ydinaineen talteenottolaitosta koskevan luvan haltija pitää hallussa, valmistaa, tuottaa, luovuttaa, käsittelee, käyttää tai varastoi ydinaineita, toiminnan säteilyturvallisuuteen sovelletaan, mitä säteilylaissa säädetään toiminnanharjoittajasta, radioaktiivisesta aineesta ja säteilytoiminnasta. Näihin ydinaineisiin sovelletaan, mitä mainitussa laissa säädetään radioaktiivista ainetta sisältävistä säteilylähteistä. Toiminnasta syntyviin radioaktiivisiin jätteisiin sovelletaan, mitä mainitussa laissa säädetään radioaktiivisista jätteistä. 

Sen lisäksi, mitä säteilylaissa säädetään säteilyturvallisuudesta, 1 momentissa tarkoitetun toiminnanharjoittajan on varmistettava, että hallitsematonta ketjureaktiota ei tapahdu. Tällaisen toiminnanharjoittajan on lisäksi esitettävä ketjureaktion hallintaa koskevat toimet säteilylain 26 §:n mukaisessa säteilytoiminnan turvallisuusarviossa. 

Säteilyturvakeskus voi myös antaa tarkempia teknisluonteisia määräyksiä ketjureaktion hallinnasta muussa kuin ydinlaitoksen tai ydinaineen talteenottolaitoksen toiminnassa. 

Toimintaan ei kuitenkaan vaadita toimintalupaa, jos kyse on sellaisesta ydinmateriaalivalvonnan kannalta merkitykseltään vähäisestä toiminnasta, josta on tehtävä toimintailmoitus. 

Valtioneuvoston asetuksella voidaan antaa tarkempia säännöksiä 1 momentissa tarkoitetuista laitteista, laitteistoista ja valtioista Suomea sitovien ydinalan kansainvälisten sopimusten mukaisesti. 

Toimintailmoitus on toimitettava riittävän ajoissa ennen kuin toiminta on tarkoitus aloittaa. Jos toimintaan vaaditaan ydinmateriaalivalvonnan käsikirja, se on toimitettava Säteilyturvakeskukselle viimeistään, kun toimintailmoitus tehdään. Toimintailmoituksessa ilmoitetuissa asioissa tapahtuneista muutoksista on viipymättä ilmoitettava Säteilyturvakeskukselle.  

Valtioneuvoston asetuksella voidaan antaa tarkempia säännöksiä 1 momentin 2 ja 3 kohdassa tarkoitetusta vähäisestä määrästä. 

Sen, joka vie tai siirtää Suomesta ydinmateriaalia, on ilmoitettava asiasta Säteilyturvakeskukselle kahden viikon kuluessa viennistä tai siirrosta, jos kyseisen ydinmateriaalin luovutukseen Suomessa vaaditaan toimintalupa tai toimintailmoitus. 

Toiminnasta vastaavan on ilmoitettava Säteilyturvakeskukselle riittävän ajoissa ennen 6 §:n 1 momentissa tarkoitetun toiminnan aloittamista, jos toimintaa koskevan suunnitelman mukaan siinä kertyy jätteeseen tai sivutuotteeseen vuosittain yli 500 kilogrammaa uraania tai toriumia siten, että kyseisessä jätteessä tai sivutuotteessa uraanin ja toriumin keskimääräinen pitoisuus ylittää uraani- tai toriumpitoiselle malmille säädetyt pitoisuusrajat. Jos asia ilmenee vasta toiminnan aikana, siitä on ilmoitettava Säteilyturvakeskukselle viipymättä. Toiminnasta vastaavan on lisäksi ilmoitettava Säteilyturvakeskukselle, jos edellä tarkoitetussa jätteessä tai sivutuotteessa luovutetaan toiselle toimijalle kerralla tai saman kalenterivuoden aikana yli 500 kilogrammaa uraania tai toriumia. Ilmoitus on tehtävä kuukauden kuluessa luovutuksesta. 

Edellä 34—36 §:ssä tarkoitettu ilmoitus on tehtävä sähköisesti, ja siinä on esitettävä toiminnan valvonnan kannalta tarvittavat tiedot. 

Säteilyturvakeskus voi antaa tarkempia teknisluonteisia määräyksiä 34—36 §:ssä tarkoitetun ilmoituksen toimittamisen ajankohdasta ja sähköisestä tekemisestä sekä ilmoitusten sisällöstä ja siihen liitettävistä selvityksistä ja tiedoista. 

Säteilyturvakeskus voi hyväksyä, että 35 ja 36 §:ssä säädetystä määräajasta poiketaan, ja asettaa uuden määräajan. 

Hyväksymisen edellytyksenä on, että sitä on haettu ennen määräajan päättymistä, poikkeamiselle on perusteltu syy ja määräajan ylittymisestä ei aiheudu haittaa Suomea sitovien ydinalan kansainvälisten sopimusten velvoitteiden noudattamiselle.  

Toiminnanharjoittajan on toimitettava Säteilyturvakeskukselle samanaikaisesti tiedot, jotka se toimittaa Euratom-sopimuksen nojalla Euroopan komissiolle ydinmateriaalivalvontaa varten.  

Säteilyturvakeskus voi antaa tarkempia teknisluonteisia määräyksiä 1 momentissa tarkoitetusta tietojen toimittamisesta sille. 

Tulli-ilmoitukseen on lisäksi merkittävä tuontiin tai vientiin oikeuttavan toimintaluvan tai toimintailmoituksen numero, jos lupa tai ilmoitus vaaditaan tämän lain mukaan.  

Tullin on tarkastettava ennen lähetyksen luovuttamista tullitoimipaikasta, että luovutuksen saajalla on tuontia koskeva toimintalupa tai tuonnista on tehty toimintailmoitus, jos sellainen vaaditaan tämän lain mukaan. 

Valtioneuvoston asetuksella voidaan antaa tarkempia säännöksiä tulli-ilmoitukseen sisällytettävistä tiedoista. 

Edellä 1 momentin 1—3 ja 7 kohdassa säädetty ydinmateriaalivalvontaa koskevien säännösten soveltamisesta vapauttaminen edellyttää myös, että on noudatettu asianomaiseen kohtaan sovellettavaa Euratomin ydinmateriaalivalvonta-asetuksen mukaista menettelyä.  

Edellä 1 momentin 8 kohdassa säädetty ydinmateriaalivalvontaa koskevien säännösten soveltamisesta vapauttaminen edellyttää lisäksi, että Säteilyturvakeskus on hakemuksesta arvioinut mainitun kohdan a tai b alakohdassa säädetyn edellytyksen täyttyvän ja hyväksynyt ydinmateriaalivalvontaa koskevien säännösten soveltamisesta vapauttamisen. Hakemus on toimitettava Säteilyturvakeskukselle viimeistään 30 päivää ennen kuin mainitussa kohdassa tarkoitettu toimenpide on tarkoitus toteuttaa.  

Säteilyturvakeskus voi antaa tarkempia teknisluonteisia määräyksiä 1 momentin 8 kohdassa säädetyistä ydinmateriaalien ydinmateriaalivalvontaa koskevien säännösten soveltamista koskevista rajauksista. 

Valtioneuvoston asetuksella voidaan antaa tarkempia säännöksiä sensitiivisistä ydinaineista.  

Toimintalupaa tai toimintailmoitusta ei vaadita, jos luvanhaltijalle luovutetaan ydinmateriaaleja ja ne tulevat käytettäväksi ydinlaitosluvassa tarkoitetussa toiminnassa.  

Mitä 1 ja 2 momentissa säädetään luvanhaltijasta, sovelletaan myös ydinaineen talteenottolaitosta koskevan luvan haltijaan. 

Säteilyturvakeskus saa harjoittaa ydinmateriaaleihin liittyvää toimintaa viranomaisena ilman toimintalupaa tai toimintailmoitusta. Sama koskee Kansainvälistä atomienergiajärjestöä ja Euroopan komissiota niiden suorittaessa 35 luvussa tarkoitettua valvontaa.  

Luvanhaltija vastaa tässä luvussa säädettyjen kuljetusta koskevien velvoitteiden noudattamisesta, jos kuljetus liittyy luvanhaltijan ydinlaitoksen toimintaan ja luvanhaltija huolehtii kuljetuksen järjestämisestä. Muutoin velvoitteiden noudattamisesta vastaa kuljetusta koskevan hyväksymisen haltija, ja tähän sovelletaan, mitä tässä luvussa säädetään luvanhaltijasta.  

Muiden kuin 1 momentissa tarkoitettujen radioaktiivisten aineiden ja ydinjätteiden kuljetukseen sovelletaan, mitä säteilylaissa ja vaarallisten aineiden kuljetuksesta annetussa laissa (541/2023) säädetään radioaktiivisten aineiden kuljetuksesta, kuitenkin siten, että luvanhaltijaan ja kuljetusta koskevan hyväksymisen haltijaan sovelletaan, mitä säteilylaissa säädetään toiminnanharjoittajasta, sekä säteilytyöntekijästä ja säteilytyöstä, mitä mainitussa laissa säädetään siinä tarkoitetusta säteilytyöntekijästä ja säteilytyöstä. 

Väestön potentiaalisen altistuksen on oltava sitä pienempi, mitä todennäköisemmästä häiriö- tai onnettomuustilanteesta on kyse. 

Valtioneuvoston asetuksella voidaan antaa tarkempia säännöksiä erilaisten häiriö- ja onnettomuustilanteiden osalta väestön potentiaalisen altistuksen rajoituksista sekä seurauksista, jotka voivat johtaa maa- ja vesialueiden käyttörajoituksiin. 

Säteilyturvakeskus voi antaa tarkempia teknisluonteisia määräyksiä erilaisista häiriö- ja onnettomuustilanteista ja niihin liittyvistä radioaktiivisten aineiden päästöjen mahdollisuuden rajoista sekä potentiaalisen altistuksen ja mainittujen päästöjen seurausten arvioinnista. 

Ydinlaitoksesta aiheutuvaan säteilyaltistukseen sovelletaan, mitä säteilylain 8 §:ssä ja 10 §:n 2 momentin nojalla säädetään annosrajoista. Säteilyaltistuksen laskenta- ja määrittämisperusteisiin sovelletaan, mitä mainitun lain 10 §:n 1 momentin nojalla säädetään. 

Luvanhaltijan on asetettava työperäisen altistuksen annosrajoitukset, kollektiivisen työperäisen altistuksen annosrajoitukset ja potentiaalista työperäistä altistusta koskevat rajoitukset ydinlaitoksen toiminnan ominaispiirteet huomioon ottaen siten, että altistuksen ennakoidaan jäävän rajoitusta pienemmäksi säteilysuojelun optimoinnin tuloksena. Potentiaalista työperäistä altistusta koskevien rajoitusten on perustuttava sellaisiin tunnistettuihin säteilyturvallisuuspoikkeamiin, joista voi aiheutua merkittävää säteilyaltistusta. Ulkopuolisen työntekijän työperäisen altistuksen annosrajoitukset on määriteltävä ulkopuolisen työntekijän työnantajan kanssa.  

Lisäksi luvanhaltijan on asetettava työperäistä altistusta koskevat annosrajoitukset siten, että kaikista ydinlaitoksista ja ydinaineen talteenottolaitoksista sekä säteilylain nojalla luvanvaraisista toiminnoista aiheutuvan säteilyannoksen yhteismäärän ennakoidaan jäävän annosrajaa pienemmäksi. Sama koskee väestön annosrajoitusten asettamista. 

Valtioneuvoston asetuksella voidaan antaa tarkempia säännöksiä väestön annosrajoituksista. 

Säteilyturvakeskus voi antaa tarkempia teknisluonteisia määräyksiä kollektiivisen työperäisen altistuksen annosrajoitusten asettamisesta. 

Sen lisäksi, mitä säteilylain 12 luvussa säädetään työntekijöiden säteilysuojelusta, luvanhaltijalla on oltava tarvittavat huonetilat, laitteet, varusteet ja järjestelmälliset menettelyt säteilyolosuhteiden arvioimiseksi ja seuraamiseksi ydinlaitoksella sekä ydinlaitoksella tehtävien toimenpiteiden turvalliseen toteuttamiseen säteilyaltistuksen estämiseksi tai rajoittamiseksi. Toimenpiteet on suhteutettava säteilyaltistuksen määrään ja todennäköisyyteen. Luvanhaltijan on myös seurattava säännöllisesti muiden työntekijöiden kuin säteilytyöntekijöiden säteilyaltistusta, jos näiden altistus on säteilyaltistusta rajoittavista toimenpiteistä huolimatta suurempi kuin väestön annosrajoitus. 

Säteilyturvakeskus voi antaa tarkempia teknisluonteisia määräyksiä 1 momentin 6 kohdassa tarkoitetuista vyöhykkeistä sekä 2 momentissa tarkoitetuista huonetiloista, laitteista, varusteista ja menettelyistä. 

Ydinlaitos on suunniteltava ja sitä on käytettävä siten, että laitoksen toiminnasta aiheutuvat radioaktiivisten aineiden päästöt ympäristöön ja vesihuoltolain (119/2001) mukaiseen jätevesiviemäriin pidetään niin pienenä kuin kohtuudella käytännöllisin toimenpitein on mahdollista ottaen huomioon niistä aiheutuva säteilyaltistus. Tätä varten on oltava tarvittavat järjestelmät ja järjestelyt.  

Luvanhaltijan on huolehdittava siitä, että ydinlaitoksen radioaktiivisten aineiden päästöjä rajoitetaan järjestelmällisesti. 

Säteilyturvakeskus voi antaa tarkempia teknisluonteisia määräyksiä radioaktiivisten aineiden päästöjen rajoittamiseen liittyvistä järjestelmistä ja järjestelyistä sekä jätevesiviemäriin tapahtuvan päästön aiheuttaman säteilyaltistuksen rajoittamisesta. 

Luvanhaltijalla on oltava Säteilyturvakeskuksen hyväksymät radioaktiivisten aineiden päästöjen raja-arvot, joita sovelletaan ydinlaitokseen. Hyväksymisen edellytyksenä on, että raja-arvojen mukaan väestön altistus ei ole annosrajoitusta suurempi.  

Säteilyturvakeskus voi antaa tarkempia teknisluonteisia määräyksiä päästöjen raja-arvojen asettamisessa huomioon otettavista seikoista. 

Luvanhaltijan on asetettava ydinlaitoksen vuosittaisille radioaktiivisten aineiden päästöille tavoitearvot ennen kuin ydinlaitoksen käyttö aloitetaan. Tavoitearvojen on perustuttava laitoksen suunniteltuun häiriöttömään toimintaan ja niitä on tarvittaessa muutettava.  

Säteilyturvakeskus voi antaa tarkempia teknisluonteisia määräyksiä radioaktiivisten päästöjen tavoitearvojen asettamisesta ja niihin liittyvän muutostarpeen arvioimisesta. 

Ennen ydinlaitoksen käytön aloittamista on tehtävä ympäristön perustilaselvitys, jossa säteilymittauksin ja radioaktiivisten aineiden määrityksin selvitetään toimintaa edeltävä ympäristön radioaktiivisuuden lähtötilanne. Ympäristön perustilaselvityksen tekemiseen liittyvät toimet ja tulokset on dokumentoitava.  

Säteilyturvakeskus voi antaa tarkempia teknisluonteisia määräyksiä ympäristön perustilaselvityksen tekemisestä ja sisällöstä. 

Luvanhaltijan on huolehdittava siitä, että ydinlaitoksen radioaktiivisten aineiden päästöjen seuranta järjestetään siten, että päästöt voidaan luotettavasti todentaa. Toteutuneita radioaktiivisten aineiden päästöjä on verrattava 52 §:ssä tarkoitettuihin raja-arvoihin ja 53 §:ssä tarkoitettuihin tavoitearvoihin. Jos 52 §:ssä tarkoitetut raja-arvot tai 53 §:ssä tarkoitetut tavoitearvot ylittyvät, luvanhaltijan on arvioitava ylittämiseen johtaneet syyt ja toteutettava tarvittaessa toimenpiteet päästöjen hallitsemiseksi tai vähentämiseksi. 

Säteilyturvakeskus voi antaa tarkempia teknisluonteisia määräyksiä radioaktiivisten aineiden päästöjen seurannan järjestämisestä. 

Luvanhaltijan on huolehdittava ydinlaitoksen ympäristön säteilytarkkailun järjestämisestä siten, että seurataan väestön altistuksen kannalta merkittävimpiä säteilyaltistusreittejä annosrajoitusten noudattamisen todentamiseksi. Luvanhaltijan on myös huolehdittava siitä, että laitoksen toiminnasta aiheutuvat muutokset laitoksen ympäristön radioaktiivisuustasoissa tunnistetaan. Luvanhaltijan on säteilytarkkailussa lisäksi otettava huomioon muut käytettävissä olevat ympäristön radioaktiivisuutta koskevat tiedot. 

Luvanhaltijalla on oltava Säteilyturvakeskuksen hyväksymä ydinlaitoksen ympäristön säteilytarkkailun järjestämistä koskeva suunnitelma. Suunnitelman hyväksymisen edellytyksenä on, että 1 momentissa säädetyt vaatimukset täyttyvät. 

Säteilyturvakeskus voi antaa tarkempia teknisluonteisia määräyksiä ympäristön säteilytarkkailun järjestämisestä ja sitä koskevasta suunnitelmasta. 

Luvanhaltijan on huolehdittava siitä, että väestön altistusta ydinlaitoksen ympäristössä seurataan väestön annosrajoitusten noudattamisen valvomiseksi. 

Säteilyturvakeskus voi antaa tarkempia teknisluonteisia määräyksiä väestön altistuksen seurannan järjestämisestä. 

Kuljetuksen osalta luvanhaltijan on noudatettava, mitä säteilylain 15 luvussa säädetään toiminnanharjoittajan velvollisuuksista rajoittaa väestön altistusta.  

Kuljetuksesta aiheutuvan työperäisen altistuksen ja väestön altistuksen rajoittamiseen sovelletaan lisäksi, mitä siitä säteilylain 8 ja 9 §:ssä sekä 10 §:n nojalla säädetään. 

Ydinlaitoksella ja kuljetuksessa on käytettävä säteilyturvallisuusasiantuntijaa työntekijöiden ja väestön säteilysuojelun suunnittelussa, toteutuksessa ja seurannassa.  

Säteilyturvallisuusasiantuntijaan sovelletaan, mitä säteilylain 32 §:ssä säädetään mainitun asiantuntijan käyttämisestä sekä mainitun lain 6 luvussa kelpoisuusvaatimuksista ja säteilysuojeluosaamisesta. 

Ydinlaitoksen työntekijöiden ja ympäristön säteilyturvallisuuden varmistamista varten on oltava riittävä ohjeistus, joka sisältää säteilysuojelun hallinnollisen, operatiivisen ja teknisen toteutuksen. Ydinlaitoksessa ja kuljetuksessa työntekijän saatavilla on oltava tämän työtä koskevat säteilyturvallisuusohjeet ja muut työntekijän säteilyturvallisuutta koskevat tarpeelliset tietoaineistot. 

Säteilyturvallisuutta koskevien asiakirjojen ja niihin rinnastettavien tietoaineistojen säilyttämiseen sovelletaan, mitä säteilylain 31 §:n 2 momentissa ja 3 momentin nojalla säädetään säteilytoiminnan turvallisuutta koskevien asiakirjojen ja niihin rinnastettavien tietoaineistojen säilyttämisestä. 

Ydinlaitoksen ja kuljetuksen työntekijöiden säteilyturvallisuutta koskevaan koulutukseen, perehdytykseen ja ammattitaitoa ylläpitävään täydennyskoulutukseen sovelletaan säteilylain 33 ja 34 §:ää. Luvanhaltijaan sovelletaan, mitä mainitussa laissa säädetään toiminnanharjoittajasta. 

Ydinlaitoksella on toteuttava turvallisuuden sekä työntekijöiden ja väestön säteilyturvallisuuden varmistamiseksi sekä ydinlaitoksen säteilyolosuhteiden seuraamiseksi riittävät säteilymittaukset. Säteilymittauksissa on käytettävä tarkoitukseen soveltuvia ja luotettavia säteilymittausjärjestelmiä.  

Ydinlaitoksilla käytettäviin annosmittauspalveluihin ja kuljetusten yhteydessä tehtäviin säteilymittauksiin sovelletaan säteilylain 9 lukua. 

Säteilyturvakeskus voi antaa tarkempia teknisluonteisia määräyksiä 1 ja 2 momentissa tarkoitetuista säteilymittausjärjestelmistä sekä säteilymittausten luotettavuuden varmistamisesta, kalibroinnista, mittaustarkkuudesta, käytöstä ja soveltuvuudesta käyttötarkoitukseen. 

Radioaktiivisten aineiden päästönäytteiden, ympäristön säteilytarkkailun näytteiden ja ympäristön radioaktiivisuuden perustilan selvittämiseen liittyvien näytteiden sekä säteilyturvallisuuden kannalta merkittävät ja muuhun kuin jatkuvatoimiseen mittaukseen perustuvat kemialliset ja radiokemialliset mittaukset ja analyysit saa tehdä päteväksi todettu testauslaitos.  

Säteilyturvakeskus voi hyväksyä, että 1 momentissa tarkoitetut mittaukset ja analyysit tehdään myös muualla kuin päteväksi todetussa testauslaitoksessa, jos tähän on perusteltu syy ja käytettävien menetelmien soveltuvuus ja tulosten laatu varmistetaan luotettavasti muulla tavalla. 

Ydinlaitoksen sijaintipaikan on sovelluttava suunniteltuun toimintaan siten, että ydinlaitosta voidaan käyttää ja se voidaan poistaa käytöstä tai sulkea sijaintipaikalla turvallisesti ottaen huomioon paikalliset luonnon olosuhteet, lähiympäristön toiminnot ja väestö sekä laitokseen kohdistuvat ulkoiset turvallisuusuhat ja muut mahdolliset ulkoiset tapahtumat.  

Loppusijoituslaitoksen sijaintipaikan valinnassa on otettava huomioon myös loppusijoituslaitoksen pitkäaikaisturvallisuus. 

Säteilyturvakeskus voi antaa tarkempia teknisluonteisia määräyksiä sijaintipaikan soveltuvuudesta. 

Ydinlaitoksella on oltava suojavyöhyke. Suojavyöhykkeen on oltava vähintään laitosalueen kokoinen, ja laitosalueen on sijaittava suojavyöhykkeellä.  

Ydinlaitoksen suojavyöhykkeen on oltava sellainen, että onnettomuustilanteissa sen ulkopuolella ei suurella varmuudella ole säteilystä terveydelle suoraan aiheutuvien vakavien haittavaikutusten estämisestä tai rajoittamisesta johtuvaa väestön evakuoimistarvetta. Evakuointi on voitava toteuttaa tehokkaasti suojavyöhykkeen sisältä. 

Säteilyturvakeskus voi antaa tarkempia teknisluonteisia määräyksiä suojavyöhykkeen ominaisuuksista sekä haittavaikutusten estämiseksi ja rajoittamiseksi tarvittavista luvanhaltijan toimenpiteistä. 

Ydinlaitoksella on oltava varautumisalue.  

Ydinlaitoksen varautumisalueen on oltava sellainen, että onnettomuustilanteessa sen ulkopuolella ei suurella varmuudella ole tarvetta kiireellisille toimenpiteille säteilystä väestön terveydelle aiheutuvien myöhäisten haittavaikutusten rajoittamiseksi. 

Säteilyturvakeskus voi antaa tarkempia teknisluonteisia määräyksiä varautumisalueen ominaisuuksista ja haittavaikutusten rajoittamiseksi tarvittavien luvanhaltijan toimenpiteiden arvioinnista. 

Ydinlaitoksen sijaintipaikan soveltuvuus on arvioitava. Soveltuvuuden arvioimiseksi on selvitettävä sijaintipaikan ominaisuudet, yleistiedot laitospaikalle suunnitelluista ydinlaitoksista ja niihin liittyvistä toiminnoista ja tiedot valmiusjärjestelyjen, turvajärjestelyjen ja kuljetusjärjestelyjen toteutettavuudesta sijaintipaikalla sekä kartoitettava sijaintipaikan lähiympäristö. Arvioinnissa on käytettävä luotettavia tutkimus-, laskenta- ja arviointimenetelmiä sekä riittävää asiantuntemusta ja laadunhallintaa.  

Säteilyturvakeskus voi antaa tarkempia teknisluonteisia määräyksiä sijaintipaikan ominaisuuksien selvittämisestä, soveltuvuuden arvioinnista, loppusijoituslaitoksen sijaintipaikan pitkäaikaisturvallisuuteen vaikuttavista ominaisuuksista sekä vaadittavasta asiantuntemuksesta ja laadunhallinnasta. 

Säteilyturvakeskus antaa lausunnon ydinlaitoksen sijaintipaikan soveltuvuudesta. Loppusijoituslaitoksen sijaintipaikan soveltuvuuslausunto käsitellään ja ratkaistaan samanaikaisesti kuin loppusijoituslaitoksen 81 §:ssä tarkoitettu ydinlaitoskonseptin arvion perusteella annettava lausunto. 

Ydinlaitoksen sijaintipaikan soveltuvuuslausunnossa on otettava kantaa hakijan esittämien suunnitelmien ja arvion perusteella suojavyöhykettä, varautumisaluetta, ydinlaitoksen ja kuljetusten turvajärjestelyjä ja ydinlaitoksen valmiusjärjestelyjä koskevien vaatimusten täyttymiseen sekä ydinaineiden ja ydinjätteiden kuljetusten toteutettavuuteen.  

Ydinlaitoksen sijaintipaikan soveltuvuuslausunnossa voidaan ottaa kantaa siihen, mitä 67 §:ssä tarkoitetussa selvittämisessä tai arvioinnissa käsiteltyjä asioita on selvitettävä tarkemmin täydentävissä tarkasteluissa. 

Ydinlaitoksen sijaintipaikan soveltuvuudesta tehdyn arvioinnin perusteella on määritettävä ydinlaitoksen sijaintipaikan ominaisuuksista johtuvat suunnitteluperusteet siten, että niiden mukaan suunniteltu ydinlaitos on sijaintipaikalla turvallinen. Loppusijoituslaitoksen osalta on lisäksi määritettävä sijaintipaikasta johtuvat suunnitteluperusteet siten, että otetaan alustavasti huomioon pitkäaikaisturvallisuus ja luonnollisten vapautumisesteiden turvallisuusominaisuudet. 

Säteilyturvakeskus voi antaa tarkempia teknisluonteisia määräyksiä suunnitteluperusteiden määrittämisestä. 

Säteilyturvakeskuksen on sitovassa lausunnossa vahvistettava ydinlaitoksen sijaintipaikasta johtuvat suunnitteluperusteet. Lausunnon antaminen edellyttää, että sijaintipaikan arvioinnissa on noudatettu 64 ja 67 §:ää ja 69 §:ssä säädetyt tavoitteet täyttyvät.  

Loppusijoituslaitoksen sijaintipaikan ominaisuuksia ja niissä tapahtuvia muutoksia on seurattava loppusijoituslaitoksen pysyvään sulkemiseen asti.  

Säteilyturvakeskus voi antaa tarkempia teknisluonteisia määräyksiä sijaintipaikan ominaisuuksien seurannasta. 

Ydinlaitos on suunniteltava turvalliseksi.  

Suunnittelun ensisijainen tavoite turvallisuuden kannalta on onnettomuuksien estäminen. Ydinlaitoksen sekä sen järjestelmien, rakenteiden ja laitteiden suunnittelussa on varauduttava ydinlaitoksen häiriö- ja onnettomuustilanteisiin. Varautuminen edellyttää suojautumista ulkoisilta ja sisäisiltä tapahtumilta, ikääntymisen hallintaa sekä turvallisuuteen liittyvien inhimillisten tekijöiden hallintaa. Onnettomuuden todennäköisyyden on oltava sitä pienempi, mitä vakavampi onnettomuuden seuraus saattaisi olla ihmisille, ympäristölle tai omaisuudelle. Turvallisuussuunnittelun perustana on käytettävä 46 §:ssä tarkoitettuja väestön potentiaalisen altistuksen rajoituksia. 

Ydinlaitos on lisäksi suunniteltava siten, että ydinlaitos, sen järjestelmät, rakenteet ja laitteet sekä ydinlaitosta käyttävä ja turvaava organisaatio toimivat kokonaisuutena ydinlaitoksen turvallisuuden kannalta luotettavasti. 

Säteilyturvakeskus voi antaa tarkempia teknisluonteisia määräyksiä ydinlaitoksen suunnitteluperusteista, häiriö- ja onnettomuustilanteisiin sekä sisäisiin ja ulkoisiin uhkiin varautumisesta, turvallisuuteen liittyvien inhimillisten tekijöiden hallinnasta, ydinlaitoksen ja sitä käyttävän ja turvaavan organisaation muodostaman kokonaisuuden suunnittelusta sekä muista suunnittelussa huomioon otettavista seikoista. 

Ydinlaitoksen turvallisuuden varmistamisessa on ensisijaisesti hyödynnettävä suunnitteluratkaisuin saavutettavissa olevia luontaisia turvallisuusominaisuuksia. Ydinlaitoksessa on oltava turvallisuustoiminnot, joilla varmistetaan häiriötilanteiden hallintaa, ehkäistään onnettomuustilanteiden syntymistä ja etenemistä sekä lievennetään onnettomuustilanteiden seurauksia. 

Ydinlaitoksen turvallisuus on varmistettava peräkkäisillä ja toisistaan riippumattomilla suojauksilla. Turvallisuustoimintojen luotettavuuden varmistamiseksi on tarvittavassa laajuudessa käytettävä rinnakkaisia ja toisistaan erillään olevia osajärjestelmiä tai laitteita sekä keskenään erilaisia järjestelmiä ja laitteita.  

Ydinlaitoksessa on oltava järjestelmät, rakenteet ja laitteet, jotka suojaavat ydinlaitosta ja sen turvallisuustoimintoja ulkoisilta ja sisäisiltä tapahtumilta.  

Säteilyturvakeskus voi antaa tarkempia teknisluonteisia määräyksiä turvallisuustoimintojen ja niiden suojaamisen suunnitteluperusteista ja toteutuksesta, peräkkäisistä ja toisistaan riippumattomista suojauksista sekä turvallisuustoimintojen luotettavuuden varmistamisen toteuttamisesta ydinlaitoksessa. 

Ydinlaitoksen ohjaamiseksi sekä sen tilan seuraamiseksi ja hallitsemiseksi on oltava tavanomaisessa käytössä sekä häiriö- ja onnettomuustilanteissa tarvittavat järjestelmät, menettelyt ja huonetilat. 

Säteilyturvakeskus voi antaa tarkempia teknisluonteisia määräyksiä 1 momentissa tarkoitetuista järjestelmistä, menettelyistä ja huonetiloista. 

Ydinlaitos on suunniteltava sellaiseksi, että sen toiminnan yhteydessä tai seurauksena syntyy niin vähän ydinjätettä kuin kohtuudella on käytännöllisin toimenpitein toteutettavissa radioaktiivisuuden ja määrän suhteen ottaen huomioon ydinlaitoksen toiminnan laajuus ja tässä laissa säädetyt turvallisuutta koskevat vaatimukset.  

Ydinlaitoksessa on oltava järjestelmät, menettelyt ja huonetilat, jotka ovat tarpeen laitoksen ydinpolttoaineiden ja ydinjätteiden turvallista käsittelyä ja varastointia varten. 

Säteilyturvakeskus voi antaa tarkempia teknisluonteisia määräyksiä ydinjätteen syntymisen rajoittamiseen liittyvistä suunnitteluratkaisuista sekä ydinpolttoaineen ja ydinjätteiden käsittelyyn ja varastointiin tarkoitetuista järjestelmistä, menettelyistä ja huonetiloista. 

Ydinlaitoksen huonetilat sekä huonetiloihin sijoitettavien järjestelmien, rakenteiden ja laitteiden sijoittaminen on suunniteltava siten, että työntekijöiden säteilyaltistus on mahdollisimman pieni. Järjestelmien, rakenteiden ja laitteiden materiaalivalinnoilla sekä muilla suunnitteluratkaisuilla on rajoitettava radioaktiivisten aineiden tarkoituksetonta syntymistä, kulkeutumista ja kertymistä.  

Ydinlaitoksen järjestelmät, rakenteet, laitteet ja huonetilat, joihin voi kertyä tai joissa voi muodostua työntekijöiden säteilyaltistuksen kannalta merkittäviä määriä radioaktiivisia aineita, on voitava puhdistaa radioaktiivisista aineista sen mukaan kuin se on tarkoituksenmukaista ja kohtuudella käytännöllisin toimenpitein mahdollista. 

Säteilyturvakeskus voi antaa tarkempia teknisluonteisia määräyksiä säteilytyöntekijöiden säteilyaltistuksen rajoittamiseen tarkoitetuista järjestelmistä, rakenteista ja laitteista ja muista siihen tarvittavista ydinlaitoksen suunnitteluratkaisuista. 

Ydinlaitoksen järjestelmät, rakenteet ja laitteet on suunniteltava, valmistettava, rakennettava, asennettava ja niitä on käytettävä siten kuin niiden merkitys ydinlaitoksen turvallisuuden kannalta edellyttää. Sama koskee niihin kohdistettavia kunnossapitotoimenpiteitä, tarkastuksia ja kokeita. Ydinlaitoksen turvallisuuden kannalta tärkeiden järjestelmien ja niihin kuuluvien rakenteiden ja laitteiden käyttökuntoisuuden ylläpitoon ja ikääntymisen hallintaan on myös varauduttava. Lisäksi on varauduttava ydinlaitoksen turvallisuuden kannalta tärkeiden ydinlaitoksen rakennusten ikääntymisen hallintaan. 

Ydinlaitoksen järjestelmät, rakenteet ja laitteet on luokiteltava sen mukaan, mikä niiden merkitys on turvallisuustoimintojen toteuttamisessa (turvallisuusluokitus). Lisäksi ne on luokiteltava sen mukaan, mitä niiden kestävyydeltä vaaditaan turvallisuustoimintojen toteuttamiseksi maanjäristystilanteissa (maanjäristysluokitus). Loppusijoituslaitoksen vapautumisesteiksi tarkoitetut rakenteet ja niihin välittömästi liittyvät rakenteet on luokiteltava sen mukaan, mikä niiden merkitys on pitkäaikaisturvallisuuden toteuttamisessa (vaativuusluokitus). 

Säteilyturvakeskus voi antaa tarkempia teknisluonteisia määräyksiä 1 momentissa tarkoitetun turvallisuustavoitteen toteuttamisesta, varautumisesta käyttökuntoisuuden ylläpitoon ja ikääntymisen hallintaan sekä järjestelmien, rakenteiden ja laitteiden turvallisuusluokituksesta, maanjäristysluokituksesta ja vaativuusluokituksesta ja niiden vaikutuksesta ydinlaitosta koskevien vaatimusten soveltamiseen. 

Ydinvoimalaitoksen, ydinteknisen laitoksen ja ydinpolttoaineen tuotantolaitoksen suunnittelussa ja käytössä on varauduttava laitoksen turvalliseen käytöstäpoistoon. Käytöstäpoisto on myös suunniteltava siten, että syntyvän ydinjätteen määrä jää niin vähäiseksi kuin kohtuudella käytännöllisin toimenpitein on mahdollista. 

Säteilyturvakeskus voi antaa tarkempia teknisluonteisia määräyksiä ydinlaitoksen käytöstäpoiston suunnittelusta. 

Loppusijoituslaitos on suunniteltava siten, että radioaktiivisten aineiden pääsy elinympäristöön estyy mahdollisimman tehokkaasti loppusijoituslaitoksen pysyvän sulkemisen jälkeen niin kauan kuin turvallisuus sitä vaatii. Loppusijoituslaitoksen suunnittelun on perustuttava sellaisiin pitkäaikaisturvallisuuden kannalta tarpeellisiin turvallisuustoimintoihin, joilla ydinjäte eristetään elinympäristöstä sekä radioaktiivisten aineiden vapautumista ja niiden kulkeutumista ympäristöön rajoitetaan. Nämä turvallisuustoiminnot on toteutettava toisiaan täydentävillä vapautumisesteillä. Loppusijoituslaitoksen pitkäaikaisturvallisuus ei saa olla riippuvainen yksittäisen pitkäaikaisturvallisuuden kannalta tarpeellisen turvallisuustoiminnon tai vapautumisesteen toiminnasta. 

Säteilyturvakeskus voi antaa tarkempia teknisluonteisia määräyksiä loppusijoituslaitosten pitkäaikaisturvallisuuden turvallisuustoimintojen ja vapautumisesteiden suunnitteluperusteista. 

Ydinlaitoksen suunnittelussa on varauduttava ydinmateriaalivalvontaa, säteilyvaaratilanteita, 173 §:n 1 momentissa tarkoitettuja valmiustilanteita ja muiden tässä laissa säädettyjen ydinlaitosta koskevien velvoitteiden noudattamiseen.  

Säteilyturvakeskus antaa ydinlaitoskonseptin arvion perusteella hakijalle lausunnon. Lausunnossa otetaan kantaa siihen, voidaanko konseptin perusteella suunniteltavan ydinlaitoksen arvioida täyttävän tässä laissa ydinlaitoksen turvallisuudelle säädetyt vaatimukset ja onko konsepti suunniteltu riittävän valmiiksi rakentamislupahakemuksen vireilletuloa koskevan edellytyksen täyttämiseksi. Lausunnossa on myös todettava arvioinnissa esille tulleet ratkaisut, jotka edellyttävät ydinlaitoskonseptiin muutoksia turvallisuutta koskevien vaatimusten täyttämiseksi ennen kuin rakentamislupaa haetaan.  

Säteilyturvakeskus voi jättää ydinlaitoskonseptin arviointia koskevan hakemuksen tutkimatta, jos sen mukaisen ydinlaitoksen toteutuminen Suomessa on epävarmaa yhteiskunnan kokonaisedun mukaisuuteen liittyvästä tai muusta erityisestä syystä. Säteilyturvakeskuksen on tarvittaessa pyydettävä asiasta työ- ja elinkeinoministeriön lausunto.  

Loppusijoituslaitoksen ydinlaitoskonseptia koskeva lausunto käsitellään ja ratkaistaan samanaikaisesti kuin laitoksen sijaintipaikan soveltuvuuslausunto. 

Säteilyturvakeskus voi hakemuksesta antaa ennakkotiedon siitä, miltä osin ydinlaitokseen suunniteltu järjestelmä, rakenne tai laite tai niiden muodostama kokonaisuus taikka turvallisuuden osoittamisessa käytettävä menettely täyttää tässä laissa säädetyt vaatimukset. Ennakkotietoa koskeva hakemus voidaan käsitellä ja ratkaista, kun asiassa on annettu ydinlaitoskonseptia koskeva lausunto. 

Ydinlaitoksen kokonais- ja järjestelmäsuunnittelun on oltava Säteilyturvakeskuksen hyväksymä. Hyväksymisen edellytyksenä on, että ydinlaitos täyttää tämän lain ydinlaitoksen turvallisuutta ja muut ydinlaitosta ja sen sijaintipaikkaa koskevat vaatimukset ottaen huomion myös sijaintipaikasta johtuvien suunnitteluperusteiden vahvistamista ja ydinlaitoskonseptia koskevissa lausunnoissa esitetyt asiat. 

Ydinlaitoksen sijaintipaikasta johtuvien tai muiden ydinlaitoksen keskeisten suunnitteluperusteiden muuttamiseen on oltava Säteilyturvakeskuksen hyväksyminen.  

Edellä 1 momentissa tarkoitettua periaatesuunnitelmaa tarkentavan järjestelmän tai rakennuksen järjestelmäsuunnittelun on oltava Säteilyturvakeskuksen hyväksymä. 

Ydinlaitokseen sen käytön aikana tehtävää muutosta koskevan suunnitelman on oltava Säteilyturvakeskuksen hyväksymä, jos muutos voi vaikuttaa olennaisesti turvallisuustoimintojen suojaamiseen ulkoisilta tai sisäisiltä tapahtumilta tai ydinlaitoksen järjestelmän tai järjestelmien tai rakennusten turvallisuustoimintojen suorittamiseen. 

Ydinlaitoksen muuhun kuin turvallisuustoimintoja ohjaavaan 62 §:n 1 momentissa tarkoitettuun säteilymittausjärjestelmään tehtävän muutoksen suunnitelman on oltava Säteilyturvakeskuksen hyväksymä, jos muutos vaikuttaa olennaisesti säteilymittausjärjestelmän luotettavuuteen tai periaatteisiin. 

Muista kuin 85—87 §:ssä tarkoitetuista, ydinlaitoksen rakentamisen tai käytön aikana turvallisuuden kannalta tärkeisiin järjestelmiin tehtävistä muutoksista on toimitettava ennen niiden toteuttamista Säteilyturvakeskukselle tiedoksi yhteenveto. Sama koskee ydinlaitoksen säteilymittausjärjestelmän muutosta lukuun ottamatta 85—88 §:ssä tarkoitettua muutosta. 

Ydinlaitoksen toiminnan kannalta ydinlaitoksen järjestelmään rinnastettavaan tärkeään kokonaisuuteen tehtävää muutosta koskevan suunnitelman on oltava Säteilyturvakeskuksen hyväksymä, jos muutoksella voi olla muu kuin vähäinen vaikutus ydinlaitoksen turvallisuuteen tai ydinjätehuollon toteutukseen.  

Säteilyturvakeskus hyväksyy 84 §:ssä tarkoitetun suunnitteluperusteiden muuttamisen, 85, 87, 88 ja 90 §:ssä tarkoitetun muutossuunnitelman sekä 86 §:ssä tarkoitetun periaatesuunnitelman ja sitä tarkentavan järjestelmäsuunnittelun, jos 83 §:ssä säädetyt edellytykset täyttyvät. 

Luvanhaltijan on huolehdittava siitä, että ydinmateriaalivalvontaa, ydinlaitoksen järjestelmien, rakenteiden ja laitteiden ikääntymisen hallintaa, säteilyvaaratilanteita, turvajärjestelyjä, 173 §:n 1 momentissa tarkoitettuja valmiustilanteita ja käytöstäpoistoa koskevien sekä muiden tässä laissa  säädettyjen  vaatimusten  noudattamiseksi   tehdään   muutokset,   jotka  ovat  tarpeen 84—90 §:ssä tarkoitettujen ydinlaitoksen ja sen järjestelmien muutosten takia. 

Luvanhaltija voi hakea järjestelmien, rakenteiden ja laitteiden turvallisuusluokituksen ja maanjäristysluokituksen muuttamista myös muutoin kuin osana 84—88 ja 90 §:ssä tarkoitettuja ydinlaitoksen ja sen järjestelmien muutoksia. Turvallisuusluokituksen ja maanjäristysluokituksen muuttamiseen sovelletaan 77 §:ää. 

Jos loppusijoituslaitoksen suunnittelua muutetaan tai tarkennetaan 84—88 §:ssä tarkoitetulla tavalla laitoksen rakentamisen tai käytön aikana, loppusijoituslaitoksen suunnittelun hyväksymisessä sovelletaan 91 §:ää siten, että vaikutus arvioidaan myös loppusijoituslaitoksen pitkäaikaisturvallisuuden kannalta. 

Luvanhaltija saa hakea loppusijoituslaitoksen vapautumisesteeksi tarkoitetun ja siihen välittömästi liittyvän rakenteen vaativuusluokituksen muuttamista myös muutoin kuin osana 84—88 §:ssä tarkoitettuja muutoksia. Vaativuusluokituksen muuttamiseen sovelletaan 77 §:ää. 

Ydinlaitoksesta on laadittava turvallisuusseloste, joka sisältää ydinlaitoksen teknisen turvallisuuden arvioimiseksi tarvittavat tiedot ydinlaitoksesta, sen järjestelmistä, rakennuksista, rakenteista, laitteista, sijaintipaikasta, käyttötoiminnan periaatteista ja turvallisuuden osoittamisesta.  

Ydinlaitoksen turvallisuusseloste on ydinlaitoksen rakentamisen ja käytön aikana pidettävä ajan tasalla. Turvallisuusselosteeseen on sisällytettävä ydinlaitokseen tehdyt muutokset siten, että ydinlaitoksen turvallisuudesta säilyy riittävä kokonaiskäsitys.  

Luvanhaltijan on pidettävä yleiskuvaus laitoksesta ja noudatetuista turvallisuusperiaatteista yleisesti nähtävillä. 

Tietoaineistojen salassapidosta säädetään 449 §:ssä. 

Ydinlaitoksen rakennukset on suunniteltava ja rakennettava ja sen rakenteet valittava tai suunniteltava ja valmistettava sekä asennettava ydinlaitokseen siten, että ydinlaitoksen turvallisuus ei vaarannu. Lisäksi on noudatettava, mitä rakentamislain 29, 31—34, 39 ja 40 §:ssä tai niiden nojalla säädetään rakentamisen ja rakenteiden olennaisista teknisistä vaatimuksista. Muilta osin rakentamislain 4 lukua ei sovelleta ydinlaitoksen rakennuksiin eikä rakenteisiin.  

Säteilyturvakeskus voi hyväksyä, että rakentamislain 31—34, 39 ja 40 §:n nojalla annetun säännöksen mukaisesta tarkemmasta teknisestä vaatimuksesta poiketaan, jos poikkeaminen on ydinlaitoksen turvallisuudesta tässä laissa säädettyjen vaatimusten kannalta perusteltua ja asianomaisen rakentamislaissa tarkoitetun olennaisen teknisen vaatimuksen noudattaminen ei vaarannu.  

Säteilyturvakeskus voi antaa tarkempia teknisluonteisia määräyksiä ydinlaitoksen turvallisuuden edellyttämistä teknisistä ratkaisuista ydinlaitoksen rakentamisessa ja sen rakenteissa. 

Ydinlaitoksen laitteet ja automaatiojärjestelmän järjestelmäalusta on valittava tai suunniteltava ja valmistettava sekä asennettava ydinlaitokseen siten, että ydinlaitoksen turvallisuus ei vaarannu.  

Ydinteknisiin painelaitteisiin sovelletaan lisäksi, mitä painelaitelaissa säädetään niitä koskevista turvallisuusvaatimuksista. Ydinteknisten koneiden on täytettävä EU:n koneasetuksen mukaiset terveyttä ja turvallisuutta koskevat vaatimukset siltä osin kuin niiden noudattaminen ei vaaranna ydinlaitoksen turvallisuutta. Mainitun asetuksen mukainen terveyttä ja turvallisuutta koskeva tavoite on toteutettava muilta osin sellaisella tavalla, joka ei vaaranna ydinlaitoksen turvallisuutta.  

Säteilyturvakeskus voi antaa tarkempia teknisluonteisia määräyksiä ydinlaitoksen turvallisuuden edellyttämistä teknisistä ratkaisuista ydinteknisissä mekaanisissa laitteissa sekä sähkö- ja automaatiolaitteiden ja automaatiojärjestelmien järjestelmäalustojen laitteiden soveltuvuudesta ja asentamisesta ydinlaitokseen. 

Luvanhaltijan on huolehdittava siitä, että ydinlaitoksen rakenteen, laitteen ja automaatiojärjestelmän järjestelmäalustan vaatimustenmukaisuus arvioidaan sen mukaan kuin jäljempänä säädetään. 

Lisäksi sovelletaan, mitä muualla laissa tai Euroopan unionin asetuksessa säädetään rakenteiden ja laitteiden vaatimuksista ja vaatimustenmukaisuuden arvioinnista. 

Turvallisuuteen vaikuttaviin ydinlaitoksen rakenteisiin ja laitteisiin sovellettavat vaatimukset ja soveltamisohjeet, niiltä ydinlaitoksen turvallisuuden kannalta edellytettävät tekniset ominaisuudet sekä näiden vaatimusten, soveltamisohjeiden ja teknisten ominaisuuksien noudattamisen varmistamiseksi tarvittavat menettelyt on määriteltävä (yleiset vaatimusmäärittelyt). Yleiset vaatimusmäärittelyt on pidettävä ajan tasalla. 

Yleisten vaatimusmäärittelyjen on oltava Säteilyturvakeskuksen hyväksymät. Hyväksymisen edellytyksenä on, että ydinlaitoksen rakenteeseen tai laitteeseen sovellettavat vaatimukset, soveltamisohjeet, edellytettävät tekniset ominaisuudet ja menettelyt muodostavat johdonmukaisen kokonaisuuden, jonka perusteella rakenteen tai laitteen voidaan arvioida toimivan luotettavasti osana ydinlaitosta.  

Säteilyturvakeskus voi antaa tarkempia teknisluonteisia määräyksiä yleisiin vaatimusmäärittelyihin sisällytettävistä asiakokonaisuuksista ja yleisten vaatimusmäärittelyjen arvioinnin perusteista. 

Turvallisuuteen vaikuttavasta ydinlaitoksen rakenteesta, laitteesta ja automaatiojärjestelmän järjestelmäalustasta on laadittava yksityiskohtainen tekninen suunnitelma, jossa noudatetaan hyväksyttyä ydinlaitoksen kokonais- ja järjestelmäsuunnittelua ja siihen hyväksyttyjä muutoksia ja tarkennuksia sekä asianomaista rakennetta tai laitetta koskevia hyväksyttyjä yleisiä vaatimusmäärittelyjä. Suunnitelmassa on kuvattava rakenne, laite tai järjestelmäalusta, sen käyttöpaikkaan ydinlaitoksessa perustuvat suunnitteluperusteet ja ominaisuudet sekä suunnitelman noudattamisen varmistamiseksi sovellettavat menettelyt. Suunnitelmassa on myös selvitettävä, miten rakenne toimii ydinlaitoksen osana tai laite ydinlaitoksen järjestelmän osana siten, että ydinlaitoksen turvallisuus ei vaarannu.  

Yksityiskohtaista teknistä suunnitelmaa ei vaadita sellaisille turvallisuuteen vaikuttaville ydinlaitoksen rakenteille tai laitteille, joiden osalta yleiset vaatimusmäärittelyt sisältävät 1 momentissa tarkoitetut tiedot ja Säteilyturvakeskus on hyväksynyt poikkeamisen yksityiskohtaista teknistä suunnitelmaa koskevasta vaatimuksesta osana yleisten vaatimusmäärittelyjen hyväksymistä.  

Säteilyturvakeskus voi antaa tarkempia teknisluonteisia määräyksiä yksityiskohtaisiin teknisiin suunnitelmiin sisällytettävistä asiakokonaisuuksista. 

Säteilyturvakeskuksen hyväksymä tarkastuslaitos tekee muut kuin 1 momentissa tarkoitetut yksityiskohtaisen teknisen suunnitelman tarkastukset, vaatimustenmukaisuuden arvioinnit ja käyttöönottotarkastukset, jos niitä edellytetään tehtäväksi turvallisuuteen vaikuttaville ydinlaitoksen rakenteille tai laitteille. 

Säteilyturvakeskus vahvistaa ydinlaitoksen rakenteiden ja laitteiden yksityiskohtaisen tarkastustoiminnan toimivallan jaon ydinlaitoksen kokonais- ja järjestelmäsuunnittelusta tai sen muuttamisesta toimitettujen tietojen perusteella. Säteilyturvakeskus voi vahvistamista koskevassa päätöksessä hyväksyä, että tarkastuslaitos tekee 1 momentin 1 kohdan a ja b alakohdassa tarkoitetun yksityiskohtaisen teknisen suunnitelman tarkastamisen, 2 kohdassa tarkoitetut vaatimustenmukaisuuden arvioinnit tai 3 kohdassa tarkoitetut käyttöönottotarkastukset siltä osin kuin tälle ei ole ydinlaitoksen turvallisuuteen liittyvän kokonaisarvioinnin perusteella estettä. Säteilyturvakeskus voi vahvistamista koskevassa päätöksessä myös hyväksyä, että Säteilyturvakeskuksen hyväksymä 436 §:ssä tarkoitettu omatarkastuslaitos saa tehdä 2 momentissa tarkoitettujen ydinteknisten rakenteiden ja mekaanisten laitteiden yksityiskohtaisen teknisen suunnitelman tarkastukset ja niihin liittyvät vaatimustenmukaisuuden arvioinnit, jos rakenteen tai laitteen merkitys ydinlaitoksen turvallisuuden kannalta ei edellytä riippumatonta tarkastusta. Säteilyturvakeskus voi luvanhaltijaa kuultuaan muuttaa vahvistettua tarkastustoiminnan toimivallan jakoa, jos se on perusteltua laitteen tai rakenteen turvallisuusmerkityksestä saadun uuden tiedon perusteella.  

Yksityiskohtaisen teknisen suunnitelman tarkastuksessa selvitetään, täyttyvätkö 102 §:ssä säädetyt vaatimukset ja onko suunnitelma muutoinkin tehty ydinlaitoksen turvallisuutta koskevan tavoitteen kannalta asianmukaisesti sekä ottaen huomioon, mitä Säteilyturvakeskus on hyväksynyt sovellettavassa yleisessä vaatimusmäärittelyssä ja ydinlaitoksen järjestelmien osalta kokonais- ja järjestelmäsuunnittelussa ja siihen tehdyissä muutoksista. Ydinteknisen rakenteen ja mekaanisen laitteen yksityiskohtainen tekninen suunnitelma tarkastetaan osana vaatimustenmukaisuuden arviointia. Kun Säteilyturvakeskus tarkastaa yksityiskohtaisen teknisen suunnitelman, tarkastuksen perusteella tehdään päätös, jossa otetaan kantaa tarkastuksessa selvitettyihin asioihin ja suunnitelmaan vaadittaviin muutoksiin. 

Ydinlaitoksen turvallisuuden kannalta merkittävän ydinteknisen rakenteen tai mekaanisen laitteen valmistuksen saa aloittaa vasta, kun Säteilyturvakeskus on sitä koskevan yksityiskohtaisen teknisen suunnitelman tarkastuksessa todennut sen täyttävän säädetyt vaatimukset, jollei Säteilyturvakeskus ole perustellusta syystä yleisessä vaatimusmäärittelyssä hyväksynyt poikkeusta tästä vaatimuksesta. Tämä ei kuitenkaan rajoita sellaisten valmistukseen liittyvien toimenpiteiden suorittamista, joilla ei ole merkittävää vaikutusta valmiin rakenteen tai laitteen turvallisuuteen. 

Jos tarkastetusta yksityiskohtaisesta teknisestä suunnitelmasta poiketaan siten, että tällä on vaikutusta ydinlaitoksen turvallisuuteen, suunnitelma on tältä osin tarkastettava uudestaan sen mukaan kuin tässä laissa säädetään. Muut poikkeamat on toimitettava tiedoksi 103 §:n mukaan toimivaltaiselle taholle.  

Säteilyturvakeskus voi antaa tarkempia teknisluonteisia määräyksiä 3 momentissa tarkoitetun poikkeuksen turvallisuusvaikutuksen arvioinnista ja poikkeusta koskeviin ilmoituksiin liittyvistä menettelyistä. 

Luvanhaltijan on toimitettava 103 §:ssä säädetyn toimivallan jaon mukaisesti Säteilyturvakeskukselle tai tarkastuslaitokselle vaatimustenmukaisuuden arviointia varten tarvittavat tiedot, suunnitelmat ja niiden perusteet sekä järjestettävä Säteilyturvakeskukselle tai tarkastuslaitokselle riittävät edellytykset valvoa valmistusta ja saada valmistajalta tietoja.  

Sellaisen ydinteknisen rakenteen ja mekaanisen laitteen, jonka vaatimustenmukaisuus on arvioitu tämän lain mukaisesti, saa asentaa ainoastaan sellaiseen ydinlaitokseen ja käyttää sellaisessa ydinlaitoksessa, johon se yleisten vaatimusmäärittelyjen ja yksityiskohtaisen teknisen suunnitelman mukaan soveltuu. 

Säteilyturvakeskus voi antaa tarkempia teknisluonteisia määräyksiä vaatimustenmukaisuuden osoittamisesta ja sitä varten tarvittavista tiedoista. 

Jos rakenteen tai laitteen vaatimustenmukaisuus on arvioitu 1 momentin mukaisesti ja sama valmistaja valmistaa muun ydinteknisen rakenteen tai mekaanisen laitteen, 1 momentin 1 kohdassa tarkoitettua arviointia ei ole tarpeen tehdä uudestaan, ellei siihen ole ydinlaitoksen turvallisuuden kannalta erityistä syytä. Edellytyksenä on lisäksi, että luvanhaltija vuosittain arvioi, että valmistajan ja valmistajan käyttämien testauslaitosten laatujärjestelmät ja johtamisjärjestelmät täyttävät mainitussa kohdassa säädetyn vaatimuksen sekä laatii arviointien tuloksista yhteenvedon.  

Säteilyturvakeskus voi antaa tarkempia teknisluonteisia määräyksiä ydinteknisten rakenteiden ja mekaanisten laitteiden vaatimustenmukaisuuden arviointimenettelyistä ja 1 momentin 1 kohdassa tarkoitetusta johtamisjärjestelmästä. 

Luvanhaltijan on vuosittain arvioitava 1 momentissa tarkoitetun rakenteen tai laitteen valmistajan laatujärjestelmä ja valmistajan käyttämien testauslaitosten pätevyyden osoittaminen sekä laadittava arviointien tuloksista yhteenveto. 

Ydinlaitoksen turvallisuuden kannalta merkittävän automaatiojärjestelmän järjestelmäalustan vaatimustenmukaisuuden on oltava päteväksi todetun sertifiointilaitoksen arvioima.  

Edellä 1 momentissa tarkoitetussa arvioinnissa tarkastetaan, että valmistajalla on asianmukainen johtamisjärjestelmä ja muut edellytykset suunnitella ja valmistaa järjestelmäalusta vaatimusten mukaisesti, sekä tyyppihyväksytään järjestelmäalustaan sisältyvät osat ja varmistetaan niiden olevan hyväksytyn tyypin mukaisia.  

Säteilyturvakeskus voi antaa tarkempia teknisluonteisia määräyksiä automaatiojärjestelmän järjestelmäalustan vaatimustenmukaisuuden arviointimenettelystä. 

Turvallisuuteen vaikuttavan ydinlaitoksen rakenteen, laitteen ja automaatiojärjestelmän järjestelmäalustan saa ottaa käyttöön, kun sille on tehty käyttöönottotarkastus. Käyttöönottotarkastuksessa varmistetaan, että rakenne, laite tai järjestelmäalusta on asennettu käyttöpaikkaan siten, että se ei vaaranna ydinlaitoksen turvallisuutta. Käyttöönottotarkastuksessa varmistetaan myös, että yksityiskohtaista teknistä suunnitelmaa ja muutoinkin rakennetta, laitetta tai järjestelmäalustaa koskevia tämän lain vaatimuksia on noudatettu. 

Ydinlaitoksen painelaitteiden käyttöönottotarkastukseen sovelletaan lisäksi, mitä siitä säädetään painelaitelaissa.  

Säteilyturvakeskus voi antaa tarkempia teknisluonteisia määräyksiä käyttöönottotarkastuksen sisällöstä. 

Ydinlaitoksen sijaintipaikalla ei saa tehdä ydinlaitoksen rakenteisiin liittyviä töitä ennen kuin ydinlaitoksen rakentamislupa on lainvoimainen, ellei 467 §:n nojalla ole muuta määrätty. 

Ydinlaitoksen rakentamisessa on noudatettava Säteilyturvakeskuksen hyväksymiä suunnitelmia. 

Mitä tässä luvussa säädetään ydinlaitoksen rakenteita ja laitteita sekä automaatiojärjestelmän järjestelmäalustaa koskevista vaatimuksista, vaatimustenmukaisuuden arvioinnista, yleisistä vaatimusmäärittelyistä, yksityiskohtaisesta teknisestä suunnitelmasta ja käyttöönottotarkastuksesta, sovelletaan myös, kun rakennetta, laitetta tai järjestelmäalustaa korjataan tai muutetaan siten, että sillä voi olla merkitystä ydinlaitoksen turvallisuuteen. 

Ydinpolttoaine sekä ketjureaktion hallintaan tarkoitetut kiinteässä olomuodossa olevat osat (säätöelementit) on suunniteltava siten, että niitä voidaan käyttää turvallisesti ydinvoimalaitoksen reaktorissa, johon ne on tarkoitettu käytettäviksi. Lisäksi ydinpolttoaine ja säätöelementit on suunniteltava siten, että niiden kuljetus, käsittely, varastointi sekä jälleenkäsittely tai loppusijoittaminen voidaan toteuttaa turvallisesti. 

Säteilyturvakeskus voi antaa tarkempia teknisluonteisia määräyksiä ydinpolttoaineen ja säätöelementtien suunnitteluvaatimuksista. 

Muut kuin merkittävät muutokset ydinpolttoaineeseen ja säätöelementteihin ja niiden valmistusta koskeviin suunnitelmiin on toimitettava Säteilyturvakeskukselle tiedoksi viipymättä suunnitelman muuttamisen jälkeen. 

Säteilyturvakeskus voi antaa tarkempia teknisluonteisia määräyksiä ydinpolttoainetta ja säätöelementtejä koskevien suunnitelmien sisällöstä. 

Ydinpolttoaineen ja säätöelementtien valmistuksen saa aloittaa, kun Säteilyturvakeskus on hyväksynyt 114 §:ssä tarkoitetut suunnitelmat. Ennen suunnitelmien hyväksymistä valmistuksessa saa kuitenkin ryhtyä sellaisiin toimiin, joilla ei ole merkittävää vaikutusta ydinpolttoaineen tai säätöelementtien turvallisuuteen. Säteilyturvakeskus voi hyväksyä ydinpolttoaineen koe-erän valmistuksen aloittamisen ennen suunnitelmien hyväksymistä, jos se on perusteltua ydinpolttoaineen soveltuvuuden arvioimiseksi ja mainitun pykälän 1 momentissa säädetyt edellytykset täyttyvät.  

Luvanhaltijan on varmistettava, että valmistuksessa noudatetaan 114 §:ssä tarkoitettuja hyväksyttyjä suunnitelmia ja niitä koskevien Säteilyturvakeskuksen päätösten määräyksiä. Luvanhaltijan on ilmoitettava viipymättä Säteilyturvakeskukselle valmistukseen liittyvistä muista kuin vähäisistä poikkeamista. Lisäksi luvanhaltijan on huolehdittava ydinpolttoaine-erän yksilöimisestä siten, että se on tunnistettavissa ydinmateriaalivalvontaa, laadunvalvontaa ja muuta valvontaa varten. Polttoaineen ja säätöelementtien vaatimustenmukaisuuden arviointiin sovelletaan, mitä 105 §:n 1 momentissa ja 106 §:n 1 momentissa säädetään sekä 105 §:n 3 momentin ja 106 §:n 4 momentin nojalla määrätään ydinteknisen rakenteen ja mekaanisen laitteen vaatimustenmukaisuuden arvioinnista.  

Säteilyturvakeskus voi antaa tarkempia teknisluonteisia määräyksiä toimenpiteistä, jotka ovat sallittuja ennen suunnitelmien hyväksymistä sekä ydinpolttoaineen ja säätöelementtien valmistuksen valvonnasta. 

Ydinpolttoaine-erää ja säätöelementtejä saa käyttää ydinvoimalaitoksessa, kun Säteilyturvakeskus on hyväksynyt ne käyttöön. Hyväksymisen edellytyksenä on, että ydinpolttoaine-erä tai säätöelementit ovat hyväksyttyjen suunnitelmien mukaisia tai suunnitelmista poikkeaminen ei vaaranna ydinvoimalaitoksen turvallisuutta ja että valmistuksessa on noudatettu 115 §:ää. 

Jos kyse ei ole tiettyä ydinvoimalaitosta ja tiettyä käyttöjaksoa varten tarkoitetusta ydinpolttoaineesta tai tarkoitetuista säätöelementeistä taikka niiden turvallisuudesta ja laadusta on muuten kuin 115 §:n 2 momentissa tarkoitetulla tavalla mahdollista varmistua, Säteilyturvakeskus voi hyväksyä aiemmin valmistetun ydinpolttoaineen tai valmistettujen säätöelementtien käyttöön ottamisen ydinlaitoksessa. 

Säteilyturvakeskus voi antaa tarkempia teknisluonteisia määräyksiä ydinpolttoaineen ja säätöelementtien hyväksymisestä käyttöön. 

Ydinpolttoainetta on käytettävä ydinvoimalaitoksen reaktorissa siten, että ydinvoimalaitoksen turvallisuus ei vaarannu. 

Ydinpolttoaineen käyttö ydinvoimalaitoksen reaktorissa edellyttää Säteilyturvakeskuksen hyväksymää suunnitelmaa jokaista reaktorin käyttöjaksoa varten. Hyväksymisen edellytyksenä on, että 1 momentissa säädetty edellytys täyttyy.  

Säteilyturvakeskus voi antaa tarkempia teknisluonteisia määräyksiä 2 momentissa tarkoitetusta suunnitelmasta. 

Ydinpolttoaineen ja säätöelementtien käytön ja varastoinnin turvallisuus on varmistettava. Turvallisuuden varmistamiseksi luvanhaltijalla on oltava kirjalliset menettelyt ydinpolttoaineen ja säätöelementtien käytön ja kunnon valvomiseksi. 

Säteilyturvakeskus voi antaa tarkempia teknisluonteisia määräyksiä ydinpolttoaineen ja säätöelementtien käytön ja kunnon valvonnan menettelyjen sisällöstä. 

Ydinpolttoaineen ja säätöelementtien purkaminen tarkastuksia varten sekä korjaaminen on toteutettava hallitusti ja niiden on tarkastusten tai korjausten jälkeen täytettävä 113 §:n 1 momentissa säädetyt vaatimukset. Ydinpolttoaineen ja säätöelementtien korjaamista varten on oltava korjaussuunnitelma, joka on etukäteen toimitettava Säteilyturvakeskukselle. 

Jos ydinpolttoaineen tai säätöelementin korjaamisessa on tarkoitus käyttää muita kuin valmistusta koskevan hyväksytyn suunnitelman mukaisia osia, niiden valmistusta varten on oltava Säteilyturvakeskuksen hyväksymä suunnitelma. Hyväksymiseen sovelletaan, mitä 114 §:ssä säädetään siinä tarkoitettujen suunnitelmien hyväksymisestä. 

Korjattua ydinpolttoainetta ja säätöelementtiä saa käyttää ydinvoimalaitoksessa sen jälkeen kun Säteilyturvakeskus on hyväksynyt sen käyttöön. Hyväksymiseen sovelletaan 116 §:n 1 momenttia. Lisäksi luvanhaltijan on huolehdittava siitä, että korjatulle ydinpolttoaineelle tai säätöelementille tehdään tarvittavat tarkastukset ja testaukset, joilla osoitetaan soveltuvuus suunniteltuun käyttöön. 

Säteilyturvakeskus voi antaa tarkempia teknisluonteisia määräyksiä ydinpolttoaineen ja säätöelementtien korjaamisesta ja sitä koskevista suunnitelmista. 

Luvanhaltijan on edistettävä luvan mukaisessa toiminnassa sellaisia arvoja, asenteita ja toimintatapoja, jotka tukevat ydinlaitoksen turvallisuutta ja sen parantamista. Luvanhaltijan on huolehdittava siitä, että ydinlaitoksen turvallisuuteen vaikuttavat havainnot ja tapahtumat tunnistetaan ja selvitetään ja että myös muiden ydinlaitosten havaintoja ja tapahtumia arvioidaan. Luvanhaltijan on toteutettava näiden perusteella tunnistetut tarpeelliset toimenpiteet.  

Luvanhaltijan on arvioitava 1 momentissa tarkoitettuja arvoja, asenteita ja toimintatapoja säännöllisesti sekä lisäksi, jos niissä on aihetta olettaa olevan turvallisuutta heikentäviä piirteitä taikka ydinlaitoksen toiminnassa tai toimintaympäristössä tapahtuu olennaisia muutoksia. 

Luvanhaltijan on huolehdittava siitä, että ydinlaitoksen turvallisuuteen vaikuttavaa tietoa vaihdetaan muiden sellaisten organisaatioiden kanssa, joiden toiminnalla voi olla vaikutusta ydinlaitoksen turvallisuuteen.  

Säteilyturvakeskus voi antaa tarkempia teknisluonteisia määräyksiä ydinlaitoksen turvallisuutta edistävistä arvoista, asenteista ja toimintatavoista sekä niiden arvioimisesta, turvallisuutta kehittävistä toimista ja 3 momentissa tarkoitetusta tiedonvaihdosta. 

Luvanhaltija vastaa siitä, että luvan mukaista toimintaa varten määritellään menettelyt, toimivaltuudet, vastuut ja velvollisuudet sekä näihin liittyvä ohjeistus sen mukaan kuin on tarpeen toiminnan harjoittamiseen tämän lain mukaisesti. Menettelyiden, toimivaltuuksien, vastuiden ja velvollisuuksien on oltava ydinlaitoksen turvallisuuden kannalta oikeasuhtaisia, ja niissä on otettava huomioon inhimilliset ja organisatoriset tekijät. Luvanhaltijan muut tavoitteet eivät saa vaarantaa ydinlaitoksen turvallisuutta. Luvanhaltijan on myös huolehdittava siitä, että ydinlaitoksen ja sen muutosten suunnittelussa noudatetaan turvallisuuden saavuttamiseksi riittäviä menettelyjä.  

Edellä 1 momentissa tarkoitettujen velvoitteiden toteutumista varten luvanhaltijalla on oltava johtamisjärjestelmä, joka on pidettävä ajan tasalla ja jonka vaatimustenmukaisuutta on säännöllisesti arvioitava. 

Säteilyturvakeskus voi antaa tarkempia teknisluonteisia määräyksiä 1 momentissa säädetyistä menettelyistä ja vaatimuksista sekä 2 momentin mukaisen johtamisjärjestelmän sisällöstä ja ajan tasalla pitämisestä. 

Luvanhaltijan on huolehdittava siitä, että ydinlaitoksen turvallisuuden varmistamiseksi on riittävästi henkilöstöä, jolla on tarpeellinen koulutus, kokemus ja soveltuvuus sekä tosiasiallinen mahdollisuus tehtäviensä hoitamiseen. Luvanhaltijan on järjestelmällisesti seurattava ydinlaitoksen turvallisuuteen vaikuttavan henkilöstön riittävyyttä ja soveltuvuutta sekä varmistettava, että henkilöstön osaamista pidetään yllä ja kehitetään sen mukaan kuin ydinlaitoksen turvallisuus edellyttää. 

Luvanhaltijan on määriteltävä henkilöstö, jonka on oltava ydinlaitoksella paikalla tai käytettävissä sen turvallisuuden varmistamiseksi. Luvanhaltijan on myös nimettävä ne henkilöt, jotka johtavat ydinlaitoksen turvallisuuden kannalta keskeisiä toimintoja. 

Säteilyturvakeskus voi antaa tarkempia teknisluonteisia määräyksiä ydinlaitoksen turvallisuuden varmistamiseksi tarvittavasta henkilöstöstä sekä sille asetetuista vaatimuksista ja sen osaamisen kehittämisestä.  

Luvanhaltijan hallituksessa tai vastaavassa toimielimessä on oltava ydinlaitoksen turvallisuuden kannalta tarpeellinen asiantuntemus sekä muuta tehtävän hoitamisen vaatimaa osaamista ja kokemusta. Lisäksi hallituksen tai vastaavan toimielimen jäsenten on oltava hyvämaineisia. 

Luvanhaltijan ylimmällä johtajalla on oltava tehtävän hoitamisen kannalta riittävä ydinlaitoksen turvallisuutta ja sen sääntelyä koskeva asiantuntemus ja kokemus sekä soveltuva ylempi korkeakoulututkinto. Lisäksi hänen on oltava hyvämaineinen ja myös muutoin tehtävään soveltuva.  

Valtioneuvoston asetuksella voidaan antaa tarkempia säännöksiä 1 ja 2 momentin mukaan vaadittavasta asiantuntemuksesta ja kelpoisuudesta. 

Luvanhaltija saa käyttää ydinlaitoksen turvallisuuteen vaikuttavassa toiminnassa ainoastaan sellaisia toimittajia ja alihankkijoita, jotka kykenevät toimittamaan ydinlaitoksen turvallisuuden edellyttämät, vaatimustenmukaiset tuotteet tai palvelut. Hankinnat on suunniteltava ja toteutettava turvallisuudelle asetettujen vaatimusten kannalta yhteensopivalla tavalla. Hankintojen ja toimitusketjun hallintaan on oltava asianmukaiset menettelyt. 

Säteilyturvakeskus voi antaa tarkempia teknisluonteisia määräyksiä hankinnan ja toimitusketjun hallinnassa tarvittavista menettelyistä. 

Luvanhaltijan on huolehdittava ydinlaitoksen toiminnan, toimintojen ja teknisten ratkaisujen sisäisestä valvonnasta siten, että se on ydinlaitoksen turvallisuuden ja tämän lain säännösten noudattamisen varmistamisen kannalta riittävää. 

Luvanhaltijan on ryhdyttävä toimiin sisäisessä valvonnassa havaittujen puutteiden korjaamiseksi ja niiden uusiutumisen estämiseksi sekä arvioitava tehtyjen toimien riittävyyttä.  

Säteilyturvakeskus voi antaa tarkempia teknisluonteisia määräyksiä sisäisen valvonnan järjestämisestä. 

Luvanhaltijan on järjestettävä riippumaton ydinlaitoksen turvallisuusvalvonta, jonka tehtävänä on arvioida sisäisen valvonnan riittävyyttä ja tehokkuutta sekä organisaation kykyä huolehtia muiden tässä laissa säädettyjen vaatimusten noudattamisesta. 

Riippumattoman turvallisuusvalvonnan tuloksista ja toimenpidesuosituksista on säännöllisesti raportoitava organisaation ylimmälle johdolle, jonka on päätettävä, mihin toimiin tulosten ja suositusten perusteella ryhdytään.  

Säteilyturvakeskus voi antaa tarkempia teknisluonteisia määräyksiä riippumattoman turvallisuusvalvonnan järjestämisestä. 

Luvanhaltijan on huolehdittava siitä, että ydinlaitoksen tekniset, organisatoriset ja toiminnalliset muutokset toteutetaan järjestelmällisesti ja hallitusti.  

Säteilyturvakeskus voi antaa tarkempia teknisluonteisia määräyksiä 1 momentissa tarkoitettujen muutosten hallinnasta. 

Luvanhaltijan on huolehdittava siitä, että ydinlaitoksen turvallisuuteen liittyviä riskejä tunnistetaan ja hallitaan järjestelmällisesti.  

Luvanhaltijan on myös huolehdittava siitä, että ydinlaitoksen turvallisuuteen liittyviä poikkeamia hallitaan järjestelmällisesti. 

Säteilyturvakeskus voi antaa tarkempia teknisluonteisia määräyksiä ydinlaitoksen turvallisuuteen liittyvien riskien ja poikkeamien hallintaan liittyvistä menettelyistä. 

Luvanhaltijan on huolehdittava siitä, että ydinlaitoksen turvallisuuden kannalta olennaista tietoaineistoa ylläpidetään ja hallitaan järjestelmällisesti ydinlaitoksen elinkaaren aikana.  

Luvanhaltijan on varmistettava, että se saa käyttöönsä tuotteiden ja palveluiden toimittajilta ja näiden alihankkijoilta riittävät tiedot siten, että ydinlaitoksen turvallisuudesta on mahdollista huolehtia sen elinkaaren aikana. 

Säteilyturvakeskus voi antaa tarkempia teknisluonteisia määräyksiä 1 ja 2 momentissa tarkoitetuista tietoaineiston hallintaan liittyvistä menettelyistä. 

Ydinlaitosta on käytettävä turvallisesti.  

Ydinlaitoksen häiriö-, uhka- ja onnettomuustilanteissa on välittömästi ryhdyttävä tarpeellisiin toimenpiteisiin ydinlaitoksen turvallisuuden varmistamiseksi. 

Säteilyturvakeskus voi antaa tarkempia teknisluonteisia määräyksiä ydinlaitoksen turvallisesta käytöstä sekä turvallisuuden kannalta tarpeellisista toimenpiteistä häiriö-, uhka- ja onnettomuustilanteissa. 

Hyväksytyn ydinvoimalaitoksen ohjaajan on työskenneltävä säännöllisesti siinä tehtävässä, jota hyväksyminen koskee, sekä suoritettava hyväksytysti osaamisen ylläpidon edellyttämät kertauskoulutukset.  

Luvanhaltijan on järjestettävä 1 momentin 2 kohdassa ja 2 momentissa tarkoitettu koulutus sekä huolehdittava 1 momentin 3 kohdassa tarkoitetusta osaamisen osoittamisesta ja varmistettava 1 kohdassa tarkoitettu soveltuvuus terveydentilan osalta työterveyshuollossa toteutettavilla terveystarkastuksilla vuosittain ja muutoin tarpeen mukaan.  

Säteilyturvakeskus voi antaa tarkempia teknisluonteisia määräyksiä ydinvoimalaitoksen ohjaajan tehtävässä edellytettävän koulutuksen sisällöstä ja järjestämisestä, osaamisen osoittamista koskevista toimenpiteistä ja järjestelyistä sekä ydinvoimalaitoksen ohjaajan tehtävän hoitamisesta ja sen edellyttämän pätevyyden ylläpidosta. 

Ydinlaitoksen tilaa on valvottava ja ohjattava järjestelmällisesti ja luotettavasti ydinlaitoksen turvallisuuden varmistamiseksi.  

Ydinlaitoksen järjestelmien, rakenteiden ja laitteiden käyttökuntoisuutta on valvottava järjestelmällisesti. 

Säteilyturvakeskus voi antaa tarkempia teknisluonteisia määräyksiä ydinlaitoksen tilan valvonnan ja ohjauksen järjestämisestä sekä 2 momentissa tarkoitetusta käyttökuntoisuuden valvonnan järjestämisestä. 

Ydinlaitosta varten on oltava turvallisuustekniset käyttöehdot, joissa määritellään ydinlaitoksen suunnitteluperusteiden ja turvallisuusanalyysien oletusten mukaisen käytön varmistamiseksi tarvittavat tekniset ja hallinnolliset vaatimukset. Turvallisuustekniset käyttöehdot on pidettävä ajan tasalla. 

Turvallisuusteknisten käyttöehtojen soveltamisalaan kuuluvaa toimintaa ei saa aloittaa ennen kuin Säteilyturvakeskus on hyväksynyt käyttöehdot. Hyväksymisen edellytyksenä on, että käyttöehdot täyttävät niissä määritellyn toiminnan osalta 1 momentissa asetetun tavoitteen.  

Säteilyturvakeskus voi antaa tarkempia teknisluonteisia määräyksiä turvallisuusteknisiin käyttöehtoihin sisällytettävistä seikoista sekä niiden ajan tasalla pitämisen menettelyistä ja asianmukaisuuden varmistamisesta. 

Ydinlaitosta on käytettävä turvallisuusteknisten käyttöehtojen mukaisesti.  

Turvallisuusteknisistä käyttöehdoista saa poiketa ainoastaan, jos Säteilyturvakeskus on sen hyväksynyt etukäteen. Hyväksymisen edellytyksenä on, että poikkeaminen on perusteltua ydinlaitoksen turvallisuuden kannalta ja kokonaisarvioinnin perusteella ydinlaitoksen turvallisuustason ei arvioida mainittavasti heikkenevän. Jos käyttöehdoista poiketaan erehdyksen tai muun vastaavan syyn takia ilman etukäteen tehtyä hyväksymistä, poikkeaman merkitys ydinlaitoksen turvallisuuden kannalta on arvioitava ja poikkeamasta on viipymättä ilmoitettava Säteilyturvakeskukselle. 

Säteilyturvakeskus voi antaa tarkempia teknisluonteisia määräyksiä ydinlaitoksen käyttämisestä turvallisuusteknisten käyttöehtojen mukaisesti ja niistä poikkeamiseen liittyvistä menettelyistä. 

Ydinlaitosta varten on oltava käyttöohjeet, joissa määritellään ydinlaitoksen turvallisen käytön edellyttämä laitoksen tilan valvonta ja ohjaaminen. Käyttöohjeissa on myös määriteltävä toimintatavat häiriö- ja onnettomuustilanteiden luotettavaan tunnistamiseen ja hallintaan. 

Käyttöohjeet on laadittava ja niitä on pidettävä yllä järjestelmällisesti ja käyttäen luotettavia menetelmiä. Käyttöohjeiden soveltuvuus käyttötarkoitukseensa on varmistettava. 

Säteilyturvakeskus voi antaa tarkempia teknisluonteisia määräyksiä ydinlaitoksen käyttöohjeisiin sisällytettävistä kokonaisuuksista, käyttöohjeiden järjestelmällisestä laatimisesta ja ylläpitämisestä sekä laatimiseen ja ylläpitämiseen liittyvistä menetelmistä ja soveltuvuuden varmistamisesta.  

Ydinvoimalaitoksen pysäyttäminen ja uudelleen käynnistäminen on toteutettava turvallisesti. Ydinvoimalaitoksen pysäyttämisen ja uudelleen käynnistämisen välinen ajanjakso on suunniteltava. Suunnitelmaan on sisällytettävä arvio kyseisenä ajanjaksona toteutettavien toimenpiteiden vaikutuksista laitoksen turvallisuuteen.  

Suunnitelma ja siihen sisältyvä turvallisuusarvio on toimitettava Säteilyturvakeskukselle tiedoksi ennen kuin ydinvoimalaitos pysäytetään laajojen huolto- ja korjaustoimenpiteiden takia, ydinpolttoaineen vaihtamiseksi tai kohdistettaessa laitokseen laajuudeltaan tai merkittävyydeltään näihin rinnastettavia toimenpiteitä. Ydinvoimalaitos saadaan käynnistää tällaisten toimenpiteiden jälkeen uudelleen, kun Säteilyturvakeskus on tarkastuksessa todennut luvanhaltijan varmistaneen turvallisen käynnistämisen. 

Muun ydinlaitoksen kuin ydinvoimalaitoksen pitkäaikainen toiminnan keskeyttäminen on suunniteltava, sen vaikutukset ydinlaitoksen turvallisuuteen on arvioitava ja tehtävä tarvittavat toimenpiteet turvallisuuden varmistamiseksi toiminnan keskeyttämisen aikana. Suunnitelmaan on sisällytettävä arvio kyseisenä ajanjaksona toteutettavien huolto- tai korjaustoimenpiteiden taikka muutostöiden vaikutuksesta ydinlaitoksen turvallisuuteen. Suunnitelma on toimitettava Säteilyturvakeskukselle tiedoksi ennen toiminnan keskeyttämistä. Ydinlaitos saadaan käynnistää tällaisten toimenpiteiden jälkeen uudelleen, kun Säteilyturvakeskus on tarkastuksessa todennut luvanhaltijan varmistaneen turvallisen käynnistämisen. 

Säteilyturvakeskus voi antaa tarkempia teknisluonteisia määräyksiä ydinvoimalaitoksen ja muun ydinlaitoksen pysäyttämistä ja uudelleen käynnistämistä koskevien suunnitelmien ja turvallisuusarvioiden sisällöstä ja niiden toimittamisesta Säteilyturvakeskukselle sekä menettelyistä käynnistämisen turvallisuuden varmistamiseksi. 

Ydinlaitoksen ja sen järjestelmien, rakenteiden ja laitteiden turvallisuutta sekä niihin liittyvien inhimillisiä tekijöitä koskevien vaatimusten täyttyminen on osoitettava käyttäen sellaisia luotettavia menetelmiä ja menettelyitä, joiden tulokset voidaan todentaa ja jäljittää ydinlaitoksen elinkaaren aikana.  

Loppusijoituslaitoksen pitkäaikaisturvallisuutta koskevien vaatimusten täyttyminen on arvioitava laitoksen elinkaaren aikana käyttäen luotettavia menetelmiä ja menettelyitä. 

Säteilyturvakeskus voi antaa tarkempia teknisluonteisia määräyksiä järjestelmiä, rakenteita ja laitteita koskevien vaatimusten täyttymisen osoittamisesta ja loppusijoituslaitoksen pitkäaikaisturvallisuutta koskevien vaatimusten täyttymisen arvioinnista sekä kyseisten vaatimusten täyttymisen osoittamiseen ja arviointiin käytettävistä menetelmistä ja menettelyistä. 

Luvanhaltijan on huolehdittava siitä, että ydinlaitoksen järjestelmien, rakenteiden ja laitteiden toiminnan luotettavuutta ja ikääntymistä hallitaan laitoksen turvallisuuden ylläpitämiseksi. Ikääntymisen hallinnassa on otettava huomioon ydinlaitoksen järjestelmien, rakenteiden ja laitteiden kunnonvalvonnan ja kunnossapidon järjestäminen, niihin liittyvät tarkastukset ja muut toimenpiteet sekä järjestelmien, rakenteiden ja laitteiden merkitys ydinlaitoksen turvallisuuden kannalta laitoksen käytön aikana.  

Säteilyturvakeskus voi antaa tarkempia teknisluonteisia määräyksiä ikääntymisen hallinnasta. 

Luvanhaltijan on huolehdittava siitä, että ydinlaitoksen rakennusten käyttö- ja huolto-ohjeiden laadinnassa ja kunnossapidossa noudatetaan, mitä rakentamislain 139 §:ssä ja 140 §:n 1 momentin 1 ja 3 kohdassa säädetään pääsuunnittelijan ja rakennusten omistajan velvollisuuksista. Jos kyseisiä rakennusten omistajan kunnossapitovelvollisuuksia laiminlyödään, sovelletaan rakentamislain 141 §:ää. Muilta osin rakentamislain 12 lukua ei sovelleta ydinlaitoksen rakennuksissa tai rakenteissa.  

Jos rakenteen tai laitteen kunnonvalvonta edellyttää sen turvallisuusmerkityksen takia riippumatonta tarkastusta, Säteilyturvakeskus tekee ydinlaitosten turvallisuuden kannalta merkittävien rakenteiden ja laitteiden tarkastukset ja sen hyväksymä tarkastuslaitos muut tarkastukset. Tarkastustoimivallan jaon vahvistamiseen sovelletaan 103 §:n 3 momenttia ja tarkastustoimivallan jaosta poikkeamiseen mainitun pykälän 4 momentin 3 kohtaa. 

Säteilyturvakeskus voi antaa tarkempia teknisluonteisia määräyksiä 2 momentissa tarkoitetusta kunnonvalvonnasta ja siihen liittyvästä säännöllisestä tarkastamisesta. 

Luvanhaltijalla on oltava ikääntymisen hallinnan ja kunnonvalvonnan toimenpiteitä varten Säteilyturvakeskuksen hyväksymä ikääntymisen hallintaohjelma, joka on pidettävä ajan tasalla. Ikääntymisen hallintaohjelmassa on kuvattava 138 §:ssä tarkoitetun ikääntymisen hallinnan ja 139 §:ssä tarkoitetun kunnonvalvonnan edellyttämät toimenpiteet. 

Ikääntymisen hallintaohjelman hyväksymisen edellytyksenä on, että 1 momentissa tarkoitetut toimenpiteet on kuvattu ohjelmassa riittävän laajasti siten, että ikääntymisen hallinnasta ja kunnonvalvonnasta muodostuu ydinlaitoksen turvallisuuden kannalta tarkoituksenmukainen kokonaisuus. 

Säteilyturvakeskus voi antaa tarkempia teknisluonteisia määräyksiä ikääntymisen hallintaohjelman sisällöstä.  

Luvanhaltijan on huolehdittava siitä, että sellaisille ydinlaitoksen rakenteille ja mekaanisille laitteille, jotka ovat keskeisiä turvallisuustoimintojen toteuttamisen kannalta tai joilla on keskeinen merkitys radioaktiivisten aineiden päästöjen estämisen kannalta, tehdään määräajoin tarkastus, jossa luotettavasti arvioidaan niiden ominaisuuksien säilyminen ja eheys ilman niiden vahingoittamista tai pysyvää muuttamista (ainetta rikkomaton tarkastus). Luvanhaltijan on huolehdittava siitä, että ainetta rikkomattomia tarkastuksia varten on suunnitelma, jota pidetään ajan tasalla, ja tarkastusten tulosten kirjaamisesta.  

Ainetta rikkomattoman tarkastuksen saa tehdä 1 momentissa tarkoitetuille rakenteille tässä laissa tarkoitetun pätevöintilaitoksen soveltuvaksi vahvistama henkilö ja mekaanisille laitteille tämän lain mukaan hyväksytty testauslaitos. Testauslaitoksen on mekaanisen laitteen ainetta rikkomattomattomassa tarkastuksessa käytettävä tämän lain mukaan hyväksytyn pätevöintielimen soveltuvaksi vahvistaman tarkastusjärjestelmän mukaista menetelmää (pätevöity määräaikaistarkastus).  

Säteilyturvakeskus voi antaa tarkempia teknisluonteisia määräyksiä 1 ja 2 momentissa tarkoitetuista tarkastuksista ja niitä koskevista suunnitelmista sekä tarkastusjärjestelmien mukaisten menetelmien soveltuvaksi vahvistamisesta. 

Luvanhaltijalla on oltava Säteilyturvakeskuksen hyväksymä pätevöityjen määräaikaistarkastusten ohjelma, joka on pidettävä ajan tasalla. Ohjelmassa on esitettävä tarkastettavat laitteet ja niiden tarkastuksessa noudatettavat soveltamisohjeet sekä tarkastuksia koskevat periaatteet ja suunnitelmat. Ohjelman hyväksymisen edellytyksenä on, että sen perusteella voidaan arvioida luotettavasti ja riittävän usein ohjelman soveltamisalaan kuuluvien laitteiden eheys. Ohjelman ja sitä täydentävien osien on oltava hyväksytty riittävän ajoissa ennen kuin ohjelman ja sen osien mukaiset tarkastukset aloitetaan.  

Luvanhaltijan on lisäksi määriteltävä pätevöityjen määräaikaistarkastusten ohjelman mukaisia tarkastuksia varten tarkastettavia kohteita koskevat tiedot ja tarkastustavoitteet, joiden on oltava Säteilyturvakeskuksen hyväksymät. Hyväksymisen edellytyksenä on, että tiedot ja tarkastustavoitteet on määritelty kattavasti. 

Säteilyturvakeskus voi antaa tarkempia teknisluonteisia määräyksiä pätevöityjen määräaikaistarkastusten ohjelmasta, sen mukaisista tarkastettavia kohteita koskevista tiedoista ja tarkastustavoitteista sekä näitä koskevien tietojen toimittamisesta. 

Jos pätevöidyssä määräaikaistarkastuksessa todetaan, että laite ei täytä sille asetettua tarkastustavoitetta, sen käytön jatkamiseen ydinlaitoksessa on oltava Säteilyturvakeskuksen hyväksyminen. Hyväksymisen edellytyksenä on, että luvanhaltija osoittaa laitteen käytön olevan tässä laissa tarkoitetulla tavalla turvallista laitteen suunnitellun käyttöjakson ajan. 

Turvallisuuteen vaikuttavien ydinlaitoksen rakenteiden ja laitteiden laadunvalvonnalla on varmistettava, että ne ovat hyväksytyn yksityiskohtaisen teknisen suunnitelman mukaisia.  

Ydinlaitoksen turvallisuuden kannalta merkittävän rakenteen tai laitteen laadunvalvontaan liittyviä ainetta rikkomattomia tarkastuksia saa tehdä tämän lain mukaan hyväksytty testauslaitos. Päteväksi todettu testauslaitos saa tehdä sellaisen muun turvallisuuteen vaikuttavan ydinlaitoksen rakenteen ja laitteen laadunvalvontaan liittyviä ainetta rikkomattomia tarkastuksia, jotka eivät ole ydinlaitoksen turvallisuuden kannalta merkittävä. 

Lisäksi rakenteen ja laitteen laadunvalvontaan liittyviä ainetta rikkomattomia tarkastuksia saa tehdä sen mukaan kuin Säteilyturvakeskus on hyväksynyt tämän osana yleisten vaatimusmäärittelyjen mukaista rakenteen ja laitteen valmistusta. 

Turvallisuuteen vaikuttavan, ydinlaitoksen yksittäin valmistettavan mekaanisen laitteen pysyviä liitoksia ja ainetta rikkomatonta tarkastusta tekevien henkilöiden sekä liitosmenetelmien ja muiden rakennemateriaalien ominaisuuksiin vaikuttavien valmistusmenetelmien on oltava tässä laissa tarkoitetun pätevöintilaitoksen soveltuvaksi vahvistamia. 

Säteilyturvakeskus voi hyväksyä myös muun toimijan kuin pätevöintilaitoksen soveltuvaksi vahvistamien henkilöiden, liitosmenetelmien ja 1 momentissa tarkoitettujen valmistusmenetelmien käyttämisen, jos osoitetaan henkilöiden pätevyyden olevan luotettavalla tavalla varmistettu ja mainittujen menetelmien olevan teknisesti vastaavalla tavalla luotettavasti varmistettu. 

Luvanhaltijan on vähintään kymmenen vuoden välein arvioitava ydinlaitoksen turvallisuus kokonaisuudessaan (määräaikainen turvallisuusarviointi). Määräaikaisen turvallisuusarvioinnin toteuttaminen on suunniteltava. Suunnitelmaan on sisällytettävä kuvaus arvioinnin laajuudesta, sisällöstä ja käytettävistä arviointimenetelmistä. Suunnitelma on toimitettava Säteilyturvakeskukselle tiedoksi. 

Määräaikaisessa turvallisuusarvioinnissa on arvioitava ydinlaitosta sen suunnittelussa käytettyjen perusteiden mukaan ja näiden perusteiden riittävyyttä ottaen huomioon, mitä ydinlaitoksen turvallisuudesta tässä laissa säädetään. Lisäksi siinä on tunnistettava kehittämistarpeet, jotka liittyvät ydinlaitoksen ja sen toiminnan turvallisuuteen, sekä tällöin otettava huomioon ydinlaitoksen ja sen järjestelmien, rakenteiden ja laitteiden ikääntymisen hallinta, ydinlaitoksen organisaation johtaminen ja toiminta, ydinlaitoksiin liittyvät käyttökokemukset, sovellettavien säännösten ja määräysten mukaan vaatimustasossa tapahtunut kehitys, turvallisuustutkimuksen tulokset sekä tieteessä ja tekniikassa tapahtunut kehitys. 

Säteilyturvakeskus voi antaa tarkempia teknisluonteisia määräyksiä määräaikaisen turvallisuusarvioinnin suunnittelemisesta, turvallisuusarviointiin sisällytettävistä seikoista ja käytettävistä arviointimenetelmistä. 

Luvanhaltijan on toimitettava Säteilyturvakeskukselle määräaikaista turvallisuusarviointia koskeva aineisto, arvioinnin tulokset ja sen perusteella tehdyt johtopäätökset ydinlaitoksen turvallisuuden varmistamiseksi ja kehittämiseksi tarpeellisista toimenpiteistä. Luvanhaltijan on myös toimitettava Säteilyturvakeskukselle julkinen tiivistelmä mainituista asioista ja julkaistava se. 

Säteilyturvakeskus hyväksyy luvanhaltijan esittämät johtopäätökset ydinlaitoksen turvallisuuden varmistamiseksi ja kehittämiseksi tarpeellisista toimenpiteistä, jos turvallisuusarviointi on tehty asianmukaisessa laajuudessa ja johtopäätökset perustuvat riittävän kattavaan ja huolelliseen arviointiin.  

Jos kyse on ydinlaitoksesta, jolle valtioneuvosto on myöntänyt luvan, Säteilyturvakeskuksen on toimitettava työ- ja elinkeinoministeriölle tiedoksi 2 momentissa tarkoitettu päätös.  

Säteilyturvallisuuskeskus voi antaa tarkempia teknisluonteisia määräyksiä 1 momentissa tarkoitetun aineiston sisällöstä. 

Muuhun kuin 1 momentissa tarkoitettuun ydinlaitokseen, ydinaineen talteenottolaitokseen ja muuhun sellaiseen ydinenergian käyttöpaikkaan, jossa pidetään hallussa kerralla muuta kuin vähäistä määrää erityistä halkeamiskelpoista ainetta, sovelletaan ydinlaitosten turvajärjestelyjä koskevia säännöksiä sen mukaan kuin jäljempänä säädetään.  

Jos liikkumis- ja oleskelurajoitusalueella on eri luvanhaltijoiden ydinlaitoksia, luvanhaltijoiden on huolehdittava näitä koskevien turvajärjestelyjen yhteen sovittamisesta. 

Valtioneuvoston asetuksella voidaan antaa tarkempia säännöksiä 2 momentissa ja 4 momentin 1 kohdassa tarkoitetuista aineista. 

Luvanhaltija vastaa tässä luvussa säädettyjen kuljetuksen turvajärjestelyjä koskevien velvoitteiden noudattamisesta, jos kuljetus liittyy luvanhaltijan ydinlaitoksen toimintaan ja luvanhaltija huolehtii kuljetuksen järjestämisestä. Muutoin velvoitteiden noudattamisesta vastaa kuljetusta koskevan hyväksymisen haltija. Tällöin tähän sovelletaan, mitä tässä luvussa säädetään luvanhaltijasta. 

Kuljetuksen turvajärjestelyjen toteuttamista koskevat vastuut ja niiden siirtyminen kuljetuksen aikana on määritettävä kuljetuksen osapuolien kesken ennen kuljetukseen ryhtymistä. 

Ydinlaitoksen ja kuljetuksen turvaamiseksi on oltava turvajärjestelyt, jotka ovat riittävät suhteessa ydinlaitoksen toimintaan ja kuljetuksiin liittyviin riskeihin tai muuhun ydinlaitoksen tai kuljetusten turvallisuutta vaarantavaan toimintaan ja niiden mahdollisiin seurauksiin sekä niitä koskevan tilannekuvan perusteella arvioituihin suojaustarpeisiin. Luvanhaltijan velvollisuutena on ylläpitää tilannekuvaa ja huolehtia turvajärjestelyistä sekä niiden arvioinnista ja kehittämisestä siltä osin kuin ne eivät kuulu viranomaisille.  

Suojelupoliisi määrittelee ydinlaitosten toimintaan ja kuljetuksiin kohdistuvan lainvastaisen toiminnan uhkakuvan. Säteilyturvakeskus määrittelee turvajärjestelyjen suunnitteluperusteet uhkakuvan sekä sen ja muun ydinlaitoksen tai kuljetusten turvallisuutta vaarantavan toiminnan mahdollisten seurausten perusteella (suunnitteluperusteuhka). Luvanhaltijan turvajärjestelyjen on perustuttava suunnitteluperusteuhkaan. Turvajärjestelyjä tai kuljetusta koskevia suunnitelmia on muutettava, jos suunnitteluperusteuhkassa tai tilannekuvassa tapahtuneet muutokset sitä edellyttävät. 

Myös 148 §:n 2 momentissa tarkoitettuun laitokseen ja muuhun ydinenergian käyttöpaikkaan sovelletaan 1 ja 2 momenttia. 

Säteilyturvakeskus voi antaa tarkempia teknisluonteisia määräyksiä ydinlaitoksen ja kuljetuksen turvallisuutta vaarantavaan toimintaan ja niiden mahdollisiin seurauksiin varautumisesta, muusta turvajärjestelyjen suunnittelusta ja turvajärjestelyihin sisällytettävistä kokonaisuuksista sekä turvajärjestelyjen ajan tasalla pitämisen menettelyistä ja asianmukaisuuden varmistamisesta. 

Luvanhaltijan on määriteltävä liikkumis- ja oleskelurajoitusalueella ydinlaitoksen turvallisuuden kannalta keskeinen alue laitosalueeksi. Myös ydinaineen talteenottolaitosta koskevan luvan haltijan on määriteltävä liikkumis- ja oleskelurajoitusalueella laitoksen turvallisuuden kannalta keskeinen alue laitosalueeksi. 

Myös 148 §:n 2 momentissa tarkoitettuun ydinlaitokseen sovelletaan 1 momenttia. Luvanhaltijan on lisäksi määriteltävä laitosalueen ulkopuolella sijaitsevien, ydinlaitoksen turvallisuuteen vaikuttavien toimintojen ohjaamiseen ja valvontaan käytettävien tilojen sijaintipaikka ydinlaitoksen turva-alueeksi. Sen, joka harjoittaa toimintaa 148 §:n 2 momentissa tarkoitetussa muussa ydinenergian käyttöpaikassa, on määriteltävä sen alue. 

Luvanhaltijan on määriteltävä liikkumis- ja oleskelurajoitusalueella ydinlaitoksen turvajärjestelyihin ja sen tietoverkkoihin liittyvien riskien perusteella vyöhykkeet siten, että turvajärjestelyjä voidaan toteuttaa tarkoituksenmukaisesti ja oikeasuhtaisesti eri vyöhykkeillä niihin liittyvien suojaustarpeiden mukaisesti. Vyöhykkeet on määritettävä siten, että turvallisuusuhkien havaitseminen ja vasteen toteuttaminen tapahtuu oikea-aikaisesti. Lisäksi vyöhykkeiden määrittämisessä on otettava huomioon ydinlaitoksen turvallisuuden kannalta tärkeiden järjestelmien ja niihin kuuluvien rakenteiden ja laitteiden sekä turvallisuuden kannalta tärkeiden ydinlaitoksen rakennusten suojaamisen tarve.  

Säteilyturvakeskus voi antaa tarkempia teknisluonteisia määräyksiä laitosalueen, ydinlaitoksen turva-alueen ja ydinenergian käyttöpaikan alueen sekä 3 momentissa tarkoitettujen vyöhykkeiden määrittämisestä. 

Luvanhaltijan on huolehdittava ydinlaitoksen sekä sen laitosalueen, turva-alueen ja tietojärjestelmien valvonnasta ja pääsynhallinnasta turvallisuutta vaarantavan toiminnan havaitsemiseksi ja estämiseksi. Valvonta on toteutettava siten, että turvallisuutta vaarantava toiminta voidaan havaita oikea-aikaisesti ja turvallisuuden kannalta riittävän kattavasti ja luotettavasti. 

Ydinlaitoksen sekä sen laitosalueen ja turva-alueen henkilö- ja tavaraliikennettä on valvottava. Laitosalueelle tuleville henkilöille, kulkuneuvoille, tavaroille ja lähetyksille on tehtävä turvallisuustarkastus. Turvallisuustarkastus voidaan tarvittaessa tehdä myös laitosalueelta poistuttaessa sekä turva-alueelle tuleville ja sieltä poistuville henkilöille, kulkuneuvoille, tavaroille ja lähetyksille, jos se on perusteltua turva-alueella suoritettavien ydinlaitoksen turvallisuuteen vaikuttavien toimintojen kannalta. Turvallisuustarkastusta ei tehdä virkatehtävää suorittavalle poliisin, pelastustoimen, Rajavartiolaitoksen tai Puolustusvoimien henkilöstölle eikä näiden mukana oleville kulkuneuvoille, varusteille ja muille tavaroille. Turvallisuustarkastus voidaan jättää tekemättä riskiarvion perusteella myös muulle henkeen, terveyteen tai omaisuuteen kohdistuvan vakavan uhkan torjuntaan osallistuville henkilöille sekä näiden mukana oleville kulkuneuvoille, varusteille ja muille tavaroille. 

Myös 148 §:n 2 momentissa tarkoitetun laitoksen laitosalueen valvontaan sovelletaan 1 momenttia ja henkilö- ja tavaraliikenteen valvontaan 2 momenttia. Mainitun pykälän 2 momentissa tarkoitettua muuta ydinenergian käyttöpaikkaa ja sinne pääsyä on valvottava sekä tarvittaessa huolehdittava pääsyn estämisestä tai rajoittamisesta. 

Luvanhaltijalla on oltava Säteilyturvakeskuksen hyväksymä ydinlaitoksen turvajärjestelyjä koskeva turvaohjesääntö, joka on pidettävä ajan tasalla.  

Turvaohjesääntö on sovitettava yhteen pelastuslaissa (379/2011) tarkoitetun ulkoisen pelastussuunnitelman kanssa ilman että ydinlaitoksen tai kuljetuksen turvallisuus vaarantuu. Turvaohjesääntö on sovitettava yhteen niiden ydinlaitoksen ja kuljetusten turvaamiseen liittyvien poliisin suunnitelmien kanssa, joista luvanhaltija saa poliisilta tiedon. 

Ydinlaitosta varten on oltava Säteilyturvakeskuksen hyväksymä turvasuunnitelma, joka on pidettävä ajan tasalla. Hyväksymisen edellytyksenä on, että turvasuunnitelmassa esitetään riittävällä tarkkuudella 150 §:n 1 ja 2 momentissa tarkoitetut turvajärjestelyjen suunnitteluperusteet ja niihin perustuva turvajärjestelyjen tekninen, rakenteellinen ja organisatorinen toteutus sekä kuvaus turvajärjestelyjä koskevien tämän lain mukaisten vaatimusten täyttämisestä.  

Myös 148 §:n 2 momentissa tarkoitettuun laitokseen ja muuhun ydinenergian käyttöpaikkaan sovelletaan 1 momenttia. 

Kuljetusta varten on laadittava turvasuunnitelma, jossa on esitettävä 1 momentissa tarkoitetut asiat kuljetusten osalta. Kuljetuksen turvasuunnitelma käsitellään ja ratkaistaan osana kuljetusta koskevan hakemuksen hyväksymistä 186 §:n mukaisesti. 

Säteilyturvakeskus voi antaa tarkempia teknisluonteisia määräyksiä turvasuunnitelman sisällöstä. 

Luvanhaltijalla on oltava turvajärjestelyjä varten hälytyskeskus sekä turvajärjestelyjen edellyttämät muut tilat, välineet, varusteet ja viestintäjärjestelmät. Näiden toimintakuntoisuudesta on huolehdittava. 

Myös 148 §:n 2 momentissa tarkoitettuun laitokseen ja muuhun ydinenergian käyttöpaikkaan sovelletaan 1 momenttia. 

Säteilyturvakeskus voi antaa tarkempia teknisluonteisia määräyksiä hälytyskeskuksen toiminnasta sekä turvajärjestelyjen välineistä, varusteista ja viestintäjärjestelmistä ja niiden toimintakuntoisuudesta huolehtimisesta. 

Ydinlaitoksella ja kuljetuksia varten on oltava Säteilyturvakeskuksen hyväksymä turvajärjestelyjen vastuuhenkilö, jonka tehtävänä on huolehtia ydinlaitoksen ja kuljetusten turvajärjestelyjä koskevien säännösten ja määräysten mukaisen toiminnan toteuttamisesta sekä turvahenkilöiden johtamisesta ja valvonnasta. Luvanhaltijan on varmistettava, että turvajärjestelyjen vastuuhenkilö on tässä tehtävässään sellaisessa asemassa, että hänellä on riittävä toimivalta ja tosiasiallinen mahdollisuus hoitaa tehtäväänsä. Turvajärjestelyjen vastuuhenkilöllä on oltava varahenkilö, johon sovelletaan, mitä tässä laissa säädetään turvajärjestelyjen vastuuhenkilöstä. 

Säteilyturvakeskus voi erityisillä perusteilla hyväksyä 2 momentin 1 kohdasta poiketen myös sellaisen turvajärjestelyjen vastuuhenkilön, joka on työsuhteessa sellaiseen samalla liikkumis- ja oleskelurajoitusalueella olevaan toiseen luvanhaltijaan, jonka kanssa turvajärjestelyt on 148 §:n 3 momentin perusteella sovitettava yhteen.  

Myös 148 §:n 2 momentissa tarkoitetussa laitoksessa ja muussa ydinenergian käyttöpaikassa on oltava 2 momentin 1—4 kohdassa säädetyt edellytykset täyttävä turvajärjestelyjen vastuuhenkilö, jonka tehtävänä on huolehtia turvajärjestelyjä koskevien säännösten ja määräysten mukaisen toiminnan järjestämisestä, ja tällä varahenkilö. Lisäksi 148 §:n 2 momentissa tarkoitettua laitosta ja muuta ydinenergian käyttöpaikkaa koskevan luvan haltijaan sovelletaan, mitä 1 momentissa säädetään luvanhaltijan velvollisuudesta varmistaa turvajärjestelyjen vastuuhenkilön ja tämän varahenkilön toimivalta ja mahdollisuus hoitaa tehtävänsä. 

Luvanhaltijalla on oltava turvahenkilöitä sen mukaan kuin suunnitteluperusteuhka ja tilannekuva edellyttävät. Turvahenkilön tehtävänä on turvata ydinlaitosta ja kuljetusta niiden turvallisuutta vaarantavalta toiminnalta ja sen mahdollisilta seurauksilta sen mukaan kuin 160—167 §:ssä tarkemmin säädetään.  

Turvahenkilöitä on käytettävä ydinlaitoksen rakentamisen, käytön ja käytöstäpoiston turvaamiseksi siihen asti, kunnes laitosalueella ei enää ole 148 §:n 2 momentissa tarkoitettuja ydinaineita tai ydinjätteitä tai tällaiset ydinjätteet on loppusijoitettu laitosalueelle. Kuljetuksissa turvahenkilöitä on käytettävä koko kuljetuksen ajan, kunnes ydinaine tai ydinjäte on luovutettu vastaanottajalle, jollei kuljetuksen hyväksymistä koskevassa päätöksessä toisin määrätä. 

Kuljetuksen turvaamiseksi saa käyttää turvahenkilön sijasta yksityisistä turvallisuuspalveluista annetussa laissa (1085/2015), jäljempänä turvapalvelulaki, tarkoitettua vartijaa, jos kuljetetaan tuoretta ydinpolttoainetta tai aktiivisuudeltaan enintään vastaavaa erityistä halkeamiskelpoista ainetta.  

Turvahenkilöitä saa käyttää ainoastaan 1 ja 2 momentin mukaisesti. 

Luvanhaltijan on välittömästi lopetettava henkilön käyttö turvahenkilönä, jos tämä ei täytä 1 momentissa säädettyjä edellytyksiä. 

Fyysisten voimakeinojen käyttöön sekä voimankäyttövälineen kantamiseen ja käyttöön vaadittavan täydentävän koulutuksen turvahenkilöille antaa turvapalvelulaissa tarkoitettu voimankäyttökouluttajaksi ja asekouluttajaksi hyväksytty koulutuksen antaja. Muiden kuin fyysisten voimakeinojen ja sellaisten voimankäyttövälineiden osalta, joita mainitun lain mukaiset vartijat ovat oikeutettuja käyttämään, koulutuksen antaa poliisi tai kyseisten voimankäyttövälineiden käyttämisen kouluttamiseen oikeutettu kouluttaja. 

Suorittaessaan tehtäviään 157 §:n 1 tai 2 momentissa säädetyn nojalla turvahenkilön on käytettävä asua, jonka perusteella hänet voidaan tunnistaa turvahenkilöksi. Turvahenkilö ei näitä tehtäviään suorittaessaan saa käyttää asua, joka ei selvästi erotu tai jossa käytettävät merkit eivät selvästi erotu poliisin, Rajavartiolaitoksen, Puolustusvoimien, Tullin, Rikosseuraamuslaitoksen ja pelastustoimen käytössä olevista virkapuvuista ja sotilaspuvuista sekä niissä käytettävistä virallisista merkeistä ja teksteistä.  

Säteilyturvakeskus voi antaa tarkempia teknisluonteisia määräyksiä turvahenkilön asusta ja siinä käytettävistä merkeistä. 

Turvahenkilön on tehtävissään noudatettava turvapalvelulain 6 §:ssä säädettyjä vartioimistehtävissä noudatettavia yleisiä periaatteita, 7 §:ssä säädettyä velvollisuutta ilmoittaa toimenpiteen peruste sen kohteena olevalle henkilölle tai tämän edustajalle ja 9 §:ssä säädettyä salassapitovelvollisuutta. 

Turvahenkilöön sovelletaan rikosoikeudellista virkavastuuta koskevia säännöksiä hänen suorittaessaan tässä laissa tarkoitettuja tehtäviä. Vahingonkorvausvastuusta säädetään vahingonkorvauslaissa (412/1974). 

Turvahenkilöllä on 157 §:ssä tarkoitetun tehtävän suorittamiseksi oikeus ydinlaitoksen turva-alueella käyttää 1 momentin 1—7 kohdassa säädettyjä toimivaltuuksia ydinlaitoksen turvallisuuteen kohdistuvan välittömän häiriön tai uhan torjumiseksi. 

Turvahenkilöllä on oikeus suorittaa turvallisuustarkastus ydinlaitoksella ja sitä koskevalla liikkumis- ja oleskelurajoitusalueella ja sen turva-alueella työskentelevälle ja asioivalle henkilölle sekä näiden mukana oleville tai alueelle tuleville aineille, esineille ja kulkuneuvoille 152 §:n 2 momentin mukaisesti. Turvahenkilöllä on myös oikeus suorittaa turvallisuustarkastus kuljetukseen osallistuvalle henkilölle sekä tämän mukana oleville aineille, esineille ja kulkuneuvoille. Tarkastus suoritetaan ensisijaisesti metallinilmaisinta tai muuta vastaavaa teknistä laitetta käyttäen. Tarkastus voidaan suorittaa myös 161 §:n 1 momentin 10 kohdassa tarkoitettua koiraa käyttäen tai muulla sopivalla tavalla. 

Turvahenkilöllä on lisäksi oikeus ottaa turvallisuustarkastuksessa pois henkilön tai omaisuuden vahingoittamiseen soveltuva aine tai esine. Tarkastuksen yhteydessä henkilöltä pois otetut aineet tai esineet on viipymättä luovutettava poliisille tai, jollei siihen lain mukaan ole estettä, palautettava henkilölle hänen poistuessaan ydinlaitosta koskevalta liikkumis- ja oleskelurajoitusalueelta tai ydinlaitoksen turva-alueelta tai, jos kyse on kuljetukseen liittyvästä turvallisuustarkastuksesta, kuljetuksen päätyttyä. 

Ydinlaitoksella tai sen turva-alueella työskentelevä tai siellä asioiva henkilö sekä kuljetukseen osallistuva henkilö on turvahenkilön kehotuksesta velvollinen suorittamaan nautitun alkoholin tai muun huumaavan aineen toteamiseksi tehtävän kokeen. Koetta ei kuitenkaan saa tehdä virkatehtävää suorittavalle poliisin, pelastustoimen, Rajavartiolaitoksen tai Puolustusvoimien henkilöstölle. Kokeen tekemiseen sovelletaan pakkokeinolain (806/2011) 9 luvun 2 §:ää. 

Henkilö, joka kieltäytyy turvallisuustarkastuksesta tai alkoholin tai muun huumaavan aineen toteamiseksi tehtävästä kokeesta tai on päihdyttävien aineiden vaikutuksen alainen, on poistettava ydinlaitosta koskevalta liikkumis- ja oleskelurajoitusalueelta tai ydinlaitoksen turva-alueelta tai hänen osallistumisensa kuljetukseen on estettävä. 

Luvanhaltijan on tiedotettava ydinlaitoksella ja sitä koskevalla liikkumis- ja oleskelurajoitusalueella ja ydinlaitoksen turva-alueella työskenteleville ja siellä asioiville sekä kuljetukseen osallistuville turvallisuustarkastuksesta ja päihdetestauksesta. 

Voimankäyttövälineiden on oltava luvanhaltijan tai sen lukuun toimivan hallinnoimia. 

Turvahenkilön on noudatettava voimankäyttövälineiden kantamisessa, mitä turvapalvelulain 20 §:ssä säädetään vartijan voimankäyttövälineiden kantamistavasta. Kantamistavasta voidaan mainitussa pykälässä säädetyn lisäksi poiketa, jos se on perusteltua työturvallisuuden tai säteilyturvallisuuden vuoksi. Turvahenkilö saa kuitenkin kantaa ampuma-asetta vain, jos tehtävän suorittaminen olosuhteiden johdosta sitä edellyttää. 

Turvahenkilö saa rajoittaa ydinlaitoksen tai kuljetuksen turvallisuutta vaarantavan henkilön liikkumis- ja toimintavapautta käsiraudat laittamalla, muovista sidettä käyttämällä tai muulla vastaavalla tavalla, jos rajoittaminen on välttämätöntä ydinlaitoksen tai kuljetuksen turvallisuuden varmistamiseksi, henkilön karkaamisen estämiseksi, väkivaltaisen käyttäytymisen hillitsemiseksi tai uhkaavan väkivallan torjumiseksi. 

Turvahenkilön suorittamaa henkilön liikkumis- tai toimintavapauden rajoittamista ei saa jatkaa pitempään kuin on välttämätöntä ja vain siihen asti, kunnes henkilö on saatettu poliisin haltuun. Rajoittaminen ei saa aiheuttaa kohteena olevalle henkilölle vaaraa tai tarpeetonta kipua. 

Turvahenkilöllä on oikeus käyttää voimakeinoja ja voimankäyttövälineitä, jos henkilö pakenee kiinniottamista tai koettaa vastarintaa tekemällä välttää tai estää 161 §:n 1 momentin 1—8 kohdassa taikka 2 tai 3 momentissa tarkoitetun toimenpiteen.  

Käytettävien voimakeinojen on oltava tilanteeseen ja suojeltavaan etuun nähden välttämättömiä, puolustettavia ja oikeasuhtaisia. Voimakeinojen käytön liioittelusta säädetään rikoslain (39/1889) 4 luvun 6 §:n 3 momentissa. 

Ampuma-asetta saa kuitenkin käyttää vain, jos henkilön toiminnasta voi seurata välitöntä ja vakavaa vaaraa toisen hengelle tai terveydelle tai ydinlaitoksen tai kuljetuksen turvallisuudelle ja lievempää keinoa uhkan torjumiseksi ei ole käytettävissä. Ampuma-asetta saa lisäksi käyttää kiireellistä ja tärkeää tehtävää suoritettaessa esineen, eläimen tai muun vastaavan esteen poistamiseksi tai miehittämättömän kulkuneuvon kulkuun puuttumiseksi. Ampuma-asetta saa käyttää väkijoukon hajottamiseksi vain, jos ampuma-aseessa käytetään kaasupatruunoita tai muita vastaavia patruunoita niistä erikseen annettujen määräysten mukaisesti. Ampuma-aseen käytöllä tarkoitetaan laukauksen ampumista, tästä varoittamista ja ampuma-aseella uhkaamista. 

Kiinniotettu henkilö on viipymättä luovutettava poliisille ja häneltä pois otetut aineet tai esineet on viipymättä luovutettava poliisille tai, jollei siihen lain mukaan ole estettä, palautettava henkilölle. 

Turvahenkilöllä on ydinlaitoksen turvaamiseksi oikeus ottaa miehittämätön ilma-alus teknistä laitetta tai voimakeinoa käyttäen tilapäisesti haltuun, estää sen käyttö tai muutoin puuttua sen kulkuun, jos miehittämätön ilma-alus saapuu oikeudetta luvanhaltijan pysyvässä käytössä olevalle alueelle, jossa ilmailu on rajoitettu tai kielletty ilmailulain 11 tai 11 a §:n nojalla. Luvanhaltijan on luovutettava haltuun otettu miehittämätön ilma-alus viipymättä poliisille. 

Edellä 1 momentissa tarkoitettujen voimakeinojen käyttöön sovelletaan, mitä 165 §:n 2 ja 3 momentissa säädetään voimakeinojen ja voimankäyttövälineiden käytöstä. Edellä 1 momentissa tarkoitettua teknistä laitetta saa käyttää ainoastaan asianmukaisen koulutuksen saanut turvahenkilö. Teknistä laitetta saa käyttää vain lyhytaikaisesti sekä aiheuttamatta vaaraa ydinlaitoksen turvallisuudelle taikka vähäistä suurempaa haittaa muulle radioviestinnälle tai yleisen viestintäverkon laitteille tai palveluille. Lisäksi teknisen laitteen käyttöön sovelletaan, mitä 165 §:n 2 momentissa säädetään voimakeinojen käytöstä. 

Turvahenkilöllä on ydinlaitoksen turvaamiseksi oikeus käsitellä miehittämättömän ilma-aluksen käyttöön liittyvää radioviestintää, välitystietoja ja sijaintitietoja ilma-aluksen kulkuun puuttumiseksi tai ilma-aluksen tai sen kokonaisjärjestelmän osan yksilöimiseksi ja sijainnin määrittämiseksi. Tiedot radioviestinnästä, välitystiedot ja sijaintitiedot on luovutettava toimivaltaiselle viranomaiselle tai hävitettävä viipymättä tehtävän suorittamisen jälkeen, jollei laissa toisin säädetä. 

Mitä 1—3 momentissa säädetään miehittämättömän ilma-aluksen kulkuun puuttumisesta, sovelletaan myös muuhun miehittämättömään kulkuneuvoon, joka saapuu oikeudetta luvanhaltijan liikkumis- ja oleskelurajoitusalueelle.  

Luvanhaltijan on huolehdittava siitä, että poliisille ilmoitetaan viipymättä tilanteesta, jossa todetaan tai on syytä epäillä ydinlaitoksen toimintaan tai kuljetukseen kohdistuvan turvallisuutta vaarantavaa toimintaa. Vastuu toiminnan johdosta siirtyy poliisille, kun päällystöön kuuluva poliisimies ilmoittaa ottavansa johtovastuun. Lisäksi luvanhaltijan on huolehdittava siitä, että poliisille ilmoitetaan viipymättä ampuma-aseen käyttämisestä sekä Liikenne- ja viestintävirastolle, jos miehittämättömän kulkuneuvoon kulkuun on puututtu teknistä laitetta käyttäen 166 §:n nojalla. 

Turvahenkilön velvollisuuteen laatia kiinniotto- tai voimankäyttötilannetta koskeva tapahtumailmoitus sekä luvanhaltijan velvollisuuteen säilyttää ja hävittää tapahtumailmoitukset sovelletaan, mitä turvapalvelulain 8 §:ssä säädetään vartijan velvollisuudesta laatia tapahtumailmoitus sekä turvallisuusalan elinkeinoluvan haltijan velvollisuudesta säilyttää ja hävittää tapahtumailmoitukset. Tapahtumailmoitus on myös tehtävä miehittämättömän kulkuneuvon kulkuun puuttumisesta, käytön estämisestä ja haltuun ottamisesta.  

Jos turvahenkilö on työtehtävissään saanut tietoonsa rikoslain 15 luvun 10 §:n 1 momentissa mainitun jo tehdyn rikoksen, hänen on viipymättä ilmoitettava siitä poliisille. Ilmoitusvelvollisuutta ei kuitenkaan ole, jos turvahenkilön täytyisi antaa ilmi joku mainitun pykälän 2 momentissa tarkoitetuista henkilöistä. 

Luvanhaltijan on huolehdittava siitä, että ydinlaitoksen ja kuljetusten turvajärjestelyjen toteuttamista harjoitellaan säännöllisesti.  

Luvanhaltijan on ilmoitettava harjoituksista Säteilyturvakeskukselle ja muille asian kannalta keskeisille viranomaisille sekä varattava näille tarvittaessa mahdollisuus osallistua harjoitukseen. 

Myös 148 §:n 2 momentissa tarkoitettuun laitokseen ja muuhun ydinenergian käyttöpaikkaan sovelletaan 1 ja 2 momenttia. 

Säteilyturvakeskus voi antaa tarkempia teknisluonteisia määräyksiä turvajärjestelyihin liittyvästä harjoittelusta. 

Luvanhaltijan on huolehdittava siitä, että riippumaton taho arvioi säännöllisesti ydinlaitoksen ja kuljetusten turvajärjestelyjen riittävyyttä. Arvioinnin tulokset on toimitettava tiedoksi Säteilyturvakeskukselle. 

Säteilyturvakeskus voi antaa tarkempia teknisluonteisia määräyksiä turvajärjestelyihin liittyvästä riippumattoman tahon arvioinnista. 

Ydinlaitoksen toiminnassa on varauduttava säteilyturvallisuuspoikkeamiin. Luvanhaltijan on huolehdittava siitä, että säteilyturvallisuuspoikkeamien seuraukset ovat mahdollisimman vähäiset. Tätä varten on oltava ajantasainen suunnitelma, jonka mukaisia toimia on harjoiteltava toimintaan liittyvien riskien mukaisesti. 

Säteilyturvakeskus voi antaa tarkempia teknisluonteisia määräyksiä 1 momentissa tarkoitetusta varautumisesta, suunnitelmasta ja harjoittelusta. 

Säteilyturvallisuuspoikkeamassa luvanhaltijan on arvioitava tilanne ja ryhdyttävä säteilyturvallisuuden varmistamiseksi tarpeellisiin toimiin. Luvanhaltijan on viipymättä ilmoitettava säteilyturvallisuuspoikkeamasta aiheutuneesta merkittävästä altistuksesta ja sen syistä altistuneelle työntekijälle ja mahdollisuuksien mukaan muille altistuneille. Luvanhaltijan toimiin    säteilyturvallisuuspoikkeaman    jälkeen    sovelletaan,    mitä    säteilylain   131 §:n 1—3 momentissa säädetään toiminnanharjoittajan toimista. 

Säteilyturvakeskus voi antaa tarkempia teknisluonteisia määräyksiä säteilyturvallisuuspoikkeamasta aiheutuneesta merkittävästä altistuksesta sekä 1 momentissa tarkoitetun ilmoituksen sisällöstä ja tekemisestä. 

Ydinlaitosta varten on oltava valmiusjärjestelyt, joilla varaudutaan ydinlaitoksessa tapahtuviin onnettomuuksiin ja muihin ydinlaitoksen turvallisuutta heikentäviin tapahtumiin sekä toteutetaan tällaisten tapahtumien edellyttämät toimenpiteet tilanteen hallitsemiseksi ja säteilyn haitallisten vaikutusten estämiseksi tai rajoittamiseksi (valmiustilanne).  

Valmiusjärjestelyjen on perustuttava onnettomuuksia ja muihin ydinlaitoksen turvallisuutta heikentäviä tapahtumia koskeviin analyyseihin ja niiden perusteella arvioituihin seurauksiin sekä ydinlaitoksen suunnitteluperusteista poikkeaviin tilanteisiin. Valmiusjärjestelyjen suunnittelussa on varauduttava siihen, että ydinlaitokselta voi päästä ulos radioaktiivisia aineita tavalla, josta aiheutuu säteilyvaaratilanne. 

Säteilyturvakeskus voi antaa tarkempia teknisluonteisia määräyksiä valmiusjärjestelyjen suunnittelun ja toteuttamisen perusteista sekä valmiusjärjestelyjen ajantasaisuuden varmistamisesta. 

Ydinlaitosta koskevat valmiusjärjestelyt on sovitettava yhteen viranomaisten laatimien pelastus- ja valmiussuunnitelmien kanssa pelastuslain mukaisesti. Luvanhaltijan velvollisuutena on huolehtia valmiusjärjestelyistä siltä osin kuin ne eivät kuulu viranomaisille sekä toimia yhteistyössä viranomaisten kanssa valmiustilanteessa ja sen jälkitilanteessa. 

Jos samalla liikkumis- ja oleskelurajoitusalueella on useita ydinlaitoksia tai ne sijaitsevat muuten toistensa välittömässä läheisyydessä, näitä ydinlaitoksia koskevat valmiusjärjestelyt on sovitettava yhteen. 

Säteilyturvakeskus voi antaa tarkempia teknisluonteisia määräyksiä 1 ja 2 momentissa säädetystä luvanhaltijan velvoitteesta. 

Luvanhaltijalla on oltava ydinlaitosta varten valmiusorganisaatio, joka huolehtii valmiustilanteessa tarpeellisista toimenpiteistä tilanteen hallitsemiseksi ja säteilyaltistuksen ehkäisemiseksi. Valmiustilanteessa valmiusorganisaatio voi määrätä turvallisuuden kannalta välttämättömiä toimenpiteitä samalla liikkumis- ja oleskelurajoitusalueella sijaitseville ydinlaitoksille. Näillä toimenpiteillä ei saa vaarantaa muiden ydinlaitosten turvallisuutta. 

Valmiusorganisaatioon on kuuluttava riittävästi sellaisia valmiustilanteisiin koulutettuja henkilöitä, joiden toimivaltuudet, vastuut ja velvollisuudet valmiustilanteissa ovat selkeät. Luvanhaltijan on ylläpidettävä ja kehitettävä valmiusorganisaatioon kuuluvien henkilöiden osaamista järjestämällä säännöllisesti valmiusharjoituksia ja muulla tarvittavalla tavalla sekä tarvittaessa varmistettava osaaminen. Jos valmiustilanteesta seuraa säteilyvaaratilanne, valmiusorganisaatioon kuuluviin henkilöihin sovelletaan, mitä säteilylain 134 ja 135 §:ssä säädetään suojelutoimiin osallistuvien säteilysuojelusta. Valmiusorganisaatioon kuuluvien henkilöiden koulutukseen sovelletaan lisäksi, mitä mainitun lain 136 §:ssä säädetään koulutuksesta säteilyvaaratilanteiden varalta.  

Valmiusorganisaatiolla on oltava tehtävien edellyttämät tilat, välineet, varusteet ja viestintäjärjestelmät. 

Säteilyturvakeskus voi antaa tarkempia teknisluonteisia määräyksiä valmiusorganisaation toiminnasta, koulutusta koskevasta vaatimuksesta, valmiusharjoituksista ja valmiustilanteisiin varautumisesta sekä valmiusorganisaation tiloihin, välineisiin, varusteisiin ja viestintäjärjestelmiin liittyvistä teknisistä vaatimuksista. 

Luvanhaltijan on toimitettava hyväksytty valmiussuunnitelma hyvinvointialueen pelastusviranomaiselle. 

Säteilyturvakeskus voi antaa tarkempia teknisluonteisia määräyksiä valmiussuunnitelman sisällöstä. 

Ydinlaitoksen valmiusjärjestelyistä on oltava toimintaohjeet, joissa esitetään valmiusjärjestelyjen hallinnollinen, operatiivinen ja tekninen toteutus.  

Valmiusjärjestelyjen toimintaohjeita on arvioitava säännöllisesti ja muutettava, jos arvioinnin perusteella ilmenee tähän tarvetta.  

Säteilyturvakeskus voi antaa tarkempia teknisluonteisia määräyksiä valmiusjärjestelyjen toimintaohjeisiin sisällytettävistä seikoista. 

Luvanhaltijan on yhteistyössä hyvinvointialueen pelastusviranomaisen ja Säteilyturvakeskuksen kanssa laadittava varautumisalueen väestölle ydinlaitoksen valmiustilanteiden varalta ohjeet. Muutoin valmiustilanteeseen varautumisesta tiedottamiseen sovelletaan, mitä säteilylain 133 §:ssä säädetään säteilyvaaratilanteesta tiedottamisesta. 

Luvanhaltijan on yhteistyössä hyvinvointialueen pelastusviranomaisen ja tarvittaessa muiden viranomaisten kanssa suunniteltava ydinlaitoksen kulkuyhteyksien järjestäminen valmiustilanteessa.  

Hyvinvointialueen pelastusviranomaisen ja tarvittaessa muiden viranomaisten on valmiustilanteessa järjestettävä kulkuyhteydet ydinlaitokselle. Luvanhaltijan on avustettava viranomaisia. 

Luvanhaltijan on valmiustilanteessa viipymättä ryhdyttävä valmiussuunnitelman mukaisiin ja muihin tarvittaviin toimenpiteisiin tilanteen hallitsemiseksi ja säteilyaltistuksen ehkäisemiseksi tai rajoittamiseksi. Valmiustilanteessa toiminta on mitoitettava tilanteen vakavuuden edellyttämällä tavalla. Ydinlaitoksen valmiusorganisaatio antaa säteilylain 132 §:n mukaisiin väestön suojelun tavoitteisiin perustuvat suojelutoimia koskevat suositukset hyvinvointialueen pelastusviranomaiselle, kunnes Säteilyturvakeskus ottaa niistä vastuun pelastuslain 46 §:n 2 momentin 9 kohdan mukaisesti.  

Ydinlaitoksen valmiusorganisaation on välittömästi ilmoitettava Säteilyturvakeskukselle ja tarvittaessa muille viranomaisille valmiustilanteeseen siirtymisestä ja sen kehittymisennusteissa tapahtuneista muutoksista sekä pidettävä yllä tilannekuvaa valmiustilanteesta. Ydinlaitoksilta on järjestettävä automaattinen tiedonsiirto ja tarvittavat varajärjestelyt, joilla välitetään valmiustilanteen arvioimiseksi olennaiset tiedot laitoksen tilasta ja sen kehittymisestä Säteilyturvakeskukselle ajantasaisesti ja luotettavasti. Valmiusorganisaation on tiedotettava valmiustilanteen kehittymisestä erikseen myös hyvinvointialueen pelastusviranomaiselle ja tarvittaessa avustettava pelastusviranomaista valmiustilanteessa. Lisäksi valmiusorganisaation on toimitettava Ilmatieteen laitokselle tiedot päästöjen leviämisen arvioimiseksi. 

Samalla liikkumis- ja oleskelurajoitusalueella sijaitsevissa ydinlaitoksissa sekä niiden järjestelmissä, rakenteissa ja laitteissa saa valmiustilanteessa tehdä vahinkojen rajoittamiseksi ja turvallisuuden varmistamiseksi välttämättömiä muutoksia ilman tässä laissa edellytettyä hyväksymistä. Tiedot tehdyistä muutoksista on toimitettava Säteilyturvakeskukselle tiedoksi viipymättä.  

Säteilyturvakeskus voi antaa tarkempia teknisluonteisia määräyksiä valmiustilanteen aikana tehtävistä toimenpiteistä, tiedonsiirron toteutuksesta, tilanteen kehittymisen arvioinnin kannalta olennaisista tiedoista sekä 3 momentissa tarkoitetuista välttämättömistä muutoksista. 

Luvanhaltijan on purettava valmiustilanne, kun ydinlaitoksen tila on saatu vakaaksi, radioaktiivisten aineiden päästöt ovat hallinnassa ja vähäisiä sekä valmiussuunnitelman mukaiset ja muut tarpeelliset jälkitoimet on käynnistetty. Luvanhaltijan on huolehdittava toimenpiteistä, joilla laitoksen tila pidetään vakaana. 

Jos ydinlaitoksen tavanomaista käyttöä on valmiustilanteen purkamisen jälkeen tarkoitus jatkaa, ydinlaitoksen uudelleen käynnistämiseksi on oltava Säteilyturvakeskuksen hyväksymä suunnitelma. Hyväksymisen edellytyksenä on, että suunnitelma sisältää laitoksen turvallisen käytön jatkamisen edellyttämät toimenpiteet ydinlaitoksessa, sen järjestelmissä, rakenteissa, laitteissa ja toiminnassa sekä laitoksen toimintaa koskevassa tietoaineistossa. Tilanteessa, jossa laitoksen tavanomaista käyttöä ei voida jatkaa, sovelletaan, mitä tässä laissa säädetään ydinlaitoksen käytöstäpoistosta tai, jos kyse on loppusijoituslaitoksesta, mitä tässä laissa säädetään sen sulkemisesta. 

Säteilyturvakeskus voi antaa tarkempia teknisluonteisia määräyksiä 1 momentissa tarkoitetuista jälkitoimista ja 2 momentissa tarkoitetun suunnitelman sisällöstä. 

Sellaiseen ydinlaitoksen säteilyvaaratilanteeseen, joka ei samalla ole valmiustilanne, sovelletaan säteilylain 132 ja 134—136 §ää.  

Kun säteilyvaaran rajoittamiseksi välttämättömät toimet on tehty, valtioneuvosto päättää siirtymisestä ydinlaitoksen säteilyvaaratilanteesta vallitsevaan altistustilanteeseen liikkumis- ja oleskelurajoitusalueen ulkopuolella ja Säteilyturvakeskus liikkumis- ja oleskelurajoitusalueella. Säteilyturvakeskus antaa liikkumis- ja oleskelurajoitusalueella määräykset turvallisuuden varmistamiseksi tarvittavista toimenpiteistä vallitsevaan altistustilanteeseen siirtymisen jälkeen. 

Jos 45 §:n 1 momentissa tarkoitetussa kuljetuksessa leviää ympäristöön radioaktiivisia aineita, luvanhaltijan on ryhdyttävä välittömästi tarvittaviin toimenpiteisiin säteilyaltistuksen ehkäisemiseksi tai rajoittamiseksi. Luvanhaltijan on huolehdittava aktivoituneiden tai radioaktiivisilla aineilla kontaminoituneiden alueiden, tilojen ja niiden rakenteiden puhdistamisesta sekä vastattava näiden toimenpiteiden kustannuksista. Luvanhaltija ei saa perusteettomasti pitkittää puhdistustoimenpiteiden suorittamista. Jos radioaktiivisten aineiden määrää ei kohtuullisin toimin saada vapauttamisrajaa pienemmäksi, luvanhaltijan on esitettävä Säteilyturvakeskukselle suunnitelma aluetta, tilaa ja rakenteita koskevista toimista. Jos kuljetuksesta vastaa luvanhaltijan sijasta kuljetusta koskevan hyväksymisen haltija, tämän on huolehdittava mainittujen luvanhaltijan velvoitteiden noudattamisesta. 

Mitä 182 §:n 2 momentissa säädetään vallitsevaan altistustilanteeseen siirtymisestä liikkumis- ja oleskelurajoitusalueen ulkopuolella, sovelletaan myös kuljetukseen. 

Säteilyturvakeskus voi antaa tarkempia teknisluonteisia määräyksiä kuljetukseen liittyvästä puhdistamisesta. 

Ydinlaitoksen ja 45 §:n 1 momentissa tarkoitettuun kuljetukseen liittyvässä vallitsevassa altistustilanteessa noudatetaan säteilylain 138 §:n 1 ja 4 momenttia sekä 140 ja 141 §:ää. Mitä mainituissa lainkohdissa säädetään toiminnanharjoittajasta, sovelletaan myös luvanhaltijaan ja kuljetusta koskevan hyväksymisen haltijaan. 

Ydinaineiden ja ydinjätteiden kuljetuksen on oltava Säteilyturvakeskuksen hyväksymä, kun kuljetetaan 45 §:n 1 momentissa tai 148 §:n 4 momentissa tarkoitettuja ydinaineita tai ydinjätteitä. 

Ydinaineiden tai ydinjätteiden kuljetuksen hyväksymistä koskeva hakemus ja vaarallisten aineiden kuljetuksesta annetun lain mukainen radioaktiivisten aineiden kuljetuksen hyväksymistä koskeva hakemus on käsiteltävä yhdessä ja ratkaistava samalla päätöksellä, jollei sitä ole erityisestä syystä pidettävä tarpeettomana. Asiat käsitellään vaarallisten aineiden kuljetuksesta annetun lain mukaisessa menettelyssä noudattaen, mitä tässä laissa säädetään hakemuksen ja päätöksen sisällöstä. 

Kuljetusta koskevassa päätöksessä hyväksytään kuljetusjärjestelyt ja niihin liittyvä turvasuunnitelma, jos sitä 154 §:n 3 momentin mukaan edellytetään.  

Kuljetuksen hyväksymistä koskeva päätös voi koskea yksittäistä tai samankaltaisia toistuvia kuljetuksia. 

Hyväksytyn kuljetuksen säteilyturvallisuudesta ja turvajärjestelyistä sekä hyväksymistä koskevassa päätöksessä annettujen määräysten noudattamisesta vastaa se kuljetukseen sisältyviä ja siihen liittyviä tehtäviä tai toimenpiteitä suorittava, johon hyväksymistä koskeva päätös on välittömästi kohdistettu. 

Hyväksytystä kuljetuksesta saa kuljetuksen aikana poiketa vain odottamattomista ja pakottavista syistä. 

Jos kuljetuksen säteilyturvallisuutta tai turvajärjestelyjä koskevien velvoitteiden noudattamisessa tapahtuu vähäisiä muutoksia verrattuna siihen, mikä on käsitelty kuljetuksen hyväksymisen yhteydessä, tai kuljetustapahtumaa muutetaan tavalla, jolla on enintään vähäistä merkitystä turvajärjestelyn kannalta, asiasta on ilmoitettava Säteilyturvakeskukselle viipymättä. 

Säteilyturvakeskukselle on tehtävä ilmoitus sellaisesta yksittäisestä kuljetustapahtumasta, jota toistuvia kuljetustapahtumia koskevan kuljetuksen hyväksymispäätös koskee. Ilmoitukseen on sisällytettävä tieto kuljetuksen ajankohdasta ja vähäisistä muutoksista verrattuna siihen, mikä on käsitelty kuljetuksen hyväksymisen yhteydessä. Kuljetuksesta vastaavan on tehtävä ilmoitus vähintään kuukausi ennen kuljetustapahtumaa. 

Kuljetuksen lopullinen aikataulu ja reitti sekä kuljetuksen yhteyshenkilön yhteystiedot on ilmoitettava Säteilyturvakeskukselle ennen kuljetukseen ryhtymistä. Lisäksi erillinen ilmoitus on tehtävä ydinaseiden leviämisen estämisen kannalta erityisen merkittävien ydinaineiden kuljetuksesta riittävän ajoissa ennen kuljetuksen aloittamista. 

Säteilyturvakeskus voi antaa tarkempia teknisluonteisia määräyksiä 1 ja 2 momentissa tarkoitetun ilmoituksen sisällöstä ja toimittamisesta. 

Säteilyturvakeskukselle on tehtävä ilmoitus, kun kuljetetaan muita kuin 185 §:n 1 momentissa tarkoitettuja ydinaineita tai ydinjätteitä. Ilmoitukseen on sisällytettävä kuljetusta sekä kuljetettavia ydinjätteitä ja ydinaineita koskevat keskeiset tiedot. Kuljetuksen lähettäjän on tehtävä ilmoitus vähintään kaksi viikkoa ennen kuin kuljetukseen on tarkoitus ryhtyä. 

Säteilyturvakeskus voi antaa tarkempia teknisluonteisia määräyksiä 1 momentissa tarkoitetun ilmoituksen sisällöstä ja toimittamisesta. 

Ydinaineen  talteenottolaitokseen  ja  tällaisen  laitoksen luvan haltijaan sovelletaan, mitä 46—52, 54—57 ja 59—61 §:ssä säädetään ydinlaitoksesta ja luvanhaltijasta, ei kuitenkaan, mitä 49 §:ssä säädetään kollektiivisen työperäisen altistuksen annosrajoituksista eikä 50 §:n 1 momentin 6 ja 7 kohtaa.  

Ydinaineen talteenottolaitoksen radioaktiivisten aineiden päästönäytteiden, ympäristön säteilytarkkailun näytteiden ja ympäristön radioaktiivisuuden perustilan selvittämiseen liittyviin mittauksiin ja analyyseihin sovelletaan, mitä niistä ydinlaitosten osalta säädetään 63 §:ssä. 

Ydinaineen talteenottolaitoksen turvallisuuden ja säteilyolosuhteiden seuraamiseksi tehtävissä säteilymittauksissa on käytettävä tarkoitukseen soveltuvia ja luotettavia säteilymittausjärjestelmiä. Säteilyaltistuksen arvioimiseksi ja laitoksen työntekijöiden säteilyturvallisuuden varmistamiseksi tehtäviin mittauksiin sovelletaan säteilylain 9 lukua. 

Säteilyturvakeskus voi antaa tarkempia teknisluonteisia määräyksiä 3 momentissa tarkoitetuista säteilymittausjärjestelmistä, niiden luotettavuuden varmistamisesta, kalibroinnista, mittaustarkkuudesta, käytöstä ja soveltuvuudesta käyttötarkoitukseen. 

Ydinaineen talteenottolaitokseen ja sen järjestelmiin sekä sen toiminnan yhteydessä syntyvään luonnon radioaktiivisia aineita sisältävään jätteeseen sovelletaan, mitä 72 ja 74—76 §:ssä, 77 §:n 1 momentissa ja 78 ja 80 §:ssä säädetään sekä 77 §:n 3 momentin nojalla määrätään ydinlaitoksesta ja sen järjestelmistä sekä ydinjätteestä. 

Ydinaineen talteenottolaitoksen turvallisuuden varmistamisessa on ensisijaisesti hyödynnettävä suunnitteluratkaisuin saavutettavissa olevia luontaisia turvallisuusominaisuuksia. 

Ydinaineen talteenottolaitoksesta on laadittava turvallisuusseloste, joka sisältää laitoksen teknisen turvallisuuden arvioimiseksi tarvittavat tiedot laitoksesta ja sen järjestelmistä, käyttötoiminnan periaatteista ja turvallisuuden osoittamisesta.  

Ydinaineen talteenottolaitoksen turvallisuusselostetta on laitoksen rakentamisen ja käytön aikana pidettävä ajan tasalla. Turvallisuusselosteeseen on sisällytettävä laitokseen tehdyt muutokset siten, että laitoksen turvallisuudesta säilyy riittävä kokonaiskäsitys.  

Säteilyturvakeskus voi antaa tarkempia teknisluonteisia määräyksiä ydinaineen talteenottolaitoksen turvallisuusselosteen sisällöstä. 

Ydinaineen talteenottolaitokseen ja tällaista laitosta koskevan luvan haltijaan sovelletaan, mitä 13 luvussa säädetään ydinlaitoksen ja luvanhaltijan organisaatiosta ja johtamisesta, ei kuitenkaan 123 eikä 126 §:ää. 

Ydinaineen talteenottolaitoksen käyttöön sovelletaan, mitä 130 §:ssä ja 132 §:n 1 momentissa säädetään sekä 132 §:n 3 momentin nojalla määrätään ydinlaitoksen käytöstä. 

Ydinaineen talteenottolaitoksen järjestelmiä koskevien vaatimusten täyttyminen on osoitettava käyttäen sellaisia luotettavia menetelmiä ja menettelyitä, joiden tulokset voidaan todentaa ja jäljittää laitoksen elinkaaren aikana. 

Ydinaineen talteenottolaitosta koskevan luvan haltijan on seurattava laitoksen ja sen järjestelmien kuntoa siten kuin laitoksen turvallisuus edellyttää. 

Säteilyturvakeskus voi antaa tarkempia teknisluonteisia määräyksiä ydinaineen talteenottolaitoksen turvallisuutta koskevien vaatimusten täyttymisen osoittamisesta ja siihen käytettävistä menetelmistä ja menettelyistä sekä laitoksen ja sen järjestelmien kunnonvalvonnasta. 

Ydinaineen talteenottolaitokseen sovelletaan ydinlaitosten turvajärjestelyjä koskevia säännöksiä 16 luvun mukaisesti. 

Ydinaineen talteenottolaitokseen ja tällaista laitosta koskevan luvan haltijaan sovelletaan, mitä säteilylain 16 luvussa sekä 138—141 §:ssä säädetään turvallisuuslupaa edellyttävästä toiminnasta ja toiminnanharjoittajasta. Vaadittavasta vakuudesta ja siitä suoritettavista kustannuksista säädetään tämän lain 290—292 §:ssä. 

Luvanhaltija vastaa toimintansa yhteydessä tai seurauksena syntyvien ydinjätteiden ydinjätehuollosta ja siihen liittyvien toimenpiteiden asianmukaisesta valmistelemisesta sekä näiden kustannuksista (huolehtimisvelvollisuus).  

Huolehtimisvelvollisuuteen ei vaikuta ydinlaitosluvan voimassaolon päättyminen tai luvan peruuttaminen. 

Mitä tässä laissa säädetään ydinjätteistä, ei sovelleta, jos kyse on 51 §:ssä tarkoitetusta tai onnettomuuden seurauksena syntyneestä, laitosalueen ulkopuolelle ulottuvasta radioaktiivisten aineiden päästöstä. Onnettomuuden seurauksena syntyneeseen radioaktiivisten aineiden päästöjen aiheuttamiin toimiin laitosalueen ulkopuolelle sovelletaan, mitä säteilylaissa säädetään radioaktiivisesta jätteestä. 

Luvanhaltijalla on oikeus, sen mukaan kuin ydinlaitosluvassa tarvittaessa tarkemmin määrätään, pitää hallussa, tuottaa, käsitellä, käyttää ja varastoida luvan mukaisessa toiminnassa tai sen seurauksena syntyviä tai luvan mukaisesti ydinlaitokseen tuotavia ydinjätteitä ydinlaitoksessa tai laitosalueella.  

Muualla kuin ydinlaitoksessa tai laitosalueella saa pitää hallussa, tuottaa, käsitellä, käyttää ja varastoida ydinjätteitä ainoastaan sen mukaan kuin jäljempänä säädetään. 

Ydinjätehuollon toimenpiteiden suunnittelussa ja toteuttamisessa on ensisijaisesti huolehdittava turvallisuudesta. 

Ydinjätteiden ominaisuudet on selvitettävä ja ydinjätteet on lajiteltava ja luokiteltava ominaisuuksiensa perusteella sekä pakattava ja muutoin käsiteltävä varastoinnin ja loppusijoituksen kannalta turvallisesti ja tarkoituksenmukaisesti. 

Luvanhaltijan, jonka ydinlaitokseen ydinjätteitä luovutetaan varastoitavaksi, on varmistettava, että vastaanotettavat jätteet ja jätepakkaukset voidaan käsitellä ja varastoida turvallisesti ja loppusijoituksen turvallisuudesta on asianmukainen suunnitelma. Luvanhaltijan, jonka ydinlaitokseen ydinjätteitä luovutetaan loppusijoitettavaksi, on varmistettava, että loppusijoitus voidaan toteuttaa turvallisesti. Luvanhaltijan on myös varmistettava, että ydinlaitosluvan mukaan ydinjätteiden vastaanottaminen on mahdollista. 

Säteilyturvakeskus voi antaa tarkempia teknisluonteisia määräyksiä ydinjätteiden ominaisuuksien selvittämisestä sekä ydinjätteiden lajittelusta, luokittelusta, käsittelystä ja varastoinnista. 

Ydinlaitosten toiminnan yhteydessä tai seurauksena syntyneen ydinjätteen määrä ja radioaktiivisuus on pidettävä niin pienenä kuin kohtuudella käytännöllisin toimenpitein on mahdollista, kuitenkin siten, että tässä laissa säädettyjen turvallisuutta koskevien vaatimusten noudattaminen ei vaarannu. Ydinjätteiden määrän kehitystä on seurattava ja tehtävä tarvittavat toimenpiteet syntyvien ydinjätteiden määrän rajoittamiseksi. 

Luvanhaltijan on pidettävä kirjaa varastoiduista ja loppusijoitetuista ydinjätteistä. Kirjanpidosta on käytävä ilmi jätepakkauksia ja niiden sijaintia koskevat tiedot sekä kuhunkin jätepakkaukseen sisältyvien ydinjätteiden tiedot. Lisäksi kirjanpitoon on sisällytettävä muut huolehtimisvelvollisuuden noudattamisen valvomiseksi tarvittavat tiedot.  

Säteilyturvakeskus voi antaa tarkempia teknisluonteisia määräyksiä kirjanpitoon sisällytettävistä tiedoista, kirjanpitoaineiston säilytystavasta ja tietojen toimittamisesta. 

Ydinlaitosta varten on oltava työ- ja elinkeinoministeriön hyväksymä ydinjätehuollon toteuttamissuunnitelma, jossa vahvistetaan ydinjätehuollossa noudatettavat periaatteet ja ydinjätehuollon toimenpiteiden toteuttamisessa noudatettava aikataulu.  

Valtioneuvoston asetuksella voidaan antaa tarkempia säännöksiä ydinjätehuollon toteuttamissuunnitelmaan sisällytettävistä selvityksistä ja asiakirjoista. 

Ydinlaitosta varten on oltava työ- ja elinkeinoministeriön hyväksymä ydinjätehuoltosuunnitelma. Suunnitelma on toimitettava ensimmäisen kerran kolmen vuoden kuluessa ydinjätehuollon toteuttamissuunnitelman hyväksymisestä ja sen jälkeen sitä on päivitettävä vähintään joka kolmas vuosi.  

Ydinjätehuoltosuunnitelman päivityksen hyväksyminen edellyttää 2 momentissa säädettyjen edellytysten lisäksi, että päivitys sisältää riittävässä laajuudessa selvityksen toteutetuista ydinjätehuollon toimenpiteistä.  

Valtioneuvoston asetuksella voidaan antaa tarkempia säännöksiä ydinjätehuoltosuunnitelmaan sisällytettävistä selvityksistä ja asiakirjoista. 

Luvanhaltijan on toteutettava hyväksytyn ydinjätehuoltosuunnitelman mukaiset toimenpiteet olennaisilta osin. 

Ydinvoimalaitoksen, ydinteknisen laitoksen ja ydinpolttoaineen tuotantolaitoksen käytöstäpoistoa varten on oltava Säteilyturvakeskuksen hyväksymä käytöstäpoistosuunnitelma. Käytöstäpoistosuunnitelma on päivitettävä vähintään joka kuudes vuosi, kunnes laitoksen purkaminen on aloitettu. Säteilyturvakeskus voi erityisistä syistä vaatia myös muutoin käytöstäpoistosuunnitelman päivittämistä.  

Säteilyturvakeskus voi antaa tarkempia teknisluonteisia määräyksiä käytöstäpoistosuunnitelmaan sisällytettävistä seikoista ja 1 momentissa tarkoitetuista erityisistä syistä käytöstäpoistosuunnitelman päivittämiseksi. 

Kun Säteilyturvakeskus on tehnyt 1 momentissa tarkoitettua hyväksymistä koskevan päätöksen, päätöksessä tarkoitetut jätteet ovat jätelaissa tarkoitettuja jätteitä ja niihin sovelletaan tämän lain sijasta jätelakia.  

Valtioneuvoston asetuksella voidaan antaa tarkempia säännöksiä 1 momentin 2 ja 3 kohdassa tarkoitetusta tilanteesta, jossa vapauttamisrajan ylittymisestä huolimatta ei aiheudu terveyshaittaa. 

Säteilyturvakeskus voi antaa tarkempia teknisluonteisia määräyksiä 1 momentissa tarkoitettujen asioiden osoittamisesta. 

Säteilyturvakeskus voi hyväksyä, että aktivoitunut tai radioaktiivisella aineella kontaminoitunut ydinlaitoksen rakennus tai sen osa taikka laitosalueen osa vapautetaan tämän lain mukaisesta viranomaisvalvonnasta. Hyväksymisen edellytyksenä on, että rakennuksessa tai sen osassa taikka laitosalueen osalla olevan radioaktiivisen aineen määrä täyttää 208 §:n 1 momentin 2 kohdassa säädetyn edellytyksen ja tämä osoitetaan luotettavasti noudattamalla Säteilyturvakeskuksen hyväksymää suunnitelmaa.  

Edellä 1 momentissa tarkoitettu valvonnasta vapauttaminen ratkaistaan 337 §:ssä tarkoitetun käytöstäpoistetuksi hyväksymisen yhteydessä. Säteilyturvakeskus voi myös ratkaista asian ydinlaitoksen rakennuksen tai laitosalueen osan osalta hyväksytyn suunnitelman mukaisen toiminnan tarkastuksen perusteella. 

Säteilyturvakeskus voi antaa tarkempia teknisluonteisia määräyksiä 1 momentissa tarkoitetusta suunnitelmasta. 

Kun työ- ja elinkeinoministeriö on hyväksynyt ydinjätteelle uuden käyttötarkoituksen, se ei enää ole tässä laissa tarkoitettua ydinjätettä. Uuden käyttötarkoituksen mukaisessa toiminnassa syntyvään ydinjätteeseen sovelletaan tätä lakia. Jos uuden käyttötarkoituksen mukaisessa toiminnassa syntyy muuta radioaktiivisia aineita sisältävää jätettä, sellaiseen jätteeseen sovelletaan säteilylakia. 

Sen lisäksi, mitä 211 §:ssä säädetään, ydinjätteet saa luovuttaa toiselle luvanhaltijalle ilman huolehtimisvelvollisuuden siirtämistä. Ydinjätteitä saa kuitenkin luovuttaa vain sellaiselle luvanhaltijalle, joka on antanut suostumuksensa niiden vastaanottamiseen ja jolla on tässä laissa tarkoitettu lupa luovutettavan ydinjätteen hallussapitoon, käsittelyyn ja varastointiin tai loppusijoittamiseen. 

Luvanhaltijan, joka luovuttaa ydinjätteitä 1 momentin mukaisesti toiselle luvanhaltijalle, on ilmoitettava tästä Säteilyturvakeskukselle etukäteen. Ilmoituksessa on oltava selvitys siitä, että 1 momentissa säädetyt edellytykset täyttyvät. 

Pakkauksen, jota käytetään käytetyn ydinpolttoaineen siirtämisessä liikkumis- ja oleskelurajoitusalueella, on oltava Säteilyturvakeskuksen hyväksymä. Hyväksymisen edellytyksenä on, että pakkaus soveltuu käytetyn ydinpolttoaineen turvalliseen siirtämiseen.  

Jos Säteilyturvakeskus on hyväksynyt pakkauksen rakennetyypin vaarallisten aineiden kuljetuksesta annetun lain nojalla ja kyseinen pakkaus soveltuu käytetyn ydinpolttoaineen turvalliseen siirtämiseen, ei 1 momentissa tarkoitettua hyväksymistä edellytetä. 

Siirrettäessä liikkumis- ja oleskelurajoitusalueella käytettyä ydinpolttoainetta on käytettävä 1 tai 2 momentissa tarkoitettua pakkausta, turvallisuuden kannalta soveltuvia kulkuneuvoja, välineitä ja reittejä ja siirrettäessä muita ydinjätteitä turvallisuuden kannalta soveltuvia pakkauksia, kulkuneuvoja ja välineitä. 

Säteilyturvakeskus voi antaa tarkempia teknisluonteisia määräyksiä ydinjätteiden siirtämiseen käytettävistä pakkauksista, kulkuneuvoista, välineistä ja reiteistä. 

Luvanhaltija saa luovuttaa vähäisiä määriä ydinjätteitä tutkittavaksi tutkimuslaitokseen Suomessa. Luovutettavien ydinjätteiden määrän on vastattava käytettävässä tutkimusmenetelmässä tarvittavaa määrää. Luvanhaltija saa myös luovuttaa ydinlaitoksen aktivoituneen tai radioaktiivisella aineella kontaminoituneen rakenteen tai laitteen huoltoa, puhdistamista tai korjaamista varten toiminnanharjoittajalle Suomessa. Tutkimuslaitokseen, toiminnanharjoittajaan ja ydinjätteeseen sovelletaan tällöin, mitä säteilylaissa säädetään toiminnanharjoittajasta sekä radioaktiivisen jätteen hallussapidosta, säilyttämisestä ja varastoinnista.  

Tutkimusnäyte ja tutkimuksen seurauksena syntynyt ydinjäte on palautettava luvanhaltijalle. Sama koskee huollettua, puhdistettua tai korjattua rakennetta tai laitetta sekä näiden toimenpiteiden seurauksena syntynyttä ydinjätettä.  

Edellä 2 momentissa säädetystä poiketen Säteilyturvakeskus voi kuitenkin hyväksyä, että tutkimuslaitos huolehtii sellaisten tutkittujen ydinjätteiden jätehuollosta, joiden palauttaminen luvanhaltijalle ei ole tarkoituksenmukaista. Tutkimuslaitokseen ja ydinjätteisiin sovelletaan tällöin, mitä säteilylaissa säädetään toiminnanharjoittajasta ja radioaktiivisen jätteen vaarattomaksi tekemisestä. Hyväksymisen edellytyksenä on, että tutkimuslaitos on sitoutunut huolehtimaan jätehuollosta ja täyttää säteilylaissa säädetyt edellytykset. Huolehtimisvelvollisuuden katsotaan päättyneen kyseisten ydinjätteiden osalta, kun Säteilyturvakeskus on tehnyt mainitun päätöksen tutkittujen ydinjätteiden jätehuollosta ja päätös on lainvoimainen. 

Luvanhaltija saa sen mukaan kuin ydinlaitosluvassa tarvittaessa tarkennetaan pitää hallussa, käsitellä, varastoida tai loppusijoittaa myös säteilylain soveltamisalaan kuuluvia radioaktiivisia jätteitä. Tällöin näiden jätteiden jätehuollon toimenpiteisiin sovelletaan, mitä tässä laissa säädetään ydinjätteiden jätehuollon toimenpiteistä. 

Luvanhaltijalla on 1 momentissa tarkoitetuista radioaktiivista jätteistä huolehtimisvelvollisuus sen mukaan kuin tässä laissa säädetään ydinjätteitä koskevasta huolehtimisvelvollisuudesta, kun radioaktiiviset jätteet on loppusijoitettu. Tällöin näihin jätteisiin sovelletaan muutoinkin säteilylain sijasta, mitä tässä laissa säädetään ydinjätteistä ja loppusijoituksesta. Työ- ja elinkeinoministeriö voi hyväksyä, että huolehtimisvelvollisuus siirretään jo aiemmin luvanhaltijalle. Hyväksymisen edellytyksenä on, että radioaktiiviset jätteet luovuttanut antaa suostumuksensa huolehtimisvelvollisuuden siirtämiseen ja jätteitä koskeva kustannuksiin varautuminen on asianmukaisesti ratkaistu. 

Suomessa syntyneet ydinjätteet on loppusijoitettava Suomeen.  

Ydinjätteet on loppusijoitettava siten, että säteilyaltistuksen vaikutukset ihmisiin ja ympäristöön pysyvät käytettävissä olevan tiedon perusteella hyväksyttävinä ja että pitkäaikaisturvallisuuden varmistaminen ei edellytä loppusijoituspaikan valvontaa pitkällä aikavälillä. Maaperäloppusijoituslaitoksen pitkäaikaisturvallisuuden edellytyksenä on, että valvonta tai muut toimenpiteet eivät enää ole tarpeen, kun on kulunut 200 vuotta loppusijoituslaitoksen pysyvästä sulkemisesta. 

Valtioneuvoston asetuksella voidaan antaa tarkempia säännöksiä säteilyaltistuksen annosrajoituksista loppusijoituslaitoksen pysyvän sulkemisen jälkeen. 

Suomessa syntyneet ydinjätteet on käsiteltävä ja varastoitava Suomessa.  

Ydinjätteitä ja niihin rinnastettavia radioaktiivisia jätteitä, jotka ovat syntyneet muualla kuin Suomessa, ei saa loppusijoittaa Suomessa. 

Lisäksi työ- ja elinkeinoministeriö voi hyväksyä ulkomailla syntyneen ydinjätteen loppusijoituksen Suomessa, jos kyseessä on Suomessa tapahtuneessa ydinenergian käytössä aktivoituneen tai radioaktiivisella aineella kontaminoituneen rakenteen tai laitteen ulkomailla tapahtuvan huollon, käsittelyn, lyhytaikaisen varastoinnin tai käytöstäpoiston yhteydessä muodostunut ydinjäte ja palautettavan ydinjätteen aktiivisuus ei olennaisesti eroa Suomesta viedyn rakenteen tai laitteen alkuperäisestä aktiivisuudesta.  

Ydinjätteitä ja niihin rinnastettavia radioaktiivisia jätteitä, joka ovat syntyneet muualla kuin Suomessa, ei saa käsitellä eikä varastoida Suomessa. 

Ydinjätteiden käsittely- ja varastointilupaa koskevaan hakemukseen ja sen käsittelyyn sovelletaan, mitä 316 §:n 2—4 momentissa säädetään ydinlaitoslupaa koskevasta hakemuksesta, 317 §:n 1 momentissa ja 4 momentin nojalla ja 318 §:ssä säädetään ydinlaitoksen lupa-asian käsittelystä sekä 319 §:ssä säädetään ydinlaitoslupaa koskevan hakemuksen tiedoksiannosta ja hakemuksesta tiedottamisesta. Työ- ja elinkeinoministeriö on asiassa lupaviranomainen. 

Ydinjätteiden käsittely- ja varastointilupa on voimassa määräajan. Lupapäätöksessä on asetettava määräaika, jolloin ydinjätteet tai niihin rinnastettavat radioaktiiviset jätteet on viimeistään vietävä pois tai siirrettävä Suomesta. Lupapäätöksessä on annettava määräykset, jotka ovat tarpeen ydinaseiden leviämisen estämiseksi ja ydinjätehuollon velvollisuuksien noudattamiseksi sekä luvan myöntämisen edellytysten varmistamiseksi. Lisäksi lupapäätökseen sovelletaan, mitä 309 §:ssä säädetään ydinlaitoslupaa koskevan päätöksen sisällöstä ja 320 §:n 1 ja 3 momentissa lupapäätöksen antamisesta ja siitä tiedottamisesta. Ydinjätteiden käsittely- ja varastointiluvan peruuttamiseen sovelletaan, mitä 323 §:ssä säädetään ydinlaitoslupaa koskevan päätöksen peruuttamisesta. 

Valtioneuvoston asetuksella voidaan antaa tarkempia säännöksiä tahoista, joilta on pyydettävä lausunto ydinjätteiden käsittely- ja varastointilupaa koskevasta hakemuksesta, sekä lupapäätöksen sisällöstä. 

Edellä 220 §:n 2 momentin 7 kohdassa tarkoitetuksi muualla syntyneiden ydinjätteiden käsittelyä ja varastointia varten vaadituksi vakuudeksi hyväksytään takaus, vakuutus tai pantattu talletus. Vakuuden antajan on oltava luotto-, vakuutus- tai muu ammattimainen rahoituslaitos, jolla on kotipaikka Euroopan talousalueeseen kuuluvassa valtiossa. Vakuus on asetettava työ- ja elinkeinoministeriön eduksi ennen kyseisten jätteiden tuontia tai siirtoa Suomeen. Vakuuden on oltava voimassa kolme kuukautta senkin jälkeen, kun kyseiset jätteet on viety tai siirretty pois Suomesta. Ministeriön on hakemuksesta vapautettava vakuus, kun kyseiset jätteet on viety tai siirretty Suomesta ja tästä on kulunut kolme kuukautta. 

Työ- ja elinkeinoministeriöllä on oikeus ryhtyä vakuuden realisointiin, jos ydinjätteitä tai niihin rinnastettavia radioaktiivisia jätteitä ei ole asetetussa määräajassa viety pois tai siirretty Suomesta. Ennen vakuuden realisointia työ- ja elinkeinoministeriön on määrättävä 369 §:n mukaisesti toiminnanharjoittaja täyttämään velvollisuutensa. Vakuus voidaan käyttää teettämistoimien kustannusten kattamiseen. 

Ydinjätteiden ja niihin rinnastettavien radioaktiivisten jätteiden tuonti, vienti, siirto ja kauttakulku Suomen alueen kautta on oltava Säteilyturvakeskuksen hyväksymä ennen kuin se toteutetaan. Hyväksymisen edellytyksenä on, että toimenpiteen toteuttamisessa noudatetaan jätesiirtodirektiivissä säädettyjä menettelyjä sekä toimintaan on saatu tässä laissa edellytetyt luvat ja hyväksymiset tai niistä on tehty ilmoitus tämän lain mukaisesti.  

Jos kyse on sellaisen ydinjätteen viennistä tai siirrosta Suomesta, joka on samanaikaisesti ydinmateriaalia, hyväksymisen edellytyksenä on lisäksi, että noudatetaan, mitä vientivalvontalain 10 §:ssä säädetään lupaharkinnasta. 

Sen lisäksi, mitä jätesiirtodirektiivin 17 artiklassa säädetään, Säteilyturvakeskus julkaisee mainitussa artiklassa tarkoitetun vakioasiakirjan toisinnon määräyskokoelmassaan. 

Luvanhaltija on velvollinen tulli-ilmoituksessa tai siihen liittyvässä selvityksessä ilmoittamaan, kun ydinjätteitä tuodaan tai viedään. Tulli-ilmoitukseen on merkittävä tuontiin tai vientiin oikeuttavan hyväksymispäätöksen numero.  

Valtioneuvoston asetuksella voidaan antaa tarkempia säännöksiä tulli-ilmoitukseen sisällytettävistä tiedoista. 

Ydinjätteiden palauttaminen loppusijoituslaitoksesta on oltava mahdollista ennen loppusijoituslaitoksen pysyvää sulkemista, jos se on turvallisuuden kannalta välttämätöntä. Tämä ei kuitenkaan saa vaarantaa laitoksen käyttöturvallisuutta tai pitkäaikaisturvallisuutta eikä muiden loppusijoitettujen ydinjätteiden pitkäaikaisturvallisuutta.  

Säteilyturvakeskus voi antaa tarkempia teknisluonteisia määräyksiä ydinjätteiden palauttamisen turvallisuudesta. 

Luvanhaltijan on varauduttava ydinjätehuollon kustannuksiin. Luvanhaltija täyttää varautumisvelvollisuutensa maksamalla jäljempänä säädetyt maksut Valtion ydinjätehuoltorahaston ylläpitämään varautumisrahastoon ja luovuttamalla maksuvelvollisuutensa laiminlyönnin varalta valtiolle jäljempänä säädetyt vakuudet. 

Valtioneuvoston asetuksella voidaan antaa tarkempia säännöksiä ydinjätehuollon kustannuksista, joiden katsotaan kuuluvan varautumisvelvollisuuteen, ja kustannusten määrittämisessä käytettävistä menettelyistä. 

Luvanhaltijan toiminnan yhteydessä tai seurauksena syntyvien ydinjätteiden ydinjätehuollosta tulevaisuudessa aiheutuvien menojen arvioidun määrän (vastuumäärä) on perustuttava hyväksytyn ydinjätehuoltosuunnitelman mukaisten toimenpiteiden kustannusarvioon. 

Luvanhaltijan on arvioinnissa käytettävä luotettaviksi katsottavia hinta- ja kustannustietoja, ja niihin liittyvä epävarmuus on kohtuullisessa määrin otettava huomioon vastuumäärää nostavana. Arviot vastuumääristä on toimitettava sekä sen kalenterivuoden hinta- ja kustannustasossa, jolloin laskelma tehdään, että sen kalenterivuoden hinta- ja kustannustasossa, jota laskelma koskee. Kun luvanhaltija toimittaa ministeriölle ensimmäisen kerran 1 momentissa tarkoitetut arviot, ministeriö hyväksyy arvioinnin perusteet varmistettuaan kustannus- ja hintatietojen ja laskelman oikeellisuuden ja luotettavuuden sekä johdonmukaisuuden suhteessa hyväksyttyyn ydinjätehuoltosuunnitelmaan. 

Jos luvanhaltija laiminlyö 1—3 momentissa säädetyn velvollisuuden työ- ja elinkeinoministeriön kehotuksesta huolimatta, ministeriön on hankittava arvio vastuumääristä ydinjätehuoltoon perehtyneeltä riippumattomalta asiantuntijalta tai yhteisöltä. 

Valtioneuvoston asetuksella voidaan antaa tarkempia säännöksiä ydinjätehuollon kustannusten huomioon ottamisesta vastuumäärää arvioitaessa, arvioinnin oikeellisuuden ja luotettavuuden varmistamisesta sekä arvioiden ja selvitysten toimittamisessa noudatettavasta menettelystä. 

Luvanhaltijan varojen määrän varautumisrahastossa (rahasto-osuus) on kunakin kalenterivuonna saavutettava tavoite (rahastotavoite), joka on yhtä suuri kuin edellisen kalenterivuoden vastuumäärä. 

Kun on kyse uudesta ydinvoimalaitoksesta, luvanhaltijan rahastotavoite jaksotetaan ydinjätehuollon kustannusvaikutusten tasaamiseksi kuitenkin siten, että rahastotavoite on ydinvoimalaitoksen eri toimintavuosina määräsuuruinen osa siitä vastuumäärästä, joka laitoksesta luvanhaltijalle aiheutuu. Rahastotavoitteen suhdetta tähän vastuumäärään lisätään tällöin vähitellen niin, että rahastotavoite saavuttaa vastuumäärän riittävän ajoissa ennen ydinvoimalaitoksen toiminnan arvioitua päättymistä. Jaksottamisaika saa olla enintään 40 vuotta. Jaksottamisajan pituudesta päätetään luvanhaltijan hakemuksesta, kun vastuumäärän arvioinnin perusteet hyväksytään 228 §:n 3 momentissa säädetyn mukaisesti.  

Kun kyse on loppusijoituslaitoksesta, luvanhaltijan rahastotavoitteeseen on sisällytettävä loppusijoituslaitoksen pysyvän sulkemisen jälkeiset tarvittavat kohtuulliset valtion valvonta- ja muut toimenpidekustannukset jaksotettuna tasasuuruisina erinä viimeistään loppusijoituslaitoksen arvioidun käyttöajan kymmenen viimeisen vuoden aikana. 

Valtioneuvoston asetuksella voidaan antaa tarkempia säännöksiä menettelystä, jota noudattaen rahastotavoite lasketaan 2 ja 3 momentissa tarkoitetuissa tapauksissa. 

Työ- ja elinkeinoministeriö vahvistaa kolmen vuoden välein kolmannen kalenterivuoden lopussa kunkin luvanhaltijan kuluvan ja kahta sitä edeltävän kalenterivuoden vastuumäärät sekä seuraaville kolmelle kalenterivuodelle rahastotavoitteet ja alustavasti vastuumäärät. Luvanhaltijoita koskevat päätökset tehdään samalle kolmen vuoden ajanjaksolle.  

Työ- ja elinkeinoministeriö voi 1 momentissa säädetystä poiketen vahvistaa vuosittain kalenterivuoden lopussa luvanhaltijan rahastotavoitteen seuraavalle kalenterivuodelle, kuluvan kalenterivuoden vastuumäärän ja alustavasti vastuumäärät sitä seuraaville kahdelle kalenterivuodelle, jos kyse on sellaisen uuden luvanhaltijan toiminnan alkuvaiheesta, jolle ei ole aiemmin tehty 1 momentissa tarkoitettua vahvistamista koskevaa päätöstä, tai sellaisen luvanhaltijan toiminnan loppuvaiheesta, jonka ydinlaitosten käytöstäpoisto ja loppusijoituslaitoksen sulkeminen on aloitettu.  

Rahastotavoite vahvistetaan sen kalenterivuoden hinta- ja kustannustasossa, jonka vastuumäärän perusteella rahastotavoite määräytyy. Vastuumäärät ja alustavat vastuumäärät vahvistetaan sen kalenterivuoden hinta- ja kustannustasossa, jota päätös koskee. 

Jos 230 §:n 1 momentin nojalla tehtävässä työ- ja elinkeinoministeriön päätöksessä vahvistetaan luvanhaltijan kuluvan kalenterivuoden vastuumääräksi vähintään 20 ja enintään 25 prosenttia tai, jos se johtaa luvanhaltijan kannalta edullisempaan lopputulokseen, vähintään 20 ja enintään 100 miljoonaa euroa suuremmaksi kuin aiemmin alustavasti vahvistettu saman kalenterivuoden alustava vastuumäärä ja muutos ei johdu siitä, että ydinjätehuollon toimenpiteitä on toteutettu oleellisesti vähemmän kuin vastuumäärän arvion perustana olevassa laskelmassa on oletettu, työ- ja elinkeinoministeriö voi hyväksyä, että osa vastuumäärän muutoksesta voidaan jättää huomioon ottamatta vahvistettaessa rahastotavoitetta kyseistä kalenterivuotta seuraaville kahdelle kalenterivuodelle. Toiselle kalenterivuodelle vahvistettava rahastotavoite ei kuitenkaan saa olla pienempi kuin ensimmäiselle kalenterivuodelle vahvistettava rahastotavoite. 

Jos ydinjätehuollon kustannukset nousevat aiemmin arvioiduista poikkeuksellisen tapahtuman seurauksena tai muusta erityisestä syystä ja vastuumäärän muutos on suurempi kuin 1 momentissa säädetty, työ- ja elinkeinoministeriö voi hyväksyä, että näin muodostuneisiin uusiin kustannuksiin perustuva rahastotavoitteen muutos jaksotetaan enintään viiden vuoden aikana tasasuuruisiksi eriksi.  

Valtioneuvoston asetuksella voidaan antaa tarkempia säännöksiä menettelystä, jota noudattaen rahastotavoite vahvistetaan 1 momentissa tarkoitetuissa tapauksissa. 

Luvanhaltijan on haettava vastuumäärän ja rahastotavoitteen tarkistamista ja toimitettava työ- ja elinkeinoministeriölle 228 §:n 1 momentissa tarkoitetut arviot ja selvitykset, jos tämän pykälän 1 momentin 1 kohdassa tarkoitettu muutos tai 2 kohdassa tarkoitettu viivästyminen on kokonaisuutena arvioiden olennainen. Luvanhaltijan vastuumäärän arviointiin sovelletaan 228 §:ää. 

Valtioneuvoston asetuksella voidaan antaa tarkempia säännöksiä vastuumäärän ja rahastotavoitteen tarkistamisessa noudatettavasta menettelystä. 

Valtion ydinjätehuoltorahasto vahvistaa vuosittain ydinjätehuoltomaksun, jonka luvanhaltija on velvollinen suorittamaan varautumisrahastoon rahasto-osuuden nostamiseksi rahastotavoitteen suuruiseksi.  

Ydinjätehuoltomaksu on suoritettava siten, että maaliskuun viimeisen päivän rahasto-osuus on yhtä suuri kuin saman kalenterivuoden rahastotavoite. Rahaston on viipymättä ilmoitettava työ- ja elinkeinoministeriölle, jos luvanhaltija laiminlyö maksuvelvollisuutensa. 

Luvanhaltijan on luovutettava valtiolle vakuuksia siten, että niiden yhteismäärä vastaa kuluvan vuoden kesäkuun lopussa määrää, joka saadaan korottamalla edelliselle kalenterivuodelle vahvistettua vastuumäärää kymmenellä prosentilla ja vähentämällä siitä kuluvalle kalenterivuodelle vahvistettu rahastotavoite. Laskelmassa vastuumäärä korjataan ensin edellisen kalenterivuoden kustannustasoon. Ensimmäisen kerran luvanhaltijan on kuitenkin luovutettava mainittu määrä vakuuksia kuukauden kuluessa siitä, kun ydinlaitoksen käyttölupa on tullut lainvoimaiseksi tai pantu täytäntöön lainvoimaa vailla olevana. 

Luvanhaltijan on tehtävä työ- ja elinkeinoministeriölle ehdotus 1 momentissa tarkoitetun velvollisuuden noudattamiseksi riittävän ajoissa ennen kuin vakuuksien on oltava valtiolle luovutettu. Ministeriö voi hyväksyä ehdotuksen, jos vakuuksien yhteismäärä on 1 momentissa säädetyn mukainen ja vakuudet on hyväksytty 2 momentissa tarkoitetussa päätöksessä.  

Valtioneuvoston asetuksella voidaan antaa tarkempia säännöksiä vakuuksien hyväksyttävyyden arvioinnin perusteista ja hyväksymisessä sovellettavasta menettelystä. 

Jos luvanhaltija ei luovuta valtiolle vakuuksia 234 §:n mukaisesti, työ- ja elinkeinoministeriön on määrättävä luvanhaltija suorittamaan varautumisrahastoon puuttuvaa määrää vastaava ylimääräinen ydinjätehuoltomaksu viimeistään kuukauden kuluessa siitä, kun vakuuksien on oltava luovutettu 234 §:n 1 momentin mukaisesti. Valtion ydinjätehuoltorahaston on viipymättä ilmoitettava työ- ja elinkeinoministeriölle, jos luvanhaltija laiminlyö maksuvelvollisuutensa. 

Jos luvanhaltijan valtiolle luovuttamia vakuuksia on enemmän kuin 234 §:n 1 momentin mukaan vaaditaan, työ- ja elinkeinoministeriön on palautettava ylimenevää osaa vastaavat vakuudet kuluvan kalenterivuoden kesäkuun loppuun mennessä, jos luvanhaltija on täyttänyt ydinjätehuoltomaksua koskevan velvollisuutensa ja valtiolla ei ole saatavia 23 luvun mukaan.  

Valtioneuvoston asetuksella voidaan antaa tarkempia säännöksiä vakuuksien palauttamisessa noudatettavasta menettelystä. 

Valtioneuvoston asetuksella voidaan antaa tarkempia säännöksiä vakuuksien rahaksi muuttamisessa noudatettavasta menettelystä. 

Kun valtioneuvosto on tehnyt 374 §:ssä tarkoitetun päätöksen ydinjätteiden luovuttamisesta valtiolle, työ- ja elinkeinoministeriö vahvistaa luovutettavaksi määrättyjen ydinjätteiden ydinjätehuollon menoja vastaavan vastuumäärän. Samalla ministeriö vahvistaa niiden luvanhaltijan tuottamien ydinjätteiden ydinjätehuollon menoja vastaavan vastuumäärän, joita luovuttamisesta tehty päätös ei koske. Tämän jälkeen ministeriö vahvistaa vuosittain kunkin kalenterivuoden lopussa luvanhaltijan kuluvan kalenterivuoden vastuumäärän ja alustavasti vastuumäärät sitä seuraaville kahdelle kalenterivuodelle. 

Valtiolle luovutettujen ydinjätteiden vastuumäärään ja sen arviointiin sovelletaan 227 ja 228 §:ää. Työ- ja elinkeinoministeriön on tarvittaessa selvitettävä erikseen edellisen kolmen kalenterivuoden aikana tehdyt ydinjätehuollon toimenpiteet ja näiden toimenpiteiden vaikutus kuluvan kalenterivuoden vastuumäärään. 

Kun valtiolle luovutettuja ydinjätteitä koskeva vastuumäärä on ensimmäisen kerran vahvistettu 238 §:n mukaisesti, Valtion ydinjätehuoltorahaston on erotettava luvanhaltijan rahasto-osuudesta osuus, joka vastaa luovutettuja ydinjätteitä vastaavan vastuumäärän suhteellista osuutta 238 §:n 1 momentissa tarkoitettujen vastuumäärien yhteenlasketusta määrästä. Luvanhaltijan rahasto-osuudesta erotettu osuus on varautumisrahastossa varattuna käytettäväksi luvanhaltijan valtiolle luovutettavaksi määrättyjen ydinjätteiden ydinjätehuollon kustannuksiin, joista luvanhaltija on edelleen vastuussa (luvanhaltijan kateosuus).  

Jos luvanhaltijan kateosuuteen siirretty määrä on pienempi kuin luovutettuja ydinjätteitä vastaava vastuumäärä, luvanhaltijan on suoritettava jäljelle jäävä valtion saatava varautumisrahastolle luvanhaltijan kateosuuteen lisättäväksi kolmen kuukauden kuluessa siitä, kun vastuumäärä on 238 §:n mukaisesti vahvistettu. Siltä osin kuin luvanhaltija laiminlyö tämän velvollisuuden, työ- ja elinkeinoministeriöllä on oikeus muuttaa luvanhaltijan valtiolle luovuttamia vakuuksia rahaksi, jolloin näin saadut varat lisätään luvanhaltijan kateosuuteen. 

Luvanhaltijalla varautumisrahastosta oleva laina on sanottava irti erääntymään kuukauden kuluessa siltä osin kuin se vastaa valtion saatavaa. 

Luvanhaltijan kateosuuden on kunakin kalenterivuonna saavutettava tavoite (katetarve), joka saadaan korottamalla 25 prosentilla valtiolle luovutettavaksi määrättyjen ydinjätteiden ydinjätehuollon kustannuksia vastaavaa edellisen kalenterivuoden vastuumäärää. 

Työ- ja elinkeinoministeriö vahvistaa katetarpeen seuraavalle kalenterivuodelle ensimmäisen kerran samalla kun se vahvistaa valtiolle luovutettavaksi määrättyjen ydinjätteiden ydinjätehuollon menoja vastaavan vastuumäärän. Tämän jälkeen ministeriö vahvistaa kunkin kalenterivuoden lopussa seuraavan kalenterivuoden katetarpeen. Jos luvanhaltijan rahastotavoite on jaksotettu 229 §:n 2 tai 3 momentin mukaisesti, työ- ja elinkeinoministeriö voi määrätä, että jaksottaminen lopetetaan. 

Työ- ja elinkeinoministeriön vahvistettua katetarpeen valtiolle syntyy luvanhaltijalta määrältään katetarvetta vastaava, vaadittaessa maksettava saatava. 

Valtion ydinjätehuoltorahasto vahvistaa vuosittain katemaksun, jonka luvanhaltija on velvollinen suorittamaan varautumisrahastoon kateosuuden nostamiseksi vahvistetun katetarpeen suuruiseksi. 

Katemaksu on suoritettava siten, että maaliskuun viimeisen päivän luvanhaltijan kateosuus on yhtä suuri kuin saman kalenterivuoden katetarve. Rahaston on viipymättä ilmoitettava työ- ja elinkeinoministeriölle, jos luvanhaltija laiminlyö maksuvelvollisuutensa. 

Luvanhaltijan on luovutettava valtiolle vakuuksia siten, että niiden yhteismäärä vastaa kuluvan vuoden kesäkuun lopussa määrää, joka saadaan korottamalla edelliselle kalenterivuodelle vahvistettua valtiolle luovutettujen ydinjätteiden vastuumäärää 25 prosentilla ja vähentämällä siitä kuluvalle vuodelle vahvistettu luvanhaltijan katetarve.  

Vakuudeksi hyväksymiseen sovelletaan lisäksi 234 §:ää. 

Jos luvanhaltija ei luovuta valtiolle vakuuksia 243 §:n mukaisesti, on luvanhaltijan suoritettava varautumisrahastolle puuttuvaa määrää vastaava ylimääräinen katemaksu viimeistään kuukauden kuluessa 243 §:ssä säädetyn määräajan päättymisestä. Työ- ja elinkeinoministeriö määrää ylimääräisen katemaksun suuruuden.  

Valtion ydinjätehuoltorahaston on viipymättä ilmoitettava työ- ja elinkeinoministeriölle, jos luvanhaltija laiminlyö ylimääräistä katemaksua koskevan maksuvelvollisuutensa. 

Jos luvanhaltijan valtiolle luovuttamia vakuuksia on enemmän kuin 243 §:n mukaan vaaditaan, työ- ja elinkeinoministeriön on palautettava ylimenevää osaa vastaavat vakuudet luvanhaltijalle kuluvan kalenterivuoden kesäkuun loppuun mennessä, jos luvanhaltija on täyttänyt katemaksua koskevan velvollisuutensa. 

Työ- ja elinkeinoministeriöllä on oikeus ryhtyä valtiolle luovutetun vakuuden rahaksi muuttamiseen, jos luvanhaltija on laiminlyönyt katemaksun suorittamisen 242 §:n mukaisesti tai ylimääräisen katemaksun suorittamisen 244 §:n mukaisesti. 

Kun Säteilyturvakeskus on hyväksynyt loppusijoituslaitoksen pysyvästi suljetuksi, sulkemisen jälkeen tarvittavien valtion valvonta- ja muiden toimenpiteiden kustannusten kattamiseksi Valtion ydinjätehuoltorahaston on erotettava luvanhaltijan rahasto-osuudesta mainittuihin kustannuksiin varattu osuus valtion kateosuuteen. 

Kun luvanhaltijan rahasto-osuudesta on 239 §:n 1 momentin mukaisesti siirretty osuus luvanhaltijan kateosuuteen tai 246 §:n mukaisesti valtion kateosuuteen, Valtion ydinjätehuoltorahaston on vähennettävä luvanhaltijan rahasto-osuudesta kateosuuteen siirretty määrä. 

Valtio saa käyttää luvanhaltijan kateosuudessa olevia varoja luvanhaltijalta valtiolle siirrettyjen ydinjätteiden ydinjätehuollon kustannuksiin sekä valtion kateosuudessa olevia varoja loppusijoituslaitoksen pysyvän sulkemisen jälkeisiin valtion valvonta- ja muiden toimenpiteiden kustannuksiin. 

Kun valtiolle luovutettuja ydinjätteitä koskevien ydinjätehuollon kustannukset on suoritettu luvanhaltijan kateosuudesta, Valtion ydinjätehuoltorahaston on palautettava mahdollinen ylijäämä luvanhaltijalle. 

Luvanhaltijalla, jolle työ- ja elinkeinoministeriö on vahvistanut rahastotavoitteet seuraavalle kolmelle kalenterivuodelle, on oikeus saada Valtion ydinjätehuoltorahastosta lainaa kolmeksi vuodeksi kerrallaan. Tätä oikeutta ei kuitenkaan ole siltä osin kuin erääntyneen lainan tai sen koron maksu on laiminlyöty. Luvanhaltijan tulee ilmoittaa lainausoikeuden käyttämisestä viimeistään rahaston ilmoittamana määräpäivänä. 

Luvanhaltijalla saa olla rahastolta lainassa enintään 60 prosenttia siitä määrästä, joka saadaan vähentämällä luvanhaltijalle vahvistetusta rahastotavoitteesta luvanhaltijan osuus rahaston hallinnosta ja pääoman hoidosta laina-aikana arvion mukaan aiheutuvat kustannukset. Jos seuraavalle kolmelle kalenterivuodelle vahvistetut rahastotavoitteet poikkeavat määrältään toisistaan, käytetään määrältään pienintä rahastotavoitetta.  

Luvanhaltijan osakkeenomistajilla on oikeus käyttää luvanhaltijan oikeutta saada lainaa rahastolta siltä osin kuin luvanhaltija ei itse sitä tee. Rahastosta osakkeenomistajille kulloinkin lainattavissa oleva määrä on lainattava niille osakkeenomistajille, jotka sitä vaativat, tarpeen vaatiessa näiden osakeomistuksien suhteessa rahaston tarkemmin määräämällä tavalla. 

Edellä 250 §:ssä tarkoitetun lainan korko on sidottava markkinoilla yleisesti noteerattavaan viitekorkoon, johon on varautumisrahaston pääoman arvon säilymiseksi ja tuoton turvaamiseksi lisättävä erityinen korkomarginaali. Lisäksi laina saadaan myöntää ainoastaan turvaavia vakuuksia vastaan. Lainansaaja on velvollinen pitämään vakuutena olevan irtaimen tai kiinteän omaisuuden riittävästi vakuutettuna.  

Valtion ydinjätehuoltorahaston on valvottava vuosittain ja tarvittaessa useammin, että turvaavien vakuuksien vakuusarvoa on edelleen pidettävä riittävänä. Jos vakuutta ei enää voida pitää riittävänä, rahastolla on oikeus vaatia lisävakuus tai uusi vakuus ja asettaa määräaika, jonka kuluessa sellainen vakuus on annettava. Jos turvaavien vakuuksien vakuusarvo ylittää lainan turvaamiseksi tarvittavan määrän, rahaston on luvanhaltijaa kuultuaan viipymättä palautettava ylimenevää osaa vastaavat vakuudet. 

Rahastolla on oikeus ryhtyä turvaavan vakuuden rahaksi muuttamiseen lainasopimuksessa tarkemmin sovitulla tavalla, jos erääntyneen lainan tai sen koron maksaminen on kehotuksesta huolimatta laiminlyöty. 

Valtioneuvoston asetuksella voidaan antaa tarkempia säännöksiä lainan vakuuksista sekä niiden palauttamisesta ja rahaksi muuttamisesta, sovellettavasta lainan viitekorosta ja siihen lisättävästä korkomarginaalista sekä muista lainojen yleisistä ehdoista. 

Vähintään 20 prosenttia varautumisrahaston siitä varallisuudesta, joka saadaan laskemalla yhteen 250 §:n 2 momentin mukaisessa laskelmassa käytetyt rahastotavoitteet ja 230 §:n 2 momentin mukaisesti vahvistetut rahastotavoitteet sekä vähentämällä tästä summasta 250 §:n 2 momentissa tarkoitetut kustannukset, on valtion käytettävissä ja Valtion ydinjätehuoltorahasto saa sijoittaa sen Suomen valtion velkakirjoihin tai valtion talousarviossa siirtää rahastosta määräajaksi valtiovarastoon.  

Varautumisrahaston kateosuuksissa oleva varallisuus on kokonaisuudessaan sijoitettava 1 momentin mukaisesti.  

Jos varoja on siirretty valtiovarastoon, valtion talousarvioon on vuosittain otettava määräraha rahastolle sinä vuonna takaisin siirrettävien varojen palauttamiseen ja 251 §:n 1 momentissa säädettyä lainan korkoa määrältään vastaavan korvauksen maksamiseen rahastolle siltä ajalta, jona rahaston varoja on ollut siirrettynä valtiovarastoon.  

Valtioneuvoston asetuksella voidaan antaa tarkempia säännöksiä varojen siirtämisestä valtiovarastoon. 

Valtion ydinjätehuoltorahaston on sijoitettava vähintään 20 prosenttia 252 §:n 1 momentissa tarkoitetusta rahaston varallisuudesta muutoin kuin 250 tai 252 §:n mukaisesti ja tällöin huolehdittava sijoitusten turvaavuudesta, tuotosta ja rahaksi muutettavuudesta sekä niiden asianmukaisesta hajauttamisesta. Sijoitusten turvaavuuden arvioinnissa on erityisesti kiinnitettävä huomiota siihen, että rahaston maksuvalmius on rahaston toimintaan nähden riittävällä tavalla turvattu.  

Rahaston varoja ei kuitenkaan saa sijoittaa sellaisten yritysten joukkovelkakirjalainoihin, osakkeisiin, osuuksiin, velkasitoumuksiin tai vastaaviin välineisiin, joiden toimialaan kuuluu ydinenergian käyttöä. Tämä ei estä rahaston varojen sijoittamista sellaisiin sijoitusrahastolain (213/2019) 13 luvussa tarkoitettuihin sijoitusrahastoihin tai vastaaviin yhteissijoittamisen välineisiin, joissa sijoitusten osuus edellä tarkoitettujen yritysten välineisiin on vähäinen. 

Valtion ydinjätehuoltorahaston on varmistettava kolmen vuoden välein 31 päivän maaliskuuta tilanteen mukaan, että 252 §:n 1 momentin ja 253 §:n 1 momentin mukaiset sijoitustoimintaa koskevat vähimmäisosuudet täytetään. Vähimmäisosuuksia laskettaessa on kuitenkin käytettävä luvanhaltijoille kuluvalle kalenterivuodelle vahvistettuja rahastotavoitteita. Rahaston on viipymättä tehtävä tarvittavat muutokset sijoitustoiminnassa vähimmäisosuuksia koskevien vaatimuksen täyttämiseksi sekä päätettävä 250 §:ssä tarkoitetusta lainauksesta siten, että mainitun pykälän 2 momentissa säädetty enimmäisosuutta koskeva vaatimus täyttyy. 

Sijoitustoimintaan liittyvien riskien varalta Valtion ydinjätehuoltorahaston on vaadittava luvanhaltijalta suojaosuus, joka on kolme prosenttia luvanhaltijan kalenterivuoden rahastotavoitteesta. Suojaosuus katetaan ensisijaisesti 261 §:ssä tarkoitetulla ylijäämällä. Valtion ydinjätehuoltorahasto vahvistaa kalenterivuosittain luvanhaltijalta vaadittavan suojaosuuden määrän. 

Luvanhaltijan   on   luovutettava   Valtion   ydinjätehuoltorahastolle   234 §:n  2 momentin 1—4 kohdassa tarkoitettuja vakuuksia siten, että maaliskuun viimeisenä päivänä vakuuksien yhteismäärä vastaa 1 momentissa tarkoitettua suojaosuutta siltä osin kuin siirretty ylijäämä ei kata sitä taikka luvanhaltija ei ole luovuttanut varojaan suojaosuuteen. Siltä osin kuin suojaosuuteen on luovutettu varoja, niiden sijoittamiseen sovelletaan 252 ja 253 §:ää. 

Jos 2 momentissa mainittuna ajankohtana luvanhaltijan luovuttamia vakuuksia ja varoja on enemmän kuin 1 momentin mukaan edellytetään, Valtion ydinjätehuoltorahaston on viipymättä palautettava luvanhaltijalle ylimenevää osaa vastaavia vakuuksia ja varoja. Ensisijaisesti palautetaan vakuuksia. 

Valtioneuvoston asetuksella voidaan antaa tarkempia säännöksiä suojaosuuden kattamisessa noudatettavasta menettelystä. 

Jos Valtion ydinjätehuoltorahasto toteaa sijoitustoimintaan liittyviä yllättäviä ja ennakoimattomia tappioriskejä taikka sellaista markkinahintoihin liittyvää poikkeuksellista vaihtelua tai epävarmuutta, joka on lisännyt tai voi lisätä hintojen vaihtelua, rahasto voi vaatia luvanhaltijalta täydentävää suojaosuutta. Luvanhaltijan on kuukauden kuluessa vaatimuksen esittämisestä luovutettava rahastolle 234 §:n 2 momentin 1—4 kohdassa tarkoitettuja vakuuksia siten, että niiden yhteismäärä vastaa kahta prosenttia luvanhaltijan kalenterivuoden rahastotavoitteesta.  

Rahaston on viipymättä palautettava luvanhaltijalle täydentävän suojaosuuden kattamiseen luovutetut vakuudet, kun rahasto arvioi, että niihin ei enää ole tarvetta. 

Valtioneuvoston asetuksella voidaan antaa tarkempia säännöksiä täydentävän suojaosuuden kattamisessa noudatettavasta menettelystä. 

Valtion ydinjätehuoltorahaston on seurattava riittävän tehokkaasti varautumisrahaston varojen arvon kehitystä. Jos luvanhaltijan rahasto-osuus alenee jonain ajankohtana kalenterivuoden aikana enemmän kuin viisi prosenttia verrattuna kalenterivuoden rahastotavoitteeseen, rahaston on vaadittava luvanhaltijalta täydentäviä vakuuksia. Luvanhaltijan on kuukauden kuluessa vaatimuksen esittämisestä luovutettava rahastolle 234 §:n 2 momentin 1—4 kohdassa tarkoitettuja vakuuksia siten, että näiden vakuuksien yhteismäärä sekä suojaosuuden kattamiseksi luovutetut vakuudet ja siihen siirretty ylijäämä yhdessä rahasto-osuuden jäljellä olevan arvon kanssa vastaavat kalenterivuoden rahastotavoitetta. 

Luvanhaltijan rahasto-osuus saa vuosineljänneksen lopussa olla enintään kolme prosenttia alempi kuin kalenterivuoden rahastotavoite. Jos aleneminen on tätä suurempi, rahaston on vaadittava luvanhaltijalta täydentäviä vakuuksia. Luvanhaltijan on kuukauden kuluessa vaatimuksen esittämisestä luovutettava rahastolle 234 §:n 2 momentin 1—4 kohdassa tarkoitettuja vakuuksia siten, että näiden vakuuksien yhteismäärä sekä suojaosuuden kattamiseksi luovutetut vakuudet ja siihen siirretty ylijäämä yhdessä rahasto-osuuden jäljellä olevan arvon kanssa vastaavat kalenterivuoden rahastotavoitetta korotettuna suojaosuudella. 

Finanssivalvonta voi antaa tarkempia määräyksiä sijoitustoiminnan ja sijoitustoimintaan liittyvän riskienhallinnan järjestämisestä. 

Valtioneuvoston asetuksella voidaan antaa tarkempia säännöksiä varautumisrahaston varojen arvostamisesta. 

Edellä 1 momentissa tarkoitetussa laskelmassa vähennetään kunkin ajankohdan rahasto-osuudesta kyseisen luvanhaltijan rahastolta saamista lainoista edellisiltä vuosilta kertynyt mutta tuona ajankohtana vielä maksamatta oleva korko. 

Jos varautumisrahastossa on lisäksi luvanhaltijan tai valtion kateosuuksia, näistä saatujen sijoitustoiminnan tuottojen ja valtiovarastossa olleista varoista saatujen korvausten voitto tai tappio kohdistetaan 1 momentin mukaisesti kateosuuksiin siinä suhteessa kuin vastaavat kateosuudet ovat olleet kalenterivuoden aikana rahaston varoina. Varautumisrahaston voittoa tai tappiota laskettaessa otetaan kuitenkin tällöin huomioon sijoitustoiminnan tuottoina ainoastaan Suomen valtion velkakirjoista saadut korkotulot ja valtiovarastossa olleista varoista saadut korvaukset.  

Jos luvanhaltijan kalenterivuoden rahastotavoite on pienempi kuin edellisen kalenterivuoden viimeisen päivän rahasto-osuus, johon on kohdistettu luvanhaltijan osuus rahaston voitosta tai tappiosta, Valtion ydinjätehuoltorahaston on palautettava tämä ylijäämä luvanhaltijalle viimeistään saman kalenterivuoden huhtikuun ensimmäisenä arkipäivänä siltä osin kuin se ylittää luvanhaltijalta vaadittuun suojaosuuteen tarvittavan määrän. Rahasto saa käyttää luvanhaltijalta olevaa saatavaa luvanhaltijan suostumuksella samalle luvanhaltijalle palautettavan ylijäämän kuittaamiseen maksetuksi luvanhaltijalle 250 §:ssä tarkoitetun lainan ehtojen mukaisesti.  

Jos kalenterivuoden luvanhaltijan katetarve on pienempi kuin edellisen kalenterivuoden viimeisen päivän luvanhaltijan kateosuus, johon on kohdistettu luvanhaltijan osuus rahaston voitosta tai tappiosta, Valtion ydinjätehuoltorahaston on palautettava tämä ylijäämä luvanhaltijalle viimeistään saman kalenterivuoden huhtikuun ensimmäisenä arkipäivänä.  

Valtion ydinjätehuoltorahasto vahvistaa luvanhaltijan vuoden viimeisen päivän rahasto-osuuden varautumisrahastossa. Vuoden viimeisen päivän rahasto-osuus saadaan lisäämällä viimeksi vahvistettuun rahasto-osuuteen tai vähentämällä siitä luvanhaltijan osuus 260 §:n 1 ja 2 momentin mukaan lasketusta voitosta tai tappiosta sekä kalenterivuoden aikana tapahtuneet tämän pykälän 2 momentissa tarkoitetut muutokset. 

Valtion ydinjätehuoltorahasto vahvistaa luvanhaltijan vuoden viimeisen päivän kateosuuden varautumisrahastossa. Vuoden viimeisen päivän kateosuus saadaan lisäämällä viimeksi vahvistettuun kateosuuteen tai vähentämällä siitä luvanhaltijan osuus 260 §:n 3 momentin mukaan lasketusta voitosta tai tappiosta sekä kalenterivuoden aikana tapahtuneet tämän pykälän 2 momentissa tarkoitetut muutokset. 

Luvanhaltijan rahasto-osuuden lisäksi luvanhaltijan varoja varautumisrahastossa ovat suojaosuuden kattamiseksi maksetut varat. Luvanhaltijan varoja ovat myös ylimääräiseen ydinjätehuoltomaksuun ja ylimääräiseen katemaksuun perustuvat varat sekä luvanhaltijan kateosuudessa olevat varat. 

Valtion ydinjätehuoltorahasto vahvistaa valtion vuoden viimeisen päivän kateosuuden varautumisrahastossa. Vuoden viimeisen päivän kateosuus saadaan vähentämällä viimeksi vahvistetusta kateosuudesta loppusijoituslaitoksen pysyvän sulkemisen jälkeen tarvittavien valtion valvonta- ja muiden toimenpiteiden kustannusten kattamiseksi kalenterivuoden aikana käytetyt varat sekä lisäämällä siihen tai vähentämällä siitä kateosuuden osuus 260 §:n 3 momentin mukaan lasketusta voitosta tai tappiosta. 

Valtion ydinjätehuoltorahasto voi myöntää avustusta sellaista tutkimustoimintaa varten, jonka tavoitteena on edistää luvanhaltijoiden ydinlaitosten turvallista käyttöä ja ydinjätehuollon ratkaisujen kehittymistä sekä varmistaa, että viranomaisten ja luvanhaltijoiden saatavilla on näihin liittyen riittävästi ja kattavasti asiantuntemusta ja muuta osaamista. Lisäksi rahasto voi myöntää avustusta tällaista tutkimustoimintaa edistävää tutkimusinfrastruktuuria varten. 

Luvanhaltija, jolla on lupa ydinvoimalaitoksen rakentamiseen tai käyttöön, ja se, joka on hakenut lupaa tällaisen laitoksen rakentamiseen, on velvollinen suorittamaan Valtion ydinjätehuoltorahaston ylläpitämään tutkimusrahastoon tutkimus- ja tutkimusinfrastruktuurihankkeiden rahoittamiseksi vuosittain perusmaksun 480 euroa kultakin luvan mukaiselta tai lupahakemuksessa ilmoitetulta nimellislämpötehon megawatilta, kuitenkin enintään 270 000 euroa kunkin maksuvelvollisen osalta. Lisäksi luvanhaltijan on vuosittain suoritettava tehomaksu, joka on kultakin luvan mukaiselta nimellislämpötehon megawatilta 240 euroa tai, jos luvassa tarkoitettu ydinvoimalaitos perustuu muuhun kuin Suomessa yleisesti käytössä olevaan teknologiaan, 480 euroa. 

Luvanhaltija, jolla on lupa ydinpolttoaineen tuotantolaitoksen rakentamiseen tai käyttöön, on velvollinen suorittamaan tutkimusrahastoon vuosittain perusmaksun 270 000 euroa ja perusmaksun lisäosan 540 000 euroa. Se, joka on hakenut lupaa tällaisen laitoksen rakentamiseen, on velvollinen suorittamaan tutkimusrahastoon vuosittain perusmaksun 270 000 euroa. 

Luvanhaltija, jolla on lupa 1 tai 2 momentissa tarkoitetun tai muun ydinlaitoksen käyttöön, on velvollinen suorittamaan tutkimusrahastoon vuosittain vastuumäärään perustuvan maksun, joka on edeltävälle kalenterivuodelle kohdistettu vastuumäärä kerrottuna 0,07 prosentilla tai, jos luvassa tarkoitettu ydinvoimalaitos perustuu muuhun kuin Suomessa yleisesti käytössä olevaan teknologiaan, kerrottuna 0,14 prosentilla.  

Edellä 267 §:ssä tarkoitettu perusmaksu on maksettava jokaiselta kalenterivuodelta, jonka 1 päivänä tammikuuta luvanhaltijalla on voimassa oleva 267 §:n 1 tai 2 momentissa tarkoitettu lupa tai vireillä tällaista lupaa koskeva hakemus. 

Edellä 267 §:n 1 momentissa tarkoitetun tehomaksun ja 2 momentissa tarkoitetun perusmaksun lisäosan suuruus määräytyy kunkin kalenterivuoden tammikuun 1 päivänä, jos luvanhaltijalla on tällöin voimassa oleva ydinvoimalaitosta tai ydinpolttoaineen tuotantolaitosta koskeva rakentamislupa tai käyttölupa. Rakentamisluvan mukaisen hankkeen toteuttamatta jättämisestä voi ilmoittaa työ- ja elinkeinoministeriölle vuoden loppuun mennessä, jolloin maksuvelvollisuus on voimassa vielä seuraavan kalenterivuoden osalta.  

Edellä 267 §:n 3 momentissa tarkoitetun maksun suuruus määräytyy kunkin kalenterivuoden tammikuun 1 päivänä, jos luvanhaltijalle on edelliselle kalenterivuodelle kohdistettu vastuumäärä. 

Valtion ydinjätehuoltorahasto lähettää maksuvelvollisille maksuvelvollisuutta koskevan päätöksen viimeistään 30 päivää ennen eräpäivää. Maksuunpano voidaan toimittaa ilman että maksuvelvolliselle varataan tilaisuus tulla kuulluksi. Päätös voidaan antaa tiedoksi hallintolain (434/2003) 59 §:ssä tarkoitettuna tavallisena tiedoksiantona. 

Ydinvoimalaitosta koskevaan lupaan perustuva maksuvelvollisuus päättyy sen kalenterivuoden jälkeen, jolloin ydinlaitosta ei käyttöluvan mukaan enää saa käyttää energian tuotannossa tai jolloin luvanhaltija on käyttöluvan voimassaolon aikana ilmoittanut työ- ja elinkeinoministeriölle lopullisesti luopuneensa energian tuotannosta ydinvoimalaitoksessa.  

Ydinteknistä laitosta ja ydinpolttoaineen tuotantolaitosta koskevaan lupaan perustuva maksuvelvollisuus päättyy sen kalenterivuoden jälkeen, jolloin lupa laitoksen käytöstäpoistoon on myönnetty.  

Loppusijoituslaitosta koskevaan lupaan perustuva maksuvelvollisuus päättyy sen kalenterivuoden jälkeen, jolloin loppusijoituslaitos on hyväksytty pysyvästi suljetuksi. 

Edellä 267 §:ssä tarkoitetut maksut muodostavat tutkimusrahaston varallisuuden, joka on pidettävä erillään Valtion ydinjätehuoltorahaston muista varoista. 

Valtion ydinjätehuoltorahasto voi kunakin vuonna myöntää avustuksia enintään käytettävissä olevan tutkimusrahaston varallisuuden mukaan siltä osin kuin sitä ei ole sidottu jo tehdyillä avustuspäätöksillä eikä siihen sisälly rahastolle syntyneitä saatavia. 

Rahasto päättää hakemusten perusteella avustusten myöntämisestä siten, että avustettavat hankkeet ovat korkeatasoisia ja edistävät kokonaisuudessaan tarkoituksenmukaisella tavalla 266 §:ssä säädettyjä tavoitteita. Etusija annetaan hankkeille, joiden arvioidaan tuottavan laaja-alaisesti hyödynnettävää tutkimustietoa. Ennen avustusten myöntämistä on pyydettävä työ- ja elinkeinoministeriöltä, Säteilyturvakeskukselta ja luvanhaltijoilta lausunto. Avustusta ei kuitenkaan voida myöntää sellaisille hankkeille, jotka välittömästi liittyvät tässä laissa tarkoitettuun ydinlaitosten valvontaan, lupakäsittelyyn tai lupahakemusaineiston valmisteluun.  

Jos 266 §:ssä säädettyjen tavoitteiden kannalta ei ole perusteltua käyttää kaikkia jaettavissa olevia tutkimusrahaston varoja tutkimus- ja tutkimusinfrastruktuurihankkeiden rahoittamiseen, rahaston on jätettävä vastaava osa varoista jakamatta. 

Kalenterivuoden aikana jakamatta jääneet varat ja sellaiset avustusten myöntämistä koskevin päätöksin sidotut varat, jotka jäävät kalenterivuoden aikana käyttämättä hankkeiden kustannusten muuttumisen tai muun syyn vuoksi, Valtion ydinjätehuoltorahaston on palautettava ilman aiheetonta viivytystä maksuvelvollisille maksujen suhteessa. 

Avustukseen sovelletaan tässä luvussa säädetyn lisäksi valtionavustuslakia (688/2001). 

Valtion ydinjätehuoltorahasto hoitaa valtionavustuslaissa valtionapuviranomaiselle säädetyt tehtävät. 

Valtion ydinjätehuoltorahaston tehtävänä on huolehtia 22, 23 ja 26 luvussa tarkoitettujen maksujen perimisestä ja näin kerättyjen varojen hallinnoimisesta ja sijoittamisesta sekä hoitaa muut sille 22—26 ja tässä luvussa säädetyt tehtävät. Vahingonkorvausvastuusta säädetään vahingonkorvauslaissa. 

Valtioneuvoston asetuksella voidaan antaa tarkempia säännöksiä rahaston tehtävistä. 

Valtion ydinjätehuoltorahaston toiminnan yleinen ohjaus ja valvonta kuuluu työ- ja elinkeinoministeriölle. Ministeriöllä on oikeus antaa rahaston hallinnon järjestämistä, rahaston talouden hoitoa ja rahaston varojen sijoittamista koskevia yleisiä määräyksiä. Ministeriöllä on oikeus saada rahastolta tarvitsemansa tiedot ja selvitykset. 

Työ- ja elinkeinoministeriö vahvistaa Valtion ydinjätehuoltorahaston tilinpäätöksen ja talousarvion, jotka jakautuvat varautumisrahastoa ja tutkimusrahastoa koskeviin osiin. 

Valtioneuvoston asetuksella voidaan antaa tarkempia säännöksiä talousarvion vahvistamisessa noudatettavasta menettelystä ja kirjanpidon järjestämisestä. 

Työ- ja elinkeinoministeriö asettaa enintään kolmeksi vuodeksi kerrallaan Valtion ydinjätehuoltorahaston hallintoa, taloutta ja tilejä tarkastamaan kaksi tilintarkastuslaissa (1141/2015) tarkoitettua tilintarkastajaa. Toisen tilintarkastajista tulee olla tilintarkastuslaissa tarkoitettu JHT-tilintarkastaja ja toisen mainitussa laissa tarkoitettu KHT-tilintarkastaja tai tilintarkastusyhteisö. Työ- ja elinkeinoministeriön on pyydettävä ehdotus KHT-tilintarkastajaksi tai tilintarkastusyhteisöksi sellaisilta luvanhaltijoilta, joilla on vahvistettu rahasto-osuus. 

Tilintarkastajien palkkiot vahvistaa työ- ja elinkeinoministeriö. 

Kun tilintarkastus on tehty, tilintarkastajien on tehtävä siitä tilinpäätökseen merkintä, jossa viitataan tilintarkastuskertomukseen sekä lausutaan siitä, onko tilinpäätös laadittu hyvän kirjanpitotavan mukaisesti. Jos tilintarkastaja tilikauden aikana havaitsee merkittävää huomauttamista tarkastettavan yhteisön hallinnosta ja taloudesta, on asiasta viipymättä ilmoitettava rahaston johtokunnalle, työ- ja elinkeinoministeriölle sekä niille luvanhaltijoille, joilla on vahvistettu rahasto-osuus varautumisrahastossa.  

Rahaston johtokunta ja henkilökunta ovat velvollisia avustamaan tarvittaessa tilintarkastajaa tarkastuksen suorittamisessa. 

Valtion ydinjätehuoltorahastolla on johtokunta, jonka valtioneuvosto nimittää kolmeksi vuodeksi kerrallaan. Johtokunnassa on puheenjohtajan lisäksi varapuheenjohtaja ja enintään viisi muuta jäsentä. Yksi jäsenistä on määrättävä työ- ja elinkeinoministeriön ja yksi valtiovarainministeriön ehdottamista henkilöistä. Johtokunnan jäsenen tulee olla hyvämaineinen. Johtokunnassa tulee olla riittävä sijoitustoiminnan ja riskienhallinnan asiantuntemus sekä muu johtokunnan tehtävien hoitamisen kannalta tarpeellinen asiantuntemus. Finanssivalvonnan on annettava johtokuntaan esitettävien henkilöiden sijoitustoiminnan ja riskienhallinnan asiantuntemuksesta lausunto työ- ja elinkeinoministeriön pyynnöstä. Työ- ja elinkeinoministeriö voi vapauttaa johtokunnan jäsenen tehtävästään. Työ- ja elinkeinoministeriö määrää jäsenten palkkiot sekä vahvistaa johtokunnan esityksestä rahaston työjärjestyksen. 

Johtokunta on päätösvaltainen, kun neljä jäsentä on läsnä. Läsnä olevista yhden on oltava puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja. Kullakin jäsenellä on yksi ääni. Asiat ratkaistaan yksinkertaisella ääntenenemmistöllä. Äänten mennessä tasan ratkaisee kokouksen puheenjohtajan ääni. 

Johtokunnan puheenjohtajaan ja muihin jäseniin sovelletaan rikosoikeudellista virkavastuuta koskevia säännöksiä hänen suorittaessaan tässä laissa tarkoitettuja tehtäviä. Vahingonkorvausvastuusta säädetään vahingonkorvauslaissa. 

Valtioneuvoston asetuksella voidaan antaa tarkempia säännöksiä johtokunnan tehtävistä. 

Lisäksi johtokunnan tehtävänä on vahvistaa periaatteet siitä, miten varautumisrahaston omistuksista muissa yhteisöissä johtuvia oikeuksia käytetään sellaisten kohdeyhteisöjen osalta, joiden osakkeet ovat kaupankäynnin kohteena säännellyllä markkinalla Euroopan talousalueella. Näissä periaatteissa on kuvattava yleisellä tasolla näiden kohdeyhteisöjen osalta omistajaohjauksen liittyminen sijoitusstrategiaan, menettelytavat kohdeyhteisöjen toiminnan seuraamiseksi sijoitusstrategian kannalta merkityksellisissä asioissa, menettelytavat äänioikeuden ja muiden osakkeisiin liittyvien oikeuksien käyttämiseksi kohdeyhteisöissä sekä miten rahasto käy vuoropuhelua kohdeyhteisöjen, niiden muiden osakkeenomistajien ja sidosryhmien kanssa. Rahaston on julkistettava periaatteet tai selvitys siitä, miksi tästä julkistamisesta poiketaan osittain tai kokonaan. 

Valtion ydinjätehuoltorahastossa on sijoitusneuvottelukunta, joka valmistelee neuvoa-antavasti johtokunnalle rahaston sijoitustoiminnassa ja sijoitusten riskienhallinnassa noudatettavia periaatteita sekä suosituksia sijoitustoiminnan kehittämisestä, sijoitusten jakautumisesta eri sijoitusmuotoihin, varainhoitopalveluista ja sijoitustoiminnan asiantuntijapalveluista.  

Työ- ja elinkeinoministeriö nimittää kolmeksi vuodeksi kerralla neuvottelukuntaan puheenjohtajan, varapuheenjohtajan ja enintään kuusi muuta jäsentä, joista yhden tulee edustaa työ- ja elinkeinoministeriötä ja yhden valtiovarainministeriötä sekä enintään kolmen sellaisia luvanhaltijoita, joilla on vahvistettu rahasto-osuus. Neuvottelukunnan jäsenillä tulee olla hyvä sijoitustoiminnan tai riskienhallinnan asiantuntemus. Työ- ja elinkeinoministeriön pyynnöstä Finanssivalvonnan on annettava lausunto sijoitusneuvottelukuntaan esitettävien henkilöiden sijoitustoiminnan tai riskienhallinnan asiantuntemuksesta.  

Työ- ja elinkeinoministeriö määrää jäsenten palkkiot. 

Valtion ydinjätehuoltorahastolla on toimitusjohtaja, tämän sijainen ja tehtäviensä asianmukaiseksi hoitamiseksi riittävä määrä henkilöstöä. Nämä ovat työ- ja elinkeinoministeriön rahaston tehtäviin määräämiä ministeriön virkamiehiä. Toimitusjohtajan sijaiseen sovelletaan, mitä tässä laissa säädetään toimitusjohtajasta. Rahastolla on oikeus käyttää valtioneuvoston yhteisiä konsernipalveluita. Lisäksi rahasto voi käyttää muiden kuin viranomaisten tuottamia palveluita sijoitustoimintaan liittyen sekä avustusten hallinnoinnissa siltä osin kuin siihen ei liity julkisen vallan käyttöä. 

Valtion ydinjätehuoltorahasto korvaa rahaston tehtävien hoitamisesta työ- ja elinkeinoministeriölle aiheutuneet kustannukset. 

Valtioneuvoston asetuksella voidaan antaa tarkempia säännöksiä rahaston hallinnon järjestämisestä, henkilökunnasta ja kustannusten korvaamisesta työ- ja elinkeinoministeriölle. 

Valtion ydinjätehuoltorahaston toimitusjohtaja hoitaa rahaston juoksevaa hallintoa johtokunnan antamien ohjeiden ja määräysten mukaisesti sekä seuraa sijoitussalkun kehitystä ja ryhtyy sen osalta tarvittaessa toimiin. Toimitusjohtaja vastaa siitä, että rahaston kirjanpito on lain mukainen ja varainhoito luotettavalla tavalla järjestetty. Toimitusjohtajan on annettava johtokunnalle ja sen jäsenelle tiedot, jotka ovat tarpeen johtokunnan tehtävien hoitamiseksi. Lisäksi toimitusjohtajan on annettava niille luvanhaltijoille, joille on vahvistettu rahasto-osuus, tarpeelliset tiedot luvanhaltijoille kuuluvien, rahastoon liittyvien velvollisuuksien hoitamiseksi. 

Toimitusjohtaja ratkaisee rahastossa ratkaistavat asiat esittelystä, jollei päätösvalta kuulu johtokunnalle. Toimitusjohtaja saa kuitenkin ryhtyä rahaston talouden ja toiminnan kannalta merkittäviin ja laajakantoisiin toimiin ainoastaan tilanteessa, jossa johtokunnan päätöstä ei voida odottaa aiheuttamatta rahaston toiminnalle olennaista haittaa. Tällöin johtokunnalle on mahdollisimman pian annettava tieto toimista. 

Valtion ydinjätehuoltorahaston sisäpiiriläinen on velvollinen ilmoittamaan säännellyllä markkinalla tai monenkeskisessä kaupankäyntijärjestelmässä kaupankäynnin kohteena Suomessa olevia osakkeita ja sellaisia rahoitusvälineitä, joiden arvo määräytyy kyseisten osakkeiden perusteella, koskevat tiedot 286 §:ssä tarkoitettuun rahaston sisäpiirirekisteriin (sisäpiiri-ilmoitus).  

Sisäpiiri-ilmoitukseen on sisällytettävä asianomaisen henkilön, yhteisön tai säätiön yksilöimiseksi tarvittavat tiedot sekä osakkeita ja muita rahoitusvälineitä koskevat tiedot. 

Edellä 1 momentin 2 ja 3 kohdassa tarkoitettuja tietoja ei tarvitse ilmoittaa siltä osin kuin ne koskevat sellaista asunto-osakeyhtiötä, asunto-osakeyhtiölain (1599/2009) 28 luvun 2 §:ssä tarkoitettua keskinäistä kiinteistöosakeyhtiötä, aatteellista tai taloudellista yhdistystä taikka voittoa tavoittelematonta yhteisöä, joka ei käy säännöllisesti kauppaa rahoitusvälineellä. Edellä 1 momentin 3 kohdassa tarkoitetuista osakkeista tai rahoitusvälineistä ei myöskään tarvitse tehdä sisäpiiri-ilmoitusta, jos ne on liitetty arvo-osuusjärjestelmään ja rahasto on järjestänyt menettelyn, jossa tiedot saadaan arvo-osuusjärjestelmästä. 

Finanssivalvonta voi antaa tarkempia määräyksiä sisäpiiri-ilmoituksen sisällöstä ja tekotavasta. 

Valtion ydinjätehuoltorahaston on markkinoiden väärinkäytön ehkäisemiseksi pidettävä sisäpiiri-ilmoituksista rekisteriä (sisäpiirirekisteri), josta ilmenevät kunkin sisäpiiriläisen kohdalla sisäpiiriläisen, 285 §:n 1 momentin 1 kohdassa tarkoitetun vajaavaltaisen ja 2 kohdassa tarkoitetun yhteisön tai säätiön omistamat mainitussa momentissa tarkoitetut osakkeet ja rahoitusvälineet sekä eriteltyinä hankinnat ja luovutukset. Jos tiedot saadaan mainitun pykälän 3 momentin mukaisesti, sisäpiirirekisteri voidaan tältä osin muodostaa arvo-osuusjärjestelmästä saatavista tiedoista. 

Sisäpiirirekisteriin merkityt tiedot on säilytettävä viisi vuotta tiedon merkitsemisestä. Jokaisella on oikeus saada kulujen korvaamista vastaan otteita ja jäljennöksiä rekisterin tiedoista. Tietojensaantioikeus ei kuitenkaan koske luonnollisen henkilön henkilötunnusta eikä osoitetta eikä muun luonnollisen henkilön kuin sisäpiiriläisen nimeä. 

Finanssivalvonta voi antaa tarkempia määräyksiä sisäpiirirekisterin sisällöstä ja tietojen merkintätavasta. 

Ydinaineen talteenottolaitosta koskevan luvan haltija vastaa toimintansa yhteydessä tai seurauksena syntyvistä luonnon radioaktiivisia aineita sisältävistä jätteistä ja on velvollinen huolehtimaan niiden loppukäsittelystä. Luvan haltijan tämän lain mukaisiin jätehuollon vastuisiin ja velvollisuuksiin ei vaikuta luvan voimassaolon päättyminen tai luvan peruuttaminen. 

Ydinaineen talteenottolaitoksen toiminnassa syntyvien luonnon radioaktiivisia aineita sisältävien jätteiden jätehuollon toimenpiteiden suunnittelussa ja toteuttamisessa on ensisijaisesti huolehdittava turvallisuudesta. Lisäksi näiden jätteiden jätehuoltoon sovelletaan, mitä säteilylaissa säädetään työperäisen ja väestön altistuksen rajoittamisesta mainitun lain 78 §:n 3 momentissa tarkoitettujen jätteiden osalta. 

Säteilyturvakeskus voi antaa tarkempia teknisluonteisia määräyksiä loppukäsittelyn turvallisesta toteuttamisesta. 

Ydinaineen talteenottolaitoksen luonnon radioaktiivisia aineita sisältäviä jätteitä varten on oltava jätehuoltosuunnitelma, joka sisältää suunnitellut toimenpiteet kyseisten jätteiden käsittelystä, varastoinnista ja muusta jätehuollosta sekä loppukäsittelyn toteuttamista koskevat periaatteet. Ydinaineen talteenottolaitoksen jätehuoltosuunnitelma on pidettävä ajan tasalla.  

Säteilyturvakeskus voi antaa tarkempia teknisluonteisia määräyksiä ydinaineen talteenottolaitoksen jätehuoltosuunnitelmasta. 

Ydinaineen talteenottolaitosta koskevan luvan haltijan on pidettävä kirjaa toiminnassa syntyvistä luonnon radioaktiivisia aineita sisältävistä jätteistä ja niiden loppukäsittelystä. Kirjanpidosta on käytävä ilmi näiden jätteiden määrä ja laatu. 

Säteilyturvakeskus voi antaa tarkempia teknisluonteisia määräyksiä ydinaineen talteenottolaitoksen jätekirjanpidon järjestämisestä. 

Ydinaineen talteenottolaitosta varten on asetettava luonnon radioaktiivisia aineita sisältävien jätteiden loppukäsittelystä ja muusta jätehuollosta sekä mahdollisista laitoksen ja sen ympäristön puhdistustoimenpiteistä aiheutuvien kustannusten varalta vakuus. 

Asetettavan vakuuden on oltava riittävä ydinaineen talteenottolaitoksen toiminnan laatu ja laajuus, toimintaa varten annettavat lupamääräykset ja muun lain nojalla vaaditut vakuudet toiminnan lopetus- ja jälkitoimenpiteisiin ja jätteiden käsittelytoimintaan huomioon ottaen. 

Säteilyturvakeskus päättää 290 §:ssä tarkoitetun vakuuden asettamisesta. Säteilyturvakeskuksen on tarkistettava vakuuden suuruutta, jos tämä on tarpeen olosuhteissa tai toiminnassa tapahtuneen muutoksen takia.  

Vakuudeksi hyväksytään takaus, vakuutus ja pantattu talletus. Vakuuden antajan on oltava luotto-, vakuutus- tai muu ammattimainen rahoituslaitos, jolla on kotipaikka Euroopan talousalueeseen kuuluvassa valtiossa. 

Vakuus on asetettava Säteilyturvakeskukselle, joka valvoo korvauksen saajan etua vakuuden asettamisessa sekä tarvittaessa toimii vakuuden rahaksi muuttamista ja varojen jakamista koskevissa asioissa. 

Edellä 290 §:ssä tarkoitetusta vakuudesta voidaan suorittaa ne kustannukset, jotka ovat tarpeen tässä laissa säädettyjen tai ydinaineen talteenottolaitoksen käyttöluvassa määrättyjen laitoksen luonnon radioaktiivisia aineita sisältäviin jätteisiin liittyvien jätehuollon velvoitteiden suorittamiseksi sekä 290 §:ssä tarkoitettujen puhdistustoimenpiteiden suorittamiseksi. 

Ydinaineen talteenottolaitoksen luonnon radioaktiivisia aineita sisältävien jätteiden vapauttamiseen tämä lain mukaisesta viranomaisvalvonnasta sovelletaan, mitä 208 §:ssä säädetään ydinjätteiden viranomaisvalvonnasta vapauttamisesta. 

Ydinaineen talteenottolaitoksen rakennuksen tai sen osan tai laitosalueen osan vapauttamiseen tämän lain mukaisesta viranomaisvalvonnasta sovelletaan, mitä 209 §:ssä säädetään ydinlaitoksen rakennuksen tai sen osan tai laitosalueen osan vapauttamisesta tämän lain mukaisesta viranomaisvalvonnasta. Ydinaineen talteenottolaitoksen rakennuksella tarkoitetaan tässä sellaista rakentamislain 2 §:n 5 kohdassa tarkoitettua rakennusta, jossa on laitoksen toimintoja tai sen turvallisen toiminnan edellyttämiä huonetiloja. 

Ydinvoimalaitoksen, ydinpolttoaineen tuotantolaitoksen ja muun loppusijoituslaitoksen kuin maaperäloppusijoituslaitoksen toteuttamisen edellytyksenä on periaatepäätös hankkeeseen sisältyvien ydinlaitosten sekä niihin liittyvien toimintojen yhteiskunnan kokonaisedun mukaisuudesta (periaatepäätös). 

Valtioneuvosto ratkaisee periaatepäätöstä koskevan asian. Työ- ja elinkeinoministeriö vastaa periaatepäätöstä koskevan hakemuksen käsittelystä. 

Työ- ja elinkeinoministeriö ratkaisee kuitenkin periaatepäätöstä koskevan asian, jos ydinvoimalaitoshanke käsittää yhden tai useamman ydinvoimalaitoksen, joiden nimellislämpöteho on yhteensä enintään 50 megawattia. 

Jos ydinlaitoshankkeen arvioidaan olevan yhteiskunnan kokonaisedun mukainen, asiassa tehdään periaatepäätös. Periaatepäätöksessä on esitettävä perusteet, joiden mukaan arviointi on tehty. Siinä on myös selostettava yleispiirteisesti hankkeeseen sisältyvät ydinlaitokset ja niihin liittyvät toiminnot, jotka ovat tarpeen ydinpolttoainehuollon ja ydinjätehuollon järjestämiseksi.  

Periaatepäätöstä koskeva hakemus on hylättävä, jos ydinlaitoshankkeen ei kokonaisharkinnan perusteella arvioida olevan yhteiskunnan kokonaisedun mukainen. 

Valtioneuvoston asetuksella voidaan antaa tarkempia säännöksiä ydinlaitoshankkeesta periaatepäätökseen sisällytettävistä seikoista.  

Periaatepäätöksessä voidaan antaa ne määräykset, jotka ovat tarpeen 7—13 §:ssä säädettyjen yleisten periaatteiden ja velvollisuuksien toteuttamiseksi. 

Periaatepäätöksessä on asetettava määräaika, jonka kuluessa periaatepäätöksen mukainen ydinvoimalaitosta, ydinpolttoaineen tuotantolaitosta tai muuta loppusijoituslaitosta kuin maaperäloppusijoituslaitosta koskeva rakentamislupahakemus on tultava vireille sen mukaan kuin tässä laissa säädetään.  

Jos periaatepäätökseen sisältyy useita 1 momentissa tarkoitettuja ydinlaitoksia, on periaatepäätöksessä lisäksi asetettava määräaika, jonka jälkeen tällaiselle laitokselle ei enää ole mahdollista hakea rakentamislupaa.  

Valtioneuvosto antaa eduskunnalle selonteon periaatepäätöksestään.  

Periaatepäätöksessä rakentamislupahakemuksen jättämistä varten asetettua määräaikaa voidaan 296 §:n mukaan ratkaisuvaltaisen viranomaisen päätöksellä jatkaa kerran enintään kahdella vuodella, jos tällä arvioidaan olevan enintään vähäinen merkitys yhteiskunnan kokonaisedun mukaisuutta koskevan harkinnan kannalta ja periaatepäätöksen haltija on tehokkaasti ja järjestelmällisesti edistänyt ydinlaitoshankkeen toteutumista. 

Ydinlaitoksen rakentamiseen ja käyttöön on oltava tämän lain mukainen lupa.  

Lisäksi ydinvoimalaitoksen, ydinpolttoaineen tuotantolaitoksen ja ydinteknisen laitoksen käytöstäpoistoon on oltava tämän lain mukainen lupa. Mainittua lupaa on haettava hyvissä ajoin ennen käyttöluvan voimassaolon päättymistä ja viimeistään, kun laitoksen käyttöluvassa tarkoitettu toiminta on päättynyt ja laitoksessa ei ole käytettyä ydinpolttoainetta. 

Valtioneuvosto ratkaisee ydinvoimalaitoksen ja ydinpolttoaineen tuotantolaitoksen rakentamista, käyttöä ja käytöstäpoistoa koskevat lupa-asiat sekä muun loppusijoituslaitoksen kuin maaperäloppusijoituslaitoksen rakentamista ja käyttöä koskevat lupa-asiat. Työ- ja elinkeinoministeriö on valtioneuvostossa ratkaistavien asioiden osalta lupaviranomainen. 

Säteilyturvakeskus ratkaisee ydinteknisen laitoksen rakentamista, käyttöä ja käytöstäpoistoa sekä maaperäloppusijoituslaitoksen rakentamista ja käyttöä koskevat lupa-asiat. 

Jos käyttölupaa koskevan hakemuksen mukaan lupapäätöksen siirtämistä on tarkoitus välittömästi hakea sen tultua lainvoimaiseksi ja suunniteltu käyttöluvan haltija on antanut suostumuksensa tähän, voidaan käyttöluvan myöntämisen edellytyksiä arvioida myös vastaanottajan kannalta.  

Sen lisäksi, mitä hallintolain 44 §:ssä säädetään päätöksen sisällöstä, ydinlaitoksen rakentamista, käyttöä ja käytöstäpoistoa koskevassa lupapäätöksessä on vastattava lausunnoissa, muistutuksissa ja mielipiteissä tehtyihin yksilöityihin vaatimuksiin. Päätöksessä on selostettava hakemuksen tarkoitus tai liitettävä hakemus tarpeellisilta osin päätökseen.  

Jos hankkeeseen sovelletaan ympäristövaikutusten arviointimenettelystä annettua lakia, lupapäätökseen on sisällytettävä mainitun lain 23 §:ssä tarkoitettu perusteltu päätelmä. Lisäksi lupapäätöksestä on käytävä ilmi, miten ympäristövaikutusten arviointi on otettu huomioon lupaharkinnassa. Arvioinnin huomioon ottamisesta säädetään tarkemmin mainitun lain 4 luvussa. 

Valtioneuvoston asetuksella voidaan antaa tarkempia säännöksiä lupapäätöksen sisällöstä. 

Ydinlaitoslupaa koskevassa päätöksessä on annettava määräykset, jotka ovat tarpeen ydinaseiden leviämisen estämiseksi, ydinlaitoksen turvallisuuden ja ydinjätehuollon velvollisuuksien kannalta sekä muutoin luvan myöntämisen edellytysten varmistamiseksi. Jos kyse on valtioneuvoston myöntämästä luvasta, lupapäätöksessä on otettava huomioon Säteilyturvakeskuksen lausunnossa esitetyt ydinlaitoksen turvallisuutta koskevat ehdotukset. Lupaan on lisäksi sisällytettävä määräykset merkittävien haitallisten ympäristövaikutusten välttämiseksi, ehkäisemiseksi tai vähentämiseksi tarpeellisista toimista sekä tarpeelliset määräykset hankkeen ympäristövaikutusten seurannasta hankkeesta aiheutuvien merkittävien haitallisten vaikutusten rajoittamiseksi, jos asiassa sovelletaan ympäristövaikutusten arviointimenettelystä annetun lain mukaista ympäristövaikutusten arviointimenettelyä. 

Ydinvoimalaitoksen rakentamista ja käyttöä koskevassa lupapäätöksessä on määrättävä nimellislämpöteho. 

Ydinlaitoksen käytöstäpoistoa koskevassa lupapäätöksessä on määriteltävä tarkemmin ajankohta, jolloin merkittäviä määriä radioaktiivisia aineita sisältävien ja käytöstäpoiston turvallisuuden kannalta merkittävien ydinlaitoksen osien tai järjestelmien purkamisen saa aloittaa. 

Jos ydinlaitoksen käyttöä tai käytöstäpoistoa koskevan luvan mukaan ydinlaitoksessa saa pitää hallussa, tuottaa, käsitellä, varastoida tai loppusijoittaa ydinjätteitä, luvassa voidaan määrätä, että luvan nojalla ydinlaitoksessa saa pitää hallussa, käsitellä, varastoida tai loppusijoittaa myös säteilylain soveltamisalaan kuuluvassa toiminnassa syntyneitä radioaktiivisia jätteitä. 

Valtioneuvoston asetuksella voidaan antaa tarkempia säännöksiä lupamääräysten sisällöstä. 

Ydinlaitoksen rakentamislupa on voimassa toistaiseksi. Rakentamisluvassa on asetettava määräaika, jolloin luvan mukaisen ydinlaitoksen rakentamiseen ja rakenteisiin liittyvät työt on viimeistään aloitettava. Jos lupaan sisältyy useita ydinlaitoksia, on lisäksi asetettava määräaika, jonka jälkeen ydinlaitoksen rakentamista ei enää voi aloittaa.  

Rakentamisluvassa asetettua määräaikaa voidaan perustellusta syystä jatkaa kerran enintään kahdella vuodella, jos luvanhaltija on tehokkaasti ja järjestelmällisesti edistänyt ydinlaitoksen rakentamisen aloittamista.  

Ydinlaitoksen käyttölupa on voimassa määräajan, jonka pituutta on harkittava ottaen huomioon toiminnan arvioitu kesto sekä tarve toiminnan aikana varmistaa 8—13 §:ssä säädettyjen yleisten periaatteiden ja velvollisuuksien sekä tässä laissa säädettyjen ydinmateriaalivalvontaa, ydinlaitoksia ja ydinjätehuoltoa koskevien vaatimusten noudattaminen.  

Loppusijoituslaitosta koskevan käyttöluvan voimassaolo päättyy luvassa määrättynä ajankohtana. Jos loppusijoituslaitos hyväksytään pysyvästi suljetuksi sitä ennen, päättyy luvan voimassaolo, kun sulkemista koskeva päätös on lainvoimainen.  

Ydinvoimalaitoksen, ydinteknisen laitoksen ja ydinpolttoaineen tuotantolaitoksen käytöstäpoistolupa on voimassa toistaiseksi. Luvan voimassaolo päättyy, kun laitos on hyväksytty käytöstäpoistetuksi ja päätös on lainvoimainen.  

Ydinlaitoslupaa voidaan luvanhaltijan hakemuksesta muuttaa. Ydinlaitoksen radioaktiivisten aineiden tai ydinjätteiden määrää lisäävä tai muu olennainen muutos ydinlaitoksessa tai sen toiminnassa edellyttää asianomaisen luvan muuttamista. Luvanhaltijan on haettava asianomaisen luvan muuttamista hyvissä ajoin ennen kuin muutos on tarkoitus toteuttaa. Luvan muuttamisen edellytyksiin sovelletaan, mitä 306—308 §:ssä säädetään asianomaisen luvan myöntämisen edellytyksistä. 

Kun kyse on valtioneuvoston myöntämästä luvasta, aloitteen lupamääräysten muuttamiseksi voi tehdä myös Säteilyturvakeskus. 

Periaatepäätöstä sekä lupaa ydinlaitoksen rakentamiseen, käyttöön ja käytöstäpoistoon saa hakea elinkeinotoimintalain 2 §:n 1 momentissa tarkoitettu yhteisö tai säätiö.  

Periaatepäätöstä koskevaan hakemukseen on liitettävä periaatepäätöksen harkinnassa tarvittava selvitys ydinlaitoshankkeesta ja sen vaikutuksista sekä asian ympäristö- ja muun arvioinnin kannalta merkityksellisistä seikoista.  

Ydinlaitoslupaa koskevaan hakemukseen on liitettävä lupaharkinnan kannalta tarpeellinen selvitys hakemuksessa tarkoitetusta toiminnasta ja sen vaikutuksista sekä luvan myöntämisen edellytysten ja muista asian arvioinnin kannalta merkityksellisistä seikoista. Jos hakemus koskee hanketta, johon sovelletaan ympäristövaikutusten arviointimenettelystä annetun lain mukaista ympäristövaikutusten arviointimenettelyä, hakemukseen on liitettävä myös mainitun lain mukainen ympäristövaikutusten arviointiselostus ja perusteltu päätelmä. Rakentamislupaa koskevaan hakemuksen on lisäksi liitettävä selvitys vireilletulon edellytysten täyttymisestä. 

Hakemuksesta on käytävä tarvittaessa ilmi, mihin aineistoon ja laskenta-, tutkimus- tai arviointimenetelmään annetut tiedot perustuvat. Hakemus on toimitettava lupaviranomaiselle sähköisesti. Lupaviranomaisen pyynnöstä on toimitettava paperitulosteena olevia kappaleita hakemusasiakirjoista, jos se on tarpeen asian käsittelyn vuoksi.  

Valtioneuvoston asetuksella voidaan antaa tarkempia säännöksiä periaatepäätöstä ja ydinlaitoslupaa koskevan hakemuksen sisällöstä ja sen sähköisestä tekemisestä sekä hakemukseen sisällytettävistä tai liitettävistä tiedoista. 

Periaatepäätöstä ja valtioneuvostossa ratkaistavaa lupa-asiaa koskevasta hakemuksesta pyydetään lausunto Säteilyturvakeskukselta sekä asian harkinnan kannalta keskeisiltä ministeriöiltä ja muilta viranomaisilta. Säteilyturvakeskuksessa ratkaistavaa lupa-asiaa koskevasta hakemuksesta pyydetään lausunto asian harkinnan kannalta keskeisiltä viranomaisilta. Ydinlaitoslupaa koskevasta hakemuksesta pyydetään lausunto ydinlaitoshankkeen sijaintikunnalta ja sen lähiympäristön kunnilta. 

Ydinlaitoshankkeesta pyydetään Euroopan komissiolta lausunto sen mukaan kuin Euratom-sopimuksessa edellytetään. Menettelystä hankkeissa, joilla on valtioiden rajat ylittäviä ympäristövaikutuksia, säädetään ympäristövaikutusten arviointimenettelystä annetun lain 29 a §:ssä. Lupaviranomaisen velvoitteista Suomen rajojen läheisyyteen rakennettavien ydinlaitosten osalta määrätään Suomen, Norjan, Ruotsin ja Tanskan välillä maiden välisten rajojen läheisyyteen rakennettavien ydinlaitosten turvallisuuskysymyksiin liittyvän yhteydenoton suuntaviivoista tehdyssä sopimuksessa (SopS 19/1977). 

Asian selvittämisvelvollisuudesta, selvityspyynnöstä ja selvityksen antamiselle asetettavasta määräajasta säädetään lisäksi hallintolaissa.  

Valtioneuvoston asetuksella voidaan antaa tarkempia säännöksiä tahoista, joilta 1 momentissa tarkoitettua lausuntoa on pyydettävä. 

Lupaviranomaisen on ennen periaatepäätöksen tai lupa-asian ratkaisemista varattava niille, joiden oikeutta tai etua asia saattaa koskea, tilaisuus tehdä muistutuksia käsiteltävän asian johdosta. Muille on varattava tilaisuus ilmaista mielipiteensä. 

Kuulemisesta ja vaikuttamismahdollisuuksien varaamisesta säädetään lisäksi hallintolaissa. 

Lupaviranomaisen on annettava periaatepäätöstä tai ydinlaitoslupaa koskeva hakemus tiedoksi julkisella kuulutuksella hallintolain 62 a ja 62 b §:n mukaisesti. Kuulutus on annettava erikseen tiedoksi niille asianosaisille, joita asia erityisesti koskee.  

Jos samalla hakijalla on samanaikaisesti vireillä samalle sijaintipaikalle hakemus valtioneuvoston luvaksi ja hakemus Säteilyturvakeskuksen luvaksi, lupaviranomaiset voivat yhdessä tiedottaa hakemuksista. 

Periaatepäätös ja ydinlaitoslupaa koskeva päätös lähetetään hakijalle sekä tiedoksi niille tahoille, joilta on pyydetty lausunto. Sama koskee päätöstä, jolla periaatepäätöstä koskeva hakemus on hylätty. 

Ydinlaitoksen rakentamislupaa koskeva päätös lähetetään myös tiedoksi niille, jotka ovat päätöstä erikseen pyytäneet, ja siitä ilmoitetaan niille, jotka ovat tehneet muistutuksen tai esittäneet mielipiteen asiassa tai ovat ilmoitusta erikseen pyytäneet. Jos muistutuskirjelmässä on useita allekirjoittajia, voidaan päätöksen antamisesta ilmoittaa vain muistutuksen ensimmäiselle allekirjoittajalle. 

Periaatepäätös ja ydinlaitoslupaa koskeva päätös annetaan lisäksi tiedoksi julkisella kuulutuksella hallintolain 62 a ja 62 b §:n mukaisesti. Ydinlaitoksen rakentamislupapäätöstä ja muuta 465 §:n 2 momentissa tarkoitettua ydinlaitoksen lupapäätöstä koskevassa kuulutuksessa on mainittava myös päätöstä koskeva valitusaika. 

Jos ydinlaitoshankkeella on todennäköisesti merkittäviä valtioiden rajat ylittäviä ympäristövaikutuksia, sovelletaan lisäksi, mitä ympäristövaikutusten arviointimenettelystä annetun lain 29 a §:n 2 momentissa säädetään lupapäätöksen ja sen olennaisia osia koskevien käännösten toimittamisesta. 

Periaatepäätöksen valmisteluun ja hyväksymiseen sovelletaan lisäksi, mitä viranomaisten suunnitelmien ja ohjelmien ympäristövaikutusten arvioinnista annetussa laissa säädetään ympäristöarvioinnista. Mainitussa laissa edellytetyt selvitykset ja arviointi sovitetaan mahdollisuuksien mukaan yhteen tämän lain 297 §:ssä tarkoitettujen selvitysten ja arviointien kanssa. 

Luvanhaltijan hakemuksesta ydinlaitoslupa voidaan siirtää. Asian ratkaisee työ- ja elinkeinoministeriö, jos valtioneuvosto on myöntänyt luvan, ja muutoin Säteilyturvakeskus.  

Työ- ja elinkeinoministeriön päätös luvan siirtämiseksi edellyttää lisäksi, että järjestely on yhteiskunnan kokonaisedun mukainen.  

Lupapäätöksen vastaanottajan on viipymättä huolehdittava ydinjätehuoltosuunnitelman päivittämisestä sen mukaan kuin se on vastaanotettujen ydinjätteiden osalta tarpeen. 

Jos kyse on 1 momentin 2—4 kohdassa tarkoitetusta perusteesta ja ilmenneet puutteet, vaarantuminen, rikkomukset tai laiminlyönnit voidaan korjata tai ne ovat vähäisiä, asianomaiselle luvanhaltijalle on ennen päätöksen tekemistä asetettava määräaika korjata puute, vaarantuminen, rikkomus tai laiminlyönti. 

Luvan peruuttamista koskevassa päätöksessä voidaan antaa ydinmateriaalivalvonnan, ydinlaitoksen turvallisuuden tai ydinjätehuollon tässä laissa säädettyjen velvoitteiden noudattamisen kannalta tarpeellisia määräyksiä.  

Periaatepäätöksessä ja rakentamisluvassa asetetun määräajan jatkamista ja käyttöluvan voimassaolon jatkamista sekä ydinlaitosluvan muuttamista ja siirtämistä koskevaan hakemukseen on liitettävä selvitys asian arvioinnin kannalta merkityksellisistä seikoista. Hakemukseen ja sen käsittelyyn sovelletaan 316 §:n 3 momenttia ja 317—319 §:ää sekä mitä 316 §:n 4 momentin nojalla säädetään. Päätökseen sovelletaan 309 ja 310 §:ää. Päätöksen antamiseen ja siitä tiedottamiseen sovelletaan 320 §:ää sekä periaatepäätöksen osalta myös viranomaisten suunnitelmien ja ohjelmien ympäristövaikutusten arvioinnista annettua lakia. 

Valtioneuvoston asetuksella voidaan antaa tarkempia säännöksiä tahoista, joilta 1 momentissa tarkoitettua lausuntoa on pyydettävä. 

Lupapäätöksen peruuttamista koskevassa asiassa on pyydettävä lausunto asian harkinnan kannalta keskeisiltä viranomaisilta. Asian käsittelyn sovelletaan myös 318 §:ää. Päätös lähetetään luvanhaltijalle ja tiedoksi niille tahoille, joilta on pyydetty lausunto. Päätöksestä tiedotetaan 320 §:n 3 momentin mukaisesti. 

Jos ydinlaitoksen käyttölupaa koskeva hakemus hylätään yksinomaan 307 §:n 2 momentin 2 kohdan perusteella, hakijalla on oikeus saada valtiolta kohtuulliseksi katsottava korvaus ydinlaitoksen rakentamisesta aiheutuneista välittömistä kustannuksista. 

Työ- ja elinkeinoministeriön ja korvaukseen oikeutetun on pyrittävä sopimukseen korvauksen määrästä. Sopimus on saatettava valtioneuvoston vahvistettavaksi. 

Jos korvauksesta ei sovita, asia ratkaistaan hallintoriita-asiana oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annetun lain (808/2019) mukaisesti. 

Ydinlaitoksen käyttöönoton aikana on koekäytöllä ja tarvittaessa muulla tavoin osoitettava järjestelmällisesti ja riittävän perusteellisesti, että ydinlaitos sekä sen järjestelmät, rakenteet ja laitteet toimivat tavalla, joka varmistaa ydinlaitoksen turvallisuuden. 

Ydinlaitoksen käyttöönoton aikana on myös varmistettava, että 121 ja 122 §:ssä säädetyt vaatimukset täytetään sen mukaan kuin käyttöönoton vaihe edellyttää.  

Mitä 1 ja 2 momentissa säädetään, sovelletaan myös sellaisiin ydinlaitoksen järjestelmiin ja niihin rinnastettaviin kokonaisuuksiin tehtäviin muutoksiin laitoksen käytön aikana, joista säädetään 85—90 §:ssä.  

Mitä 1 momentissa säädetään, sovelletaan myös ydinlaitoksen käytön aikana tehtävään sellaiseen laajaan laitosmuutokseen, joka vaikuttaa useisiin laitoksen turvallisuuden kannalta tärkeisiin järjestelmiin ja jonka turvallisuuden varmistaminen edellyttää laaja-alaisesti koekäyttöjä. 

Luvanhaltijan on huolehdittava siitä, että ydinvoimalaitoksen reaktori käynnistetään turvallisesti. 

Mitä 1 momentissa säädetään, sovelletaan myös ydinvoimalaitoksen käytön aikana tehtävään laajaan laitosmuutokseen, jos sitä on edellytetty laitosmuutoksen käyttöönottosuunnitelman hyväksymistä koskevassa päätöksessä.  

Kun ydinvoimalaitoksen, ydinteknisen laitoksen tai ydinpolttoaineen tuotantolaitoksen käyttö on lopetettu ja laitoksessa ei enää ole ydinpolttoainetta, laitosta on pidettävä sellaisessa kunnossa, että laitoksen käytöstäpoisto voidaan toteuttaa turvallisesti. Käytöstäpoistoon liittyviä toimenpiteitä ei saa lykätä, ellei se ole perusteltua käytöstäpoiston turvallisuuden tai sen tehokkaan ja turvallisen toteuttamisen kannalta. Merkittäviä määriä radioaktiivisia aineita sisältävien ja käytöstäpoiston turvallisuuteen vaikuttavien ydinlaitoksen osien tai järjestelmien purkamista ei kuitenkaan saa aloittaa, ennen kuin käytöstäpoistolupa on myönnetty.  

Luvanhaltijan on käytöstäpoistossa huolehdittava ensisijaisesti turvallisuudesta ja siihen liittyvien inhimillisten tekijöiden hallinnasta sekä varauduttava häiriö- ja onnettomuustilanteisiin ja suojattava ydinlaitos ulkoisilta ja sisäisiltä tapahtumilta. Luvanhaltijan on myös noudatettava hyväksyttyä ydinjätehuoltosuunnitelmaa ja käytöstäpoistosuunnitelmaa. Luvanhaltijan on lisäksi huolehdittava siitä, että käytöstäpoistettavan laitoksen ydinjätteet loppusijoitetaan. 

Säteilyturvakeskus voi antaa tarkempia teknisluonteisia määräyksiä käytöstäpoiston teknisestä toteuttamisesta. 

Luvanhaltijan on huolehdittava siitä, että käytöstäpoistettavan ydinlaitoksen järjestelmien, rakenteiden ja laitteiden radioaktiivisuus selvitetään sekä laitosalueelle jäävien radioaktiivisten aineiden pitkäaikaisvaikutukset arvioidaan. Lisäksi luvanhaltijan on arvioitava tarvittavan valvontajakson pituus, jos laitosalueelle jäävien radioaktiivisten aineiden määrää ei voida kohtuullisin toimenpitein saada vapauttamisrajan alle. 

Säteilyturvakeskus voi antaa tarkempia teknisluonteisia määräyksiä 1 momentissa tarkoitetusta radioaktiivisuuden selvittämisestä ja pitkäaikaisvaikutusten arvioinnista. 

Edellä 1 momentissa säädetystä poiketen Säteilyturvakeskus voi hyväksyä laitoksen käytöstäpoistetuksi, jos 1 momentin 2 kohdassa säädettyä edellytystä ei kohtuullisista toimenpiteistä huolimatta saada täytettyä ja radioaktiivisista aineista aiheutuva terveyshaitta voidaan ehkäistä 341 §:n 2 momentin mukaisilla toimenpiderajoituksilla tai -kielloilla. 

Kun Säteilyturvakeskus on hyväksynyt ydinvoimalaitoksen, ydinteknisen laitoksen tai ydinpolttoaineen tuotantolaitoksen käytöstäpoistetuksi ja päätös on lainvoimainen, päätöksessä tarkoitettu laitos ei enää ole tässä laissa tarkoitettu ydinlaitos eikä siihen sovelleta, mitä tässä laissa säädetään ydinlaitoksesta. 

Säteilyturvakeskus voi antaa tarkempia teknisluonteisia määräyksiä sulkemissuunnitelmaan sisällytettävistä seikoista. 

Loppusijoituslaitoksen sulkemiseen pysyvästi on ryhdyttävä ilman aiheetonta viivytystä, kun laitokseen on viety kaikki siihen loppusijoitettavaksi tarkoitettu ydinjäte.  

Luvanhaltijan on huolehdittava siitä, että loppusijoituslaitoksen sulkemisessa noudatetaan hyväksyttyä ydinjätehuoltosuunnitelmaa ja sulkemissuunnitelmaa. 

Säteilyturvakeskus voi antaa tarkempia teknisluonteisia määräyksiä loppusijoituslaitoksen sulkemisen teknisestä toteuttamisesta.  

Kun Säteilyturvakeskus on hyväksynyt loppusijoituslaitoksen pysyvästi suljetuksi ja päätös on lainvoimainen, se ei enää ole tässä laissa tarkoitettu ydinlaitos eikä siihen sovelleta, mitä tässä laissa säädetään ydinlaitoksesta. 

Säteilyturvakeskus voi antaa tarkempia määräyksiä 1 momentin 3 kohdassa tarkoitetusta tietoaineistosta. 

Säteilyturvakeskuksen on määrättävä säteilyturvallisuuden varmistamiseksi välttämättömistä toimenpiderajoituksista ja -kielloista kiinteistölle, jossa pysyvästi suljetuksi hyväksytty loppusijoituslaitos sijaitsee.  

Säteilyturvakeskuksen on myös määrättävä toimenpiderajoituksista ja -kielloista kiinteistölle, jossa käytöstäpoistettu ydinlaitos sijaitsee, jos se on 337 §:n 2 momentin mukaan terveyshaitan ehkäisemisen kannalta välttämätöntä. Määrättävät toimenpiderajoitukset ja -kiellot saavat enintään kohtuullisessa määrin rajoittaa tai estää alueen käyttöä. 

Säteilyturvakeskuksen on huolehdittava, että 1 ja 2 momentissa tarkoitetuista toimenpiderajoituksista ja -kielloista tehdään merkintä kiinteistötietojärjestelmästä ja siitä tuotettavasta tietopalvelusta annetussa laissa (453/2002) tarkoitettuun kiinteistötietojärjestelmään. 

Työ- ja elinkeinoministeriön on hyväksyttävä huolehtimisvelvollisuus päättyneeksi, kun 1 momentissa säädetyt edellytykset täyttyvät ja valtiolle tulevaisuudessa aiheutuvien valvonta- ja muiden toimenpiteiden kustannusten korvaamiseen on varattuna riittävästi varoja Valtion ydinjätehuoltorahastossa.  

Kun loppusijoituslaitos on 340 §:n mukaan hyväksytty pysyvästi suljetuksi, laitoksessa olevat ydinjätteet ja niitä koskeva omistusoikeus siirtyvät valtiolle.  

Mitä 1 momentissa säädetään, koskee myös loppusijoituslaitoksen laitospaikan hallinta- tai käyttöoikeuden siirtymistä valtiolle siltä osin kuin valvonta ja muut toimenpiteet sitä edellyttävät. 

Valtio vastaa sille 343 §:n mukaan siirtyneiden ydinjätteiden ja pysyvästi suljetun loppusijoituslaitoksen laitospaikan valvonnasta ja muista toimenpiteistä.  

Säteilyturvakeskus huolehtii loppusijoituslaitoksen pysyvän sulkemisen jälkeisestä valvonnasta ja päättää siihen liittyvistä toimenpiteistä. Muutoin toimenpiteistä päättää työ- ja elinkeinoministeriö. 

Ydinaineen talteenottolaitoksen rakentamiseen ja käyttöön on oltava tämän lain mukainen Säteilyturvakeskuksen lupa.  

Ydinaineen talteenottolaitosta koskevaan lupahakemukseen sovelletaan, mitä 315—319 §:ssä säädetään ydinlaitoksen lupaa koskevasta hakijasta, hakemuksesta ja sen käsittelystä. 

Valtioneuvoston asetuksella voidaan antaa tarkempia säännöksiä tahoista, joilta on pyydettävä lausunto ydinaineen talteenottolaitoksen rakentamislupaa ja käyttölupaa koskevasta hakemuksesta. 

Ydinaineen talteenottolaitoksen lupapäätökseen sovelletaan, mitä 309 §:ssä, 310 §:n 1 momentissa ja 5 momentin nojalla, 311 §:ssä, 312 §:n 1 ja 2 momentissa, 314 ja 320 §:ssä sekä 322 §:n 1 momentissa ja 2 momentin 1, 2 ja 4 kohdassa säädetään ydinlaitosluvasta. Edellä 314 §:n 1 momentissa säädettyä luvan muuttamista koskevaa vaatimusta sovelletaan kuitenkin siten, että luvan haltijan on haettava luvan muuttamista, jos luonnon radioaktiivisia aineita sisältävien jätteiden määrä kasvaa tai laitoksessa tai sen toiminnassa tapahtuu muu olennainen muutos. Lisäksi ydinaineen talteenottolaitoksen vakuuden riittävyys on tarkistettava ja tarvittaessa asetettava lisävakuus, ennen kuin ydinaineen talteenottolaitoksen käyttöluvan voimassaolon jatkamisesta tai sen muuttamisesta tai siirtämisestä päätetään. Ydinaineen talteenottolaitosta koskevan käyttöluvan siirtäminen ei vapauta 290 §:ssä tarkoitettua vakuutta. 

Ydinaineen talteenottolaitosta koskevassa rakentamisluvassa asetetun määräajan ja käyttöluvan voimassaolon jatkamista sekä luvan muuttamista ja siirtämistä koskevaan hakemukseen on liitettävä selvitys asian arvioinnin kannalta merkityksellisistä seikoista. Hakemuksesta pyydetään lausunto asian harkinnan kannalta keskeisiltä viranomaisilta, ja sen käsittelyyn sovelletaan myös, mitä 316 §:n 3 momentissa ja 4 momentin nojalla sekä 318 ja 319 §:ssä säädetään ydinlaitoksen lupaa koskevasta hakemuksesta ja sen käsittelystä. Päätöksen antamiseen ja siitä tiedottamiseen sovelletaan, mitä 320 §:n 1 ja 3 momentissa säädetään ydinlaitoslupaa koskevan päätöksen antamisesta ja siitä tiedottamisesta.  

Mitä 1 ja 2 momentissa mainituissa lainkohdissa säädetään luvanhaltijasta, ydinjätteistä ja ydinjätehuollosta, sovelletaan ydinaineen talteenottolaitosta koskevan luvan haltijaan sekä laitoksen toiminnassa syntyviin luonnon radioaktiivisia aineita sisältäviin jätteisiin ja niiden jätehuoltoon. 

Ydinaineen talteenottolaitoksen sijaintipaikalla ei saa tehdä laitoksen rakenteisiin liittyviä töitä ennen kuin rakentamislupa on lainvoimainen. 

Valtioneuvoston asetuksella voidaan antaa tarkempia säännöksiä tahoista, joilta 2 momentin mukaan lausuntoa on pyydettävä, ja lupapäätöksen sisällöstä. 

Ydinaineen talteenottolaitosta koskevan lupapäätöksen peruuttamiseen sovelletaan, mitä 323 §:n 1 momentin 1—3 ja 5 kohdassa sekä 2 momentissa säädetään ydinlaitoslupaa koskevan päätöksen peruuttamisesta. Luvan peruuttamista koskevassa päätöksessä voidaan antaa ydinmateriaalivalvonnan, laitoksen turvallisuuden ja jätehuollon tässä laissa säädettyjen velvoitteiden noudattamisen kannalta tarpeellisia määräyksiä. 

Lisäksi lupapäätöksen peruuttamiseen sovelletaan, mitä 325 §:ssä säädetään asian käsittelystä sekä päätöksen tiedoksi antamisesta ja siitä tiedottamisesta. Mitä mainitussa lainkohdassa säädetään luvanhaltijasta, sovelletaan ydinaineen talteenottolaitosta koskevan luvan haltijaan. 

Ydinaineen talteenottolaitoksen ja sen järjestelmien sekä niiden muutosten käyttöönottoon sovelletaan, mitä 327 §:n 1 ja 2 momentissa säädetään ja 334 §:n nojalla määrätään ydinlaitoksen ja sen järjestelmien käyttöönotosta. 

Säteilyturvakeskus voi antaa tarkempia teknisluonteisia määräyksiä käytöstäpoistosuunnitelmaan sisällytettävistä seikoista. 

Ydinaineen talteenottolaitoksen käytöstäpoistoon on ryhdyttävä viipymättä, kun ydinaineen talteenottotoiminta on lopetettu. Tällöin laitos ja laitosalue on puhdistettava radioaktiivisista aineista tai laitos purettava turvallisesti sekä huolehdittava toiminnassa syntyneiden luonnon radioaktiivisia aineita sisältävien jätteiden loppukäsittelystä ja muusta huollosta. Käytöstäpoistossa on huolehdittava työntekijöiden, väestön ja ympäristön säteilyturvallisuudesta.  

Luvan haltijan myös huolehdittava siitä, että käytöstäpoistossa noudatetaan hyväksyttyä käytöstäpoistosuunnitelmaa. 

Säteilyturvakeskus voi antaa tarkempia teknisluonteisia määräyksiä ydinaineen talteenottolaitoksen käytöstäpoiston teknisestä toteuttamisesta.  

Säteilyturvakeskuksen on määrättävä toimenpiderajoituksista ja -kielloista kiinteistölle, jossa käytöstäpoistettu ydinaineen talteenottolaitos sijaitsee, jos se on 1 momentin 2 kohdan mukaan terveyshaitan ehkäisemisen kannalta välttämätöntä. Määrättävät toimenpiderajoitukset ja -kiellot saavat enintään kohtuullisessa määrin rajoittaa tai estää alueen käyttöä. Kiinteistötietojärjestelmään tehtäviin merkintöihin sovelletaan 341 §:n 3 momenttia. 

Kun Säteilyturvakeskus on hyväksynyt ydinaineen talteenottolaitoksen käytöstäpoistetuksi ja päätös on lainvoimainen, päätöksessä tarkoitettu laitos ei enää ole tässä laissa tarkoitettu ydinaineen talteenottolaitos eikä siihen sovelleta, mitä tässä laissa säädetään tällaisesta laitoksesta. Säteilyturvakeskuksen on samalla myös vapautettava 290 §:ssä tarkoitettu vakuus. 

Säteilyturvakeskus laatii tämän lain mukaan valvontansa piiriin kuuluvan toiminnan säännöllisestä valvonnasta valvontasuunnitelman, jolla saadaan valvottavan toiminnan riskit huomioon ottaen riittävä tilannekuva ja varmuus ydinenergian käytön turvallisuudesta sekä tämän lain säännösten noudattamisesta. Säteilyturvakeskus tarkistaa valvontasuunnitelman säännöllisesti. 

Valtioneuvoston asetuksella voidaan antaa tarkempia säännöksiä valvontasuunnitelmasta sekä sen sisällöstä ja tarkistamisesta. 

Finanssivalvonta valvoo Valtion ydinjätehuoltorahaston varojen lainaamista ja muuta sijoitustoimintaa, sijoitustoimintaan liittyviltä riskeiltä suojaamista sekä sisäpiirirekisteriä ja sisäpiiri-ilmoitusta koskevien säännösten noudattamista. Finanssivalvonta on velvollinen ilmoittamaan valvonnassa havaitsemistaan puutteista työ- ja elinkeinoministeriölle. Valvontaan sovelletaan lisäksi Finanssivalvonnasta annettua lakia (878/2008) ja valvontamaksuun Finanssivalvonnan valvontamaksuista annettua lakia (1209/2023). 

Finanssivalvonnan tiedonsaantioikeuteen sovelletaan Finanssivalvonnasta annetun lain 18 §:ää. 

Toiminnanharjoittajan on ilmoitettava Säteilyturvakeskukselle ja muulle tässä laissa tarkoitetulle valvontaviranomaiselle viipymättä, jos 1 momentissa tarkoitettujen valvontatoimenpiteiden suorittamista tarkastuskohteissa ei voida toteuttaa turvallisesti tai tarkastuksen tarkoituksen kannalta tarkoituksenmukaisesti. Ilmoituksessa on kuvattava ja perusteltava syy, minkä vuoksi valvontatoimenpidettä ei ole mahdollista toteuttaa turvallisesti tai tarkoituksenmukaisesti, ja rajoituksen kesto. Ilmoitus ei estä valvontatoimenpiteen suorittamista, jos viranomainen ilmoituksesta huolimatta katsoo valvontatoimenpiteen suorittamisen olevan välttämätöntä. 

Edellä 1 momentissa tarkoitetun toimenpiteen saa tehdä rikoslain 24 luvun 11 §:ssä tarkoitettuihin tiloihin ainoastaan, jos toimenpide on välttämätön valvonnan kohteena olevien seikkojen selvittämiseksi ja on syytä epäillä, että on tehty mainitun lain 34 luvun 4, 6 tai 9 §:ssä taikka 44 luvun 10 tai 12 §:ssä tarkoitettu rikos. 

Finanssivalvonnan tarkastusoikeuteen sovelletaan Finanssivalvonnasta annetun lain 24 §:ää. 

Säteilyturvakeskus voi antaa tarkempia teknisluonteisia määräyksiä 2 momentissa tarkoitetusta ilmoituksesta. 

Säteilyturvakeskuksella on oikeus tarkkailla ydinlaitoksen ja ydinaineen talteenottolaitoksen ympäristöä todentaakseen laitoksen vaikutuksen ympäristön radioaktiivisuuteen.  

Lisäksi Säteilyturvakeskuksella on oikeus tehdä mittauksia ydinlaitoksen ja ydinaineen talteenottolaitoksen ympäristössä laitosta koskevassa ympäristön radioaktiivisuuden perustilaselvityksessä esitettyjen tietojen arvioimiseksi sen jälkeen, kun laitokselle on myönnetty rakentamislupa.  

Jos ydinlaitoksen tai ydinaineen talteenottolaitoksen häiriö- tai vaaratilanteen, laitosta koskevan luvan tai päätöksen noudattamatta jättämisen tai muun seikan vuoksi on perusteltua aihetta olettaa, että laitoksesta aiheutuu tai voi aiheutua vaaraa turvallisuudelle, Säteilyturvakeskuksen on tarkastettava tarvittavilta osin laitos ja sen toiminta tai selvitettävä asia muulla asianmukaisella tavalla.  

Jos ydinaineen tai ydinjätteen kuljetukseen liittyvän vaaratilanteen, kuljetuksen hyväksymistä koskevan päätöksen noudattamatta jättämisen tai muun seikan vuoksi on perusteltua aihetta olettaa, että kuljetuksesta aiheutuu tai voi aiheutua vaaraa turvallisuudelle, Säteilyturvakeskuksen on tarkastettava kuljetusjärjestelyt ja tässä laissa säädettyjen vaatimusten noudattaminen.  

Edellä 358 §:n 1 momentin 4 kohdassa tarkoitettujen Säteilyturvakeskuksen laitteiden asentamisesta on ilmoitettava toiminnanharjoittajalle. Toiminnanharjoittajalle ei saa aiheutua laitteiden asentamisesta tarpeetonta haittaa. Jos laitteita asennetaan muulle kuin toiminnanharjoittajan hallinnassa olevalle alueelle, on tästä ilmoitettava kiinteistön omistajalle ja tarvittaessa erikseen sen haltijalle, ja tällöin laitteiden asentamisesta ja käytöstä ei saa aiheutua vähäistä suurempaa haittaa.  

Edellä 1 momentin mukaisesti valvontaa varten asennettuihin laitteisiin ei saa kajota tai niiden toimintaan puuttua ilman ydinenergian käytön turvallisuuden tai vahinkojen rajoittamisen kannalta välttämätöntä erityistä perustetta tai ilman Säteilyturvakeskukselle etukäteen tehtyä ilmoitusta. Erityisestä perusteesta on tehtävä ilmoitus Säteilyturvakeskukselle viipymättä tapahtuman jälkeen. Ydinmateriaalivalvonnan järjestämiseksi asennettuihin Euroopan komission tai Kansainvälisen atomienergiajärjestön laitteisiin kajoamiseen ja niiden toimintaan puuttumiseen sovelletaan, mitä niistä erikseen säädetään.  

Toiminnanharjoittajan on huolehdittava siitä, että laitteiden asentamiselle ja käytölle on asianmukaiset edellytykset, sekä toteutettava riittävät toimenpiteet 2 momentissa tarkoitetun laitteisiin kajoamisen tai niiden toimintaan puuttumisen ehkäisemiseksi hallinnassaan olevalla alueella. 

Säteilyturvakeskus voi antaa tarkempia teknisluonteisia määräyksiä 2 momentissa tarkoitetuista erityisistä perusteista ja ilmoitusmenettelystä. 

Määräaikaisissa valvontatarkastuksissa ja muussa valvonnallisessa tarkastuksessa noudatetaan, mitä hallintolain 39 §:ssä säädetään. Tarkastuksessa asianosaisena, jota asia välittömästi koskee, pidetään kuitenkin vain tarkastuksen kohteena olevaa toiminnanharjoittajaa tai muuta tarkastettavan kohteen, ydinmateriaalin, tuotteen, tilan tai alueen haltijaa. 

Valtioneuvoston asetuksella voidaan antaa tarkempia säännöksiä tarkastuksen suorittamisesta ja tarkastuskertomuksen sisällöstä. 

Luvanhaltijan on Säteilyturvakeskuksen pyynnöstä korvauksetta järjestettävä ydinvoimalaitoksella tapahtuvaa säännöllistä ja pidempiaikaista valvontaa varten Säteilyturvakeskuksen käyttöön valvonnassa tarvittavat tilat. Tilojen on sovelluttava toimistotyöhön. Jos tiloissa tarvitaan pysyviä tietoliikenneyhteyksiä, niiden hankinnasta, ylläpidosta, tietoturvasta ja soveltuvuudesta Säteilyturvakeskuksen tarpeisiin vastaa Säteilyturvakeskus. 

Luvanhaltijan ja ydinaineen talteenottolaitosta koskevan luvan haltijan on Säteilyturvakeskuksen pyynnöstä korvauksetta järjestettävä tässä laissa tarkoitettua valvontaa suorittavalle suojavarusteet, jotka ovat tarpeen ottaen huomioon säteilyturvallisuus ja tarkastettavan ydinlaitoksen tai ydinaineen talteenottolaitoksen erityispiirteet. 

Säteilyturvakeskus voi antaa tarkempia teknisluonteisia määräyksiä 1 momentissa tarkoitettuja tiloja koskevista vaatimuksista. 

Tarkastuksen kohteena olevan tässä laissa tarkoitettua toimintaa harjoittavan on tehtävä yhteistyötä tarkastuksen tavoitteiden toteuttamiseksi ja vaadittaessa esitettävä Säteilyturvakeskukselle ja muulle tässä laissa tarkoitetulle valvontaviranomaiselle kirjallisina tai sähköisessä muodossa tämän lain noudattamisen valvontaa varten tehtävää tarkastusta varten asiakirjat ja tiedot, joilla voi olla merkitystä tämän lain säännösten noudattamisen valvonnassa. 

Suomea velvoittavien ydinalan kansainvälisten sopimusten noudattamisen valvontaan sovelletaan 357, 358 ja 361 §:ää, 363 §:n 2 momenttia ja 364 §:ää. Tällaisessa valvonnassa saa tehdä 358 §:n 1 momentissa tarkoitettuja toimenpiteitä sellainen kansainvälistä valvontatehtävää hoitava tarkastaja, joka on tämän pykälän 2 tai 3 momentissa säädetyn perusteella hyväksytty. Säteilyturvakeskuksen on oltava läsnä kansainvälistä valvontatehtävää hoitavien tarkastajien tehdessä valvontaa ydinenergian käyttöpaikoilla, kuitenkin siten, että tästä ei seuraa viivettä tai haittaa tarkastuksen tekemiselle. Edellä 362 §:ssä tarkoitetulla asianosaisella on oikeus olla läsnä tarkastuksessa. Muutoin tarkastukseen sovelletaan asianomaista Suomea velvoittavaa ydinalan kansainvälistä sopimusta. 

Säteilyturvakeskuksen on hyväksyttävä kansainvälistä valvontatehtävää hoitava tarkastaja, jollei arvioida hänen toimintansa voivan vaarantaa ydinenergian käytön turvallisuutta tai ydinaseiden leviämisen estämistä. Säteilyturvakeskuksen on ennen kansainvälistä valvontatehtävää hoitavien tarkastajien hyväksymistä pyydettävä ehdotetuista kansainvälistä valvontatehtävää hoitavista tarkastajista niiden luvanhaltijoiden lausunnot, joita tarkastus koskee. 

Jos Säteilyturvakeskus ei 2 momentissa tarkoitetuista perusteista johtuen hyväksy kansainvälistä valvontatehtävää hoitavaa tarkastajaa, sen on siirrettävä asian käsittely ja ratkaiseminen työ- ja elinkeinoministeriölle. Ministeriö voi hyväksyä kansainvälistä valvontatehtävää hoitavan tarkastajan, jos sen arvioidaan olevan perusteltua ottaen huomioon 7—13 §:ssä säädetyt yleiset periaatteet ja velvollisuudet. 

Säteilyturvakeskus voi tutkia ydinlaitoksen tai ydinaineen talteenottolaitoksen toiminnassa sattuneen häiriö- tai onnettomuustilanteen tai muun turvallisuutta vaarantavan vakavan vaaratilanteen, jos se on tapahtumien syyn selvittämisen tai vastaavien tapahtumien ehkäisemisen kannalta tarpeellista. Säteilyturvakeskus voi myös tutkia sellaisia merkittäviä ydinlaitoksen tai ydinaineen talteenottolaitoksen turvallisuuteen liittyviä tapahtumia, jotka jatkuessaan voivat johtaa turvallisuuden vaarantumiseen. Suuronnettomuuksien tutkinnasta säädetään turvallisuustutkintalaissa (525/2011). 

Tutkinnassa selvitetään tapahtumien kulku, tapahtuman syntyyn johtaneet syyt ja muut siihen vaikuttaneet tekijät. Tutkintaa suorittavien henkilöiden on oltava riippumattomia tutkittavasta valvonta-asiasta.  

Tutkinnasta laaditaan julkinen raportti, jossa voidaan antaa suosituksia turvallisuuden parantamiseksi. Säteilyturvakeskuksen on tarvittaessa ryhdyttävä valvontatoimiin.  

Sen lisäksi, mitä tiedonsaantioikeudesta säädetään 357 §:ssä, Säteilyturvakeskuksella on oikeus saada tutkinnan kohteelta sellaiset muut tiedot, jotka ovat välttämättömiä tutkinnan suorittamiseksi. Lisäksi Säteilyturvakeskuksella on oikeus tutkinnan suorittamiseksi saada salassapitosäännösten estämättä välttämättömät tiedot muulta viranomaiselta sekä esitutkintaviranomaiselta sen suorittamasta esitutkinnasta.  

Tutkinnassa voidaan kuulla tapahtuman osapuolia, kolmansia osapuolia sekä näiden palveluksessa olevia henkilöitä. Henkilöä voidaan kuulla vain, jos hän on antanut tähän suostumuksensa. Henkilölle on kerrottava kuulemisen tarkoitus, kuultavan oikeudet ja velvollisuudet sekä tutkinnan mahdolliset seuraukset.  

Säteilyturvakeskuksen tiedonsaantioikeus ei koske yleisen tietosuoja-asetuksen 9 artiklan 1 kohdassa tarkoitettuihin erityisiin henkilötietoryhmiin kuuluvia tietoja taikka sähköisen viestinnän sisältö-, välitys- tai sijaintitietoja eikä kyberturvallisuuslain 19 §:ssä tarkoitetun CSIRT-yksikön käsittelemiä tietoja. 

Säteilyturvakeskuksella on tarvittaessa oikeus tilapäisesti ja lyhytaikaisesti rajoittaa liikkumista tutkintapaikalla sekä oikeus ottaa haltuun esineitä ja asiakirjoja ja tehdä näille tutkimuksia, jos se on tutkinnan suorittamisen kannalta välttämätöntä. 

Säteilyturvakeskus voi päättää toiminnanharjoittajan luvan mukaisen toiminnan keskeyttämisestä tai rajoittamisesta, jos toiminnasta voi aiheutua välitöntä vaaraa ihmisten terveydelle tai turvallisuudelle, toiminta ei ole sitä koskevien Suomea sitovien ydinalan kansainvälisten sopimusten velvoitteiden mukaista tai toiminnanharjoittaja rikkoo merkittävästi tässä laissa säädettyjä velvoitteita. Toiminta voidaan keskeyttää tai sitä voidaan rajoittaa vain siltä osin kuin se on välttämätöntä ja vain siihen saakka, kunnes päätöksen antamiseen johtanut syy on lakannut olemasta.  

Jos luvanhaltija tai kuljetusta koskevan hyväksymisen haltija ei ole täyttänyt ydinvastuulain mukaisia velvollisuuksiaan, Säteilyturvakeskus voi päättää toiminnan keskeyttämisestä tai rajoittamisesta, kunnes päätöksen antamiseen johtanut syy on lakannut olemasta. 

Kiireellisessä tapauksessa, jossa toiminnasta voi aiheutua välitöntä vaaraa ihmisten terveydelle tai turvallisuudelle, toiminnan keskeyttäminen tai rajoittaminen voidaan tehdä välittömänä hallintopakkoa koskevana toimena enintään 14 päivän ajaksi.  

Korjaavien toimenpiteiden toteuttamiselle on asetettava määräaika. Päätöksessä voidaan velvoittaa ilmoittamaan puutteiden korjaamisesta ja siitä, mihin toimiin päätöksen johdosta on ryhdytty. 

Säteilyturvakeskus voi määrätä luvanhaltijan toteuttamaan ydinlaitosten turvallisuuden parantamiseksi toimenpiteet, jotka ovat perusteltuja ydinlaitosten käytöstä saatujen kokemusten, turvallisuustutkimuksen tai tieteessä ja tekniikassa tapahtuneen kehityksen perusteella tehtyjen uusien johtopäätösten mukaan, kohtuudella käytännöllisin toimenpitein toteutettavissa ja oikeasuhtaisia niiden turvallisuutta parantavaan vaikutukseen ja niistä aiheutuviin kustannuksiin nähden.  

Säteilyturvakeskus voi tehostaa tämän lain nojalla antamaansa kieltoa tai määräystä uhkasakolla tai uhalla, että tekemättä jätetty toimenpide teetetään laiminlyöjän kustannuksella tai toiminta keskeytetään.  

Esitutkinnassa, syyteharkinnassa tai oikeudenkäynnissä ei saa luonnollisen henkilön rikosvastuuseen saattamiseksi käyttää sellaisia luonnollisen henkilön tässä laissa säädetyn tai sen nojalla määrätyn tiedonantovelvollisuuden perusteella antamia tietoja, jotka on saatu asettamalla hänelle sakon uhka velvollisuuden täyttämiseksi. 

Jos toiminnanharjoittaja ei noudata 369 §:n nojalla annettua määräystä ydinmateriaaleihin liittyvien velvollisuuksien täyttämisestä ja toiminnanharjoittajan menettely kokonaisuutena arvioiden on perusteltu syy olettaa, että velvollisuuksia tai osaa niistä ei voida toiminnanharjoittajan toimenpitein toteuttaa, Säteilyturvakeskus voi päättää, että ydinmateriaalit otetaan valtion haltuun ja valtio huolehtii ydinmateriaalivalvonnan velvoitteiden täyttämisestä. 

Toiminnanharjoittajan on korvattava valtiolle haltuun otettuihin ydinmateriaaleihin liittyvien ydinmateriaalivalvonnan velvoitteiden hoitamisesta sekä niiden käsittelystä, varastoinnista ja tarvittaessa loppusijoituksesta tai loppukäsittelystä aiheutuvat kustannukset. Kustannusten perimisestä säädetään 462 §:ssä. 

Haltuunotto päättyy, jos ydinmateriaali takavarikoidaan pakkokeinolain mukaisesti tai se tuomitaan valtiolle menetetyksi. 

Jos muu toiminnanharjoittaja kuin ydinlaitosta tai ydinaineen talteenottolaitosta koskevan luvan haltija ei voi ilman kohtuuttomia kustannuksia palauttaa käytöstä poistettua ydinainetta sen toimittajalle tai luovuttaa sitä muulle toimijalle, Säteilyturvakeskus voi hakemuksesta päättää, että valtio huolehtii ydinaineisiin liittyvistä ydinmateriaalivalvonnan velvoitteista.  

Toiminnanharjoittaja on velvollinen korvaamaan valtiolle aiheutuvat kustannukset 372 §:n mukaisesti. 

Käytöstä poistettuihin ydinaineisiin, jotka samalla ovat säteilylaissa tarkoitettuja radioaktiivisia jätteitä, sovelletaan lisäksi mainitun lain 80 §:n 3 momenttia.  

Jos luvanhaltija ei noudata 369 §:n nojalla annettua määräystä ydinjätehuoltoon liittyvien velvollisuuksien täyttämisestä ja luvanhaltijan menettely kokonaisuutena arvioiden on perusteltu syy olettaa, että ydinjätehuoltoa tai osaa siitä ei voida luvanhaltijan toimenpitein toteuttaa, valtioneuvosto voi päättää, että ydinjätteet luovutetaan valtiolle ja valtio huolehtii niiden toimenpiteiden suorittamisesta, joita ydinjätehuolto vielä edellyttää. 

Jos 1 momentissa tarkoitettu päätös tehdään, valtio vastaa sen jälkeen päätöksessä tarkoitettujen ydinjätteiden ydinjätehuollon vielä suorittamatta olevista toimenpiteistä ja luvanhaltija näistä toimenpiteistä aiheutuvista kustannuksista.  

Jos ydinaineen talteenottolaitosta koskevan luvan haltija ei noudata 369 §:n nojalla annettua määräystä luonnon radioaktiivisia aineita sisältävien jätteiden jätehuoltoon liittyvien velvollisuuksien täyttämisestä ja luvan haltijan menettely kokonaisuutena arvioiden on perusteltu syy olettaa, että velvollisuuksia tai osaa niistä ei voida luvan haltijan toimenpitein toteuttaa, Säteilyturvakeskus voi päättää, että valtio huolehtii loppukäsittelyn ja muiden jätehuollon edellyttämien toimenpiteiden suorittamisesta.  

Luvan haltijan on korvattava valtiolle 1 momentissa tarkoitettujen jätteiden jätehuollon toimenpiteiden suorittamisesta aiheutuneet kustannukset. Kustannusten korvaamiseen käytetään ensisijaisesti 290 §:ssä tarkoitettua vakuutta, josta suoritettavista kustannuksista säädetään 292 §:ssä. 

Ydinmateriaali ja ydinjäte siirtyvät valtion haltuun, jos ne eivät ole niiden käyttöön tai hallussapitoon tämän lain mukaan oikeutetun toiminnanharjoittajan hallussa ja niistä tämän lain mukaan vastuussa olevaa toiminnanharjoittajaa ei pystytä selvittämään.  

Valtion on huolehdittava siitä, että tämän lain mukaisia velvollisuuksia noudatetaan 1 momentissa tarkoitettujen ydinmateriaalien ja ydinjätteiden osalta. Jos näistä toimenpiteistä huolehtii Säteilyturvakeskus, tämän lain mukaista lupaa tai hyväksymistä ei vaadita toimenpiteiden suorittamiseen. Säteilyturvakeskuksen on tällöin noudatettava, mitä tässä laissa säädetään turvallisuudesta. 

Mitä 2 momentissa säädetään, sovelletaan myös muihin tämän lain mukaan valtion haltuun tuleviin ydinmateriaaleihin, ydinjätteisiin ja luonnon radioaktiivisia aineita sisältäviin jätteisiin. 

Poliisin velvollisuudesta antaa virka-apua säädetään poliisilain 9 luvun 1 §:ssä. Rajavartiolaitoksen velvollisuudesta antaa virka-apua säädetään rajavartiolain (578/2005) 77 §:ssä. Pelastusviranomaisen virka-avusta säädetään pelastuslain 50 §:ssä. 

Säteilyturvakeskuksella on oikeus saada valmiustilanteessa Rajavartiolaitokselta välineistöä säteilymittausten toteuttamiseksi.  

Säteilyturvakeskuksella on oikeus saada Puolustusvoimilta valmiustilanteessa tai ydinlaitoksen turvallisuuteen kohdistuvassa uhkatilanteessa välineistöä tarvittavien mittausten suorittamiseksi ja muuta virka-apua.  

Tässä laissa tarkoitetulla valvontaviranomaisella on oikeus saada Tullilta virka-apua tämän lain ja sen nojalla annettujen vientiä, tuontia ja kauttakulkua koskevien säännösten ja määräysten noudattamisen valvonnassa. Lisäksi Säteilyturvakeskuksella on oikeus saada Tullilta virka-apua kulkuneuvojen säteilymittausten toteuttamiseen.  

Työ- ja elinkeinoministeriön ja Säteilyturvakeskuksen on annettava toisilleen pyynnöstä virka-apua niiden tässä laissa säädettyjen tehtävien suorittamiseksi. 

Virka-avusta aiheutuneista kustannuksista vastaa virka-avun pyytäjä, jollei asiasta toisin sovita. Virka-avun antamisen edellytyksenä on, että se ei vaaranna virka-apua antavalle viranomaiselle säädettyjen muiden tärkeiden tehtävien suorittamista.  

Säteilyturvakeskus voi valvontatoiminnassaan tai 366 §:ssä tarkoitetussa tutkinnassa käyttää apunaan ulkopuolista asiantuntijaa tarkastusten, tutkimusten, selvitysten ja mittausten tekemiseen valvonnan tai tutkinnan kannalta merkityksellisen seikan selvittämisessä. 

Ulkopuolisella asiantuntijalla on oltava tehtäviensä edellyttämä asiantuntemus. Ulkopuoliseen asiantuntijaan sovelletaan rikosoikeudellista virkavastuuta koskevia säännöksiä hänen suorittaessaan tässä laissa tarkoitettuja tehtäviä. Vahingonkorvausvastuusta säädetään vahingonkorvauslaissa. 

Voimassa oleva turvallisuusselvityslaissa (726/2014) tarkoitettu turvallisuusselvitys vaaditaan sellaiselta luvan haltijaan tai tämän toimittajaan tai alihankkijaan palvelussuhteessa olevalta tai mainittujen toimijoiden toimeksiantotehtävää hoitavalta henkilöltä, jolla on itsenäinen kulkuoikeus turvallisuusselvityslain 21 §:n 1 momentin 5 tai 5 b kohdassa tarkoitetulle alueelle tai pääsy mainitun lain 19 §:n 1 momentin 1 kohdassa tai 21 §:n 1 momentin 1 tai 5 a kohdassa tarkoitettuun tietoon. 

Mitä 1 momentissa säädetään turvallisuusselvityksestä, sovelletaan myös henkilöön, joka osallistuu sellaiseen turvallisuusselvityslain 21 §:n 1 momentin 5 c kohdassa tarkoitettuun ydinaineen tai ydinjätteen kuljetukseen, joka on hyväksyttävä tämän lain mukaisesti.  

Sen, jolla on tässä laissa tarkoitettu lupa tai kuljetusta koskeva hyväksyminen tai joka hakee tällaista lupaa tai hyväksymistä, on varmistettava, että 1 ja 2 momentissa edellytetty turvallisuusselvitys on tehty ennen kuin henkilö otetaan palvelussuhteeseen tai toimeksiantosuhteeseen taikka tuote tai palvelu päätetään hankkia toimittajalta tai alihankkijalta, sekä huolehdittava turvallisuusselvityksen pitämisestä voimassa ja pidettävä kirjaa voimassa olevista turvallisuusselvityksistä. 

Ennen 1 momentissa tarkoitetun ilmoituksen tekemistä henkilölle on kerrottava oikeudesta ilmoituksen tekemiseen ja terveydentilan vaikutuksesta henkilön toimintakykyyn tehtävässään. Ilmoituksessa voidaan antaa tieto vain siitä, että ilmoituksen kohteena oleva henkilö ei mahdollisesti ole soveltuva tehtäväänsä tai että hän voi olla vaaraksi ydinvoimalaitoksen tai kuljetuksen turvallisuudelle. Ilmoituksen saa tehdä vain luvanhaltijan määrittämälle luvanhaltijan edustajalle sekä lisäksi turvahenkilöistä poliisille ja muista kuin turvahenkilöistä Säteilyturvakeskukselle. Luvanhaltijan on varmistettava, että poliisi ja Säteilyturvakeskus ovat saaneet ilmoituksen. 

Luvanhaltija, poliisi ja Säteilyturvakeskus saavat käyttää ilmoituksessa annettua tietoa ainoastaan välttämättömien ja välittömien ydinvoimalaitoksen tai kuljetuksen turvallisuuden edellyttämien toimenpiteiden suorittamiseen. Ilmoituksen sisältämät tiedot on hävitettävä heti kun niitä ei enää tarvita turvallisuutta koskevien toimenpiteiden suorittamiseen. Luvanhaltijan oikeudesta käsitellä terveydentilaa koskevia tietoja säädetään yksityisyyden suojasta työelämässä annetussa laissa (759/2004). 

Mitä 2 ja 3 momentissa säädetään luvanhaltijasta, sovelletaan kuljetusta koskevan hyväksymisen haltijaan, kun tämä vastaa tässä laissa säädettyjen kuljetusta koskevien velvoitteiden noudattamisesta. 

Toimitettavista tiedoista ja niiden toimittamisen aikataulusta on oltava Säteilyturvakeskuksen hyväksymä suunnitelma. Hyväksymisen edellytyksenä on, että ydinlaitoksen rakentamisen, käytön ja käytöstäpoiston turvallisuuden valvontaa varten saadaan säännöllisesti riittävän kattavasti tietoa. 

Luvanhaltijan on ilmoitettava Säteilyturvakeskukselle viipymättä tapahtumista ja havainnoista, joilla voi olla olennaista merkitystä ydinlaitoksen tai kuljetusten turvallisuuden tai säteilyturvallisuuden kannalta. Säteilyturvallisuuspoikkeamista ja valmiustilanteista ilmoittamiseen sovelletaan, mitä niistä erikseen tässä laissa säädetään. Painelaitteiden vaurio- ja onnettomuustilanteista ilmoittamisesta säädetään painelaitelain 10 §:ssä ja merkittävien kyberturvallisuutta koskevien poikkeamien ilmoittamisesta kyberturvallisuuslain 11 §:ssä. 

Luvanhaltijan on myös toimitettava Säteilyturvakeskukselle 1 momentissa tarkoitettujen tapahtumien ja havaintojen johdosta tehdyt selvitykset. 

Mitä 1 ja 2 momentissa säädetään luvanhaltijasta, sovelletaan kuljetusta koskevan hyväksymisen haltijaan, kun tämä vastaa tässä laissa säädettyjen kuljetusta koskevien velvoitteiden noudattamisesta. 

Luvanhaltijan on ilmoitettava Säteilyturvakeskukselle, jos luvanhaltijan toimintaan kohdistuu sellainen muutos, joka voi vaikuttaa ydinlaitoksen turvallisuuteen. Luvanhaltijan on myös ilmoitettava Säteilyturvakeskukselle sellaisesta toimitus- tai alihankintaketjuun kohdistuvasta muutoksesta, joka voi vaikuttaa merkittävästi ydinlaitoksen turvallisuuteen. Ilmoitus on tehtävä ennen muutoksen toteuttamista ja toimitus- ja alihankintaketjun osalta viipymättä luvanhaltijan saatua asiasta tiedon. 

Sen, joka hakee lupaa ydinlaitoksen rakentamiseen, käyttöön tai käytöstäpoistoon, on samanaikaisesti toimitettava Säteilyturvakeskukselle kuvaus hankkeen toteuttamisesta, johtamisjärjestelmästä, laadunhallinnasta, asiantuntemuksesta ja henkilöstöresursseista sekä toimintaan osallistuvista organisaatioista ja näiden rooleista. Tietoja on toimitettava niiltä osin kuin se on tarpeen turvallisuuden varmistamiseksi. Vastaavat tiedot on toimitettava laajojen laitosmuutosten yhteydessä sekä lisäksi vastaanottajasta, jos ydinlaitosluvan siirtämistä haetaan. 

Luvanhaltijan on toimitettava Säteilyturvakeskukselle tiedot luvanhaltijan ylimmästä johtajasta sekä henkilöistä, jotka vastaavat ydinlaitoksen turvallisuuden kannalta keskeisten toimintojen johtamisesta, näiden soveltuvuudesta tehtäväänsä sekä näitä koskevista henkilö- ja tehtävämuutoksista. 

Luvanhaltijan on myös toimitettava Säteilyturvakeskukselle tieto siitä, miten luvanhaltijan hallitusta tai vastaavaa toimielintä koskeva 123 §:ssä säädetty vaatimus täytetään sekä hallitukseen tai vastaavaan toimielimeen liittyvistä henkilömuutoksista. 

Luvanhaltijan on toimitettava Säteilyturvakeskukselle selvitykset 72 §:n 2 momentissa tarkoitetusta turvallisuuteen liittyvien inhimillisten tekijöiden hallinnasta. 

Sovellettaessa 106 §:n 3 momentin tai 108 §:n 2 momentin mukaista menettelyä, luvanhaltijan on kalenterivuosittain toimitettava Säteilyturvakeskukselle selvitys valmistajien ja testauslaitosten luvanhaltijan lukuun tehtävästä toiminnasta ja sen vaatimustenmukaisuudesta. Jos tarkastuslaitos soveltaa 106 §:n 3 momentissa säädettyä menettelyä, selvitys on toimitettava tarkastuslaitokselle. 

Luvanhaltijan on toimitettava Säteilyturvakeskukselle ydinlaitoksen jatkuvatoimisten ulkoisen säteilyn annosnopeuden mittausten tiedot ajantasaisesti.  

Luvanhaltijan on toimitettava Säteilyturvakeskukselle 177 §:ssä tarkoitetut valmiusjärjestelyjen toimintaohjeet ja niihin tehdyt muut kuin vähäiset muutokset. Lisäksi luvanhaltijan on toimitettava 175 §:ssä ja pelastuslain 48 §:n 2 momentissa tarkoitettua harjoitusta koskeva suunnitelma ja harjoituksen perusteella laadittu raportti. 

Ydinlaitoksen sijaintipaikan soveltuvuuslausunnon haltijan ja sijaintipaikasta johtuvien suunnitteluperusteiden vahvistamista koskevan lausunnon haltijan sekä niihin käyttöoikeuden saaneen on toimitettava Säteilyturvakeskukselle sijaintipaikan ominaisuuksien selvittämistä ja soveltuvuuden arviointia koskevat täydentävät tiedot, jos seurannan aikana tulee esille sijaintipaikan soveltuvuuden arviointiin ja vahvistettuihin suunnitteluperusteisiin vaikuttavia seikkoja.  

Luvanhaltijan on toimitettava Säteilyturvakeskukselle ydinvahingosta johtuvan vastuun varalle otettua vakuutusta koskeva vakuutuskirja vakuutuskauden alussa tai muu osoitus siitä, että ydinvastuulain mukaista vakuuttamisvelvollisuutta koskevaa vaatimus on täytetty.  

Mitä 381 §:n 2 momentissa säädetään suunnitelman hyväksymisestä sekä 381—385 ja 387 §:ssä, 388 §:n 3 kohdassa sekä 392 §:n 1, 2, 4 ja 6 kohdassa luvanhaltijan velvollisuudesta toimittaa tietoja ydinlaitosten valvontaa varten, sovelletaan ydinaineen talteenottolaitosta koskevan luvan haltijaan tällaisen laitoksen valvontaa varten toimitettaviin tietoihin ja tietojen toimittamiseen liittyvän suunnitelman hyväksymiseen.  

Säteilyturvakeskus voi antaa tarkempia teknisluonteisia määräyksiä 381—397 §:ssä tarkoitetuista tiedoista, niiden ilmoittamisesta ja toimittamisesta. 

Säteilyturvakeskus voi hyväksyä yksittäistapauksessa poikkeuksen tämän lain nojalla annetusta ja tätä lakia tarkentavasta määräyksestä. Hyväksymisen edellytyksenä on, että määräyksen mukaisen vaatimuksen soveltaminen olisi asiaan vaikuttavat seikat ja olosuhteet huomioon ottaen kohtuutonta tai teknisesti epätarkoituksenmukaista sekä luvanhaltija tai ydinaineen talteenottolaitosta koskevan luvan haltija tai muu toiminnanharjoittaja esittää vaatimuksen sijasta sovellettavan menettelytavan tai ratkaisun ja osoittaa sen toteuttavan tämän lain mukaisen turvallisuustason. 

Säteilyturvakeskus voi valmiuslain (1552/2011) 3 §:ssä tarkoitettujen poikkeusolojen vallitessa tai mainitun pykälän 1 momentin 6 kohdan d alakohdassa tarkoitettujen poikkeusolojen ehkäisemiseksi hyväksyä sellaisia poikkeuksia tämän lain nojalla annetun määräyksen yksityiskohtaisista vaatimuksista, jotka ovat tarpeellisia väestön suojelun ja toimeentulon, maan talouselämän sekä valtakunnan alueellisen koskemattomuuden ja itsenäisyyden kannalta välttämättömän energian tuotannon ylläpitämiseksi. Hyväksytty poikkeus on voimassa päätöksessä määrätyn ajan myös hyväksymiseen johtaneiden olosuhteiden päätyttyä. Poikkeuksen turvallisuusmerkityksen tulee olla suhteessa vallitsevien tai ehkäistävien poikkeusolojen vakavuuteen. Hyväksytyt poikkeukset kokonaisuutena tarkasteltuna eivät saa vaarantaa ydinlaitoksen turvallisuutta.  

Valtioneuvoston asetuksella voidaan säätää 6 §:n 3 momentissa tarkoitettua kulkuneuvoa koskevia poikkeuksia tässä laissa säädetyistä ydinlaitosta ja sen järjestelmiä, rakenteita ja laitteita koskevista vaatimuksista sekä lupa-, ilmoitus-, huolto- ja tarkastusvelvoitteista, jos kulkuneuvosta mahdollisesti aiheutuva henkilö-, ympäristö- ja omaisuusvahingon vaara on vähäinen ja kysymyksessä olevan vaatimuksen tai velvoitteen noudattaminen ei ole tarpeen lain tarkoituksen toteutumisen kannalta. 

Rangaistus järjestystä ylläpitävän henkilön vastustamisesta säädetään rikoslain 17 luvun 6 §:ssä. 

Rangaistus terveyden vaarantamisesta säädetään rikoslain 34 luvun 4 ja 5 §:ssä ja yleisvaaran tuottamuksesta 7 ja 8 §:ssä. 

Rangaistus ydinräjähderikoksesta säädetään rikoslain 34 luvun 6 §:ssä ja sen valmistelusta 9 §:n 2 momentissa.  

Rangaistus tämän lain salassapitoa koskevien velvoitteiden rikkomisesta säädetään rikoslain 38 luvun 1 ja 2 §:ssä. 

Rangaistus ydinenergian käyttörikoksesta säädetään rikoslain 44 luvun 10 §:ssä.  

Rangaistus ympäristön turmelemisesta säädetään rikoslain 48 luvun 1, 2 ja 4 §:ssä. 

Turvavalvontarikkomuksesta tuomitaan myös se, joka tahallaan tai törkeästä huolimattomuudesta oikeudettomasti käyttää turvahenkilön asua siten, että häntä voidaan pitää turvahenkilönä, jollei teosta muualla laissa säädetä ankarampaa rangaistusta. 

Säteilyturvakeskus määrää 404 §:ssä säädetyn seuraamusmaksun. 

Toiminnanharjoittajalle määrättävä seuraamusmaksu on vähintään 1 000 euroa ja enintään 100 000 euroa. Seuraamusmaksun määrä perustuu kokonaisarviointiin. Seuraamusmaksun määrää arvioitaessa on otettava huomioon menettelyn laatu, laajuus ja kestoaika sekä tekijän taloudellinen asema. Lisäksi arvioinnissa on otettava huomioon menettelyllä saavutettu hyöty ja sillä aiheutettu vahinko, jos ne ovat määritettävissä. Arvioinnissa on otettava huomioon myös toiminnanharjoittajan yhteistyö Säteilyturvakeskuksen kanssa asian selvittämiseksi ja toimenpiteet rikkomisen toistumisen estämiseksi, muut ja aiemmat ydinenergian käyttöä koskeviin säännöksiin kohdistuneet rikkomukset ja laiminlyönnit sekä menettelyn muut mahdolliset vaikutukset.  

Seuraamusmaksu on kohtuullistettava tai jätettävä kokonaan määräämättä, jos laiminlyönti on vähäinen, ydinenergian käytön turvallisuuden tai ydinmateriaalivalvonnan velvoitteiden kannalta kokonaisuutena vähämerkityksinen tai laiminlyönnille on pätevä syy tai jos seuraamusmaksun määrääminen olosuhteet huomioon ottaen on muutoin kohtuutonta. Seuraamusmaksua ei saa määrätä, jos teosta on kulunut yli viisi vuotta. Jos rikkomus tai laiminlyönti on ollut jatkuvaa, määräaika lasketaan siitä, kun rikkomus tai laiminlyönti on päättynyt. Seuraamusmaksua ei saa myöskään määrätä sille, jota epäillään samasta teosta esitutkinnassa, syyteharkinnassa tai tuomioistuimessa vireillä olevassa rikosasiassa tai jolle on samasta teosta annettu lainvoimainen tuomio. Sille, jolle on määrätty seuraamusmaksu, ei saa samasta teosta tuomita tuomioistuimessa rangaistusta. 

Tämän lain nojalla maksettavaksi määrätyn seuraamusmaksun täytäntöönpanosta säädetään sakon täytäntöönpanosta annetussa laissa (672/2002). 

Hyväksymistä taikka vahvistamista tai siihen liittyvää tarkistamista työ- ja elinkeinoministeriöltä  saa  hakea luvanhaltija asiassa, joka koskee 204, 205, 210, 211, 215, 217—220, 228—232, 234 ja 342 §:ssä säädettyä hyväksymistä taikka vahvistamista tai siihen liittyvää tarkistamista. Lisäksi 204 §:ssä säädettyä hyväksymistä saa hakea se, jolla on ydinlaitoshanketta koskeva periaatepäätös. Edellä 220 §:n 3 momentissa säädettyä hyväksymistä saa hakea toiminnanharjoittaja, joka vastaisi mainitussa lainkohdassa tarkoitetuista toimenpiteistä.  

Työ- ja elinkeinoministeriön ydinjätehuoltoon liittyvä päätös on voimassa toistaiseksi. Edellä 234 §:ssä tarkoitettu vakuudeksi hyväksymistä koskeva päätös on kuitenkin voimassa enintään kymmenen vuotta.  

Työ- ja elinkeinoministeriö voi peruuttaa 406 §:ssä tarkoitetun päätöksensä kokonaan tai osittain, jos se on perustunut virheellisiin tietoihin asiaan vaikuttavista tosiasioista. Peruuttaminen edellyttää, että päätöksen haltijalle on varattu tilaisuus kohtuullisessa määräajassa korjata puute, jos se päätöksen haltijan toimin on mahdollista. 

Sen, joka aikoo harjoittaa 2 §:n 1 tai 2 kohdassa tarkoitettua toimintaa tai tehdä 6 kohdassa tarkoitetun sopimuksen, on haettava lupaa tai hyväksymistä tai tehtävä ilmoitus 5 luvun mukaisesti. 

Pienlaitokseksi hyväksymistä voi hakea toiminnanharjoittaja, joka täyttää 20 §:n 2 momentissa säädetyt edellytykset. Toimintaluvan ja ydinmateriaalivalvonnan alaan kuuluvan yksityisoikeudellisen sopimuksen tekemistä koskevan luvan hakijan sekä toimintailmoituksen tekijän on täytettävä 27 §:n 2 momentissa säädetty vaatimus.  

Edellä 26 §:ssä säädettyä hyväksymistä saa hakea se, joka hakee lupaa ydinlaitoksen tai ydinaineen talteenottolaitoksen rakentamiseen tai käyttöön tai jolla on kyseinen lupa. Edellä 41 §:n 3 momentissa säädettyä hyväksymistä saa hakea se, joka tämän lain mukaan vastaa hakemuksessa tarkoitetuista ydinmateriaaleista. 

Pienlaitokseksi hyväksymistä koskevassa päätöksessä voidaan antaa kansallisen ydinlaitosten ulkopuolisen sijoituspaikan valvonnan tai Euratomin ydinmateriaalivalvonta-asetuksen täytäntöönpanon kannalta tarpeellisia määräyksiä. 

Päätöksessä, joka koskee toimintalupaa, lupaa ydinmateriaalivalvonnan alaan kuuluvan yksityisoikeudellisen sopimuksen tekemiseksi tai ydinmateriaalivalvonnan järjestämistä koskevan suunnitelman hyväksymistä, voidaan antaa ydinmateriaalivalvonnan tai ydinalan kahdenvälisten sopimusten velvoitteiden noudattamisen kannalta tarpeellisia määräyksiä. 

Ydinmateriaalivalvontaa koskevien säännösten soveltamisesta vapauttamista koskevassa päätöksessä on määrättävä ajankohta, jolloin 4 ja 5 luvun säännöksiä ei enää sovelleta päätöksessä tarkoitettuihin ydinmateriaaleihin. 

Päätös, joka koskee pienlaitokseksi hyväksymistä, ydinmateriaalivalvonnan järjestämistä koskevan suunnitelman hyväksymistä tai ydinmateriaalivalvontaa koskevien säännösten soveltamisesta vapauttamista, on voimassa toistaiseksi.  

Toimintalupa ja ydinmateriaalivalvonnan alaan kuuluvan yksityisoikeudellisen sopimuksen tekemistä koskeva lupa on voimassa määräajan, kuitenkin enintään kymmenen vuotta. Toimintaluvassa voidaan määrätä, että se lakkaa olemasta voimassa, jos toimintaa ei aloiteta määräajassa luvan myöntämisestä tai se on ollut keskeytyneenä määrätyn ajan tai siihen liittyvä ydinlaitos- tai muu hanke on rauennut tai peruuntunut. Yksityisoikeudellisen sopimuksen tekemistä koskevan luvan voimassaolo päättyy, jos luvassa tarkoitettu sopimus lakkaa olemasta voimassa.  

Toiminnanharjoittaja, johon lupa tai hyväksymispäätös on kohdistettu, voi hakea sen muuttamista.  

Ydinmateriaalivalvonnan järjestämistä koskevan suunnitelman hyväksymistä koskevan päätöksen muuttamista on haettava, jos suunnitelmaan tehdään muita kuin ydinmateriaalivalvonnan tavoitteiden kannalta vähäisiä muutoksia. Toimintaluvan ja yksityisoikeudellisen sopimuksen tekemistä koskevan luvan muuttamista on haettava, jos luvan myöntämisen edellytyksissä tapahtuu muita kuin vähäisiä muutoksia verrattuna siihen, mikä on hyväksytty lupaa koskevan päätöksen yhteydessä. 

Säteilyturvakeskus voi antaa tarkempia teknisluonteisia määräyksiä 2 momentissa tarkoitetuista vähäisistä muutoksista. 

Säteilyturvakeskuksen on toimintaluvan peruuttamista koskevassa päätöksessään määrättävä, miten päätöksessä tarkoitettujen ydinmateriaalien osalta on meneteltävä. Ydinmateriaalien haltuunotosta säädetään 372 §:ssä. 

Edellä 68 ja 70 §:ssä tarkoitettua lausuntoa saa hakea Säteilyturvakeskukselta sellainen elinkeinotoimintalain 2 §:n 1 momentissa tarkoitettu yhteisö tai säätiö, jolla on hallinnassaan ydinlaitoksen sijaintipaikka tai maakaaren (540/1995) 2 luvun 7 §:ssä tarkoitettu esisopimus hallinnan saamiseksi sijaintipaikkaan. 

Edellä 81 §:ssä tarkoitettua lausuntoa saa hakea Säteilyturvakeskukselta elinkeinotoimintalain 2 §:n 1 momentissa ja 3 §:n 1 momentissa tarkoitettu yhteisö tai säätiö. 

Ydinlaitoskonseptista annetun myönteisen lausunnon haltija tai siihen käyttöoikeuden saanut saa hakea Säteilyturvakeskukselta 82 §:ssä tarkoitettua ennakkotietoa. 

Hyväksymistä Säteilyturvakeskukselta saa hakea luvanhaltija asiassa, joka koskee 56 §:n 2 momentissa, 63 §:n 2 momentissa, 84—88, 90, 93 ja 94 §:ssä, 98 §:n 2 momentissa, 101, 103, 104, 114—117, 119, 131, 133, 134, 140, 142, 143, 145, 147, 153, 154, 156, 172, 176, 181, 182, 185, 207—209, 213, 214, 223, 328—333, 337, 338, 340, 381, 399 ja 400 §:ssä säädettyä hyväksymistä. Ydinlaitoskonseptista annetun myönteisen lausunnon haltija tai siihen käyttöoikeuden saanut saa hakea 83 §:ssä säädettyä hyväksymistä. Kun 220 §:n 3 momentin 5 kohdan b alakohdan nojalla sovelletaan 214 §:n 3 momenttia, tutkimuslaitos saa hakea jätehuollon toteuttamista koskevaa hyväksymistä Säteilyturvakeskukselta. 

Myös se, jolla on ydinlaitoshanketta koskeva periaatepäätös, saa hakea 98, 101, 153, 154, 156 ja 172 §:ssä säädettyä hyväksymistä ja se, joka aikoo harjoittaa ydinenergian käyttöä 148 §:n 2 momentissa tarkoitetussa muussa ydinenergian käyttöpaikassa, saa hakea 154 §:ssä säädettyä hyväksymistä. Lisäksi se, joka aikoo kuljettaa ydinaineita tai ydinjätteitä, saa hakea 185 §:ssä säädettyä hyväksymistä. 

Luvanhaltijat ja ne, joilla on ydinlaitoshanketta koskeva periaatepäätös, saavat myös yhdessä hakea 101 §:ssä säädettyä hyväksymistä.  

Hyväkysymistä Säteilyturvakeskukselta saa hakea ydinaineen talteenottolaitosta koskevan luvan haltija asiassa, joka koskee 56 §:ssä, 63 §:n 2 momentissa, 154, 208, 209, 291, 351, 352, 354, 381 ja 399 §:ssä säädettyä hyväksymistä. 

Lisäksi 154 §:ssä säädettyä hyväksymistä saa hakea se, jolla on ydinaineen talteenottolaitosta koskeva rakentamislupahakemus vireillä. 

Säteilyturvakeskus voi antaa valmiusjärjestelyjä ja valmiustilanteita koskevien säännösten soveltamisrajausta koskevassa päätöksessään sellaisia 173—181 §:ssä säädettyjen velvollisuuksien noudattamiseen liittyviä määräyksiä, jotka ovat tarpeen valmiustilanteeseen varautumiseksi ja tarpeellisten toimien toteuttamiseksi valmiustilanteessa.  

Säteilyturvakeskus voi ennakkotietoa koskevassa päätöksessään antaa määräyksiä päätöksen soveltamista koskevista rajoituksista. 

Säteilyturvakeskus voi antaa kuljetuksen hyväksymistä koskevassa päätöksessään määräyksiä, jotka ovat tarpeen kuljetusten säteilyturvallisuuden tai turvajärjestelyjen toteuttamiseksi, sekä tarvittaessa ajankohdasta, jolloin kuljetuksessa ei vaadita turvahenkilöitä. 

Ydinaineen talteenottolaitoksen luonnon radioaktiivisia aineita sisältävien jätteiden sekä tällaisen laitoksen tai sen osan tai laitosalueen osan viranomaisvalvonnasta vapauttamista koskeviin määräyksiin sovelletaan, mitä 420 §:ssä säädetään terveyshaitan ehkäisemiseksi, turvallisuuden varmistamiseksi ja säteilysuojelun toteuttamiseksi tarpeellisista määräyksistä sekä määräyksestä, joka koskee rakennuksen tai sen osan tai laitosalueen osan vapauttamista tämän lain mukaisesta viranomaisvalvonnasta. 

Ydinvoimalaitoksen ohjaajan hyväksymistä koskeva päätös on voimassa määräajan, joka on enintään kaksi vuotta, kun ohjaaja hyväksytään kyseiseen tehtävään ensimmäisen kerran, ja muutoin enintään neljä vuotta ottaen huomioon ydinvoimalaitoksen ohjaajan osaaminen. Turvajärjestelyjen vastuuhenkilön hyväksymistä koskeva päätös voidaan määrätä olemaan voimassa määräajan. Ydinjätteiden tuonnin, viennin ja siirron toteuttamista koskeva hyväksymispäätös on voimassa määräajan, joka on enintään kolme vuotta.  

Muutoin kuin 1 momentissa säädetyiltä osin 417 §:ssä tarkoitettu ydinlaitoksen ja ydinjätehuollon turvallisuuteen liittyvä hyväksymispäätös on voimassa toistaiseksi, jollei hakemuksesta muuta johdu tai jäljempänä toisin säädetä. 

Ennakkotietoa koskeva päätös ja päätös, jonka mukaan hyväksytään poikkeaminen Säteilyturvakeskuksen määräyksen vaatimuksesta, voidaan määrätä olemaan voimassa määräajan.  

Kuljetuksen hyväksymistä koskeva päätös on voimassa määräajan, joka on enintään kolme vuotta.  

Kuljetuksen hyväksymistä koskevassa päätöksessä voidaan määrätä, että se lakkaa olemasta voimassa, jos toimintaa ei aloiteta määräajassa päätöksen antamisesta tai se on ollut keskeytyneenä määrätyn ajan. 

Edellä 418 §:ssä tarkoitettu ydinaineen talteenottolaitoksen turvallisuuteen liittyvä hyväksymispäätös on voimassa toistaiseksi, jollei hakemuksesta muuta johdu tai jäljempänä toisin säädetä. 

Luvanhaltijan on toimitettava Säteilyturvakeskukselle 1 momentin 2 ja 3 kohdassa tarkoitetussa asiassa tehtävä muutos tiedoksi ennen sen toteuttamista, jos muutos ei mainitun kohdan mukaan edellytä asianomaisen hyväksymispäätöksen muuttamista koskevaa hakemusta.  

Säteilyturvakeskus voi antaa tarkempia teknisluonteisia määräyksiä siitä, milloin on kyse 1 momentissa tarkoitetusta muutoksesta.  

Luvanhaltija tai kuljetusta koskevan hyväksymisen haltija voi hakea Säteilyturvakeskukselta kuljetusta koskevan hyväksymispäätöksen muuttamista. Hyväksymispäätöksen muuttamista on kuitenkin haettava, jos hyväksyttyyn kuljetukseen tehdään muita kuin vähäisiä muutoksia säteilyturvallisuutta, turvasuunnitelmaa tai kuljetusjärjestelyjä koskevissa asioissa. Vähäisiä muutoksia koskevasta ilmoitusvelvollisuudesta säädetään 188 §:ssä. 

Ydinaineen talteenottolaitosta koskevan luvan haltijan on toimitettava Säteilyturvakeskukselle hyväksyttyyn ympäristön säteilytarkkailun toteuttamista koskevaan suunnitelmaan tehtävä muu kuin merkittävä muutos tiedoksi ennen sen toteuttamista. 

Säteilyturvakeskus voi antaa tarkempia teknisluonteisia määräyksiä siitä, milloin on kyse 1 momentin 2 tai 3 kohdassa tarkoitetusta muutoksesta.  

Säteilyturvakeskus voi peruuttaa muun 417 tai 418 §:ssä tarkoitetun hyväksymispäätöksen kuin ydinvoimalaitoksen ohjaajan tai turvajärjestelyjen vastuuhenkilön hyväksymispäätöksen sekä 416 §:ssä tarkoitetun lausunnon ja ennakkotietoa koskevan päätöksen, jos se on perustunut virheellisiin tietoihin asiaan vaikuttavista tosiasioista tai olosuhteet ovat päätöksen tai lausunnon antamisen jälkeen olennaisesti muuttuneet. Peruuttaminen edellyttää, että päätöksen tai lausunnon haltijalle on varattu tilaisuus kohtuullisessa määräajassa korjata puute, milloin se päätöksen tai lausunnon haltijan toimin on mahdollista. 

Kuljetuksen hyväksymistä koskevan päätöksen peruuttamiseen sovelletaan lisäksi vaarallisten aineiden kuljetuksesta annetun lain 138 §:ää. 

Jos ydinjätteiden tai luonnon radioaktiivisia aineita sisältävien jätteiden viranomaisvalvonnasta vapauttamista koskeva päätös peruutetaan, se, johon päätös on kohdistettu, vastaa niistä edelleen tämän lain mukaisesti ja on velvollinen huolehtimaan päätöksessä tarkoitetuista jätteistä siltä osin kuin se on mahdollista ja kohtuudella käytännöllisin toimin toteutettavissa.  

Säteilyturvakeskus voi pidättää ydinvoimalaitoksen ohjaajan ja turvajärjestelyjen vastuuhenkilön hoitamasta tehtäviään, kun hyväksymispäätöksen peruuttaminen on tullut vireille aina siihen asti, kunnes päätös hyväksymispäätöksen peruuttamisesta on tullut lainvoimaiseksi. 

Edellä 406 §:ssä tarkoitettu asia pannaan työ- ja elinkeinoministeriössä sekä 410, 417 ja 418 §:ssä tarkoitettu asia Säteilyturvakeskuksessa vireille hakemuksella, joka on toimitettava sähköisesti. Hakemukseen on liitettävä viranomaisharkinnan kannalta tarpeellinen selvitys siitä, miten hyväksymisen edellytykset täytetään, sekä muut viranomaisharkinnan kannalta merkitykselliset selvitykset ja tarvittavat tiedot. Hakemuksesta on käytävä tarvittaessa ilmi, mihin aineistoon ja laskenta-, tutkimus- tai arviointimenetelmään annetut tiedot perustuvat. Hakemuksen laatimista varten hakijalla on oltava käytettävissään riittävä asiantuntemus. Hyväksymispäätöksen muuttamista koskeva hakemus on tehtävä riittävän ajoissa ennen kuin muutos on tarkoitus tehdä. 

Mitä 1 momentissa säädetään, sovelletaan myös 416 §:ssä tarkoitetun lausuntoa ja ennakkotietoa koskevan asian vireille panemiseen Säteilyturvakeskuksessa. 

Valtioneuvoston asetuksella voidaan antaa tarkempia säännöksiä työ- ja elinkeinoministeriölle tehtävän hakemuksen sisällöstä ja sen sähköisestä tekemisestä sekä hakemukseen liitettävistä selvityksistä ja tiedoista. 

Säteilyturvakeskus voi antaa tarkempia teknisluonteisia määräyksiä Säteilyturvakeskukselle tehtävän hakemuksen sisällöstä ja sen sähköisestä tekemisestä sekä hakemukseen liitettävistä selvityksistä ja tiedoista. 

Työ- ja elinkeinoministeriö ja Säteilyturvakeskus hyväksyvät hakemuksen, jos tässä laissa säädetyt ja sen nojalla annettujen säännösten ja määräysten vaatimukset asiassa täytetään.  

Työ- ja elinkeinoministeriön antaa hakemuksen perusteella lausunnon siitä, onko hakemuksessa yksilöityyn toimintaan haettava lupa tai vaaditaanko siihen hyväksymistä, jos kyse on ydinlaitoslupaa koskevasta asiasta taikka ministeriön toimivaltaan kuuluvasta ydinjätteitä tai ydinjätehuoltoa koskevasta hyväksymisestä.  

Säteilyturvakeskus antaa muista kuin 1 momentissa tarkoitetuista asioista hakemuksen perusteella lausunnon siitä, onko hakemuksessa yksilöityyn toimintaan haettava lupa, vaaditaanko siihen hyväksymistä vai onko siitä tehtävä ilmoitus.  

Säteilyturvakeskus voi ydinlaitosta tai ydinaineen talteenottolaitosta koskevaa hanketta suunnittelevan hakemuksesta arvioida tämän laatimia laitosta ja sen sijaintipaikkaa koskevia suunnitelmia sekä antaa alustavia ohjeita siitä, mitä laitoksen turvallisuuden osalta sellaisissa suunnitelmissa olisi otettava huomioon ja vaaditaanko tämän lain mukaan Säteilyturvakeskuksen lausuntoa tai hyväksymistä tai näiden muuttamista. 

Edellä 416 §:ssä tarkoitettu lausunto tai ennakkotietoa koskeva päätös voidaan siirtää tai käyttöoikeus siihen luovuttaa toiselle. Vastaanottajan on täytettävä vastaavat vaatimukset kuin lausunnon tai päätöksen hakijalta edellytetään sekä saatava käyttöönsä lausunnon tai päätöksen valmisteluun liittyvät merkitykselliset aineistot tai jäljennös niistä. 

Sen, joka siirtää 1 momentissa tarkoitetun lausunnon tai päätöksen tai luovuttaa sitä koskevan käyttöoikeuden toiselle, on viipymättä ilmoitettava asiasta Säteilyturvakeskukselle. Ilmoituksessa on oltava selvitys siitä, miten 1 momentissa säädetyt edellytykset täytetään. Lausuntoa tai ennakkotietoa ei noudateta sen vastaanottajan osalta, jos 1 momentissa säädetyt edellytykset eivät täyty. 

Säteilyturvakeskus voi antaa tarkempia teknisluonteisia määräyksiä 1 momentissa tarkoitetuista merkityksellisistä aineistoista. 

Jos tarkastuslaitoksen oikeudet tehdä vaatimustenmukaisuuden arviointia ja tarkastuksia rajataan yksinomaan tietyille käyttäjäryhmille (omatarkastuslaitos), edellytetään siltä lisäksi sellaista tunnistettavaa rakennetta, jonka perusteella toiminnan luotettavuudesta ja riippumattomuudesta on mahdollista varmistua. Omatarkastuslaitos ei saa luvanhaltijan organisaatiossa olla vastuussa arvioimiensa tai tarkastamiensa rakenteiden ja laitteiden suunnittelusta, valmistuksesta, toimituksista, asennuksesta, käytöstä eikä huollosta, eikä se saa olla osallisena sellaisessa toiminnassa, joka vaikuttaisi sen arviointien tai tarkastustoimien puolueettomuuteen tai luotettavuuteen. Omatarkastuslaitokselta ei edellytetä 1 momentin 4 kohdassa tarkoitettua vastuuvakuutusta tai vastaavaa järjestelyä, jos vastuu tarkastuksista kuuluu organisaatiolle, jonka osa laitos on. Omatarkastuslaitokseen sovelletaan muutoin, mitä tässä laissa säädetään tarkastuslaitoksista. 

Mitä 2 momentissa säädetään omatarkastuslaitoksesta, sovelletaan myös luvanhaltijan tai valmistajan omaan testauslaitokseen, jonka oikeus tehdä laadunvalvontaan liittyviä ainetta rikkovia tai rikkomattomia tarkastuksia rajataan koskemaan yksinomaan kyseistä luvanhaltijaa tai valmistajaa. Luvanhaltijan testauslaitokseen, jonka oikeudet tehdä 63 §:ssä tarkoitettuja mittauksia ja analyysejä rajataan koskemaan yksinomaan kyseistä luvanhaltijaa, ei sovelleta 1 momentin 1 ja 4 kohtaa. 

Valtioneuvoston asetuksella voidaan antaa tarkempia säännöksiä arviointilaitoksia koskevista vaatimuksista.  

Arviointilaitoksen hyväksymisen edellytyksenä on, että 436 §:ssä säädetyt vaatimukset täytyvät. Vaatimusten täyttymisestä on oltava osoituksena Turvallisuus- ja kemikaaliviraston akkreditointiyksikön antama akkreditointitodistus. Säteilyturvakeskus voi myös hyväksyä, että vaatimusten täyttyminen osoitetaan muulla tavalla, joka antaa riittävän varmuuden niiden täyttymisestä.  

Jos tarkastuslaitoksen tehtävänä on ydinlaitoksen rakennusteknisten rakenteiden suunnitelmien tarkastaminen, hyväksymisen edellytyksenä on lisäksi, että tarkastuslaitoksella on toimeksianto- tai palvelussuhteessa rakentamislain 83 §:ssä säädetyt kelpoisuusvaatimukset täyttäviä henkilöitä. 

Arviointilaitoksen hyväksymispäätöksessä määritetään tarkemmin laitoksen tehtävät sekä annetaan toimintaa koskevat yleisten ja yksityisten etujen turvaamiseksi tarpeelliset määräykset. Päätös voidaan antaa määräajaksi. 

Valtioneuvoston asetuksella voidaan antaa tarkempia säännöksiä menettelystä, jossa arviointilaitos hyväksytään, ja hyväksymisen edellytysten arvioinnista. 

Säteilyturvakeskuksen hyväksymä tarkastuslaitos saa sen mukaan kuin 103 §:n nojalla vahvistetaan tarkastaa yksityiskohtaiset tekniset suunnitelmat ja hoitaa vaatimustenmukaisuuden arviointiin liittyvät tehtävät 104—106 §:n mukaisesti, tehdä ydinlaitoksen rakenteiden ja laitteiden käyttöönottotarkastukset 110 §:n mukaisesti ja määräaikaistarkastukset 139 §:n mukaisesti.  

Omatarkastuslaitos saa tehdä vaatimustenmukaisuuden arviointeja ja tarkastuksia vain sen luvanhaltijan rakenteille ja laitteille, jonka organisaation osa se on. 

Säteilyturvakeskuksen hyväksymä pätevöintielin saa vahvistaa soveltuvaksi tarkastusjärjestelmän mukaisen menetelmän, jota on käytettävä tiettyjen ydinvoimalaitoksen laitteiden ainetta rikkomattomassa tarkastuksessa 141 §:n mukaisesti.  

Lisäksi muu kuin 1 ja 2 momentissa tarkoitettu testauslaitos saa tehdä 144 §:n 3 momentissa tarkoitettuja ydinlaitoksen rakenteiden ja laitteiden laadunvalvontaan liittyviä ainetta rikkomattomia tarkastuksia sen mukaan kuin yleisten vaatimusmäärittelyn hyväksymistä koskevassa päätöksessä tarkemmin määrätään. Myös muualla kuin 2 momentissa tarkoitetussa testauslaitoksessa saa tehdä 63 §:ssä tarkoitettuja mittauksia ja analyysejä sen mukaan kuin 63 §:n 2 momentissa tarkoitetussa hyväksymispäätöksessä tarkemmin määrätään.  

Mitä 2 momentissa säädetään, sovelletaan myös luvanhaltijan tai valmistajan omaan testauslaitokseen, jos 436 §:ssä säädetyt edellytykset tällaisen testauslaitoksen osalta täyttyvät. 

Sertifiointilaitos, joka on Turvallisuus- ja kemikaaliviraston akkreditointiyksikön antamalla todistuksella tai tähän rinnastettavalla tavalla todettu päteväksi tekemään 109 §:ssä tarkoitetun automaatiojärjestelmän järjestelmäalustan vaatimustenmukaisuuden arvioinnin, saa hoitaa mainittua tehtävää. 

Painelaitelain 2 §:n 27 kohdassa tarkoitettu pätevöintilaitos saa vahvistaa soveltuvaksi 141 §:n 2 momentissa ja 145 §:n 1 momentissa tarkoitettua ainetta rikkomattomia tarkastuksia tekeviä henkilöitä sekä 145 §:n 1 momentissa tarkoitettuja pysyviä liitoksia tekeviä henkilöitä, liitosmenetelmiä ja valmistusmenetelmiä. 

Arviointilaitoksen ja sertifiointilaitoksen tulee seurata tässä laissa tarkoitettujen tehtäviensä ja toimialansa sääntelyn kehittymistä. Niiden on lisäksi annettava Säteilyturvakeskukselle tiedot havaitsemistaan ydinlaitoksen turvallisuutta merkittävästi vaarantavista seikoista.  

Pätevöintilaitosta koskevista yleisistä vaatimuksista säädetään painelaitelain 37 §:ssä sekä yleisistä velvollisuuksista ja velvollisuudesta antaa tietoja mainitun lain 39 §:ssä. 

Valtioneuvoston asetuksella voidaan antaa tarkempia säännöksiä 1 momentissa tarkoitetusta velvollisuudesta antaa tietoja.  

Tarkastuslaitosten on Säteilyturvakeskuksen kanssa yhteistyössä huolehdittava toiminnan yhtenäisyydestä ja sen kehittämisestä. Tarkastuslaitoksen on myös vuosittain annettava Säteilyturvakeskukselle tiedoksi kertomus toiminnastaan tässä laissa säädettyjen tehtävien osalta. 

Tarkastuslaitoksen on ilmoitettava Säteilyturvakeskukselle hyväksymisen edellytyksiä koskevasta muutoksesta. Luvanhaltijan on ilmoitettava Säteilyturvakeskukselle testauslaitoksen ja pätevöintielimen hyväksymisen edellytyksiä koskevasta muutoksesta.  

Tarkastuslaitoksen henkilökunta toimii tässä laissa tarkoitettuja julkisia hallintotehtäviä hoitaessaan rikosoikeudellisella virkavastuulla. Vahingonkorvausvastuusta säädetään vahingonkorvauslaissa. 

Säteilyturvakeskus voi muuttaa arviointilaitoksen hyväksymistä koskevassa päätöksessä määriteltyjä tehtäviä, jos hyväksymisen edellytyksissä tapahtuu olennaisia muutoksia. Tällöin sovelletaan, mitä 436—438 §:ssä säädetään hyväksymisestä ja sen edellytyksistä sekä hyväksymistä koskevasta päätöksestä ja hyväksymismenettelystä. Säteilyturvakeskus voi myös muuttaa päätöstä, jos se on tarpeen sen varmistamiseksi, että 439—441 §:ssä tarkoitetut tehtävät suoritetaan asianmukaisesti. Tällöin sovelletaan, mitä 438 §:ssä säädetään hyväksymistä koskevasta päätöksestä ja hyväksymismenettelystä. 

Sen, jolla on ydinlaitoslupa tai muu lupa ydinenergian käyttöön, ja tämän toimitus- tai alihankintaketjuun kuuluvan sekä muiden tässä laissa tarkoitettujen toimijoiden on huolehdittava salassa pidettävään ja muuhun tietoaineistoon liittyvästä tietoturvallisuudesta niiden suojaustarpeen edellyttämällä tavalla. Ydinalan tietoaineistot on lisäksi suojattava turvajärjestelyillä 24 §:n mukaisesti. 

Tässä laissa tarkoitettujen toimijoiden on huolehdittava siitä, että salassa pidettävä tietoaineisto tunnistetaan ja siihen sisältyvät salassa pidettävät tiedot merkitään asianmukaisella tavalla sekä estetään sivullisten pääsy salassa pidettävään tietoaineistoon.  

Salassa pidettävää tietoaineistoa on säilytettävä ja käsiteltävä tiloissa tai tietojärjestelmissä, joissa asiakirjojen ja materiaalien sekä niihin sisältyvien tietojen suojaamisesta on mahdollista huolehtia siten, että niiden luottamuksellisuudesta, eheydestä ja saatavuudesta voidaan varmistua riittävällä tavalla. Salassa pidettävää tietoaineistoa luotaessa, kopioitaessa, siirrettäessä, jaettaessa, säilytettäessä, hävitettäessä tai muutoin käsiteltäessä sen suojaaminen on varmistettava riittävällä tavalla. 

Säteilyturvakeskus voi antaa tarkempia teknisluonteisia määräyksiä salassa pidettävän ja muun tietoaineiston tietoturvallisuudesta.  

Se, jolla on lupa ydinenergian käyttöön tai joka valmistelee tällaista lupaa koskevaa hakemusta, saa ottaa vastaan, pitää hallussa, valmistaa ja käsitellä salassa pidettävää tietoaineistoa siltä osin kuin se liittyy luvan mukaiseen toimintaan tai lupahakemuksen valmisteluun sekä luovuttaa sitä sellaiselle sen toimitus- tai alihankintaketjuun kuuluvalle, jonka tehtävien hoitamisen kannalta tietoaineisto on välttämätöntä, ja 120 §:n 3 momentissa tarkoitetulle toimijalle siltä osin kuin se on välttämätöntä mainitussa momentissa edellytetyn tiedonvaihdon kannalta. Muille salassa pidettävää tietoaineistoa ei saa luovuttaa.  

Mitä 1 momentissa säädetään ydinenergian käyttöä koskevan luvan haltijasta ja tällaista lupaa koskevaa hakemusta valmistelevasta, sovelletaan vastaavasti kuljetusta koskevan hyväksymisen haltijaan tai tällaista hyväksymistä koskevaa hakemusta valmistelevaan sekä näiden toimitus- ja alihankintaketjuun kuuluviin toimijoihin.  

Ydinalan tietoaineistoa saa kuitenkin ottaa vastaan, pitää hallussa, valmistaa ja käsitellä se, jonka tehtävien hoitamisen kannalta tietoaineisto on välttämätöntä. Ydinalan tietoaineiston hallussapitoon, luovutukseen, tuontiin tai siirtoon Suomeen on lisäksi oltava toimintalupa sen mukaan kuin 30 ja 31 §:ssä säädetään. Luvanhaltijan ja ydinaineen talteenottolaitosta koskevan luvan haltijan oikeudesta ydinalan tietoaineiston hallussapitoon säädetään 43 §:ssä. 

Salassa pidettävää tietoaineistoa saa käyttää vain sellaiseen tämän lain mukaiseen tarkoitukseen, jota varten se on laadittu, jollei jäljempänä muuta säädetä tai muusta lainsäädännöstä muuta johdu. Salassa pidettävää tietoaineistoa, sen kopiota tai tulostetta ei saa näyttää, luovuttaa tai muulla tavalla saattaa sivullisen nähtäväksi ilman tässä laissa säädettyä perustetta.  

Se toimitus- tai alihankintaketjuun kuuluva tai muu toimija, jolle 450 §:n nojalla on luovutettu salassa pidettävää tietoa, ei saa paljastaa tietoaineiston salassa pidettävää sisältöä tai tietoa, joka asiakirjaan merkittynä olisi salassa pidettävä, eikä muutakaan toimijan palveluksessa toimiessaan tietoonsa saamaa seikkaa, josta tämän lain mukaan on salassapitovelvollisuus.  

Edellä 2 momentissa tarkoitettu toimitus- tai alihankintaketjuun kuuluva tai muu toimija ei saa käyttää salassa pidettävää tietoaineistoa omaksi taikka toisen hyödyksi tai toisen vahingoksi eikä paljastaa tällaista tietoaineistoa senkään jälkeen, kun toimeksianto- tai palvelussuhde on päättynyt.  

Viranomaiseen palvelussuhteessa olevan ja viranomaisessa muutoin toimivan samoin kuin viranomaisen toimeksiannosta toimivan ja tämän palveluksessa olevan vaitiolovelvollisuuteen ja hyväksikäytön kieltoon sovelletaan, mitä niistä viranomaisten toiminnan julkisuudesta annetussa laissa (621/1999) säädetään.  

Mitä 449—451 §:ssä säädetään salassa pidettävästä tietoaineistosta, sovelletaan myös tietoihin, jotka on saatu suullisesti tai voidaan saada havainnoimalla, jos tällaisia tietoja sisältävät asiakirjat olisivat salassa pidettäviä 449 §:n perusteella.  

Säteilyturvakeskus ja muut tässä laissa tarkoitetut toimivaltaiset viranomaiset saavat salassapitosäännösten estämättä luovuttaa tässä laissa tarkoitettuja tehtäviä hoidettaessa saatuja tietoja toisilleen tämän lain noudattamisen valvontaa varten sekä syyttäjälle, poliisille, Rajavartiolaitokselle ja Tullille rikoksen ehkäisemiseksi ja selvittämiseksi. 

Säteilyturvakeskus voi luovuttaa tässä laissa tarkoitettujen turvajärjestelyjen sekä ydinlaitoksen tai ydinaineen talteenottolaitoksen suunnittelun toteuttamiseksi tarpeelliset 150 §:n 2 momentissa tarkoitetut suunnitteluperusteuhkaa koskevat tiedot salassapitosäännösten estämättä sille, jolla on perusteltu tarve käyttää suunnitteluperusteuhkaa turvajärjestelyjen tai laitoksen suunnittelussa ja tiedon antamisen ei arvioida vaarantavan turvajärjestelyjen toteuttamista tai laitosten turvallisuutta. Se, jolle on luovutettu suunnitteluperusteuhkaa koskevia tietoja, ei 450 §:ssä säädetystä poiketen saa luovuttaa niitä edelleen.  

Suunnitteluperusteuhkaa koskevia tietoja luovutettaessa Säteilyturvakeskuksen on varmistuttava tiedon riittävästä suojaamisesta ja siitä, että tietoja käsitteleville on tehty turvallisuusselvitys 379 §:ssä edellytetyllä tavalla.  

Säteilyturvakeskus saa lisäksi salassapitosäännösten estämättä luovuttaa 1 momentissa tarkoitettuja tietoja toisen valtion ydinlaitosten ja säteilyturvallisuuden valvonnasta vastaavalle viranomaiselle ydinlaitosten turvallisuutta koskevan yhteistyön edistämiseksi, jos se on välttämätöntä ja tiedon luovuttamisesta ei arvioida aiheutuvan haittaa ydinlaitosten turvallisuudelle. 

Lisäksi suunnitteluperusteuhkaa koskevien tietojen luovuttamiseen sovelletaan, mitä viranomaisten toiminnan julkisuudesta annetun lain 16 §:ssä säädetään tietojen luovuttamisen tavasta. 

Säteilyturvakeskus voi salassapitosäännösten estämättä luovuttaa ydinturvallisuusneuvottelukunnalle sen tehtävien hoitamisessa välttämättömiä tietoja.  

Säteilyturvakeskus ja ydinalan turvajärjestelyjen neuvottelukunnassa jäsenenä olevat viranomaiset voivat salassapitosäännösten estämättä luovuttaa mainitulle neuvottelukunnalle sen tehtävien hoitamisessa tarvittavia, omiin lakisääteisiin tehtäviinsä liittyviä välttämättömiä tietoja.  

Neuvottelukunnan jäseneen ja kokoukseen osallistuvaan muuhun asiantuntijaan sovelletaan, mitä viranomaisten toiminnan julkisuudesta annetun lain 23 §:ssä säädetään viranomaisen palveluksessa olevan vaitiolovelvollisuudesta ja hyväksikäyttökiellosta sekä rikosoikeudellista virkavastuuta koskevia säännöksiä. Vahingonkorvausvastuusta säädetään vahingonkorvauslaissa. 

Tässä laissa tarkoitettujen viranomaisten suoritteiden maksullisuudesta säädetään valtion maksuperustelaissa (150/1992). 

Säteilyturvakeskus voi käyttää maksujen perimisessä kuukausittaista laskutusta ja vuosittaista asiakaskohtaista tasauslaskutusta maksujen kustannusvastaavuuden varmistamiseksi. 

Työ- ja elinkeinoministeriön asetuksella voidaan antaa tarkempia säännöksiä 3 momentissa tarkoitetusta maksujen perimisestä. 

Säteilyturvakeskus perii luvanhaltijoilta ja ydinlaitoksen rakentamisluvan hakijoilta tässä laissa tarkoitetuista mainittua laitosta koskevista viranomaistoimista aiheutuvien kustannusten kattamiseksi vuotuisen valvontamaksun. Säteilyturvakeskus perii myös ydinaineen talteenottolaitosta koskevan luvan haltijalta ja tällaista laitosta koskevan rakentamisluvan hakijalta tässä laissa tarkoitetuista mainittua laitosta koskevista viranomaistoimista aiheutuvien kustannusten kattamiseksi vuotuisen valvontamaksun.  

Valvontamaksu muodostuu perusmaksusta ja lisämaksusta 458 §:n mukaisesti. 

Luvanhaltija, jolla on lupa ydinvoimalaitoksen rakentamiseen tai käyttöön, ja se, joka on hakenut lupaa tällaisen laitoksen rakentamiseen, on velvollinen suorittamaan vuosittain perusmaksun 85,50 euroa kultakin luvan mukaiselta tai lupahakemuksessa ilmoitetulta nimellislämpötehon megawatilta, kuitenkin enintään 48 000 euroa kunkin maksuvelvollisen osalta. Lisäksi luvanhaltijan on vuosittain suoritettava lisämaksu, joka on kultakin luvan mukaiselta nimellislämpötehon megawatilta 42,75 euroa. 

Luvanhaltija, jolla on lupa ydinpolttoaineen tuotantolaitoksen rakentamiseen tai käyttöön, ja se, joka on hakenut lupaa tällaisen laitoksen rakentamiseen, on velvollinen suorittamaan vuosittain perusmaksun 48 000 euroa. Lisäksi luvanhaltijan on vuosittain suoritettava lisämaksu 96 000 euroa. Se, jolla on lupa ydinaineen talteenottolaitoksen rakentamiseen tai käyttöön tai joka on hakenut lupaa tällaisen laitoksen rakentamiseen, on velvollinen suorittamaan vuosittain perusmaksun 5 000 euroa. 

Luvanhaltija, jolle on vahvistettu vastuumäärä, on velvollinen suorittamaan vuosittain vastuumäärään perustuvan lisämaksun, joka on edeltävälle kalenterivuodelle kohdistettu vastuumäärä kerrottuna 0,0135 prosentilla.  

Edellä 458 §:ssä tarkoitettu perusmaksu on maksettava jokaiselta kalenterivuodelta, jolloin 1 päivänä tammikuuta 458 §:n 1 tai 2 momentissa tarkoitettu lupa on voimassa tai tällaista lupaa koskeva hakemus on vireillä. 

Edellä 458 §:n 1 ja 2 momentissa tarkoitetun lisämaksun suuruus määräytyy kunkin kalenterivuoden tammikuun 1 päivänä, jos luvanhaltijalla on tällöin voimassa oleva ydinvoimalaitosta tai ydinpolttoaineen tuotantolaitosta koskeva rakentamislupa tai käyttölupa.  

Edellä 458 §:n 3 momentissa tarkoitetun lisämaksun suuruus määräytyy kunkin kalenterivuoden tammikuun 1 päivänä, jos luvanhaltijalle on edelliselle kalenterivuodelle kohdistettu vastuumäärä. 

Perusmaksua ja lisämaksua koskeva maksuvelvollisuus päättyy sen kalenterivuoden jälkeen, jolloin 458 §:n 1 tai 2 momentissa säädetty lupaa tai lupahakemusta koskeva edellytys ei enää täyty.  

Vastuumäärään perustuva maksuvelvollisuus päättyy sen kalenterivuoden jälkeen, jolloin 458 §:n 3 momentissa säädetty vastuumäärä koskeva edellytys ei enää täyty. 

Jos rakentamisluvan mukainen hanke jää toteuttamatta, maksuvelvollisuuden päättyminen edellyttää, että asiasta ilmoitetaan työ- ja elinkeinoministeriölle. Jos ilmoitus tehdään kesäkuun loppuun mennessä, maksuvelvollisuutta ei enää ole seuraavana kalenterivuonna.  

Valvontamaksu määrätään kultakin kalenterivuodelta, ja se erääntyy vuosittain maksettavaksi Säteilyturvakeskuksen määräämänä ajankohtana. Säteilyturvakeskus lähettää maksuvelvollisille maksupäätöksen valvontamaksusta viimeistään 21 päivää ennen eräpäivää. Maksuunpano voidaan toimittaa ilman että maksuvelvolliselle varataan tilaisuus tulla kuulluksi. Päätös voidaan antaa tiedoksi hallintolain 59 §:ssä tarkoitettuna tavallisena tiedoksiantona. 

Julkisten saatavien perimisestä ilman tuomiota tai päätöstä sekä oikeudesta tehdä maksua koskeva perustevalitus säädetään verojen ja maksujen täytäntöönpanosta annetussa laissa (706/2007). 

Edellä 1 momentissa mainittua lakia sovelletaan myös ydinjätehuoltomaksuun ja muihin maksuihin, jotka luvanhaltija on tämän lain mukaan velvollinen suorittamaan Valtion ydinjätehuoltorahastolle.  

Jos tässä laissa tarkoitettu maksu viivästyy, sille on maksettava korkolain (633/1982) 4 §:ssä säädetty viivästyskorko. Viivästyskoron sijasta Säteilyturvakeskus voi periä kymmenen euron suuruisen viivästysmaksun, jos viivästyskoron määrä jäisi tätä pienemmäksi. 

Mitä 1 momentissa säädetään, ei sovelleta tämän lain nojalla määrättyyn seuraamusmaksuun tai uhkasakkoon. 

Jos 457 §:ssä tarkoitettua valvontamaksua palautetaan oikaisun tai muutoksenhaun johdosta, palautettavalle maksulle maksetaan veronkantolain (11/2018) 38 §:ssä säädetty hyvityskorko maksun suorittamispäivää seuraavasta päivästä siihen päivään, jona palautettava määrä veloitetaan Säteilyturvakeskuksen tililtä. Hyvityskorko lasketaan päiväkohtaisesti todellisten kalenteripäivien mukaan. 

Tämän lain nojalla annettuun työ- ja elinkeinoministeriön, Säteilyturvakeskuksen, Valtion ydinjätehuoltorahaston ja tarkastuslaitoksen päätökseen saa vaatia oikaisua. Säteilyturvakeskuksen seuraamusmaksun määräämistä koskevaan päätökseen ei kuitenkaan saa vaatia oikaisua. Oikaisuvaatimuksesta säädetään hallintolaissa.  

Muutoksenhausta valittamalla oikaisuvaatimuksesta tehtyyn päätökseen, seuraamusmaksun määräämistä koskevaan päätökseen ja valtioneuvoston yleisistunnossa tehtyyn päätökseen säädetään oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annetussa laissa. Ydinlaitoshanketta koskevaan periaatepäätökseen tai päätökseen, jolla periaatepäätöstä koskeva hakemus hylätään, ei kuitenkaan saa hakea muutosta valittamalla. 

Haettaessa muutosta Valtion ydinjätehuoltorahaston päätökseen on rahaston ennen oikaisuvaatimuksen ratkaisemista tai vastineen antamista valitusasiassa pyydettävä lausunto työ- ja elinkeinoministeriöltä.  

Valtion viranomaisen määräämään maksuun, johon sovelletaan valtion maksuperustelakia, haetaan kuitenkin muutosta siten kuin valtion maksuperustelaissa säädetään. 

Valitusoikeus on asianosaisella. Ydinlaitoksen ja ydinaineen talteenottolaitoksen rakentamislupaa, käyttölupaa ja käytöstäpoistolupaa koskevasta päätöksestä on valitusoikeus myös sillä, jonka etua tai oikeutta asia saattaa koskea. 

Tämän lain 228, 230, 233—235, 238, 240, 242—244, 255—257, 268 ja 461 §:ssä tarkoitettua päätöstä on noudatettava lainvoimaa vailla olevana.  

Päätöksen tehnyt viranomainen voi määrätä, että 368 ja 369 §:ssä tarkoitettua päätöstä on noudatettava lainvoimaa vailla olevana.  

Valtion ydinjätehuoltorahaston 271 §:ssä tarkoitetun päätöksen täytäntöönpanoon sovelletaan valtionavustuslain 35 §:ää. 

Lupapäätöksessä voidaan tarvittaessa antaa toiminnan aloittamista koskevia määräyksiä ja määrätä täytäntöönpanon aloitusajankohdasta. 

Lupa-asian ratkaissut viranomainen voi päätöksellään hyväksyä täytäntöönpanon 1 momentissa säädetyin edellytyksin valitusajan kuluessa tai 14 päivän kuluessa valitusajan päättymisestä erikseen tehdystä hakemuksesta. Tällöin sovelletaan, mitä 316 §:n 3 momentissa ja 4 momentin nojalla säädetään lupahakemuksesta, 317—319 §:ssä lupa-asian käsittelystä, 309 §:n 1 momentissa ja 3 momentin nojalla lupapäätöksen sisällöstä sekä 320 §:ssä lupapäätöksen antamisesta ja siitä tiedottamisesta. Lisäksi lupaviranomaisen on viipymättä toimitettava jäljennös päätöksestä asianomaiselle hallinto-oikeudelle ja muutosta hakeneille. Se, joka on valittanut lupapäätöksestä, voi hallinto-oikeudessa vaatia luvan täytäntöönpanoa koskevan määräyksen kumoamista tai muuttamista ilman että hänen olisi siitä erikseen valitettava. 

Ydinlaitosten turvallisuutta koskevaan kansalliseen kehykseen kuuluu, mitä tässä laissa ja muualla säädetään ydinlaitosten turvallisuudesta ja sen noudattamisen valvonnasta sekä viranomaisista ja muista toiminnanharjoittajista. Tähän kehykseen eivät kuitenkaan kuulu mainitut asiat siltä osin kuin ne koskevat loppusijoituslaitosta tai sellaisia muualla kuin ydinlaitoksen laitosalueella sijaitsevia ydinjätteiden varastoja, joissa ei varastoida käytettyä ydinpolttoainetta. 

Ydinjätehuollon kansalliseen kehykseen kuuluu, mitä tässä laissa ja muualla säädetään ydinjätehuoltoa toteuttavista ydinlaitoksista, ydinjätehuollosta ja sen kustannuksiin varautumisesta ja niitä koskevien säännösten noudattamisen valvonnasta sekä viranomaisista ja muista toiminnanharjoittajista.  

Ydinlaitosten turvallisuuden ja ydinjätehuollon kansallinen järjestelmä muodostuu ydinlaitosten turvallisuutta koskevasta kansallisesta kehyksestä ja ydinjätehuoltoa koskevasta kansallisesta kehyksestä. 

Työ- ja elinkeinoministeriö laatii yhdessä Säteilyturvakeskuksen kanssa kansallisen ydinjätehuollon ohjelman. Ohjelmassa kuvataan ydinjätehuollon kansallinen toimintapolitiikka, yleiset tavoitteet ja periaatteet, ydinjätteiden määrät, sijaintipaikat sekä arvio ydinjätehuollon kustannuksista ja aikataulusta. Kansallinen ydinjätehuollon ohjelma ja säteilylain 87 §:ssä tarkoitettu radioaktiivisten jätteiden jätehuollon kansallinen ohjelma muodostavat ydinjätteen ja muun radioaktiivisen jätteen huoltoa koskevan kansallisen ohjelman.  

Kansallista ydinjätehuollon ohjelmaa laadittaessa yleisölle on varattava tilaisuus esittää mielipiteensä. Työ- ja elinkeinoministeriön on tiedotettava ohjelman laatimisen käynnistymisestä. 

Valtioneuvoston asetuksella voidaan antaa tarkempia säännöksiä kansallisen ydinjätehuollon ohjelman sisällöstä.  

Säteilyturvakeskus vastaa siitä, että itsearviointi suoritetaan Suomea sitovien Euratom-sopimukseen perustuvien velvoitteiden mukaisesti joka kuudes vuosi ydinlaitosten turvallisuutta koskevaan kansalliseen kehykseen kuuluvien ydinlaitosten turvallisuutta koskevasta erityisaiheesta. 

Kansallinen ydinjätehuollon ohjelma on tarvittaessa päivitettävä kansallisen itsearvioinnin ja kansainvälisen vertaisarvioinnin tulosten perusteella sekä muutoinkin, jos ydinjätehuollossa tapahtuu merkittäviä muutoksia. 

Tämä laki tulee voimaan    päivänä       kuuta 20  . 

Tällä lailla kumotaan ydinenergialaki (990/1987), jäljempänä kumottava laki. 

Jos muualla lainsäädännössä viitataan kumottavaan lakiin, viittauksella tarkoitetaan tämän lain tultua voimaan viittausta tähän lakiin. Jos muualla lainsäädännössä viitataan kumottavassa laissa tarkoitettuun ydinjätteeseen tai ydinjätehuoltomaksuun, viittauksella tarkoitetaan tämän lain tultua voimaan viittausta tässä laissa tarkoitettuun ydinjätteeseen ja ydinjätehuoltomaksuun. 

Tämän lain voimaan tullessa vireillä olleet asiat käsitellään ja ratkaistaan noudattaen tämän lain voimaan tullessa voimassa olleita säännöksiä, jollei jäljempänä toisin säädetä. 

Jos muutoksenhakutuomioistuin tämän lain voimaan tultua kumoaa päätöksen, johon on sovellettava tämän lain voimaan tullessa voimassa olleita säännöksiä, ja palauttaa asian kokonaisuudessaan uudelleen käsiteltäväksi, asia käsitellään ja ratkaistaan tämän lain säännösten mukaisesti. 

Jos kumottavan lain nojalla annetun ja tämän lain nojalla voimaan jätetyn valtioneuvoston periaatepäätöksen perusteella haetaan tämän lain mukaista ydinlaitoksen rakentamislupaa, hakemuksen vireilletuloon sovelletaan tämän lain 305 §:n 1, 3, 5 ja 9 kohtaa.  

Kumottavan lain 2 §:n 1 momentin 2 kohdassa tarkoitettua toimintaa koskeva, tämän lain voimaan tullessa vireillä oleva lupahakemus käsitellään ja ratkaistaan noudattaen tämän lain ydinaineen talteenottolaitoksen rakentamislupaa koskevia säännöksiä ja luvan muuttamista koskeva hakemus noudattaen tämän lain luvan muuttamista koskevia säännöksiä, jos hakemuksessa tarkoitettu toiminta vastaa tässä laissa säädetyn ydinaineen talteenottolaitoksen toimintaa. Hakemus siirtyy tämän lain voimaan tullessa Säteilyturvakeskukseen.  

Kumottavan lain 2 §:n 1 momentin 4 a kohdassa tarkoitettua toimintaa koskeva, tämän lain voimaan tullessa vireillä oleva lupahakemus käsitellään ja ratkaistaan noudattaen tämän lain maaperäloppusijoituslaitoksen rakentamislupaa koskevia säännöksiä. Kumottavassa laissa tarkoitettua kuljetuslupaa koskeva, tämän lain voimaan tullessa vireillä oleva hakemus käsitellään ja ratkaistaan noudattaen tämän lain ydinaineiden ja ydinjätteiden kuljetuksen hyväksymistä koskevia säännöksiä. 

Kumottavan lain nojalla annetut valtioneuvoston periaatepäätökset sekä ydinlaitoksia, ydinjätehuoltoa ja sen kustannuksiin varautumista ja muuta ydinenergian käyttöä koskevat lupa- ja muut päätökset jäävät voimaan päätöksen mukaisesti, jollei jäljempänä toisin säädetä. 

Jos toiminta ei enää tämän lain mukaan edellytä lupaa tai hyväksymistä, raukeaa kumottavan lain nojalla annettu lupa tai hyväksyminen vastaavalta osin tämän lain voimaan tullessa. Jos tällaista toimintaa koskeva hakemus on vireillä, sen käsittely jää sillensä. 

Ydinlaitos, jota koskeva rakentamislupa tai käyttölupa on voimassa tämän lain tullessa voimaan, sekä sen organisaatio ja johtaminen ja sen rakenteisiin ja laitteisiin sovellettava tarkastustoimivallan jako on saatettava tämän lain mukaiseksi viimeistään 31 päivänä joulukuuta 2032, jollei jäljempänä muuta säädetä. Jos luvassa annettu määräys on ristiriidassa tämän lain säännösten kanssa, sovelletaan tätä lakia. Kumottavan lain 7 r §:n 3 momentin nojalla tehty päätös, jolla on hyväksytty poikkeus kumottavan lain nojalla määrättyjen yksityiskohtaisten vaatimusten noudattamisesta, on voimassa mainittuun päivään, jollei päätöksen mukaan sen voimassaolo pääty aiemmin.  

Ydinvoimalaitokseen, joka on rakennettu ja jonka käyttämiseen on myönnetty lupa ensimmäisen kerran ennen vuotta 1990, sovelletaan tämän lain 46 §:ää vain siltä osin kuin sen perusteella ydinvoimalaitoksen turvallisuuden parantaminen on perusteltua ja toteutettavissa kohtuudella käytännöllisin toimenpitein, jotka ovat oikeasuhtaisia niiden turvallisuutta parantavaan vaikutukseen ja niistä aiheutuviin kustannuksiin nähden. 

Kaivos- ja malminrikastustoimintaan, jota koskeva kumottavan lain 21 §:n nojalla annettu lupa on voimassa tämän lain tullessa voimaan, sovelletaan tämän lain ydinaineen talteenottolaitosta koskevia säännöksiä. Jos luvassa annettu määräys on ristiriidassa tämän lain säännösten kanssa, sovelletaan tätä lakia. Toiminta on saatettava tämän lain mukaiseksi viimeistään 31 päivänä joulukuuta 2032, jollei jäljempänä muuta säädetä.  

Edellä 1 momentissa tarkoitetun laitoksen tietoaineistoille ei edellytetä tässä laissa säädettyä Säteilyturvakeskuksen hyväksymistä, jos sisällöltään vastaava hyväksyminen on voimassa tämän lain tullessa voimaan. 

Säteilyturvakeskuksen on viimeistään 30 päivänä kesäkuuta 2027 vaadittava 1 momentissa tarkoitetun luvan haltijalta tämän lain mukainen ydinaineen talteenottolaitosta koskeva vakuus ja annettava enintään vuoden pituinen määräaika vakuuden asettamiselle. Vakuuden määräämistä koskevaa päätöstä on noudatettava lainvoimaa vailla olevana. 

Edellä 479 ja 480 §:ssä tarkoitetun luvan haltijan on haettava 381 §:n 2 momentissa tarkoitetun säännöllistä tietojen toimittamista koskevan suunnitelman hyväksymistä Säteilyturvakeskukselta viimeistään 30 päivänä kesäkuuta 2028. Säännölliseen tietojen toimittamiseen sovelletaan kumottavaa lakia, kunnes Säteilyturvakeskus on hyväksynyt mainitun suunnitelman. 

Kumottavan lain nojalla annettuun toimintalupaan, ydinmateriaalivalvonnan alaan kuuluvan yksityisoikeudellisen sopimuksen tekemistä koskevaan lupaan sekä ydinlaitosta ja kaivos- ja malminrikastustoimintaa koskevaan lupaan sovelletaan, mitä tässä laissa säädetään asianomaista toimintaa koskevan luvan muuttamisesta ja peruuttamisesta. Kumottavan lain nojalla annettuun ydinlaitosta ja kaivos- ja malminrikastustoimintaan koskevaan lupaan sovelletaan myös, mitä tässä laissa säädetään asianomaista toimintaa koskevan luvan siirtämisestä.  

Kumottavan lain nojalla annettuun Säteilyturvakeskuksen hyväksymispäätökseen sovelletaan, mitä tässä laissa säädetään Säteilyturvakeskuksen hyväksymispäätöksen muuttamisesta ja peruuttamisesta. 

Kumottavan lain nojalla annettuun ydinlaitoksen käyttölupaan ja 480 §:ssä tarkoitettuun lupaan sovelletaan, mitä tässä laissa säädetään käyttöluvan voimassaolon jatkamisesta. Tällöin lupaharkinnassa otetaan huomioon myös kumottavan lain taikka sen nojalla annettujen säännösten tai määräysten laiminlyönti.  

Tämän lain 35 luvun säännöksiä valvonnasta ja hallintopakosta sekä 38 luvun säännöksiä seuraamuksista sovelletaan myös sellaiseen ydinenergian käyttöön, jota varten on myönnetty lupa tai joka on aloitettu ennen tämän lain voimaantuloa. 

Kumottavan lain nojalla annetun ja tämän lain nojalla voimaan jätetyn kuljetusluvan perusteella saa kuljettaa ydinaineita tai ydinjätteitä luvan mukaisesti, kuitenkin enintään 31 päivään joulukuuta 2027, jos Säteilyturvakeskuksen hyväksyy erikseen kuljetussuunnitelman ja turvasuunnitelman. Hyväksymiseen sovelletaan kumottavaa lakia. Ydinaineiden tai ydinjätteiden kuljetus on oltava tämän lain mukaisesti hyväksytty 1 päivästä tammikuuta 2028. 

Jos ydinaineisiin liittyvän toiminnan säteilyturvallisuuden varmistamiseksi vaaditaan tämän lain perusteella säteilylaissa tarkoitettua turvallisuuslupaa, on sitä haettava viimeistään 31 päivänä joulukuuta 2029. Turvallisuuslupa on kuitenkin oltava voimassa ennen kumottavan lain nojalla annetun toimintaluvan voimassaolon päättymistä. 

Luvanhaltijan on toimitettava työ- ja elinkeinoministeriölle tämän lain mukainen ydinjätehuoltosuunnitelma kolmen vuoden kuluessa edellisen suunnitelman toimittamisesta ja Säteilyturvakeskukselle tämän lain mukainen käytöstäpoistosuunnitelma kuuden vuoden kuluessa edellisen suunnitelman toimittamisesta. Lisäksi luvanhaltijan, jolla on tämän lain tullessa voimaan kumottavan lain 52 a §:ssä tarkoitettua lainaa, on toimitettava ministeriölle vastuumäärän arviointia varten tämän lain 228 §:n 1 momentissa tarkoitetut arviot ja selvitykset siten, että tämän lain 230 §:n 1 momentissa tarkoitettu päätös on mahdollista tehdä vuonna 2028. 

Kumottavan lain 44 ja 45 §:n mukaiset vakuudet siirtyvän tämän lain 234 §:ssä tarkoitetuiksi vakuuksiksi.  

Kumottavan lain 52 a §:n 1 momentin nojalla tehdyt lainasopimukset jäävät voimaan laina-ajan loppuun lainasopimuksessa tarkemmin sovitun mukaisesti. Kun tämän lain 250 §:n nojalla vuonna 2029 päätetään varautumisrahaston varojen lainaamisesta, laina-aika saa mainitun pykälän 1 momentissa säädetystä poiketen olla enintään 38 kuukautta.  

Kumottavan lain 52 c §:n 1 momentin mukaiset vakuudet siirtyvät tämän lain 255 §:ssä tarkoitetuiksi vakuuksiksi, kumottavan lain 52 c §:n 2 momentin mukaiset vakuudet siirtyvät tämän lain 257 §:n 1 momentin mukaisiksi vakuuksiksi, kumottavan lain 52 c §:n 3 momentin mukaiset vakuudet siirtyvät tämän lain 257 §:n 2 momentin mukaisiksi vakuuksiksi ja kumottavan lain 52 c §:n 4 momentin mukaiset vakuudet siirtyvät tämän lain 256 §:n mukaisiksi vakuuksiksi. 

Valtion ydinjätehuoltorahaston sijoitusten vähimmäisosuuksien varmistamiseen sovelletaan kumottavan lain 52 a §:n 3 momenttia ja 52 b §:n 1 momenttia 31 päivään joulukuuta 2028. Rahaston sijoitusten vähimmäisosuuksien varmistamista koskevaa tämän lain 254 §:ää sovelletaan 1 päivästä tammikuuta 2029. 

Kumottavan lain nojalla nimitetty Valtion ydinjätehuoltorahaston johtokunta ja sijoitusneuvottelukunta sekä asetetut tilintarkastajat jatkavat toimikautensa loppuun. 

Valtion ydinjätehuoltorahaston avustusten rahoittamiseen sovelletaan kumottavan lain 53 b §:n 1—3 momenttia 31 päivään joulukuuta 2028. Luvanhaltijalta kerättäviin maksuihin sovelletaan tämän lain 267 ja 268 §:ää 1 päivästä tammikuuta 2029.  

Kumottavan lain 53 c §:ssä tarkoitettu Valtion ydinjätehuoltorahaston erillisvarallisuus siirtyy tämän lain 270 §:ssä tarkoitetuksi Valtion ydinjätehuoltorahaston tutkimusrahaston varallisuudeksi. 

Kumottavan lain 53 d §:n mukaan jakamatta jääneet varat ja sellaiset avustusten myöntämistä koskevin päätöksin sidotut varat, jotka ovat jääneet käyttämättä hankkeiden kustannusten muuttumisen tai muun syyn vuoksi, on viipymättä palautettava kumottavan lain 53 b §:n mukaan maksuvelvollisille maksujen suhteessa tämän lain tultua voimaan. 

Säteilyturvakeskuksen suoritteiden maksullisuuteen sovelletaan tämän lain voimaan tullessa voimassa olleita säännöksiä 31 päivään joulukuuta 2028. Säteilyturvakeskuksen suoritteiden maksullisuutta ja valvontamaksua koskevia tämän lain 45 luvun säännöksiä sovelletaan 1 päivästä tammikuuta 2029. 

Kumottavan lain 56 §:n nojalla asetetut neuvottelukunnat jatkavat toimikautensa loppuun, ja niihin sovelletaan, mitä neuvottelukunnista tässä laissa ja sen nojalla säädetään.