Kansalaisuuskokeella testataan perustietoja suomalaisen yhteiskunnan toiminnasta sekä yksilön oikeuksista ja velvollisuuksista. Monivalintakokeen kysymykset perustuvat yleisesti saatavilla olevaan kansalaisuuskokeen oppimateriaaliin, joka on laadittu kotoutumisen edistämisestä annetun lain (681/2023) 25 §:ssä tarkoitetun yhteiskuntaorientaation oppimateriaalin pohjalta. Kokeen kysymykset koskevat Suomen keskeistä lainsäädäntöä, perus- ja ihmisoikeuksia, yhdenvertaisuutta, sukupuolten tasa-arvoa, Suomen historiaa ja kulttuuria sekä muita kansalaisuuskokeen oppimateriaaliin sisältyviä keskeisiä tietoja. 

Kansalaisuuskoe suoritetaan 13 §:n 1 momentin 6 kohdassa tarkoitetulla suomen tai ruotsin kielellä. Koe suoritetaan sähköisesti, ellei kokeen sähköiselle toteutukselle ole estettä. Kansalaisuuskokeen hyväksytty suoritus edellyttää sitä, että valtaosa monivalintakokeen vastauksista on valittu oikein. 

Kansalaisuuskokeen sisällöstä ja hyväksytystä suorituksesta voidaan antaa tarkempia säännöksiä valtioneuvoston asetuksella. 

Maahanmuuttovirasto tekee sopimuksen kansalaisuuskokeen kysymysten, vastausvaihtoehtojen ja oppimateriaalin hankkimisesta yliopiston tai muun sellaisen yliopistollisen toimijan kanssa, jolla on riittävä asiantuntemus kansalaisuuskokeen kysymysten, vastausvaihtoehtojen ja oppimateriaalin laatimiseen. 

Kansalaisuuskokeen laatijan tehtävistä ja niitä koskevien sopimusten sisällöstä voidaan antaa tarkempia säännöksiä valtioneuvoston asetuksella. 

Maahanmuuttovirasto sopii kansalaisuuskokeen koetilaisuuksien järjestämisestä sellaisten toimijoiden kanssa, joilla on riittävä asiantuntemus ja edellytykset koetilaisuuksien järjestämiseen. Sopimuksia tehtäessä on otettava huomioon, että koetilaisuuksia on tarjolla alueellisesti riittävä määrä ja riittävän usein. 

Kansalaisuuskokeen järjestäjällä on oikeus saada Maahanmuuttovirastolta maksutta ja salassapitosäännösten estämättä 1 momentissa tarkoitettujen tehtävien hoitamisen kannalta välttämättömät tiedot. Kokeen järjestäjään sovelletaan viranomaisten toiminnan julkisuudesta annetussa laissa (621/1999) säädettyjä salassapitovelvoitteita, kun se hoitaa 1 momentissa tarkoitettuja tehtäviä. Kokeen järjestäjän palveluksessa olevaan henkilöön sovelletaan rikosoikeudellista virkavastuuta koskevia säännöksiä hänen suorittaessaan 1 momentissa tarkoitettuja tehtäviä. 

Kansalaisuuskokeen järjestäjien tehtävistä ja niitä koskevien sopimusten sisällöstä voidaan antaa tarkempia säännöksiä valtioneuvoston asetuksella. 

Maahanmuuttoviraston yhteydessä toimii asiantuntijatoimikunta, jonka Maahanmuuttovirasto asettaa enintään kolmeksi vuodeksi kerrallaan. Asiantuntijatoimikunnan puheenjohtajana toimii Maahanmuuttoviraston edustaja. Varapuheenjohtajana toimii mahdollisuuksien mukaan kotoutumisen asiantuntemuksen edustaja. Lisäksi asiantuntijajäsenten tulee edustaa ainakin koulutuksen asiantuntemusta sekä kansalaisuuskokeen laatijaa ja järjestäjää.  

Asiantuntijatoimikunnan tehtävänä on tukea Maahanmuuttovirastoa kansalaisuuskokeen yleisessä kehittämisessä ja hallinnossa. Toimikunta antaa Maahanmuuttoviraston pyynnöstä lausunnon kansalaisuuskoetta koskevasta oikaisuvaatimuksesta. 

Asiantuntijatoimikunnan kokoonpanosta, asioiden käsittelystä ja tehtävistä voidaan antaa tarkempia säännöksiä valtioneuvoston asetuksella.  

Henkilö, joka on sairauden, vamman, lukemisen ja kirjoittamisen erityisvaikeuden tai muun niihin rinnastettavan syyn vuoksi estynyt suorittamasta kansalaisuuskoetta samalla tavalla kuin muut kokeen suorittajat, voi suorittaa kokeen erityisjärjestelyin. 

Lain 18 b §:n 2 ja 3 momentissa tarkoitettu alle 65-vuotias henkilö voi suorittaa kokeen suullisesti. 

Maahanmuuttovirasto päättää erityisjärjestelyjen käytöstä. Erityisjärjestelyistä tulee esittää virastolle erillinen pyyntö. 

Kansalaisuuskokeen suorittajan koesuoritus katsotaan hylätyksi, jos hän syyllistyy järjestyksen rikkomiseen koetilaisuudessa eikä koetilaisuuden valvojan kehotuksesta huolimatta lopeta menettelyä. 

Jos kokeen suorittaja syyllistyy koetilaisuudessa vilpilliseen menettelyyn, siinä avustamiseen tai sen yritykseen, hänen koesuorituksensa katsotaan hylätyksi ja hän menettää oikeutensa osallistua koetilaisuuteen kuuden kuukauden ajaksi koetilaisuudesta. Jos menettely on toistuvaa tai muuten erityisen vakavaa ja haitallista, kokeen suorittajan koesuoritus katsotaan hylätyksi ja hän menettää oikeutensa osallistua koetilaisuuteen 12 kuukauden ajaksi koetilaisuudesta. Jos kokeen suorittaja on ehtinyt ilmoittautua uuteen koetilaisuuteen, Maahanmuuttovirasto voi peruuttaa osallistumisen. 

Päätöksen 1 ja 2 momentissa tarkoitetussa asiassa tekee Maahanmuuttovirasto. Päätös pannaan täytäntöön tehdystä valituksesta huolimatta, jollei valitusviranomainen kiellä täytäntöönpanoa.  

Maahanmuuttovirasto perii kokeeseen ilmoittautuneelta koemaksun. Koemaksun määrästä säädetään sisäministeriön asetuksella Maahanmuuttoviraston suoritteiden maksullisuudesta noudattaen, mitä valtion maksuperustelaissa (150/1992) säädetään julkisoikeudellisista suoritteista perittävistä maksuista. 

Koemaksu palautetaan kokeeseen ilmoittautuneelle, jos hän on estynyt osallistumasta kokeeseen oman sairautensa vuoksi. Maksua ei palauteta, jos esteestä ei ole ilmoitettu Maahanmuuttovirastolle ennen koetilaisuutta. Pyyntö maksun palauttamisesta on tehtävä Maahanmuuttovirastolle 14 päivän kuluessa koepäivästä. 

Kansalaisuuskokeen suorituksen hylkäämistä koskevaan päätökseen saa vaatia oikaisua Maahanmuuttovirastolta. 

Maahanmuuttovirasto voi pyytää 2 momentissa tarkoitetusta oikaisuvaatimuksesta lausunnon 25 f §:ssä tarkoitetulta asiantuntijatoimikunnalta. Muutoin oikaisuvaatimusmenettelyyn sovelletaan, mitä hallintolaissa (434/2003) säädetään. Edellä 2 momentissa tarkoitetusta oikaisuvaatimuksesta annettuun päätökseen ei saa hakea muutosta valittamalla. 

Edellä 41 §:n 2 momentissa tarkoitetun kansalaisuuskoetta koskevan oikaisuvaatimuksen käsittely on maksullinen. Käsittelymaksun määrästä säädetään sisäministeriön asetuksella Maahanmuuttoviraston suoritteiden maksullisuudesta noudattaen, mitä valtion maksuperustelaissa säädetään julkisoikeudellisista suoritteista perittävistä maksuista. 

Oikaisuvaatimuksen käsittelyn jatkaminen sen vireille tulon jälkeen edellyttää, että oikaisuvaatimuksen käsittelystä perittävä maksu on suoritettu 30 päivän kuluessa vaatimuksen vireille tulosta. Oikaisuvaatimus voidaan jättää tutkimatta, jos oikaisuvaatimuksen käsittelystä perittävää maksua ei ole suoritettu mainitussa määräajassa. 

Oikaisuvaatimuksen käsittelyä koskeva maksu palautetaan asianosaiselle, jos Maahanmuuttovirasto muuttaa muutoksenhaun alaista päätöstä muutoksenhakijan eduksi siten, että kansalaisuuskokeen suoritus on hyväksytty. 

Hakemuksen ja ilmoituksen käsittelyn jatkaminen 2 momentin mukaisen tarkastuksen jälkeen edellyttää Maahanmuuttoviraston käsittelymaksun suorittamista. Maksu määräytyy valtion maksuperustelain mukaisesti. Tarkemmat säännökset maksusta annetaan sisäministeriön asetuksella.  

Tämän lain mukaisten asioiden käsittelyyn kunniakonsulaateissa sovelletaan hallintolakia. 

Hakijan on liitettävä kansalaisuushakemukseensa 17 §:ssä tarkoitettu selvitys suomen tai ruotsin kielen taidostaan, 17 b §:ssä tarkoitettu selvitys yhteiskuntatiedon osoittamisesta ja 13 §:n 1 momentin 5 kohdassa tarkoitettu selvitys siitä, kuinka hän saa Suomessa toimeentulonsa. Kielitaitoselvitystä ei kuitenkaan tarvita, jos hakijana on alle 15-vuotias lapsi. Jos hakemuksessa on 15 vuotta täyttänyt kanssahakija, hakijan on liitettävä hakemukseensa selvitys myös tämän suomen tai ruotsin kielen taidosta. Jos lapsi täyttää 15 vuotta hakemuksen vireillepanon jälkeen mutta ennen sen ratkaisemista, selvitys hänen kielitaidostaan on liitettävä hakemukseen.