2
EU-säädöksen pääasiallinen sisältö
I luku
Yleiset säädökset
Asetuksen 1 artiklassa määritellään asetuksen kohde. Asetuksessa vahvistetaan puitteet jäsenvaltioiden toimivaltaisten viranomaisten väliselle tietojen haulle ja vaihdolle (Prüm II -puitteet) vahvistamalla
DNA-tunnisteiden, sormenjälkitietojen, tiettyjen ajoneuvorekisteritietojen, kasvokuvien ja poliisirekisteritietojen automaattiseen hakuun sovellettavat ehdot ja menettelyt; ja
säännöt, jotka koskevat perustietojen vaihtoa biometrisiä tietoja koskevan vahvistetun vastaavuuden jälkeen.
Asetuksen 2 artiklan mukaan tarkoituksena on tehostaa rajatylittävää yhteistyötä Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen kolmannen osan V osaston 4 ja 5 lukuun kuuluvissa asioissa, erityisesti helpottamalla jäsenvaltioiden toimivaltaisten viranomaisten välistä tietojenvaihtoa.
Asetuksen tarkoituksena on myös mahdollistaa jäsenvaltioiden toimivaltaisille viranomaisille kadonneiden henkilöiden etsintä rikostutkinnan yhteydessä tai humanitaarisista syistä ja vainajien tunnistaminen 29 artiklan mukaisesti edellyttäen, että näille viranomaisille on annettu valtuudet tehdä tällaisia etsintöjä ja toteuttaa tällaisia tunnistamisia kansallisen lainsäädännön nojalla.
Asetuksen 3 artiklan mukaan asetusta sovelletaan kansallisen lainsäädännön mukaisesti perustettuihin tietokantoihin, joita käytetään DNA- tunnisteiden, sormenjälkitietojen, tiettyjen ajoneuvorekisteritietojen, kasvokuvien ja poliisirekisteritietojen automaattiseen siirtoon.
Artiklassa 4 säädetään asetuksessa käytetyistä määritelmistä. Asetuksessa tarkoitetaan:
’DNA-alueilla’ DNA:n kohtia, jotka sisältävät ihmisen analysoidun DNA-näytteen tunnistamisen mahdollistavia ominaisuuksia;
’DNA-tunnisteella’ kirjain- tai numerokoodia, joka esittää DNA-alueiden joukkoa tai erityistä molekyylirakennetta eri DNA-alueilla;
’DNA-viitetiedoilla’ DNA-tunnistetta ja 7 artiklassa tarkoitettua viitenumeroa;
’tunnistetulla DNA-tunnisteella’ tunnistetun henkilön DNA-tunnistetta;
’tunnistamattomalla DNA-tunnisteella’ DNA-tunnistetta, joka on kerätty rikostutkinnan yhteydessä ja joka kuuluu toistaiseksi tunnistamattomalle henkilölle, jäljistä saatu DNA-tunniste mukaan lukien;
’sormenjälkitiedoilla’ sormenjälkien kuvia, latenttien sormenjälkien kuvia, kämmenjälkien kuvia, latenttien kämmenjälkien kuvia ja tällaisten kuvien mallineita (koodatut pienet yksityiskohdat), jotka on tallennettu ja joita käsitellään automatisoidussa tietokannassa;
’sormenjälkitietojen viitetiedoilla’ sormenjälkitietoja ja 12 artiklassa tarkoitettua viitenumeroa;
’tunnistamattomilla sormenjälkitiedoilla’ sormenjälkitietoja, jotka on kerätty rikostutkinnan yhteydessä ja jotka kuuluvat toistaiseksi tunnistamattomalle henkilölle, jäljistä saadut sormenjälkitiedot mukaan lukien;
’tunnistetuilla sormenjälkitiedoilla’ tunnistetun henkilön sormenjälkitietoja;
’yksittäistapauksella’ yksittäistä tiedostoa, joka liittyy rikoksen ennalta estämiseen, paljastamiseen tai tutkimiseen, kadonneen henkilön etsimiseen tai tunnistamattomien vainajien tunnistamiseen;
’kasvokuvalla’ digitaalista kuvaa kasvoista;
’kasvokuvien viitetiedoilla’ kasvokuvaa ja 21 artiklassa tarkoitettua viitenumeroa;
’tunnistamattomalla kasvokuvalla’ kasvokuvaa, joka on kerätty rikostutkinnan yhteydessä ja joka kuuluu toistaiseksi tunnistamattomalle henkilölle, jäljistä saatu kasvokuva mukaan lukien;
’tunnistetulla kasvokuvalla’ tunnistetun henkilön kasvokuvaa;
’tiedoilla’ DNA-tunnisteita, sormenjälkitietoja tai kasvokuvia;
’aakkosnumeerisilla tiedoilla’ kirjainten, numeroiden, erikoismerkkien, välilyöntien ja välimerkkien avulla esitettyjä tietoja;
’vastaavuudella’ vastaavuutta, jonka tuottaa jossakin tietokannassa olevien henkilötietojen automaattinen vertailu;
’mahdollisella vastaavuudella’ tietoja, jotka ovat tuottaneet vastaavuuden;
’pyynnön esittävällä jäsenvaltiolla’ jäsenvaltiota, joka suorittaa haun Prüm II -puitteiden avulla;
’pyynnön vastaanottavalla jäsenvaltiolla’ jäsenvaltiota, jonka tietokannoissa pyynnön esittävä jäsenvaltio suorittaa haun Prüm II -puitteiden avulla;
’poliisirekisteritiedoilla’ epäiltyjen ja tuomittujen henkilöiden biografisia tietoja, jotka ovat saatavilla rikosten ennalta estämiseksi, paljastamiseksi ja tutkimiseksi perustetuissa kansallisissa tietokannoissa;
’pseudonymisoinnilla’ direktiivin (EU) 2016/680 3 artiklan 5 alakohdassa määriteltyä pseudonymisointia;
’epäillyllä’ direktiivin (EU) 2016/680 6 artiklan a alakohdassa tarkoitettua henkilöä;
’henkilötiedoilla’ direktiivin (EU) 2016/680 3 artiklan 1 alakohdassa määriteltyjä henkilötietoja;
’Europolin tiedoilla’ kaikkia Europolin asetuksen (EU) 2016/794 mukaisesti käsittelemiä operatiivisia henkilötietoja;
’toimivaltaisella viranomaisella’ kaikkia viranomaisia, joiden toimivalta kattaa rikosten ennalta estämisen, paljastamisen tai tutkimisen, tai kaikkia muita elimiä tai yksiköitä, joille on jäsenvaltioiden lainsäädännössä annettu tehtäväksi käyttää julkista valtaa tai valtuuksia rikosten ennalta estämiseen, paljastamiseen tai tutkimiseen;
’valvontaviranomaisella’ jäsenvaltion direktiivin (EU) 2016/680 41 artiklan nojalla perustamaa riippumatonta viranomaista;
’SIENAlla’ Europolin asetuksen (EU) 2016/794 mukaisesti hallinnoimaa ja kehittämää suojatun tiedonvaihdon verkkosovellusta;
’poikkeamalla’ Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin (EU) 2022/2555 6 artiklan 6 alakohdassa määriteltyä poikkeamaa;
’merkittävällä poikkeamalla’ poikkeamaa, paitsi jos kyseisellä poikkeamalla on vähäinen vaikutus ja se todennäköisesti tunnetaan jo hyvin menetelmän tai teknologian osalta;
’merkittävällä kyberuhkalla’ kyberuhkaa, jolla saatetaan aiheuttaa, jolla kyetään aiheuttamaan ja jolla on tarkoitus aiheuttaa merkittävä poikkeama;
’merkittävällä haavoittuvuudella’ haavoittuvuutta, joka todennäköisesti johtaa merkittävään poikkeamaan, jos sitä käytetään hyväksi.
II luku
Tietojenvaihto
Luku jakautuu kuuteen jaksoon.
Jaksossa 1 säädetään DNA-tunnisteista.
Artiklan 5 mukaan jäsenvaltioiden on varmistettava kansallisten DNA-tietokantojensa DNA-viitetietojen saatavuus muiden jäsenvaltioiden ja Europolin asetuksen nojalla tekemiä automaattisia hakuja varten. Tunnistamattomat DNA-tunnisteet on voitava tunnistaa sellaisiksi.
Komissio antaa täytäntöönpanosäädöksen täsmentääkseen vaihdettavan DNA-tunnisteen tunnistamisen mahdollistavat ominaisuudet.
Artiklassa 6 säädetään DNA-tunnisteiden automaattisesta hausta. Rikosten tutkimista varten jäsenvaltioiden on muodostaessaan ensimmäisen yhteyden reitittimeen kansallisten yhteyspisteidensä kautta tehtävä automaattinen haku vertailemalla kaikkia DNA-tietokantoihinsa tallennettuja DNA- tunnisteita kaikkiin kaikkien muiden jäsenvaltioiden DNA-tietokantoihin ja Europolin tietoihin tallennettuihin DNA- tunnisteisiin. Ensimmäisen kerran jälkeen jäsenvaltioiden tulee rikosten tutkimista varten tehdä kansallisten yhteyspisteidensä kautta automaattisia hakuja vertailemalla kaikkia DNA-tietokantoihinsa lisättyjä uusia DNA-tunnisteita kaikkiin kaikkien muiden jäsenvaltioiden DNA- tietokantoihin ja Europolin tietoihin tallennettuihin DNA-tunnisteisiin. Jos edellä tarkoitettuja hakuja ei ole voitu toteuttaa, asianomainen jäsenvaltio voi sopia kahdenvälisesti jokaisen muun jäsenvaltion kanssa ja Europolin kanssa niiden tekemisestä myöhemmässä vaiheessa. Hakuja saa tehdä vain yksittäistapausten yhteydessä ja pyynnön esittävän jäsenvaltion kansallista lainsäädäntöä noudattaen. Jos automaattinen haku osoittaa, että toimitettu DNA-tunniste vastaa pyynnön vastaanottavan jäsenvaltion tietokantaan tai tietokantoihin tallennettuja DNA-tunnisteita, pyynnön esittävän jäsenvaltion kansallinen yhteyspiste saa automaattisesti DNA-viitetiedot, joiden osalta vastaavuus on löydetty.
Lisäksi artiklassa säädetään kahden DNA-tunnisteen välisen vastaavuuden vahvistamisesta.
Artiklassa 7 säädetään DNA-tunnisteiden viitenumeroista.
Artiklassa 8 säädetään DNA-tunnisteiden vaihtoa koskevista periaatteista. Jäsenvaltioiden tulee toteuttaa toimenpiteitä, joilla varmistetaan muihin jäsenvaltioihin tai Europolille lähetettävien DNA-viitetietojen luottamuksellisuus ja eheys, niiden salaus mukaan lukien. Kunkin jäsenvaltion ja Europolin on varmistettava, että niiden lähettämät DNA-tunnisteet ovat riittävän hyvälaatuisia automaattista vertailua varten. Komissio vahvistaa täytäntöönpanosäädöksillä vähimmäislaatustandardin DNA- tunnisteiden vertailun mahdollistamiseksi. Lisäksi komissio antaa täytäntöönpanosäädöksiä, joissa täsmennetään asiaankuuluvat eurooppalaiset tai kansainväliset standardit, joita jäsenvaltiot ja Europol käyttävät DNA-tunnisteiden vaihdossa.
Artiklassa 9 säädetään DNA-tunnisteita koskevia pyyntöjä ja vastauksia koskevista säännöistä. Artiklassa on luetteloitu tiedot, jotka DNA-tunnisteiden automaattista hakua koskeva pyyntö saa sisältää. Samoin kuin tiedot, jotka pyyntöön annettu vastaus saa sisältää. Vastaavuudesta ilmoitetaan automaattisesti vain, jos automaattisessa haussa on löytynyt vastaavuus DNA-alueiden vähimmäismäärälle. Komissio antaa täytäntöönpanosäädöksiä, joissa tätä tarkoitusta varten täsmennetään DNA-alueiden vähimmäismäärä.
Jaksossa kaksi säädetään sormenjälkitiedoista.
Artiklassa 10 säädetään sormenjälkitietojen viitetiedoista.Jäsenvaltioiden on varmistettava rikosten ennalta estämiseksi, paljastamiseksi ja tutkimiseksi perustetun kansallisen tietokantansa tai perustettujen kansallisten tietokantojensa sormenjälkitietojen viitetietojen saatavuus. Sormenjälkitietojen viitetiedoissa ei saa olla mitään yksilön välittömän tunnistamisen mahdollistavia lisätietoja. Tunnistamattomat sormenjälkitiedot on voitava tunnistaa sellaisiksi.
Artiklassa 11 säädetään sormenjälkitietojen automaattisesta hausta.Rikosten ennalta estämistä, paljastamista ja tutkimista varten jäsenvaltioiden on annettava muiden jäsenvaltioiden kansallisille yhteyspisteille ja Europolille pääsy tätä tarkoitusta varten perustamissaan kansallisissa tietokannoissa oleviin sormenjälkien viitetietoihin, jotta nämä voivat tehdä automaattisia hakuja vertailemalla sormenjälkitietojen viitetietoja. Hakuja saa tehdä vain yksittäistapausten yhteydessä ja pyynnön esittävän jäsenvaltion kansallista lainsäädäntöä noudattaen. Pyynnön esittävän jäsenvaltion kansallinen yhteyspiste voi päättää vahvistaa kaksien sormenjälkitietojen välisen vastaavuuden.
Artiklassa 12 säädetään sormenjälkitietojen viitenumerosta ja artiklassa 13 sormenjälkitietojen vaihtoa koskevista periaatteista. Jäsenvaltiot toteuttavat aiheellisia toimenpiteitä, joilla varmistetaan muihin jäsenvaltioihin tai Europolille lähetettävien sormenjälkitietojen luottamuksellisuus ja eheys, niiden salaus mukaan lukien. Myös Europolilla on sama velvollisuus. Kukin jäsenvaltio ja Europol varmistavat, että sen lähettämät sormenjälkitiedot ovat riittävän hyvälaatuisia automaattista vertailua varten. Komissio vahvistaa täytäntöönpanosäädöksillä vähimmäislaatustandardin sormenjälkitietojen vertailun mahdollistamiseksi. Sormenjälkitiedot digitalisoidaan ja toimitetaan muille jäsenvaltioille tai Europolille eurooppalaisten tai kansainvälisten standardien mukaisesti. Komissio antaa täytäntöönpanosäädöksiä, joissa täsmennetään asiaankuuluvat eurooppalaiset tai kansainväliset standardit, joita jäsenvaltiot ja Europol käyttävät sormenjälkitietojen vaihdossa.
Sormenjälkitietojen hakukapasiteetista säädetään artiklassa 14. Kukin jäsenvaltio varmistaa, että sen tekemät hakupyynnöt eivät ylitä pyynnön vastaanottavan jäsenvaltion tai Europolin ilmoittamaa hakukapasiteettia, jotta varmistetaan järjestelmän valmius ja vältetään sen ylikuormitus. Europolilla on sama velvollisuus. Komissio antaa täytäntöönpanosäädöksiä, joissa täsmennetään vertailuun hyväksyttyjen mahdollisten vastaavuuksien enimmäismäärät lähetystä kohden ja käyttämättömän hakukapasiteetin jakautuminen jäsenvaltioiden välillä.
Artiklassa 15 säädetään sormenjälkitietoja koskevia pyyntöjä ja vastauksia koskevista säännöistä. Artiklassa luetellaan tiedot, jotka sormenjälkitietojen automaattista hakua koskeva pyyntö saa sisältää. Artiklassa luetellaan myös tiedot, jotka vastauksessa edellä tarkoitettuun pyyntöön saa sisältää. Molemmat luettelot ovat tyhjentäviä.
Jaksossa kolme säädetään ajoneuvorekisteritiedoista.
Artiklassa 16säädetään ajoneuvorekisteritietojen automaattisesta hausta. Rikosten ennalta estämistä, paljastamista ja tutkimista varten jäsenvaltioiden on annettava muiden jäsenvaltioiden kansallisille yhteyspisteille ja Europolille pääsy kansallisiin ajoneuvorekisteritietoihin, jotta nämä voivat tehdä automaattisia hakuja yksittäistapauksissa. Haettavat tiedot voivat koskea ajoneuvon omistajaa tai haltijaa sekä ajoneuvoa. Artiklassa on lueteltu tyhjentävästi tiedot, joilla hakuja voi tehdä. Edellä mainittua ajoneuvon omistajaa tai haltijaa koskevien tietojen perusteella tehtäviä hakuja saa tehdä vain epäiltyjen tai tuomittujen henkilöiden tapauksessa.
Hakuja saa tehdä vain pyynnön esittävän jäsenvaltion kansallista lainsäädäntöä noudattaen.
Ajoneuvorekisteritietojen automaattista hakua koskevista periaatteista säädetään artiklassa 17. Ajoneuvorekisteritietojen automaattista hakua varten jäsenvaltioiden on käytettävä eurooppalaista ajoneuvo- ja ajokorttitietojärjestelmää, Eucaris-järjestelmää. Eucaris-järjestelmän kautta vaihdetut tiedot on lähetettävä salattuina. Artiklan mukaan komissio antaa täytäntöönpanosäädöksiä, joissa täsmennetään ajoneuvorekisteritietojen tietoelementit, joita voidaan vaihtaa, ja tekninen menettely Eucaris-järjestelmän kyselyjen tekemiselle jäsenvaltioiden tietokannoista.
Artiklassa 18 säädetään lokitietojen säilyttämisestä. Lokitiedoissa on mainittava:
tieto siitä, käynnistikö kyselyä koskevan pyynnön jäsenvaltio vai Europol; jos kyselyä koskevan pyynnön käynnisti jäsenvaltio, on mainittava kyseessä oleva jäsenvaltio;
pyynnön päivämäärä ja kellonaika;
vastauksen päivämäärä ja kellonaika;
kansalliset tietokannat, joihin kyselyä koskeva pyyntö lähetettiin;
kansalliset tietokannat, joista saatiin myönteinen vastaus.
Lokitietoja saa käyttää yksinomaan tilastojen keräämiseen, tietosuojan seurantaan, mukaan lukien kyselyn hyväksyttävyyden ja tietojenkäsittelyn lainmukaisuuden tarkistaminen, sekä tietoturvan ja tietojen eheyden varmistamiseen. Lokitiedot on suojattava asianmukaisin toimin luvattoman pääsyn estämiseksi, ja ne on poistettava kolmen vuoden kuluttua niiden luomisesta. Jos niitä kuitenkin tarvitaan jo aloitetuissa valvontamenettelyissä, ne on poistettava, kun valvontamenettelyissä ei enää tarvita niitä. Rekisterinpitäjällä tulee olla pääsy lokitietoihin sisäistä valvontaa varten.
Jaksossa 4 säädetään kasvokuvista.
Artiklassa 19 säädetään kasvokuvien viitetiedoista. Jäsenvaltioiden on varmistettava rikosten ennalta estämiseksi, paljastamiseksi ja tutkimiseksi perustettujen kansallisten tietokantojensa epäiltyjen, tuomittujen henkilöiden ja, jos se sallitaan pyynnön vastaanottavan jäsenvaltion lainsäädännön nojalla, uhrien kasvokuvien viitetietojen saatavuus. Kasvokuvien viitetiedoissa ei saa olla mitään yksilön välittömän tunnistamisen mahdollistavia lisätietoja. Tunnistamattomat kasvokuvat on voitava tunnistaa sellaisiksi.
Artiklassa 20 säädetään kasvokuvien automaattisesta hausta. Sellaisten rikosten ennalta estämistä, paljastamista ja tutkimista varten, josta voi pyynnön esittävän jäsenvaltion lainsäädännön mukaan seurata vankeusrangaistus, jonka enimmäiskesto on vähintään yksi vuosi, jäsenvaltioiden on annettava muiden jäsenvaltioiden kansallisille yhteyspisteille ja Europolille pääsy kansallisissa tietokannoissaan oleviin kasvokuvien viitetietoihin, jotta nämä voivat tehdä automaattisia hakuja. Hakuja saa tehdä vain yksittäistapausten yhteydessä ja pyynnön esittävän jäsenvaltion kansallista lainsäädäntöä noudattaen. Profilointi, joka johtaa direktiivissä (EU) 2016/680 todettuun erityisiin henkilötietoryhmiin perustuvaan luonnollisten henkilöiden syrjintään, on kiellettyä. Lisäksi artiklassa säädetään, miten kahden kasvokuvan välinen vastaavuus vahvistetaan.
Artiklassa 21 säädetään kasvokuvien viitenumeroista ja artiklassa 22 kasvokuvien vaihtoa koskevista periaatteista. Jäsenvaltiot toteuttavat aiheellisia toimenpiteitä, joilla varmistetaan muihin jäsenvaltioihin tai Europolille lähetettävien kasvokuvien luottamuksellisuus ja eheys, niiden salaus mukaan lukien. Europolilla on sama velvollisuus. Kukin jäsenvaltio ja Europol varmistavat, että niiden lähettämät kasvokuvat ovat riittävän hyvälaatuisia automaattista vertailua varten. Komissio vahvistaa täytäntöönpanosäädöksillä vähimmäislaatustandardin kasvokuvien vertailun mahdollistamiseksi.
Artiklassa 23 säädetään kasvokuvien hakukapasiteetista. Kukin jäsenvaltio varmistaa, että sen tekemät hakupyynnöt eivät ylitä pyynnön vastaanottavan jäsenvaltion tai Europolin ilmoittamaa hakukapasiteettia, jotta varmistetaan järjestelmän valmius ja vältetään sen ylikuormitus. Europolilla on sama velvollisuus. Komissio antaa täytäntöönpanosäädöksiä, joissa täsmennetään vertailuun hyväksyttyjen mahdollisten vastaavuuksien enimmäismäärät lähetystä kohden sekä käyttämättömän hakukapasiteetin jakautuminen jäsenvaltioiden välillä.
Kasvokuvia koskevia pyyntöjä ja vastauksia koskevista säännöistä säädetään artiklassa 24. Artiklassa on lueteltu tiedot, joita kasvokuvien automaattista hakua koskeva pyyntö saa sisältää. Luettelo on tyhjentävä. Lisäksi artiklassa on lueteltu tiedot, joita pyyntöön annettu vastaus saa sisältää. Luettelo on tyhjentävä.
Jaksossa 5 säädetään poliisirekisteritiedoista.
Artiklan 25 mukaan jäsenvaltiot voivat osallistua poliisirekisteritietojen automaattiseen vaihtoon. Tällaista vaihtoa varten osallistuvien jäsenvaltioiden on varmistettava sellaisten kansallisten poliisirekisterihakemistojen saatavuus, jotka sisältävät niiden rikosten ennalta estämiseksi, paljastamiseksi ja tutkimiseksi perustettujen kansallisten tietokantojen epäiltyjen ja tuomittujen henkilöiden biografisten tietojen joukkoja.
Kyseiset tietojoukot saavat sisältää vain seuraavat tiedot, siltä osin kuin ne ovat saatavilla:
etunimi tai -nimet;
sukunimi tai -nimet;
peitenimi tai -nimet ja aiempi nimi tai aiemmat nimet;
syntymäaika;
kansalaisuus tai kansalaisuudet;
syntymämaa;
sukupuoli.
Nimiä koskevat tiedot (kohdat a–c) on pseudonymisoitava.
Artiklan 26 mukaan sellaisten rikosten ennalta estämistä, paljastamista ja tutkimista varten, josta voi pyynnön esittävän jäsenvaltion lainsäädännön mukaan seurata vankeusrangaistus, jonka enimmäiskesto on vähintään yksi vuosi, poliisirekisteritietojen automaattiseen vaihtoon osallistuvien jäsenvaltioiden on annettava muiden osallistuvien jäsenvaltioiden kansallisille yhteyspisteille ja Europolille pääsy kansallisten poliisirekisterihakemistojensa tietoihin, jotta nämä voivat tehdä automaattisia hakuja. Hakuja saa tehdä vain yksittäistapausten yhteydessä ja pyynnön esittävän jäsenvaltion kansallista lainsäädäntöä noudattaen.
Artiklassa 27 säädetään poliisirekisteritietojen viitenumerosta ja artiklassa 28 poliisirekisteritietoja koskevia pyyntöjä ja vastauksia koskevista säännöistä. Artiklassa luetellaan tyhjentävästi, mitä tietoja kansallisten poliisirekisterihakemistojen automaattista hakua koskeva pyyntö saa sisältää. Lisäksi artiklassa luetellaan tyhjentävästi mitä tietoja pyyntöön annettu vastaus saa sisältää.
Jaksossa 6 käsitellään yhteisiä säännöksiä.
Artiklan 29 mukaan kansallinen viranomainen, jolle on annettu kansallisella säädöksellä tähän valtuudet, saa tehdä automaattisia hakuja Prüm II -puitteita käyttäen ainoastaan seuraaviin tarkoituksiin
kadonneiden henkilöiden etsintä rikostutkinnan yhteydessä tai humanitaarisista syistä;
vainajien tunnistaminen.
Jäsenvaltioiden, jotka haluavat käyttää edellä mainittua mahdollisuutta, on kansallisella säädöksellä nimettävä toimivaltaiset kansalliset viranomaiset ja vahvistettava menettelyt, ehdot ja perusteet, mukaan lukien sellaiset humanitaariset syyt, joiden vuoksi on sallittua suorittaa automaattisia hakuja kadonneiden henkilöiden etsintöjen yhteydessä.
Artiklan 30 mukaan jäsenvaltion on nimettävä yksi tai useampi kansallinen yhteyspiste 6, 11, 16, 20 ja 26 artiklan soveltamiseksi. Artikloiden 6 (DNA-tunnisteiden automaattinen haku), 11 (sormenjälkitietojen automaattinen haku) ja 20 (kasvokuvien automaattinen haku) mukaisena yhteyspisteenä toimisi keskusrikospoliisi. Keskusrikospoliisi suorittaa käytännössä haut sormenjälkien ja DNA-tunnisteiden osalta ja tulevaisuudessa myös kasvokuvien osalta. Keskusrikospoliisi ottaa myös vastaan toisen valtion osuman jälkeen tekemän jatkokyselyn ja toimittaa sen eteenpäin toimivaltaiselle viranomaiselle eli poliisille, Tullille tai Rajavartiolaitokselle. Artiklan 16 (ajoneuvorekisteritietojen automaattinen haku) mukaisena yhteyspisteenä toimisi Liikenne- ja viestintävirasto Traficom. Artiklan 26 (kansallisten poliisirekisterihakemistojen automaattinen haku) kansallisina yhteyspisteinä toimisivat poliisi, Tulli ja Rajavartiolaitos. Koska eurooppalainen poliisirekisterihakemistojärjestelmä (EPRIS) ei mahdollista vastuuviranomaisten yksilöimistä Suomesta lähtevissä automaattisissa vastauksissa myös artiklan 26 mukaisissa tilanteissa keskusrikospoliisi ottaisi vastaan toisen valtion osuman jälkeen tekemän jatkokyselyn ja tarvittaessa toimittaisi sen eteenpäin jutussa toimivaltaisen viranomaisen eli poliisin, Tullin tai Rajavartiolaitoksen vastattavaksi.
Artiklan 31 mukaan komissio antaa täytäntöönpanosäädöksiä, joissa täsmennetään jäsenvaltioiden tekniset järjestelyt 6, 11, 16, 20 ja 26 artiklassa säädettyjen menettelyjen osalta.
Artiklassa 32 säädetään automaattisen tiedonvaihdon saatavuudesta kansallisella tasolla. Jäsenvaltioiden on toteutettava kaikki tarpeelliset toimenpiteet varmistaakseen, että DNA-tunnisteiden, sormenjälkitietojen, tiettyjen ajoneuvorekisteritietojen, kasvokuvien ja poliisirekisteritietojen automaattinen haku on mahdollista ympäri vuorokauden seitsemänä päivänä viikossa. Kansallisten yhteyspisteiden on välittömästi ilmoitettava toisilleen, komissiolle, eu-LISAlle ja Europolille mistä tahansa automaattisen tiedonvaihdon estymisestä, tapauksen mukaan myös teknisistä vioista, jotka estävät tämän tiedonvaihdon.
Artiklassa 33 säädetään tietojenkäsittelyn perusteluista. Kunkin jäsenvaltion on säilytettävä tiedot toimivaltaisten viranomaistensa tekemien kyselyjen perusteluista. Myös Europol säilyttää tiedot tekemiensä kyselyjen perusteluista. Perusteluissa on ilmoitettava
kyselyn tarkoitus, mukaan lukien viittaus asianomaiseen tapaukseen tai tutkintaan ja tapauksen mukaan rikokseen;
tieto siitä, koskeeko kysely rikoksesta epäiltyä tai tuomittua henkilöä, rikoksen uhria, kadonnutta henkilöä vai tunnistamattomia vainajia;
tieto siitä, onko kyselyn tarkoituksena tunnistaa henkilö vai saada lisätietoa tiedossa olevasta henkilöstä.
Perustelujen on oltava jäljitettävissä lokitietoihin. Perusteluja saa käyttää yksinomaan sen arvioimiseen, ovatko haut oikeasuhtaisia ja tarpeellisia rikoksen ennalta estämiseksi, paljastamiseksi tai tutkimiseksi, tietosuojan seurantaan, mukaan lukien kyselyn hyväksyttävyyden ja tietojenkäsittelyn lainmukaisuuden tarkistaminen, sekä tietoturvan ja tietojen eheyden varmistamiseen. Perustelut on suojattava asianmukaisin toimin luvattoman pääsyn estämiseksi, ja ne on poistettava kolmen vuoden kuluttua niiden luomisesta. Jos niitä kuitenkin tarvitaan jo aloitetuissa valvontamenettelyissä, ne on poistettava, kun valvontamenettelyissä ei enää tarvita niitä. Rekisterinpitäjillä on oltava pääsy perusteluihin sisäistä valvontaa varten rikoksen ennalta estämiseksi, paljastamiseksi tai tutkimiseksi tehtyjen hakujen oikeasuhteisuuden ja tarpeellisuuden arviointia tai tietosuojan seurantaa koskeviin tarkoituksiin, mukaan lukien kyselyn hyväksyttävyyden ja tietojenkäsittelyn lainmukaisuuden tarkistaminen.
Tällä hetkellä kaikki keskusrikospoliisin rikosteknisessä laboratoriossa tehtävät Prüm-kyselyt ovat rikosperusteisia ja niihin liittyy poliisiasiaintietojärjestelmäilmoitus, josta löytyvät tutkittavan asian tiedot. Poliisin rikostekniselle laboratoriolle toimittamissa näytteissä on aina ilmoituksen numero. Sellaiset DNA-rikospaikkanäytteistä saadut DNA-tunnisteet, joita ei pystytä tunnistamaan, lähtevät automaattisesti vaihtoon joka päivä ja samalla ne tallentuvat kansalliseen rekisteriin. Tunnistamattomaksi jääneiden rikospaikkasormenjälkien lähettäminen Prüm-vertailuun tapahtuu poliisin erillisellä pyynnöllä, joka toteutetaan erillisen järjestelmän (TUNTO-järjestelmä) kautta. Erillinen pyyntö tarvitaan siksi, koska tiedostot ovat suuria ja eri maihin on erilaiset päiväkohtaiset kiintiöt. Toimenpiteet tapahtuvat TUNTO-järjestelmässä ja lokitiedostoihin jää tietoa tapahtumasta.
Kyselyn johdosta saatujen osumien osalta henkilötietojen kysely tehdään keskusrikospoliisissa. Lisätietokysely ja saatu vastaus tallennetaan keskusrikospoliisin kansainvälisten asioiden käsittelyjärjestelmään.
Prüm II -asetuksen osalta tekniset ratkaisut ovat rakenteilla. Tässä työssä huomioidaan asetuksen vaatimukset. Kaikissa tapauksissa asiaan liittyy myös poliisiasiantietojärjestelmäilmoitus, josta tapauksen yksityiskohdat ilmenevät. Henkilötietoja koskevat kyselyt ja vastaukset tallennetaan jatkossakin kansainvälisten asioiden käsittelyjärjestelmään.
Artiklassa 34 käsitellään UMF-viestimuotoa (universal message format, UMF) koskevan standardin käyttöä, asetuksessa tarkoitetun reitittimen ja eurooppalaisen poliisirekisterihakemistojärjestelmän (EPRIS) kehittämisessä. Lisäksi asetuksen mukaisessa automaattisessa tietojenvaihdossa käytetään mahdollisuuksien mukaan UMF- standardia.
Luvussa 3 käsitellään Prüm-järjestelmän arkkitehtuuria.
Jaksossa 1 säädetään reitittimisestä.
Artiklan 35 mukaan perustetaan reititin, jotta voidaan helpottaa yhteyksien muodostamista jäsenvaltioiden välillä sekä jäsenvaltioiden ja Europolin välillä kyselyjen tekemiseksi biometrisillä tiedoilla ja näiden tietojen hakemiseksi ja pisteyttämiseksi sekä aakkosnumeeristen tietojen hakemiseksi tämän asetuksen mukaisesti. Artiklassa selvitetään myös reitittimen rakennetta.
Artiklan 36 mukaan reititin on varattu jäsenvaltioiden sellaisten toimivaltaisten viranomaisten käyttöön, joilla on valtuudet päästä DNA- tunnisteisiin, sormenjälkitietoihin ja kasvokuviin ja vaihtaa niitä asetuksen mukaisesti. Reititin on myös Europolin käytössä. Suomessa nämä viranomaiset ovat poliisi, Tulli ja Rajavartiolaitos.
Artiklassa 37 kuvataan reitittimen toiminta. Jäsenvaltioiden toimivaltaiset viranomaiset tai Europol pyytävät kyselyä syöttämällä biometrisiä tietoja reitittimeen. Reititin lähettää kyselyä koskevan pyynnön kaikkien tai tiettyjen jäsenvaltioiden tietokantoihin ja Europolin tietoihin samanaikaisesti käyttäjän syöttämillä tiedoilla tämän käyttöoikeuksien mukaisesti. Vastaanotettuaan reitittimestä kyselyä koskevan pyynnön kukin pyynnön vastaanottava jäsenvaltio käynnistää kyselyn tietokannoistaan automaattisesti ja viipymättä. Vastaanotettuaan reitittimestä kyselyä koskevan pyynnön Europol käynnistää kyselyn Europolin tiedoista automaattisesti ja viipymättä. Kyselyjen tuottamat vastaavuudet lähetetään automaattisesti takaisin reitittimeen. Pyynnön esittävälle jäsenvaltiolle ilmoitetaan automaattisesti, jos vastaavuutta ei löydetä. Komissio antaa täytäntöönpanosäädöksiä, joissa täsmennetään tekninen menettely reitittimen kyselyjen tekemiselle jäsenvaltioiden tietokannoista ja Europolin tiedoista, reitittimen tällaisiin kyselyihin antamien vastausten muoto sekä tekniset säännöt biometristen tietojen välisen vastaavuuden vertailemiseksi ja järjestämiseksi.
Artiklassa 38 säädetään laaduntarkastuksessa, artiklassa 39 reitittimen ja yhteisen henkilöllisyystietovarannon yhteentoimivuudesta lainvalvontatarkoituksiin tapahtuvaa pääsyä varten ja artiklassa 40 lokitietojen säilyttämisestä. eu-LISA säilyttää lokitiedot kaikista reitittimessä toteutetuista tietojenkäsittelytoimista. Kunkin jäsenvaltion on säilytettävä lokitiedot toimivaltaisten viranomaistensa reitittimen käyttöön asianmukaisesti valtuutetun henkilöstön tekemistä kyselyistä ja lokitiedot muiden jäsenvaltioiden pyytämistä kyselyistä. Europol säilyttää lokitiedot asianmukaisesti valtuutetun henkilöstönsä tekemistä kyselyistä. Rekisterinpitäjillä on oltava pääsy lokitietoihin sisäistä valvontaa varten tietosuojan seurantaa koskeviin tarkoituksiin, mukaan lukien kyselyn hyväksyttävyyden ja tietojenkäsittelyn lainmukaisuuden tarkistaminen.
Artiklassa 41 säädetään ilmoitusmenettelystä, jos reitittimen käyttö on teknisistä syistä mahdotonta.
Jaksossa 2 säädetään EPRIS:sestä.
Artiklan 42 mukaan perustetaan eurooppalainen poliisirekisterihakemistojärjestelmä (EPRIS). Jäsenvaltiot ja Europol käyttävät EPRISiä 26 artiklassa tarkoitettujen kansallisten poliisirekisterihakemistojen automaattista hakua varten.
EPRIS muodostuu seuraavista osista:
jäsenvaltioissa sijaitseva hajautettu infrastruktuuri, mukaan lukien hakutyökalu, joka mahdollistaa kyselyjen tekemisen samanaikaisesti kansallisiin tietokantoihin perustuvista kansallisista poliisirekisterihakemistoista;
keskusinfrastruktuuri, joka tukee hakutyökalua ja mahdollistaa kyselyjen tekemisen samanaikaisesti kansallisista poliisirekisterihakemistoista;
keskusinfrastruktuurin, jäsenvaltioiden ja Europolin välinen suojattu viestintäkanava.
Nimeä koskevat tiedot on pseudonymisoitava.
Artiklassa 43 säädetään EPRISin käytöstä. Artiklan 1 kohdan mukaan hakujen tekemiseksi kansallisista poliisirekisterihakemistoista EPRISin kautta on käytettävä vähintään kahta seuraavista tietojoukoista:
etunimi tai -nimet;
sukunimi tai -nimet;
syntymäaika.
Artiklan 2 kohdan mukaan myös seuraavia tietojoukkoja voidaan käyttää, jos ne ovat saatavilla:
peitenimi tai -nimet ja aiempi nimi tai aiemmat nimet;
kansalaisuus tai kansalaisuudet;
syntymämaa;
sukupuoli.
Artiklan 3 kohdan mukaan 1 kohdan a ja b alakohdassa ja 2 kohdan a alakohdassa tarkoitetut tiedot on pseudonymisoitava.
Artiklassa 44 kuvataan prosessi. Jos jäsenvaltio tai Europol pyytää kyselyä, sen on syötettävä 43 artiklassa tarkoitetut tiedot. EPRIS lähettää kyselyä koskevan pyynnön jäsenvaltioiden kansallisiin poliisirekisterihakemistoihin pyynnön esittävän jäsenvaltion tai Europolin syöttämillä tiedoilla ja tämän asetuksen mukaisesti.
Artiklan 2 kohdan mukaan vastaanottaessaan EPRISistä kyselyä koskevan pyynnön kunkin pyynnön vastaanottavan jäsenvaltion on käynnistettävä kysely kansallisesta poliisirekisterihakemistostaan automaattisesti ja viipymättä.
Artiklan 3 ja 4 kohtien mukaan kunkin pyynnön vastaanottavan jäsenvaltion poliisirekisterihakemistoissa tehtyjen 1 kohdassa tarkoitettujen kyselyiden tuottamat vastaavuudet lähetetään takaisin EPRISiin automaattisesti. EPRIS lähettää pyynnön esittävälle jäsenvaltiolle tai Europolille luettelon vastaavuuksista automaattisesti. Vastaavuusluettelossa on mainittava vastaavuuden laatu ja jäsenvaltio tai jäsenvaltiot, jonka tai joiden poliisirekisterihakemistoihin vastaavuuden tai vastaavuudet tuottaneet tiedot sisältyvät.
Artiklan 5 kohdan mukaan vastaanotettuaan vastaavuusluettelon pyynnön esittävän jäsenvaltion on päätettävä, minkä vastaavuuksien osalta on tarpeen toteuttaa jatkotoimia, ja lähetettävä pyynnön vastaanottavalle jäsenvaltiolle tai vastaanottaville jäsenvaltioille SIENAn välityksellä perusteltu jatkotoimipyyntö, joka sisältää 25 ja 27 artiklassa tarkoitetut tiedot ja kaikki asiaankuuluvat lisätiedot. Pyynnön vastaanottavan jäsenvaltion tai vastaanottavien jäsenvaltioiden on käsiteltävä tällaiset pyynnöt viipymättä päättääkseen, jaetaanko sen tai niiden tietokantoihin tallennetut tiedot.
Komissio antaa täytäntöönpanosäädöksiä, joissa täsmennetään tekninen menettely EPRISin kyselyjen tekemiselle jäsenvaltioiden poliisirekisterihakemistoista sekä vastausten muoto ja enimmäismäärä.
Artiklassa 45 säädetään lokitietojen säilyttämisestä. Artiklan 1 kohdan mukaan kukin osallistuva jäsenvaltio ja Europol säilyttävät lokitiedot kaikista EPRISissä toteutetuista tietojenkäsittelytoimista. Näissä lokitiedoissa on mainittava:
tieto siitä, käynnistikö kyselyä koskevan pyynnön jäsenvaltio vai Europol; jos kyselyä koskevan pyynnön käynnisti jäsenvaltio, on mainittava kyseessä oleva jäsenvaltio;
pyynnön päivämäärä ja kellonaika;
vastauksen päivämäärä ja kellonaika;
kansalliset tietokannat, joihin kyselyä koskeva pyyntö lähetettiin sekä
kansalliset tietokannat, joista saatiin vastaus.
Kunkin osallistuvan jäsenvaltion on säilytettävä lokitiedot toimivaltaisten viranomaistensa EPRISin käyttöön asianmukaisesti valtuutetun henkilöstön tekemistä kyselyä koskevista pyynnöistä. Europol säilyttää lokitiedot asianmukaisesti valtuutetun henkilöstönsä tekemistä kyselyä koskevista pyynnöistä.
Artiklan 3 kohdan mukaan 1 ja 2 kohdassa tarkoitettuja lokitietoja saa käyttää yksinomaan tilastojen keräämiseen, tietosuojan seurantaan, mukaan lukien kyselyn hyväksyttävyyden ja tietojenkäsittelyn lainmukaisuuden tarkistaminen, sekä tietoturvan ja tietojen eheyden varmistamiseen. Nämä lokitiedot on suojattava asianmukaisin toimin luvattoman pääsyn estämiseksi, ja ne on poistettava kolmen vuoden kuluttua niiden luomisesta. Jos niitä kuitenkin tarvitaan jo aloitetuissa valvontamenettelyissä, ne on poistettava, kun valvontamenettelyissä ei enää tarvita niitä.
Rekisterinpitäjillä on oltava pääsy lokitietoihin 55 artiklassa tarkoitettua sisäistä valvontaa varten tietosuojan seurantaa koskeviin tarkoituksiin, mukaan lukien kyselyn hyväksyttävyyden ja tietojenkäsittelyn lainmukaisuuden tarkistaminen.
Artiklassa 46 kuvataan ilmoitusmenettelyt, jos EPRISin käyttö on teknisistä syistä mahdotonta. Artiklan 1 kohdan mukaan jos EPRISin käyttö kyselyn tekemiseen yhdestä tai useammasta kansallisesta poliisirekisterihakemistosta on teknisistä syistä mahdotonta Europolin infrastruktuurin toimintahäiriön vuoksi, Europol ilmoittaa asiasta jäsenvaltioille automaattisesti. Europol toteuttaa toimenpiteitä EPRISin käytön estävän teknisen ongelman korjaamiseksi viipymättä.
Artiklan 2 kohdan mukaan, jos EPRISin käyttö kyselyn tekemiseen yhdestä tai useammasta kansallisesta poliisirekisterihakemistosta on teknisistä syistä mahdotonta jäsenvaltion kansallisen infrastruktuurin toimintahäiriön vuoksi, kyseisen jäsenvaltion on ilmoitettava asiasta muille jäsenvaltioille, komissiolle ja Europolille automaattisesti. Jäsenvaltioiden on toteutettava toimenpiteitä EPRISin käytön estävän teknisen ongelman korjaamiseksi viipymättä.
Luku 4 käsittelee tietojenvaihtoa vastaavuuden jälkeen.
Artiklassa 47 säädetään perustietojen vaihdosta. Perustietojoukko on lähetettävä reitittimen kautta 48 tunnin kuluessa siitä, kun kaikki artiklan 1 kohdassa säädetyt edellytykset täyttyvät.
Artiklan 2 kohdan mukaan, jos jäsenvaltio voi kansallisen lainsäädäntönsä nojalla toimittaa tietyn perustietojoukon vasta, kun se on saanut tuomioistuimen luvan, kyseinen jäsenvaltio voi poiketa 1 kohdassa asetetusta määräajasta siltä osin kuin se on tarpeen tällaisen luvan saamiseksi.
Pyynnön vastaanottavan jäsenvaltion tai, jos kyse on DNA-tunnisteista 6 artiklan 7 kohdassa tarkoitetussa tapauksessa, pyynnön esittävän jäsenvaltion on lähetettävä tämän artiklan 1 kohdassa tarkoitettu perustietojoukko.
Jos vahvistettu vastaavuus koskee jonkin henkilön tunnistettuja tietoja, 1 kohdassa tarkoitetun perustietojoukon on sisällettävä seuraavat tiedot, siltä osin kuin tietoja on saatavilla:
etunimi tai -nimet;
sukunimi tai -nimet;
peitenimi tai -nimet ja aiempi nimi tai aiemmat nimet;
syntymäaika;
kansalaisuus tai kansalaisuudet;
syntymäpaikka ja -maa;
sukupuoli;
biometristen tietojen saantiaika ja -paikka;
rikos, josta biometriset tiedot saatiin;
rikosasian numero ja
rikosasiasta vastaava toimivaltainen viranomainen.
Artiklan 5 kohdan mukaan, jos vahvistettu vastaavuus koskee tunnistamattomia tietoja tai jälkiä, 1 kohdassa tarkoitetun perustietojoukon on sisällettävä seuraavat tiedot, siltä osin kuin tietoja on saatavilla:
biometristen tietojen saantiaika ja -paikka;
rikos, josta biometriset tiedot saatiin;
rikosasian numero ja
rikosasiasta vastaava toimivaltainen viranomainen.
Artiklan 6 kohdan mukaan perustietojen lähettämiseen pyynnön vastaanottavasta jäsenvaltiosta tai, jos kyse on DNA-tunnisteista 6 artiklan 7 kohdassa tarkoitetussa tapauksessa, pyynnön esittävästä jäsenvaltiosta vaaditaan ihmisen tekemä päätös.
Luku 5 käsittelee Europolia.
Artiklassa 48 säädetään jäsenvaltioiden pääsystä kolmansien maiden toimittamiin ja Europolin tallentamiin biometrisiin tietoihin. Artiklan 1 kohdan mukaan jäsenvaltioilla on asetuksen (EU) 2016/794 mukaisesti oltava pääsy ja hakumahdollisuus reitittimen kautta biometrisiin tietoihin, joita kolmannet maat ovat toimittaneet Europolille asetuksen (EU) 2016/794 18 artiklan 2 kohdan a, b ja c alakohdassa säädettyjä tarkoituksia varten.
Asetus (EU) 2016/794 on Europolin oikeusperusta.
Artiklan 2 kohdan mukaan, jos 1 kohdassa tarkoitettu haku tuottaa vastaavuuden haussa käytettyjen tietojen ja kolmannen maan toimittamien ja Europolin tallentamien tietojen välillä, on toteutettava jatkotoimia asetuksen (EU) 2016/794 mukaisesti.
Artiklassa 49 säädetään Europolin pääsystä jäsenvaltioiden tietokantoihin tallennettuihin tietoihin kolmansien maiden toimittamia tietoja käyttäen. Artiklan 1 kohdan mukaan Europolilla on oltava asetuksen (EU) 2016/794 ja tämän asetuksen mukaisesti pääsy tietoihin, joita jäsenvaltiot säilyttävät kansallisissa tietokannoissaan ja poliisirekisterihakemistoissaan, silloin kun se on tarpeen kyseisen asetuksen 3 artiklassa säädettyjen tavoitteiden saavuttamiseksi.
Artiklan 2–4 kohtien mukaan Europolin kyselyt, jotka suoritetaan käyttäen hakuperusteena biometrisiä tietoja, on toteutettava käyttäen reititintä. Europolin kyselyt, jotka suoritetaan käyttäen hakuperusteena ajoneuvorekisteritietoja, on toteutettava käyttäen Eucaris-järjestelmää. Europolin kyselyt, jotka suoritetaan käyttäen hakuperusteena 25 artiklassa tarkoitettuja epäiltyjen tai tuomittujen henkilöiden biografisia tietoja, on toteutettava käyttäen EPRISiä.
Artiklan 5 kohdan mukaan Europol suorittaa hakuja kolmansien maiden toimittamilla tiedoilla tämän artiklan 1–4 kohdan mukaisesti vain, jos se on tarpeen sen tehtävien suorittamiseksi asetuksen (EU) 2016/794 18 artiklan 2 kohdan a ja c alakohdan soveltamiseksi.
Artiklan 6 kohdan mukaan, jos 6, 11 tai 20 artiklassa tarkoitetut menettelyt osoittavat vastaavuuden haussa käytettyjen tietojen ja pyynnön vastaanottavan jäsenvaltion tai vastaanottavien jäsenvaltioiden kansallisessa tietokannassa säilytettyjen tietojen välillä, Europol ilmoittaa asiasta ainoastaan asianomaiselle jäsenvaltiolle tai asianomaisille jäsenvaltioille.
Artiklan 7 kohdan mukaan pyynnön vastaanottavan jäsenvaltion on päätettävä, lähettääkö se perustietojoukon reitittimen kautta 48 tunnin kuluessa siitä, kun kaikki seuraavat edellytykset täyttyvät:
Europolin pätevä henkilöstön jäsen on vahvistanut ensimmäisessä alakohdassa tarkoitetun vastaavuuden manuaalisesti;
Europol on toimittanut kuvauksen tosiseikoista ja tiedon taustalla olevasta rikoksesta käyttäen puitepäätöksen 2009/315/YOS 11 b artiklan 1 kohdan a alakohdan nojalla hyväksyttävässä täytäntöönpanosäädöksessä vahvistettua rikosnimikkeiden luokittelua koskevaa yhteistä taulukkoa, jotta voidaan arvioida pyynnön oikeasuhteisuus, mukaan lukien sen rikoksen vakavuus, jota varten haku tehtiin, perustietojoukon toimittaneen jäsenvaltion kansallisen lainsäädännön mukaisesti;
on toimitettu tiedot toimittaneen kolmannen maan nimi.
Neuvoston puitepäätös 2009/315/YOS koskee jäsenvaltioiden välisen rikosrekisteritietojen vaihdon järjestämistä ja sisältöä.
Jos jäsenvaltio voi kansallisen lainsäädäntönsä nojalla toimittaa tietyn perustietojoukon vasta, kun se on saanut tuomioistuimen luvan, kyseinen jäsenvaltio voi poiketa toisessa alakohdassa asetetusta määräajasta siltä osin kuin se on tarpeen tällaisen luvan saamiseksi. Jos vahvistettu vastaavuus koskee jonkin henkilön tunnistettuja tietoja, toisessa alakohdassa tarkoitetun perustietojoukon on sisällettävä seuraavat tiedot, siltä osin kuin ne ovat saatavilla:
etunimi tai -nimet;
sukunimi tai -nimet;
peitenimi tai -nimet ja aiempi nimi tai aiemmat nimet;
syntymäaika;
kansalaisuus tai kansalaisuudet;
syntymäpaikka ja -maa;
sukupuoli;
biometristen tietojen saantiaika ja -paikka;
rikos, josta biometriset tiedot saatiin;
rikosasian numero;
rikosasiasta vastaava toimivaltainen viranomainen.
Jos vahvistettu vastaavuus koskee tunnistamattomia tietoja tai jälkiä, toisessa alakohdassa tarkoitetun perustietojoukon on sisällettävä seuraavat tiedot, siltä osin kuin ne ovat saatavilla:
biometristen tietojen saantiaika ja -paikka;
rikos, josta biometriset tiedot saatiin;
rikosasian numero;
rikosasiasta vastaava toimivaltainen viranomainen.
Perustietojen lähettämiseen pyynnön vastaanottavasta jäsenvaltiosta vaaditaan ihmisen tekemä päätös.
Artiklan 7 kohdan mukaan tämän artiklan mukaisesti tehdystä kyselystä ja 6 kohdan mukaisesta perustietojoukon vaihdosta saatujen tietojen käyttöön Europolissa on saatava sen jäsenvaltion suostumus, jonka tietokannassa vastaavuus ilmeni. Jos jäsenvaltio sallii tällaisten tietojen käytön, niiden käsittelyyn Europolissa sovelletaan asetusta (EU) 2016/794.
Luvussa 6 käsitellään tietosuojaa.
Artiklassa 50 säädetään tietojenkäsittelyn tarkoituksesta. Artiklan 1 kohdan mukaan jäsenvaltion tai Europolin vastaanottamien henkilötietojen käsittely sallitaan ainoastaan niitä tarkoituksia varten, joita varten tiedot toimittanut jäsenvaltio Prüm II –asetuksen mukaisesti toimitti. Käsittely muita tarkoituksia varten on sallittu ainoastaan tiedot toimittaneen jäsenvaltion ennakolta antamalla suostumuksella.
Artiklan 2 kohdan mukaan jäsenvaltioiden tai Europolin edellä 6, 11, 16, 20 tai 26 artiklan nojalla toimittamien tietojen käsittely on sallittu ainoastaan, kun se on tarpeen seuraavia tarkoituksia varten
vertailtujen DNA-tunnisteiden, sormenjälkitietojen, ajoneuvorekisteritietojen, kasvokuvien tai poliisirekisteritietojen mahdollisen vastaavuuden toteaminen;
perustietojoukon vaihtaminen 47 artiklan mukaisesti;
virka- tai oikeusapupyynnön valmistelu ja esittäminen, jos kyseiset tiedot ovat toisiaan vastaavat;
18, 40 ja 45 artiklassa tarkoitettu lokitietojen säilyttäminen.
Artiklan 3 kohdan mukaan jäsenvaltion tai Europolin vastaanottamat tiedot on poistettava välittömästi automaattisen hakuun vastaamisen jälkeen, paitsi jos jatkokäsittely on tarpeen 2 kohdassa mainittuja tarkoituksia varten tai siihen on annettu suostumus 1 kohdan mukaisesti.
Artiklan 4 kohdassa säädetään, että jäsenvaltioiden on ennen kansallisten tietokantojensa liittämistä reitittimeen tai EPRISiin tehtävä direktiivin (EU) 2016/680 27 artiklassa tarkoitettu tietosuojaa koskeva vaikutustenarviointi ja kuultava tarvittaessa mainitun direktiivin 28 artiklan mukaisesti valvontaviranomaista. Valvontaviranomainen voi käyttää mitä tahansa kyseisen direktiivin 47 artiklassa tarkoitettuja valtuuksiaan kyseisen direktiivin 28 artiklan 5 kohdan mukaisesti.
Artiklan 51 kohdan 1 mukaan jäsenvaltiot ja Europol varmistavat, että asetuksen nojalla käsiteltävät henkilötiedot ovat täsmällisiä ja olennaisia. Jos jäsenvaltio tai Europol huomaa, että on toimitettu tietoja, jotka ovat virheellisiä tai eivät enää ole ajan tasalla, tai tietoja, joita ei olisi saanut toimittaa, sen on ilmoitettava asiasta tiedot vastaanottaneelle jäsenvaltiolle tai Europolille ilman aiheetonta viivytystä. Kaikkien asianomaisten jäsenvaltioiden tai Europolin on oikaistava tai poistettava tiedot ilman aiheetonta viivytystä. Jos tiedot vastaanottaneella jäsenvaltiolla tai Europolilla on syytä olettaa, että toimitetut tiedot ovat virheellisiä tai että ne olisi poistettava, sen on ilmoitettava asiasta tiedot toimittaneelle jäsenvaltiolle ilman aiheetonta viivytystä.
Artiklan 2 kohdan mukaan jäsenvaltiot ja Europol ottavat käyttöön aiheellisia toimenpiteitä asetuksen soveltamisen kannalta merkityksellisten tietojen päivittämiseksi.
Artiklan 3 kohdan mukaan, jos rekisteröity kiistää jäsenvaltion tai Europolin hallussa olevien tietojen paikkansapitävyyden eikä asianomainen jäsenvaltio tai Europol voi luotettavasti todentaa niiden paikkansapitävyyttä ja jos rekisteröity sitä pyytää, kyseiset tiedot on varustettava tunnuksella. Jos tällaista tunnusta on käytetty, jäsenvaltio tai Europol saa poistaa sen vain rekisteröidyn suostumuksella tai tapauksen mukaan toimivaltaisen tuomioistuimen, valvontaviranomaisen tai Euroopan tietosuojavaltuutetun päätöksellä.
Artiklan 4 kohdan mukaan tiedot, joita ei olisi saanut toimittaa tai vastaanottaa, on poistettava. Laillisesti toimitetut ja vastaanotetut tiedot on poistettava,
jos ne eivät ole tarpeellisia tai eivät ole enää tarpeellisia siihen tarkoitukseen, jota varten ne toimitettiin; tai
tiedot toimittaneen jäsenvaltion kansallisessa lainsäädännössä säädetyn tietojen säilytyksen enimmäisajan päätyttyä, jos kyseinen jäsenvaltio on ilmoittanut tiedot vastaanottaneelle jäsenvaltiolle tai Europolille tästä enimmäisajasta tietojen toimittamisen yhteydessä; tai
asetuksessa (EU) 2016/794 säädetyn tietojen säilytyksen enimmäisajan päätyttyä.
Jos on syytä olettaa, että tietojen poistaminen vahingoittaisi rekisteröidyn etuja, on poistamisen sijasta rajoitettava kyseisten tietojen käsittelyä. Jos tietojen käsittelyä on rajoitettu, niitä saa käsitellä ainoastaan siihen tarkoitukseen, joka on estänyt niiden poistamisen.
Artiklassa 52 säädetään henkilötietojen käsittelijästä.
eu-LISA on asetuksen (EU) 2018/1725 3 artiklan 12 alakohdassa tarkoitettu henkilötietojen käsittelijä reitittimen kautta tapahtuvassa henkilötietojen käsittelyssä.
Europol on asetuksen (EU) 2018/1725 3 artiklan 12 alakohdassa tarkoitettu henkilötietojen käsittelijä EPRISin kautta tapahtuvassa henkilötietojen käsittelyssä.
Artiklassa 53 säädetään henkilötietojen käsittelyn turvallisuudesta.
Jäsenvaltioiden toimivaltaiset viranomaiset, eu-LISA ja Europol varmistavat asetuksen nojalla tapahtuvan henkilötietojen käsittelyn turvallisuuden. Jäsenvaltioiden toimivaltaiset viranomaiset, eu-LISA ja Europol tekevät yhteistyötä turvallisuuteen liittyvissä tehtävissä.
eu-LISA toteuttaa tarvittavat toimenpiteet reitittimen ja siihen liittyvän viestintäinfrastruktuurin ja Europol EPRISin ja siihen liittyvän viestintäinfrastruktuurin turvallisuuden varmistamiseksi, sanotun kuitenkaan rajoittamatta asetuksen (EU) 2018/1725 33 artiklan ja asetuksen (EU) 2016/794 32 artiklan soveltamista.
Artiklan 3 kohdassa säädetään tarkemmin tarvittavista toimenpiteistä, joita eu-LISA toteuttaa reitittimen osalta ja Europol EPRISin osalta.
Artiklassa 54 säädetään toimenpiteistä, joihin eu-Lisan, Europolin, asianomaisten jäsenvaltioiden tai unionin virastojen tulee ryhtyä, kun on kyse turvallisuushäiriöstä. Artiklan 1 kohdan mukaan kaikki tapahtumat, joilla on tai saattaa olla vaikutusta reitittimen tai EPRISin turvallisuuteen ja jotka voivat aiheuttaa reitittimeen tai EPRISiin tallennetuille tiedoille vahinkoa tai johtaa niiden häviämiseen, katsotaan turvallisuushäiriöiksi, erityisesti jos tietoihin on mahdollisesti päästy käsiksi luvattomasti tai jos tietojen saatavuus, eheys ja luottamuksellisuus on vaarantunut tai saattanut vaarantua.
Artiklassa 55 käsitellään sisäistä valvontaa. Artiklan 1 kohdan mukaan jäsenvaltioiden on varmistettava, että jokainen viranomainen, jolla on oikeus käyttää Prüm II -puitteita, toteuttaa toimenpiteet, jotka ovat tarpeen asetuksen noudattamisen valvomiseksi, ja tekee tarvittaessa yhteistyötä valvontaviranomaisen kanssa. Europol toteuttaa toimenpiteet, jotka ovat tarpeen asetuksen noudattamisen valvomiseksi, ja tekee tarvittaessa yhteistyötä Euroopan tietosuojavaltuutetun kanssa.
Artiklan 2 kohdan mukaan rekisterinpitäjien on pantava täytäntöön tarvittavat toimenpiteet valvoakseen tehokkaasti, että tietojen käsittely tapahtuu asetuksen mukaisesti, muun muassa tarkistamalla säännöllisesti 18, 40 ja 45 artiklassa tarkoitetut lokitiedot. Niiden on tehtävä tarvittaessa ja tapauksen mukaan yhteistyötä valvontaviranomaisten ja Euroopan tietosuojavaltuutetun kanssa.
Artiklan 56 mukaan jäsenvaltioiden on varmistettava, että asetuksen vastaisesta tietojen väärinkäytöstä, käsittelystä tai vaihtamisesta määrätään seuraamus kansallisen oikeuden mukaisesti. Seuraamusten on oltava tehokkaita, oikeasuhteisia ja varoittavia.
Artiklassa 57 säädetään vastuusta. Jos reitittimelle tai EPRISille aiheutuu vahinkoa siitä, ettei jokin jäsenvaltio tai Europol sen tehdessä kyselyjä 49 artiklan mukaisesti ole noudattanut asetuksen mukaisia velvoitteitaan, kyseinen jäsenvaltio tai Europol on vastuussa vahingosta, paitsi jos ja siltä osin kuin eu-LISA, Europol tai jokin toinen jäsenvaltio, jota asetus sitoo, on jättänyt toteuttamatta kohtuulliset toimenpiteet vahingon syntymisen ehkäisemiseksi tai sen vaikutusten rajoittamiseksi mahdollisimman vähiin.
Artiklassa 58 säädetään Euroopan tietosuojavaltuutetun suorittamista tarkastuksista ja artiklassa 59 valvontaviranomaisten ja Euroopan tietosuojavaltuutetun välisestä yhteistyöstä. Euroopan tietosuojaneuvosto toimittaa Euroopan parlamentille, neuvostolle, komissiolle, eu-LISAlle ja Europolille toimintakertomuksen viimeistään kahden vuoden kuluttua reitittimen ja EPRISin käyttöönotosta ja sen jälkeen joka toinen vuosi. Kertomukseen on sisällytettävä kunkin jäsenvaltion valvontaviranomaisten laatima asianomaista jäsenvaltiota koskeva luku.
Artiklassa 60 säädetään henkilötietojen siirrosta kolmansiin maihin ja kansainvälisille järjestöille. Jäsenvaltio saa siirtää asetuksen mukaisesti saamiaan henkilötietoja kolmanteen maahan tai kansainväliselle järjestölle ainoastaan direktiivin (EU) 2016/680 V luvun mukaisesti ja vain, jos pyynnön vastaanottava jäsenvaltio on antanut lupansa ennen siirtoa.
Myös Europol saa siirtää asetuksen mukaisesti saamiaan henkilötietoja kolmanteen maahan tai kansainväliselle järjestölle vain, jos asetuksen (EU) 2016/794 25 artiklassa säädetyt edellytykset täyttyvät ja pyynnön vastaanottava jäsenvaltio on antanut lupansa ennen siirtoa.
Artiklassa 61 säädetään asetuksen suhteesta muihin tietosuojaa koskeviin säädöksiin, kun on kyse henkilötietojen käsittelystä.
Luvussa 7 käsitellään vastuualueita.
Artiklan 62 mukaan jäsenvaltiot ja Europol noudattavat asianmukaista huolellisuutta arvioidessaan, kuuluuko automaattinen tiedonvaihto 2 artiklassa säädetyn Prüm II -puitteiden tarkoituksen soveltamisalaan ja noudatetaanko siinä mainitussa artiklassa säädettyjä edellytyksiä, erityisesti perusoikeuksien osalta.
Artiklassa 63 säädetään koulutuksesta ja artiklassa 64 jäsenvaltioiden vastuualueista. Kukin jäsenvaltio vastaa seuraavista tehtävistä:
liittäminen reitittimen infrastruktuuriin;
olemassa olevien kansallisten järjestelmiensä ja infrastruktuurinsa integrointi reitittimeen;
olemassa olevan kansallisen infrastruktuurinsa sekä sen ja reitittimen välisen yhteyden organisointi, hallinnointi, toiminta ja ylläpito;
liittäminen EPRISin infrastruktuuriin;
olemassa olevien kansallisten järjestelmiensä ja infrastruktuurinsa integrointi EPRISiin;
olemassa olevan kansallisen infrastruktuurinsa sekä sen ja EPRISin välisen yhteyden organisointi, hallinnointi, toiminta ja ylläpito;
hallinnointi ja järjestelyt, jotka koskevat toimivaltaisten viranomaisten asianmukaisesti valtuutetun henkilöstön pääsyä reitittimeen tämän asetuksen mukaisesti, sekä tällaisia henkilöstön jäseniä ja heidän profiilejaan koskevan luettelon laatiminen ja säännöllinen päivittäminen;
hallinnointi ja järjestelyt, jotka koskevat toimivaltaisten viranomaisten asianmukaisesti valtuutetun henkilöstön pääsyä EPRISiin tämän asetuksen mukaisesti, sekä tällaisia henkilöstön jäseniä ja heidän profiilejaan koskevan luettelon laatiminen ja säännöllinen päivittäminen;
hallinnointi ja järjestelyt, jotka koskevat toimivaltaisten viranomaisten asianmukaisesti valtuutetun henkilöstön pääsyä Eucaris-järjestelmään tämän asetuksen mukaisesti, sekä tällaisia henkilöstön jäseniä ja heidän profiilejaan koskevan luettelon laatiminen ja säännöllinen päivittäminen;
pätevän henkilöstön suorittama vastaavuuden manuaalinen vahvistaminen 6 artiklan 6 ja 7 kohdassa, 11 artiklan 2 kohdassa ja 20 artiklan 2 kohdassa tarkoitetussa tapauksessa;
5, 10, 16, 19 ja 25 artiklan mukaista tietojenvaihtoa varten tarvittavien tietojen saatavuuden varmistaminen;
6, 11, 16, 20 ja 26 artiklan mukainen tietojenvaihto;
pyynnön vastaanottavalta jäsenvaltiolta saatujen tietojen oikaiseminen, päivittäminen tai poistaminen 48 tunnin kuluessa siitä, kun pyynnön vastaanottava jäsenvaltio on ilmoittanut, että toimitetut tiedot olivat virheellisiä, ne eivät ole enää ajan tasalla tai ne oli toimitettu lainvastaisesti;
tässä asetuksessa säädettyjen tietojen laatuvaatimusten noudattaminen.
Kukin jäsenvaltio vastaa toimivaltaisten viranomaistensa liittämisestä reitittimeen, EPRISiin ja Eucaris-järjestelmään.
Artiklassa 65 säädetään Europolin vastuualueista, artiklassa 66 eu-LISAn vastuualueista reitittimen suunnittelu- ja kehittämisvaiheen aikana ja artiklassa 67 eu-LISAn vastuualueista reitittimen käyttöönoton jälkeen.
Luvussa 8 artikloissa 68–71 käydään läpi voimassa olevat säädökset, joita joudutaan muuttamaan asetuksen johdosta.
Luvussa 9 on loppusäännökset.
Artiklassa 73 säädetään kustannuksista. Artiklan 1 kohdan mukaan reitittimen ja EPRISin perustamisesta ja toiminnasta aiheutuvat kustannukset katetaan unionin yleisestä talousarviosta.
Artiklan 2 kohdassa todetaan, että olemassa olevan kansallisen infrastruktuurin integroinnista ja sen liittämisestä reitittimeen ja EPRISiin aiheutuvat kustannukset sekä kansallisten kasvokuvatietokantojen ja kansallisten poliisirekisterihakemistojen perustamisesta rikosten ennalta estämiseksi, paljastamiseksi ja tutkimiseksi aiheutuvat kustannukset katetaan unionin yleisestä talousarviosta.
Niihin eivät sisälly seuraavista aiheutuvat kustannukset:
jäsenvaltioiden hankkeiden hallinnoinnista vastaava toimisto (kokoukset, virkamatkat, tilat);
kansallisten tietojärjestelmien ylläpito (tilat, toteutus, sähkö, jäähdytys);
kansallisten tietojärjestelmien toiminta (operaattorien kanssa tehdyt sopimukset ja tukisopimukset) ja
kansallisten viestintäverkkojen suunnittelu, kehittäminen, täytäntöönpano, toiminta ja ylläpito.
Artiklan 3 kohdan mukaan kukin jäsenvaltio vastaa Eucaris-järjestelmän hallinnoinnista, käytöstä ja ylläpidosta aiheutuvista kustannuksista.
Artiklan 4 kohdan mukaan kukin jäsenvaltio vastaa reitittimeen ja EPRISiin muodostettujen yhteyksiensä hallinnoinnista, käytöstä ja ylläpidosta aiheutuvista kustannuksista.
Artiklassa 74 säädetään ilmoituksista. Artiklassa on todettu mitä ilmoituksia ja kenelle jäsenvaltioiden, eu-Lisan ja Europolin on tehtävä.
Artiklassa 75 säädetään käyttöönotosta. Artiklan 1 kohdan mukaan komissio määrittää täytäntöönpanosäädöksellä päivän, jona jäsenvaltiot ja Europol voivat alkaa käyttää reititintä, sen jälkeen kun seuraavat edellytykset täyttyvät:
5 artiklan 3 kohdassa, 8 artiklan 2 ja 3 kohdassa, 13 artiklan 2 ja 3 kohdassa, 17 artiklan 3 kohdassa, 22 artiklan 2 ja 3 kohdassa, 31 artiklassa ja 37 artiklan 6 kohdassa tarkoitetut toimenpiteet on toteutettu;
eu-LISA on ilmoittanut, että kattava reitittimen testaus, jonka se on suorittanut yhteistyössä jäsenvaltioiden toimivaltaisten viranomaisten ja Europolin kanssa, on saatettu onnistuneesti päätökseen.
Komissio määrittää ensimmäisessä alakohdassa tarkoitetulla täytäntöönpanosäädöksellä päivän, jona jäsenvaltioiden ja Europolin on määrä alkaa käyttää reititintä. Tämä päivä on vuoden kuluttua ensimmäisen alakohdan mukaisesti määritetystä päivästä. Komissio voi lykätä päivää, jona jäsenvaltioiden ja Europolin on määrä alkaa käyttää reititintä, enintään vuodella, jos reitittimen täytäntöönpanon arviointi osoittaa, että tällainen lykkäys on tarpeen.
Artiklan 2 kohdan mukaan jäsenvaltioiden on varmistettava kahden vuoden kuluttua reitittimen käyttöönotosta 19 artiklassa tarkoitettujen kasvokuvien saatavuus 20 artiklassa tarkoitettua kasvokuvien automaattista hakua varten.
Artiklan 3 kohdan mukaan komissio määrittää täytäntöönpanosäädöksellä päivän, jona jäsenvaltioiden ja Europolin on määrä alkaa käyttää EPRISiä, sen jälkeen, kun seuraavat edellytykset täyttyvät:
44 artiklan 6 kohdassa tarkoitetut toimenpiteet on toteutettu;
Europol on ilmoittanut, että kattava EPRISin testaus, jonka se on suorittanut yhteistyössä jäsenvaltioiden toimivaltaisten viranomaisten kanssa, on saatettu onnistuneesti päätökseen.
Artiklan 4 kohdan mukaan komissio määrittää täytäntöönpanosäädöksellä päivän, jona Europol asettaa kolmansista maista hankitut biometriset tiedot jäsenvaltioiden saataville 48 artiklan mukaisesti, sen jälkeen kun seuraavat edellytykset täyttyvät:
reititin on otettu käyttöön;
Europol on ilmoittanut, että kattava sen reitittimeen muodostaman yhteyden testaus, jonka se on suorittanut yhteistyössä jäsenvaltioiden toimivaltaisten viranomaisten ja eu-LISAn kanssa, on saatettu onnistuneesti päätökseen.
Artiklan 5 kohdan mukaan komissio määrittää täytäntöönpanosäädöksellä päivän, jona Europol saa pääsyn jäsenvaltioiden tietokantoihin tallennettuihin tietoihin 49 artiklan mukaisesti, sen jälkeen, kun seuraavat edellytykset täyttyvät:
reititin on otettu käyttöön;
Europol on ilmoittanut, että kattava sen reitittimeen muodostaman yhteyden testaus, jonka se on suorittanut yhteistyössä jäsenvaltioiden toimivaltaisten viranomaisten ja eu-LISAn kanssa, on saatettu onnistuneesti päätökseen.
Artiklan 6 kohdan mukaan artiklassa tarkoitetut täytäntöönpanosäädökset hyväksytään 77 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua tarkastelumenettelyä noudattaen.
Artiklassa 76 säädetään siirtymäsäännöksistä ja poikkeuksista ja artiklassa 77 komiteamenettelystä. Komissiota avustaa komitea. Tämä komitea on asetuksessa (EU) N:o 182/2011 tarkoitettu komitea. Kun viitataan tähän kohtaan, sovelletaan asetuksen (EU) N:o 182/2011 5 artiklaa. Jos komitea ei anna lausuntoa, komissio ei hyväksy ehdotusta täytäntöönpanosäädökseksi, ja tuolloin sovelletaan asetuksen (EU) N:o 182/2011 5 artiklan 4 kohdan kolmatta alakohtaa.
Artikla 78 koskee yhteentoimivuuden neuvoa-antavaa ryhmää, jonka vastuualueita laajennetaan kattamaan reititin.
Artikla 79 käsittelee käytännön käsikirjaa asetuksen toteuttamisesta ja hallinnoinnista. Komissio asettaa käsikirjan saataville. Komissio myös päivittää käsikirjaa säännöllisesti ja tarvittaessa.
Artiklassa 80 käsitellään asetuksen seurantaa ja arviointia.
Artiklassa 81 on asetuksen voimaantulo ja soveltaminen. Asetus tulee voimaan kahdentenakymmenentenä päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.