1.2.1  EU-säädöksen valmistelu

Lisätäkseen yritystoimintaan liittyvää avoimuutta ja vähentääkseen yrityksille aiheutuvaa hallinnollista taakkaa komissio antoi 29.3.2023 direktiiviehdotuksen COM (2023) 177 final direktiivien 2009/102/EY ja (EU) 2017/1132 muuttamisesta digitaalisten välineiden ja prosessien käytön laajentamiseksi ja parantamiseksi yhtiöoikeuden alalla. Sillä ehdotettiin muutettavaksi ja täydennettäväksi jo olemassa olevaa sääntelyä, jotka on kodifioitu direktiiviin (EU 2017/1132) tietyistä yhtiöoikeuden osa-alueista (yhtiöoikeusdirektiivi). 

Euroopan neuvosto ja parlamentti ovat 19 päivänä joulukuuta 2024 antaneet direktiivin (EU) 2025/25 direktiivien 2009/102/EY ja (EU) 2017/1132 muuttamisesta digitaalisten välineiden ja prosessien käytön laajentamiseksi ja parantamiseksi yhtiöoikeuden alalla. Direktiivi julkaistiin Euroopan virallisessa lehdessä 10.1.2025 ja se tuli voimaan 30.1.2025 eli direktiivin 5 artiklassa säädetyllä tavalla kahdentenakymmenentenä päivänä sen jälkeen, kun se oli julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.  

Direktiivin kansallisen täytäntöönpanon määräaikana on 31.7.2027 (4.1 art.). Kuitenkin 19 artiklan 2 kohdan i alakohdan (”työntekijöiden keskimääräinen lukumäärä tilikauden aikana, jos kansallisessa lainsäädännössä edellytetään, että tällaiset tiedot asetetaan saataville yhtiön tilinpäätöksessä, ja siitä hetkestä alkaen, kun tällaiset tiedot ovat poimittavissa.”); ja 19 b artiklan (konserneja koskevat tiedot) noudattamisen edellyttämät lait, asetukset ja hallinnolliset määräykset saatettava voimaan viimeistään 1 päivänä elokuuta 2028 ja sovellettava kyseisiä säännöksiä 1 päivästä elokuuta 2029 (4.3 art.). 

Direktiivin valmistelusta informoitiin eduskuntaa 11.5.2023 U-kirjelmällä U 4/2023 vp, jossa valtioneuvosto suhtautui yleisellä tasolla myönteisesti yritysten hallinnollisen taakan vähentämiseen, yritystoimintaan liittyvän avoimuuden lisäämiseen ja yritysrekisteritietojen luotettavuuden parantamiseen. Valtioneuvosto katsoi, että keinojen tavoitteiden saavuttamiseksi tulee olla oikeasuhteisia siten, että ehdotettavien keinojen hyödyt ylittävät niiden toteuttamisesta aiheutuvat kustannukset. On tärkeää, että toimintaympäristöä kehitetään niin, että yritysten toiminta sisämarkkinoilla helpottuu ja että yritykset pystyvät entistä tehokkaammin hyödyntämään sen luomia mahdollisuuksia. Valtioneuvosto on antanut U-jatkokirjeen UJ20/2023 vp, jossa valtioneuvosto on tarkentanut kantaansa komission esitykseen. Kirjelmällä valtioneuvosto on toistanut aikaisemman kantansa tarkentaen sitä tietyiltä osin. 

Suuri valiokunta hyväksyi eduskunnan kannan (SuVEK 46/2023 vp) ja yhtyi talousvaliokunnan lausunnon mukaisesti valtioneuvoston kantaan. 

1.2.2  Hallituksen esityksen valmistelu

Hallituksen esitys on valmisteltu työ- ja elinkeinoministeriössä, jossa 26.2.2025 perustetun hankkeen numero on TEM027:00/2025. 

Hanke käynnistyi maalis-huhtikuussa 2025 lausuntopyynnöllä, jolla työ- ja elinkeinoministeriö kartoitti lainsäädännössä huomioonotettavia näkökohtia. Tämän ensimmäisen lausuntokierroksen jälkeen aloitettiin varsinainen säädösvalmistelu. 

Asiassa järjestettiin varsinainen lausuntokierros 11.12.2025–26.1.2026. Kooste lausuntopalautteesta esitetään jaksossa 8 Lausuntopalaute. 

2.1.1  Kodifikaatiodirektiivi

Kodifikaatiodirektiivillä tarkoitetaan Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviä (EU) 2017/1132 tietyistä yhtiöoikeuden osa-alueista (jäljempänä kodifikaatio). Direktiivin keskeisiin tavoitteisiin kuuluvat muun muassa yritystiedon läpinäkyvyyden ja tiedon saatavuuden parantaminen, yritysrekisterien yhteenliittäminen EU-tasoisesti sekä sivuliikkeiden sääntelyn yhdenmukaistaminen. Suomessa kodifikaatio koskee osakeyhtiöitä sekä sivuliikkeitä. Sen 16 ja 18 artikloissa säädettiin kodifikaatiossa tarkoitettujen asiakirjojen, kuten perustamissopimuksen ja tilinpäätöksen, julkistamisesta paperin lisäksi sähköisessä muodossa, mutta sähköiselle muodolle ei asetettu tarkempia vaatimuksia. 

2.1.2  I-digidirektiivi

I-digidirektiivillä tarkoitetaan direktiiviä (EU) 2019/1151 direktiivin (EU) 2017/1132 muuttamisesta siltä osin kuin on kyse digitaalisten välineiden ja prosessien käytöstä yhtiöoikeuden alalla. Direktiivin tavoitteena on luoda edellytyksiä kilpailukykyisten sisämarkkinoiden tehokkaalle toiminnalle, nykyaikaistamiselle ja hallinnolliselle järkeistämiselle ja yhtiöiden kilpailukyvyn ja luotettavuuden varmistamiselle. Tavoitteen toteuttamiseksi tarvitaan kattavaa ja helposti saatavilla olevaa tietoa yhtiöistä samoin kuin sivuliikkeistä. Tämän vuoksi direktiivin16 artiklan 6 kohdassa säädetään, että ”[j]äsenvaltioiden on varmistettava, että rekisterit tallentavat kaikki yhtiön perustamisen tai sivuliikkeen rekisteröinnin tai niiden tekemien ilmoitusten yhteydessä toimitetut asiakirjat ja tiedot koneellisesti luettavassa ja haut mahdollistavassa muodossa tai jäsenneltynä datana.” 

2.1.3  II-digidirektiivi

II-digidirektiivillä tarkoitetaan direktiiviä (EU) 2025/25 direktiivien 2009/102/EY ja (EU) 2017/1132 muuttamisesta digitaalisten välineiden ja prosessien käytön laajentamiseksi ja parantamiseksi yhtiöoikeuden alalla. Digitaaliset välineet ovat olennaisen tärkeitä liiketoiminnan jatkuvuuden ja yhtiöiden sekä rekistereiden ja viranomaisten välisen vuorovaikutuksen varmistamiseksi. Jotta voidaan lisätä luottamusta liiketoimintaympäristöön, parantaa sen avoimuutta ja helpottaa yhtiöiden toimintaa sisämarkkinoilla, erityisesti komission suosituksessa 2003/361/EY määriteltyjen mikroyritysten sekä pienten ja keskisuurten yritysten (jäljempänä ”pk-yritykset”) osalta, direktiivi korostaa, että yhtiöillä, viranomaisilla ja muilla sidosryhmillä on oltava käytettävissään luotettavia yhtiötietoja, joita voidaan käyttää rajatylittävissä tilanteissa ilman raskaita muodollisuuksia. 

Yritysten ulkopuolisten sidosryhmien etujen suojaamiseksi ja yleisen luottamuksen vahvistamiseksi erityyppisten yhtiöiden kanssa sisämarkkinoilla toteutettaviin liiketoimiin, direktiivi pitää tärkeänä lisätä henkilöyhtiöiden avoimuutta ja helpottaa niitä koskevien tietojen rajatylittävää saatavuutta. Henkilöyhtiöille asetettavat julkistamisvaatimukset olisi perustettava osakeyhtiöiden vastaavanlaisiin julkistamisvaatimuksiin. 

Työntekijöiden määrä on tärkeä tieto sidosryhmille. Se on esimerkiksi yksi osatekijä, kun yhtiön kokoluokkaa määritetään. Yhtiöiden on ilmoitettava tilinpäätöksessään työntekijöidensä keskimääräinen lukumäärä tilikauden aikana Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2013/34/EU nojalla.  

Yhtiön osakkeenomistajilla, mahdollisilla sijoittajilla, velkojilla, viranomaisilla, työntekijöillä ja kansalaisjärjestöillä on perusteltu syy saada tietoja sen konsernin rakenteesta, johon asianomainen yhtiö kuuluu. Konsernitiedot ovat tärkeitä liiketoimintaympäristön avoimuuden ja luotettavuuden edistämiseksi. Ne myös auttavat havaitsemaan vilpillisiä tai väärinkäyttöön perustuvia järjestelyjä, jotka voivat vaikuttaa julkisyhteisöjen tuloihin ja sisämarkkinoiden uskottavuuteen. Sen vuoksi konsernitietojen olisi oltava julkisesti saatavilla EU-tasoisen kaupparekistereiden yhteenliittämisjärjestelmän kautta sekä kotimaisista että rajatylittävistä konserneista. 

Sidosryhmien on tarpeen tietää konsernin olemassaolosta sekä siitä, miten kyseiset tiedot löytyvät konsernitilinpäätöksestä. Rekistereiden yhteenliittämisjärjestelmän kautta julkisesti saatavilla olevat konsernitiedot edistävät avoimuutta ja kyseisten tietojen käytettävyyttä. Jos kyseiset tiedot ovat saatavilla rekistereiden yhteenliittämisjärjestelmän kautta, yhtiön on oltava myös yhdistettävissä automaattisesti muihin saman konsernin yhtiöihin niiden EUID-tunnisteen avulla; näin voitaisiin saada lisätietoja myös muista konserniyhtiöistä. 

Direktiivissä jätetään jäsenvaltioiden päätettäväksi, miten ne keräävät tarvittavat tiedot konserneista ja yhtiön työntekijöiden keskimääräisestä lukumäärästä. Jotta voidaan välttää asettamasta uusia vaatimuksia yhtiöille, rekisterit voisivat poimia tällaiset tiedot suoraan rekisteriin toimitetuista tilinpäätöksistä. Tässä tarkoituksessa työntekijämäärää koskevan julkistamisvaatimuksen edellytyksenä on, että asianomainen tieto on saatavilla poiminnan mahdollistavassa muodossa. Kun lisäksi otetaan huomioon EU:n säädösten, kuten komission delegoidun asetuksen (EU) 2019/815 Komission delegoitu asetus (EU) 2019/815, annettu 17 päivänä joulukuuta 2018, Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2004/109/EY täydentämisestä yhtenäisen sähköisen raportointimuodon määrittämistä koskevilla teknisillä sääntelystandardeilla (EUVL L 143, 29.5.2019, s. 1)., komission täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2023/138 Komission täytäntöönpanoasetus (EU) 2023/138, annettu 21 päivänä joulukuuta 2022, arvokkaiden tietoaineistojen luettelosta ja niiden julkaisemista ja uudelleenkäyttöä koskevista järjestelyistä (EUVL L 19, 20.1.2023, s. 43). ja yhtiöoikeusdirektiivin vaatimukset jäsennellystä datasta sekä koneellisesta luettavuudesta ja haut mahdollistavasta muodosta, rekisterien olisi kyettävä poimia konsernitietoja myös automaattisesti. 

2.2.1  Soveltamisala

Kodifikaation liite II:n mukaan Suomessa kodifikaatiota sovelletaan yksityisiin ja julkisiin osakeyhtiöihin. II-digidirektiivillä muutetulla 13 artiklalla laajennettiin soveltamisalaa koskemaan liitteessä II lueteltuja yhtiömuotoja eli avoimia yhtiöitä ja kommandiittiyhtiöitä täsmennettäviltä osin. 

Yhtiöoikeusdirektiivin 14a artiklan k kohdassa säädetään henkilöyhtiöiden toimesta julkistettavaksi kunkin tilikauden tilinpäätösasiakirjat, jotka on julkaistava direktiivien 86/635/ETY, 91/674/ETY ja 2013/34/EU mukaisesti. Vastaavasti 16 artiklan 6 kohdassa säädetään asiakirjojen rakenteisuudesta sellaisiin asiakirjoihin, jotka toimitetaan rekisteriin. Tällöin digitaalista tilinpäätöstä koskevia säännöksiä sovelletaan niihin henkilöyhtiöihin, jotka direktiivin mukaan ovat velvollisia toimittamaan tilinpäätöksensä kaupparekisteriin. Henkilöyhtiöiden osalta soveltamisalaan kuuluvat: 

avoin yhtiö, jonka yhtiömiehenä on osakeyhtiö; 

avoin yhtiö, jonka yhtiömiehenä on avoin yhtiö tai kommandiittiyhtiö, jonka yhtiömiehenä on osakeyhtiö; 

kommandiittiyhtiö, jonka vastuunalaisena yhtiömiehenä on osakeyhtiö; 

kommandiittiyhtiö, jonka vastuunalaisena yhtiömiehenä on avoin yhtiö tai kommandiittiyhtiö, jonka vastuunalaisena yhtiömiehenä on osakeyhtiö. 

Yhtiöoikeusdirektiivin 30 artiklan 1 kohdan g) alakohdan mukaan tilinpäätösasiakirjojen julkistamisvelvollisuus koskee myös sivuliikkeen tilinpäätösasiakirjoja 31 artiklan mukaisesti. 

2.2.2  Julkistettavat tilinpäätösasiakirjat

Yhtiöoikeusdirektiivin 14 artiklan f kohdassa säädetään osakeyhtiöiden ja 14a artiklan k kohdassa säädetään henkilöyhtiöiden toimesta julkistettavaksi kunkin tilikauden tilinpäätösasiakirjat, jotka on julkaistava direktiivien 86/635/ETY, 91/674/ETY ja 2013/34/EU mukaisesti. 

Sivuliikkeiden osalta kodifikaation 30 artiklan 1 kohdan g) alakohdan mukaan julkistamisvelvollisuus koskee tilinpäätösasiakirjoja 31 artiklan mukaisesti. Mainitun 31 artiklan mukaan ”30 artiklan 1 kohdan g alakohdassa tarkoitettu julkistamisvelvollisuus koskee yhtiön tilinpäätösasiakirjoja vain sellaisina kuin ne on laadittu, tarkastettu ja julkistettu noudattaen sen jäsenvaltion Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2006/43/EY ja direktiivin 2013/34/EU mukaista lainsäädäntöä, jonka alainen yhtiö on. Jäsenvaltiot voivat säätää, että 30 artiklan 1 kohdan g alakohdassa tarkoitettujen tilinpäätösasiakirjojen julkistamisvelvollisuuden voidaan katsoa täyttyvän, kun tiedot julkistetaan sen jäsenvaltion rekisterissä, jossa yhtiö on rekisteröity, 14 artiklan f alakohdan mukaisesti.” Tilinpäätösdirektiivissä säännellään taas siitä, milloin sivuliike voi ilmoittaa rekisteröitäväksi pääliikkeen tilinpäätöksen ja milloin taas sen tulee laatia oma tilinpäätöksensä. 

2.2.3  Tilinpäätösasiakirjojen digitaalisuus ja julkistaminen rekisterissä

I-digidirektiivillä säädetään muun ohessa rajat ylittävästä sähköisestä asioinnista. Asiakirjojen ja tietojen sähköisyyden näkökulmasta merkityksellinen oli korvattu 16 artiklan 6 kohta, jonka mukaan: ”Jäsenvaltioiden on varmistettava, että rekisterit tallentavat kaikki yhtiön perustamisen tai sivuliikkeen rekisteröinnin tai niiden tekemien ilmoitusten yhteydessä toimitetut asiakirjat ja tiedot koneellisesti luettavassa ja haut mahdollistavassa muodossa tai jäsenneltynä datana.” Yksiselitteistä ei ole, mitä koneellisesti luettavalla ja haut mahdollistavalla muodolla tarkoitetaan. 

Yhtiöoikeusdirektiivin nojalla annettavassa komission täytäntöönpanosäädöksessä säädettäisiin teknisistä standardeista ja luokituksesta 16(6) artiklan mukaisesti toimitettavia asiakirjoja ja tietoja varten, ottaen huomioon jäsenvaltioiden rekistereissä jo käytössä olevat tekniset standardit. Selvää ei tässä vaiheessa ole, tuleeko tämä koskemaan myös tilinpäätöksiä koskevia standardeja ja taksonomiaa. Komission on annettava täytäntöönpanosäädöksensä viimeistään 31.7.2026. 

2.2.4  Digitaalisessa tilinpäätöksessä erikseen merkittävät tiedot

Direktiiviuudistuksen myötä tilinpäätöksen liitetietoina tulevat erikseen esitettäviksi tietyt tiedot, jotta ne voidaan merkitä myös digitaalisesti yhdenmukaisella tavalla eli ”tägätä”. Asianomaiset tiedot ovat seuraavat:  

EUID-tunniste: II-digidirektiivin 16 artiklan 1 kohdan mukaan jäsenvaltioiden on varmistettava, että liitteissä II ja II B luetelluilla yhtiöillä on komission täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2021/1042 liitteessä olevassa 9 kohdassa tarkoitettu eurooppalainen yksilöivä tunniste, jäljempänä ’EUID-tunniste’, joka mahdollistaa niiden yksiselitteisen tunnistamisen rekistereiden välisessä viestinnässä, jossa käytetään 22 artiklan mukaisesti perustettua kaupparekistereiden yhteenliittämisjärjestelmää. EUID-tunnisteen on käsitettävä vähintään sellaiset tekijät, joiden avulla voidaan tunnistaa rekisterin jäsenvaltio, alkuperäinen kansallinen rekisteri, yhtiön numero kyseisessä rekisterissä ja tarvittaessa ominaisuudet, joilla vältetään tunnistusvirheet. 

Työntekijöiden keskimääräinen lukumäärä: II-digidirektiivin 19 artiklan 2 kohdan i alakohdan mukaan kaupparekistereiden yhteenliittämisjärjestelmän kautta on oltava saatavilla yhtiön työntekijöiden keskimääräinen lukumäärä tilikauden aikana, jos kansallisessa lainsäädännössä edellytetään, että tällaiset tiedot asetetaan saataville yhtiön tilinpäätöksessä, ja siitä hetkestä alkaen, kun tällaiset tiedot ovat poimittavissa.” Tällaista tietoa henkilöstöstä edellytetään Suomen kirjanpitoasetuksen 2 luvun 8 §:n 1 momentin 1 kohdassa; velvoite koskee niin konserniin kuuluvia kuin kuulumattomia yrityksiä, jotka ovat pienyrityksiä suurempia ja siten velvollisia kirjanpitoasetuksen noudattamiseen. Vastaavasti säädetään valtioneuvoston asetuksessa pien- ja mikroyrityksen tilinpäätöksessä esitettävistä tiedoista (1753/2015) 3 luvun 11 §:ssä. 

Konserneja koskevat tiedot: II-digidirektiivillä kodifikaatioon lisätyssä konsernitietoja koskevassa 19b artiklassa säädetään muun ohessa siitä, että konsernien emo- ja tytäryritysten tietoja on asetettava saataville kaupparekistereiden yhteenliittämisjärjestelmään. Tällaisia tietoja ovat emoyhtiön osalta muun muassa nimi, oikeushenkilömuoto, EUID-tunniste ja valtio, jossa emoyritys on rekisteröity. Vastaavasti kunkin tytäryrityksen osalta tällaisia tietoja ovat muun muassa nimi, kotipaikka, oikeushenkilömuoto, henkilöyhtiön sääntömääräinen kotipaikka ja jäsenvaltio, johon henkilöyhtiö on rekisteröity, henkilöyhtiön rekisterinumero ja sen EUID-tunniste. 

2.2.5  Perimmäisen emoyhtiön ja konsernin kaikkien tytäryhtiöiden hallussa olevan pääoman osuudet

Jäsenvaltiot voivat yhtiöoikeusdirektiivin 19b artiklan 2 kohdan perusteella säätää, että digitaaliseen tilinpäätökseen tulisi merkitä myös tiedot perimmäisen emoyhtiön ja konsernin kaikkien tytäryhtiöiden hallussa olevista pääoman osuuksista. Mainittu artikla on tahdonvaltainen säännös, joten jäsenvaltiolla ei ole EU-oikeudellista velvoitetta panna sitä täytäntöön kansallisesti. Mainitun artiklan nojalla jäsenvaltio voi niin halutessaan edellyttää, että rekisteröitäväksi ilmoitetaan myös tieto siitä omistusosuudesta, joka emoyrityksellä ja muilla samaan konserniin kuuluvilla yrityksillä on digitaalisesti raportoivasta kirjanpitovelvollisesta. Koska artikla ei ole pakottavaa oikeutta, kukin jäsenvaltio voi itsenäisesti päättää artiklan kansallisesta täytäntöönpanosta. Tässä hallituksen esityksessä täytäntöönpanoa ei pidetä perusteltuna. Artiklan tahdonvaltaisuuden myötä jäsenvaltiot eivät toimi asiassa yhdenmukaisesti, joten hyöty asianomaisen artiklan mukaisen velvoitteen säätämisestä Suomessa jäisi rajalliseksi EU-tasolla.  

3.2.1  Johdanto

Nykytilan suurimmat ongelmat liittyvät tilinpäätösaineiston laatuun ja hyödynnettävyyteen. Tällä hetkellä yritysten talouden tärkein julkiseksi tarkoitettu tietoaineisto, jonka tuottaminen ja varmentaminen on kokonaisuudessaan suuri työ, on lopulta kuitenkin heikosti hyödynnettävissä. Ongelmien juurisyy on se, että aineisto ei ole rakenteisessa muodossa. Nykymuotoinen aineisto ei ole tehokkaasti koneluettavissa, eikä sen automatisoitu käsittely ja analysointi tietojärjestelmissä ole siksi suoraan mahdollista. 

PRH ei pysty validoimaan koneellisesti PDF-muotoista tilinpäätöstietoa. Mikä tahansa tilinpäätöksenä toimitettu tieto (pl. henkilötunnukset) rekisteröityy automaattisesti sellaisenaan ja välittyy suoraan asiakkaille. On mahdollista, että jokin tilinpäätöksen keskeisistä osista puuttuu. Niin ikään saatetaan ilmoittaa vahvistamaton tilinpäätös tai muu tilinpäätösluonnos, koska veroilmoituksen antamisen ajankohta ja tilinpäätöksen vahvistamisen ajankohta määräytyvät eri lakien perusteella.  

Koska aineisto ei ole rakenteisessa muodossa, tiedon käyttäjät eivät pysty käsittelemään ja jatkojalostamaan sitä tehokkaasti. Tästä kärsivät sellaiset käyttäjät, jotka tarvitsevat laajaa tilinpäätösaineistoa esimerkiksi tilastointiin, verotuksen toimittamiseen, tilintarkastukseen sekä luottoluokituksiin ja muihin yritysanalyyseihin. 

3.2.2  Hallinnollinen taakka

Yrityksille tilinpäätösten ilmoittamisesta kaupparekisteriin aiheutuva hallinnollinen taakka ei ole erityisen suuri. Huomattavasti suurempi kustannus ja rasite syntyy tilinpäätöksen laatimisesta ja tilintarkastuksen järjestämisestä. Vahvistetun tilinpäätöksen ilmoittaminen kaupparekisteriin tarjolla olevia kanavia pitkin kerran vuodessa on verraten pieni tehtävä, mutta vaatii kuitenkin manuaalisia työvaiheita. Kokonaan automatisoitua ilmoittaminen on vain digitaalisten tilinpäätösten kohdalla, jolloin tilinpäätöksen toimittaminen voi tapahtua iXBRL-rajapinnan käyttöönottaneella taloushallinnon ohjelmistolla napinpainalluksella. 

3.2.3  Euroopan unionin yhtiöoikeusdirektiivin edellyttämät kansalliset säännökset

Nykyinen kansallinen lainsäädäntö ei täytä nykyisessä yhtiöoikeusdirektiivissä tilinpäätöksen julkistamisesta digitaalisessa muodossa ja tilinpäätökseen merkittävistä tiedoista säädettyä. 

5.1.1  Soveltamisala

Yhtiöoikeusdirektiivin mukaisesti esityksessä ehdotetaan digitaalisuus ensinnäkin osakeyhtiön tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen yksinomaiseksi laatimismuodoksi. Kyse on oikeushenkilöistä, jotka on merkitty kaupparekisteriin nimenomaan osakeyhtiönä. Osakeyhtiöiden ohella sama velvoite digitaalisen muodon noudattamiseen ulotetaan myös niihin henkilöyhtiöihin, (so. avoimet yhtiöt ja kommandiittiyhtiöt, joissa kaikki vastuunalaiset yhtiömiehet ovat osakeyhtiöitä, joko suoraan tai välillisesti henkilöyhtiön kautta), joiden tulee toimittaa tilinpäätöksensä ja mahdollisen toimintakertomuksensa rekisteriviranomaiselle. 

Lisäksi sivuliikkeen osalta säädettäisiin, että elinkeinonharjoittajan Suomessa sijaitsevan sivuliikkeen toiminnasta tulee laadittavaksi ja rekisteröitäväksi tilinpäätösasiakirjat noudattaen digitaalista muotoa, jollei ulkomaisen elinkeinoharjoittajan tilinpäätösasiakirjoja ole laadittu tilinpäätösdirektiivin mukaisesti tai vastaavalla tavalla jotta ne voidaan pitää saatavilla EU:n kaupparekistereiden yhteenliittämisjärjestelmässä (BRIS). 

5.1.2  Tilinpäätösasiakirjojen digitaalisuus

Tilinpäätösrekisteröinnin edesauttamiseksi teknologisista menettelyistä määräisi tarkemmin PRH, joka toimii kansallisena rekisteriviranomaisena. Informaation käytettävyyttä ja mahdollista jatkojalostamista silmällä pitäen on tarkoituksenmukaista, että laatimismuoto on yhtenäinen. Tämän vuoksi ehdotetaan, että tilinpäätös laadittaisiin vastaavan tapaan digitaalisessa XHTML-muodossa kuin mikä koskee kirjanpitolain 7 luvun mukaista kestävyysraportointiyritysten toimintakertomusta ja kestävyysraporttia. Vastaavasti rekisteriviranomaisen toimesta määritellään myös PRH-tunnisteet (iXBRL-merkintäkielellä) yhtiöoikeusdirektiivin ja siihen tehtyjen muutosten täytäntöönpanemiseksi. Viranomaispäätöksestä PRH-tunnisteista ilmenee tilinpäätös- ja toimintakertomustaksonomia, joka on rakenteinen ja standardoitu tietomalli digitaalisesta muodosta. 

Jotta digitaalisesti raportoivat kirjanpitovelvolliset ja ohjelmistotoimittajat saavat riittävän ajoissa tiedon PRH-tunnisteista, Patentti- ja rekisterihallitus julkaisee ne raportoitavaa vuotta edeltävän vuoden kesäkuun loppuun mennessä. 

PRH asettaa saataville digitaaliset tilinpäätösasiakirjat jäsenneltynä datana haut mahdollistavassa muodossa. 

5.1.3  Muunninpalvelu

Yritykset käyttäisivät tilinpäätöstietojensa digitalisoinnissa taloushallinnon ohjelmistoja itse taikka tilitoimistojen palveluja. Vaihtoehtona modernille taloushallinnon ohjelmiston hyödyntämiselle pienimmät yritykset voivat muuntaa tilinpäätöksensä digitaaliseksi PRH:n tarjoamassa maksuttomassa palvelussa. Palvelu rajataan kirjanpitolain mukaisille pien- ja mikroyrityksille. PRH ohjeistaa tarkemmin muunninpalvelusta. 

5.1.4  Digitaaliseen tilinpäätökseen ja konsernitilinpäätökseen merkittävät liitetiedot

Esityksessä velvoitettaisiin digitaalisesti raportoivia kirjanpitovelvollisia merkitsemään (eli arkikielisesti ilmaistuna ”tägäämään”) digitaalisen tilinpäätöksen liitetietoihin ne yhtiöoikeusdirektiivin edellyttämät tiedot, jotka tulee saattaa EU:n kaupparekisterien yhteenliittämisjärjestelmään (”BRIS-järjestelmä”).  

Yhtiöoikeusdirektiivi edellyttää jäsenvaltioiden varmistavan, että soveltamisalaan kuuluvilla kirjanpitovelvollisilla on eurooppalainen yksilöivä tunniste, ”EUID-tunniste”, joka mahdollistaa niiden yksiselitteisen tunnistamisen rekistereiden välisessä viestinnässä. EUID-tunniste (engl. European Unique Identifier) on EU:n laajuinen ja mahdollistaa yritysten tunnistamisen ja yhteydenpidon eri EU-maiden kaupparekisterien välillä BRIS-järjestelmän kautta, mikä vähentää tietojen päällekkäisyyksiä ja virheitä. Suomessa EUID -numero muodostetaan maatunnuksesta "FI", rekisterin tunnuksesta ja Y-tunnuksesta. EUID:n muoto Suomessa on FIFPRO.1234567-8.  

Lisäksi yhteenliittämisjärjestelmän kautta on oltava saatavilla yhtiön työntekijöiden keskimääräinen lukumäärä tilikauden aikana, jos kansallisessa lainsäädännössä edellytetään, että tällaiset tiedot asetetaan saataville yhtiön tilinpäätöksessä, kuten esimerkiksi Suomessa. 

Yhteenliittämisjärjestelmään tulee asettaa saataville tietoja konsernien emo- ja tytäryrityksistä. Tällaisia tietoja ovat emoyhtiön osalta muun muassa nimi, oikeushenkilömuoto, EUID-tunniste ja valtio, jossa emoyritys on rekisteröity. Vastaavasti kunkin tytäryrityksen osalta tällaisia tietoja ovat muun muassa nimi, kotipaikka, oikeushenkilömuoto, henkilöyhtiön sääntömääräinen kotipaikka ja jäsenvaltio, johon henkilöyhtiö on rekisteröity, henkilöyhtiön rekisterinumero ja sen EUID-tunniste. 

5.1.5  Voimaantulo

Velvollisuus digitaalisen tilinpäätöksen laatimiseen porrastettaisiin siten, että ne digitaalisesti raportoivat kirjanpitovelvolliset, jotka olisivat velvollisia valitsemaan tilintarkastajan olisi laadittava digitaalinen tilinpäätös 1.7.2027 tai sen jälkeen alkavasta tilikaudesta ja se olisi ilmoitettava rekisteröitäväksi ensimmäistä kertaa pääosin vuosina 2028 tai 2029. Ne digitaalisesti raportoivat kirjanpitovelvolliset, joilla ei ole velvollisuutta valita tilintarkastajaa, olisivat velvollisia laatimaan tilinpäätöksensä digitaalisesti 1.7.2028 tai sen jälkeen alkavasta tilikaudesta ja se olisi ilmoitettava rekisteröitäväksi ensimmäistä kertaa pääosin vuosina 2029 ja 2030. Tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen rekisteröinnin ilmoittamisen määräaikoja ei muutettaisi. 

5.2.1  Vaikutukset yritysten toimintaan

Vaikutukset digitaalisen tilinpäätöksen ilmoitusvelvollisiin

Suurin muutos digitaalisen tilinpäätöksen ilmoitusvelvollisten kannalta on se, että digitaalinen tilinpäätös ilmoitetaan aina suoraan PRH:lle. Nykyisellään monet yritykset toimittavat tilinpäätöksensä veroilmoituksen liitteenä Verohallinnolle, josta tilinpäätös oikein ilmoitettuna välittyy rekisteröitäväksi myös PRH:n kaupparekisteriin. Kyseiseen tilinpäätösilmoitukseen sisältyvät myös toimintakertomus, tilintarkastuskertomus sekä mahdollinen kestävyysraportin varmennuskertomus.  

Digitaaliseen tilinpäätökseen siirtyminen tarkoittaa käytännössä sitä, että monet yritykset ilmoittaisivat jatkossa digitaalisen tilinpäätöksensä suoraan PRH:lle, jolloin PRH:n asiointikanavien käyttö lisääntyisi nykyisestä. Jos digitaalista tilinpäätöstä ei lähetetä suoraan rajapintaan taloushallinnon ohjelmistosta, se ilmoitetaan kaupparekisteriin joko YTJ-palvelussa tai poikkeustapauksissa verkkolomakkeella. Molemmat asiointikanavat ovat käytössä myös muiden kaupparekisteri-ilmoitusten osalta. 

Tarkoituksena on, että suurin osa yrityksistä toimittaisi digitaalisen tilinpäätöksen suoraan taloushallinnon ohjelmistostaan PRH:n tilinpäätösten rajapintaan. Tämä vähentää yrityksille tilinpäätöksen ilmoittamisesta aiheutuvaa työtä.  

Jos yrityksellä ei ole käytössään taloushallinnon ohjelmistoa, joka muodostaisi digitaalisen tilinpäätöksen, täytyy yrityksen muuntaa muulla tavoin tehty tilinpäätöksensä digitaaliseksi. Suuret yritykset voivat käyttää tarvittavien merkintöjen tekemiseen vapailta markkinoilta ostettavissa olevia ohjelmistoa, joita vastaavia käyttävät tällä hetkellä esimerkiksi pörssilistatut yritykset ESEF-tilinpäätösten merkintöihin. Eurooppalaisten listayhtiöiden (säännellyillä markkinoilla toimivien osake- ja joukkovelkakirjaliikkeeseenlaskijoiden) on tullut raportoida tilinpäätökset ja toimintakertomukset yhtenäisessä sähköisessä muodossa (ESEF, European Single Electronic Format) vuoden 2021 tilinpäätöksistä alkaen. ESEF-tilinpäätökset ja toimintakertomukset laaditaan XHTML-muodossa, ja XHTML-dokumenttiin sisältyvät IFRS-konsernitilinpäätöstiedot tulee merkitä XBRL-merkeillä. XBRL-merkinnät tehdään käyttäen iXBRL-teknologiaa (InlineXBRL). Jotta digitaalisen tilinpäätöksen laatiminen olisi mahdollista kaikille yrityksille, PRH on hankkinut pienille yrityksille käytettäväksi muunninpalvelun, jonka avulla yritys voi tuottaa digitaalisen tilinpäätöksen itse.  

Muuntimen käyttö

PRH tarjoaa pienten yritysten käyttöön selainpohjaisen muuntimen, jonka avulla yritykset voivat maksutta muuntaa esimerkiksi tekstinkäsittelyjärjestelmässä laaditun tilinpäätöksen iXBRL-formaattiin ja ilmoittaa sen tämän jälkeen YTJ-palvelun kautta PRH:n kaupparekisteriin. Muuntimen tarkoituksena on auttaa pieniä yrityksiä tilinpäätöksen digitalisoinnissa, jos yrityksellä ei ole käytössä kyvykästä taloushallinnon ohjelmistoa. Muuntimessa on tarjolla pienimpien yrityksien tilinpäätöskaavoja jäljittelevät taulukkolaskentapohjat (esim. Excel-pohjat), johon yritys voi täyttää tilinpäätöksensä tiedot.  

Muuntimesta valitaan yrityksen tilinpäätöksen laatimistavan mukainen taulukkolaskentapohja, joka ladataan käyttäjän koneelle muuntimen verkkosivuilta. Pohjaan täytetään yrityksen tilinpäätöksen tiedot niille varattuihin kenttiin. Käyttäjä tallentaa täytetyn tiedoston koneelleen, jonka jälkeen hän siirtyy muuntimen verkkosivuille ja lataa tiedoston muuntimeen, joka muuntaa täytetyn pohjan digitaaliseksi tilinpäätökseksi, joka sisältää tarvittavat iXBRL-merkinnät. Tämän jälkeen käyttäjä lataa muuntimen luoman tiedoston koneelleen. Kun yhtiökokous on vahvistanut tilinpäätöksen, yritys ilmoittaa digitaalisen tilinpäätöksen rekisteröitäväksi kaupparekisteriin YTJ-palvelussa. 

Muunnin mahdollistaa perusmuotoisen tilinpäätöksen muuntamiseen digitaaliseksi. Muuntimen käyttö perustuu taulukkolaskentapohjiin, joiden ylläpidosta vastaa PRH. PRH:n on mahdollista tarjota mikro- ja pienyritysten käyttämien tilinpäätöskaavojen mukaiset laskentapohjat, koska asianomaiset kaavat ovat yksinkertaisia. PRH:lla ei kuitenkaan ole resursseja tuottaa sopivia laskentapohjia kaikkien yritysten käyttöön. Suurten yritysten tilinpäätökset vaatisivat huomattavasti monimutkaisempia laskentapohjia, eivätkä ne silti todennäköisesti olisi kaikkien suuryritysten käytettävissä sellaisenaan. Lisäksi on odotettavissa, että yksityiset markkinatoimijat tulevat tarjoamaan suuryrityksille niiden tarpeita paremmin palvelevia muunninratkaisuja. 

Vaikutukset ohjelmistotoimittajiin

Ohjelmistotoimittajilla on merkittävä rooli muutoksen mahdollistajana. Taloushallinnon ohjelmistotoimittajat voivat kehittää nykyistä ohjelmistoaan siten, että tilinpäätöksen saa ohjelmistosta suoraan digitaalisessa muodossa ja sen voi toimittaa PRH:lle saumattomasti rajapintayhteydellä. Tällä hetkellä tuotannossa on yhden kotimaisen ohjelmistotoimittajan ohjelmisto, minkä lisäksi PRH:lla on meneillään käyttöönottoprojekteja useiden ohjelmistotoimittajien kanssa.  

Markkinoilla on olemassa myös erilaisia merkintäohjelmistoja. Nämä on kohdistettu etenkin suuryrityksille, jotka voivat merkitä valmiin tilinpäätöksensä rakenteiseksi. Nykyisin näitä on käytössä esimerkiksi ESEF-raportoinnin tarpeisiin. 

Vaikutukset yksityisen sektorin toimijoille

Digitaalinen tilinpäätösaineisto tarjoaa mahdollisuuksia muille yksityisen sektorin toimijoille omien prosessiensa tehostamiseen, kun tilinpäätösaineisto saadaan suoraan jatkohyödyntämisen mahdollistavassa muodossa. Etuja digitaalisesta tilinpäätösaineistosta on esimerkiksi rahoittajille ja luottoluokittelijoille, jotka voivat tehostaa tilinpäätösaineistojen analysointia ja hyödyntämistä digitaalisen tietomuodon takia. 

5.2.2  Taloudelliset vaikutukset yritysten toimintaan

Yritysten välinen kilpailu ja markkinoiden toimivuus

Taloudellisen tiedon saatavuus ja laatu ovat kehittyneet merkittävästi, mikä edistää kilpailun tehostumista ja markkinoiden toimivuutta. Tilinpäätökset ja niihin liittyvät aineistot ovat entistä käyttökelpoisemmassa muodossa, mikä tukee tiedon hyödyntämistä päätöksenteossa. 

Yhteisesti määriteltyihin taksonomioihin perustuvat tilinpäätökset parantavat tiedon laatua ja vertailtavuutta. Tämä mahdollistaa yrityksille oman menestyksen arvioinnin tarkemman suhteessa kilpailijoihin sekä tarjoaa paremmat edellytykset kilpailla tiedolla. Laadukas ja vertailukelpoinen taloudellinen tieto tukee yritysten strategista suunnittelua ja päätöksentekoa entistä tehokkaammin. 

Sääntelytaakka ja muut kustannukset

Taloustietojen siirtyminen pääosin digitaaliseen muotoon on osa laajempaa globaalia kehitystä, johon Euroopan unioni on jo reagoinut useilla konkreettisilla toimenpiteillä. EU:n datastrategian tavoitteena on asemoida unioni datavetoisen yhteiskunnan eturiviin. EU on edistänyt talousraportoinnin digitalisaatiota muun muassa ESEF-raportointivaatimuksilla, digidirektiiveillä I ja II sekä sääntelyllä, joka tähtää European Single Access Pointin (ESAP) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2023/2859, annettu 13 päivänä joulukuuta 2023, rahoituspalvelujen, pääomamarkkinoiden ja kestävyyden kannalta merkityksellisiin julkisesti saatavilla oleviin tietoihin keskitetyn pääsyn tarjoavan eurooppalaisen keskitetyn yhteyspisteen perustamisesta. käyttöönottoon. II-digidirektiivi velvoittaa rekisteriviranomaisia keräämään yritysten tilinpäätöksistä tietoja konsernirakenteesta ja henkilöstön lukumäärästä, ja välittämään ne EU:n kaupparekistereiden yhteenliittymäpalveluun (BRIS). Tietojen kerääminen suoraan tilinpäätöksiltä vähentää hallinnollista taakkaa, ja arviot osoittavat, että vaihtoehtoiset toteutustavat ilman digitaalista raportointia olisivat yrityksille merkittävästi raskaampia ja kustannuksiltaan korkeampia. Käytännössä tämä tarkoittaisi uuden raportointijärjestelmän perustamista ja manuaalista tietojen toimittamista. 

Digitaalinen tilinpäätös ei lisää sääntelytaakkaa, vaan voi osaltaan keventää sitä. Esimerkiksi samojen tietojen raportointi useille viranomaisille vähenee, kun viranomaiset, esimerkiksi Verohallinto ja Tilastokeskus, voivat kerätä tarvittavat tiedot automaattisesti rakenteisista raporteista. Digitaalisuus vähentää myös raportoijan manuaalista työtä, sillä ohjelmistot mahdollistavat tilinpäätösten automatisoidun muodostamisen tilinpäätöksen ilmoittamisen tapahduttua yhä useammin rajapintojen kautta. Toisaalta sääntelytaakka voi lisääntyä, mikäli yritys edelleen jatkossa esimerkiksi ilmoittaisi tilinpäätöksen erikseen Verohallinnolle PDF-tiedostona veroilmoituksen liitteenä ja erikseen digitaalisena PRH:lle. Tilintarkastajajärjestöjen mukaan tilinpäätöksen digimuotoisuudesta aiheutunee lisätyötä tilintarkastuksessa, mutta järjestöt eivät ole esittäneet arviota tämän kustannuksesta. Toisaalta on ilmeistä, että digimuotoisuus edesauttaa vähäistä merkittävämmällä tavalla tietoteknisten välineiden hyödyntämistä tilintarkastajan työssä, mikä on omiaan pienentämään kustannusta tilintarkastuksesta. Esimerkiksi tilintarkastaja voi hyödyntää tilinpäätöstietojen rakenteisuutta ja tekoälyä varmistaakseen toimintakertomuksen yhdenmukaisuutta tilinpäätöksen kanssa. 

Yritysten tiedonhankinnan kustannukset pienenevät, kun avoimen datan saatavuus laajenee ja taloustiedot ovat tehokkaammin yhteiskunnan käytettävissä. Tilinpäätösaineisto on nimetty EU:n avoimen datan direktiivissä arvokkaaksi tietoaineistoksi. Digitaalisuus on edellytys sille, että PRH voi avata tilinpäätösten tietovarannon laajasti yhteiskunnan käyttöön. 

Yrityksen digitalous -hankkeessa tehtiin selvitys muutoksen aiheuttamista kustannuksista. Jotta digitaalinen tilinpäätös voidaan muodostaa tehokkaasti, ohjelmistotoimittajien on lisättävä omaan tuotteeseensa digitaalisen tilinpäätöksen toiminnallisuus. Ohjelmistotoimittajille syntyvät kertakustannukset arvioitiin hankkeessa maltillisiksi. Yhtä ohjelmistoa kohti kustannuksen arvioitiin olevan alle 10 000 €. On todennäköistä, että ohjelmistotoimittajat ottavat syntyneet kustannukset huomioon veloituksissaan ohjelmistoa käyttäviltä asiakkailtaan. Räätälöidyille ohjelmistoille tehtävistä muutoksista aiheutuvat kustannukset voivat poiketa edellä esitetystä merkittävästi. Esimerkiksi osa räätälöityjä ERP-järjestelmää käyttävistä suuryhtiöistä kuuluu velvoittavan kestävyysraportoinnin tai ESEF-raportoinnin piiriin, jolloin ne joutuvat jo niidenkin takia hankkimaan teknisen kyvykkyyden iXBRL-raportointiin. Lopuille suuryhtiöille on kuitenkin tunnistettavissa tarve hankkia erillisen XBRL-raportointiohjelman lisenssi. ESEF-raportoinnista saatujen kokemusten perusteella voidaan arvioida, että raportointiohjelmassa rakenteisuuden luovan erien merkitsemisen kustannukset olisivat noin 10 euroa per raporttisivu. 

Pitkällä aikavälillä digitilinpäätöksen ilmoittamiskäytännön vakiintuminen todennäköisesti vähentää yritysten hallinnollista taakkaa ja siihen liittyviä kustannuksia. 

Yritystoiminnan tuotot ja kannattavuus

Rakenteinen ja digitaalinen tilinpäätös tukee yritysten kannattavuutta välillisesti tehostamalla taloushallinnon prosesseja, parantamalla tiedon laatua ja mahdollistamalla resurssien kohdentamisen ydintoimintoihin.  

Yritystoiminnan aloittaminen, yrittäjänä toimiminen ja kasvuedellytykset

Digitaalisen raportoinnin vaikutus yrittäjyyteen on lähtökohtaisesti neutraali. Digitaaliseen tilinpäätökseen tarvittavat työkalut ovat laajasti saatavilla, eivätkä ne edellytä merkittäviä alkuinvestointeja. Tämä madaltaa kynnystä siirtyä digitaaliseen raportointiin ja tukee erityisesti pienyritysten toimintaa. 

Uusille yrityksille siirtyminen digitaaliseen toimintaympäristöön on luontevaa, koska digitaaliset työkalut voidaan ottaa käyttöön osaksi taloushallintoa jo toiminnan alkuvaiheessa. Digitaaliset ratkaisut tuovat tehokkuutta taloushallinnon prosesseihin, vähentävät manuaalista työtä ja parantavat tiedonhallinnan laatua. Tämä edistää yritysten toiminnan sujuvuutta ja mahdollistaa resurssien kohdentamisen ydintoimintoihin. 

Digitaalinen raportointi tukee myös yritysten kasvuedellytyksiä. Kun taloustiedot ovat rakenteisessa muodossa ja helposti saatavilla, yritykset voivat hyödyntää niitä tehokkaammin esimerkiksi rahoituksen hakemisessa, kumppanuuksien rakentamisessa ja strategisessa päätöksenteossa. Avoimen datan laajeneminen parantaa tiedon saatavuutta ja läpinäkyvyyttä, mikä voi lisätä luottamusta yritysten toimintaan ja edistää kilpailukykyä. 

Lisäksi digitaalinen raportointi mahdollistaa viranomaisyhteistyön automatisoinnin, mikä vähentää päällekkäistä raportointia ja vapauttaa resursseja liiketoiminnan kehittämiseen. Tämä luo edellytyksiä skaalautuvalle ja tehokkaalle liiketoiminnalle, erityisesti kasvuhakuisille yrityksille. 

Investoinnit ja kilpailukyky

Digitaalinen raportointi luo edellytyksiä investointien lisääntymiselle tarjoamalla ajantasaista, vertailukelpoista ja helposti analysoitavaa taloustietoa. Tämä parantaa yritysten läpinäkyvyyttä ja luotettavuutta sijoittajien ja rahoittajien näkökulmasta, mikä voi helpottaa pääoman saatavuutta ja vahvistaa investointihalukkuutta. 

Lisäksi digitaalinen raportointi tukee yritysten kilpailukykyä tarjoamalla paremmat edellytykset datan hyödyntämiseen liiketoiminnan kehittämisessä. Kun taloustiedot ovat rakenteisessa muodossa, niitä voidaan yhdistää muihin tietolähteisiin ja käyttää esimerkiksi markkina-analyysien, riskienhallinnan ja strategisen suunnittelun tukena. Tämä mahdollistaa nopeamman reagoinnin markkinamuutoksiin ja tukee innovatiivisten ratkaisujen kehittämistä. 

Yhteiskunnan tasolla digitaalinen raportointi edistää tehokasta tiedonvaihtoa ja viranomaisyhteistyötä, mikä vähentää hallinnollista taakkaa ja parantaa toimintaympäristön ennakoitavuutta. Tämä luo vakautta ja houkuttelevuutta investointikohteena sekä kotimaisille että kansainvälisille toimijoille. 

Innovaatioiden synty ja leviäminen markkinoilla

Digitaalinen tilinpäätös edistää innovaatioiden syntymistä ja leviämistä markkinoilla tarjoamalla rakenteista, ajantasaista ja helposti hyödynnettävää taloustietoa. Kun yritysten tilinpäätösaineisto on saatavilla digitaalisessa muodossa, se mahdollistaa uusien ratkaisujen kehittämisen esimerkiksi talousanalytiikan, automaation ja tekoälyn soveltamisen alueilla. 

Avoimen ja rakenteisen datan saatavuus tukee erityisesti startup- ja kasvuyritysten kykyä kehittää datavetoisia palveluita, jotka voivat hyödyntää tilinpäätöstietoja esimerkiksi luottoluokituksessa, markkina-analyysissä tai kilpailijavertailussa. Tämä luo pohjan uusille liiketoimintamalleille ja edistää innovaatioiden skaalautumista. 

Lisäksi digitaalinen tilinpäätös mahdollistaa tehokkaamman tiedon jakamisen eri toimijoiden välillä eli yritysten, viranomaisten, tutkimuslaitosten ja kehittäjien kesken. Tämä edesauttaa innovaatioiden kehittämistä ja niiden saattamista kaupallisina tuotteina ja palveluina markkinoille.  

Yhteiskunnan tasolla digitaalinen tilinpäätös tukee tiedon avoimuutta ja läpinäkyvyyttä, mikä lisää luottamusta ja edistää innovatiivisten ratkaisujen käyttöönottoa laajemmin. Tämä voi johtaa tehokkaampaan kilpailuun, parempiin palveluihin ja uusien teknologioiden nopeampaan omaksumiseen. 

Erityiset vaikutukset pk-yrityksiin

Digitaalisen tilinpäätöksen käyttöönotolla ei ole erityisiä vaikutuksia pk-yritysten toimintaan, sillä muutos toteutuu pääosin taustalla tilitoimistojen ja ohjelmistotoimittajien toimesta. Pk-yrityksille, jotka käyttävät tilitoimistoja tai valmiita kirjanpito-ohjelmistoja, ei todennäköisesti aiheudu muutoksessa lisätyötä tai uusia vaatimuksia. 

Odotettavissa on, että pk-yritysten nykyiset taloushallinnon ohjelmistot toteuttavat tarvittavat tekniset muutokset digitaalisen tilinpäätöksen tuottamiseen. Tämä tarkoittaa, ettei pk-yrityksille synny tarvetta hankkia uusia ohjelmistoratkaisuja. 

Mikro- ja pienyritykset voivat käyttää PRH:n tarjoamaa ilmaista muunninpalvelua. PRH:ssa tuotetun datalähtöisen yrityssegmentoinnin analyysin perusteella heikosti digikyvykkäitä osakeyhtiöitä on n. 36 000 yritystä. Analyysissä käytössä olleet henkilöstömäärä- ja liikevaihtoluokat osoittavat heikosti digikyvykkäiden osakeyhtiöiden olevan kirjanpitolain mukaisia mikroyrityksiä. Nämä heikosti digikyvykkäät osakeyhtiöt voivat hyödyntää PRH:n tarjoamaa ilmaista muunninpalvelua eivätkä joutuisi käyttämään tilitoimiston palveluja tai itse investoimaan taloushallinnon ohjelmistoon. Muunninpalvelun käyttämisen kustannuksena on tilinpäätöksen lukujen kopioimiseen ja muodostuvan tiedoston palauttamiseen kuluva aika. Tähän kuluva aika on verrattavissa esimerkiksi Verohallinnon tarjoaman ”OmaVero”-palvelun käyttöön. Mikäli mikro- tai pienyritys kuuluu tilintarkastusvelvollisuuden piiriin saattaa digitaalisessa muodossa olevan tilinpäätöksen tilintarkastuksesta aiheutua lisäkustannuksia. 

Kaupparekisteri välittäisi rekisteröidyt digitaaliset tilinpäätösaineistot Verohallinnolle rajapinnan kautta, kuten nykyisinkin. Mikäli digitaaliset tilinpäätöstiedot toimitetaan veroilmoituksen ilmoittamisen määräajassa kaupparekisteriin, ei tilinpäätöstä tarvitse erikseen toimittaa veroilmoituksen liitteenä. Toisaalta sääntelytaakka voi lisääntyä, mikäli yritys edelleen jatkossa ilmoittaisi tilinpäätöksen erikseen Verohallinnolle veroilmoituksen liitteenä ja erikseen digitaalisena PRH:lle. 

Pk-yritykset hyötyvät digitaalisesta tilinpäätöksestä samalla tavalla kuin suuremmat toimijat. Rakenteinen ja digitaalinen raportointi mahdollistaa: 1) hallinnollisen taakan keventymisen, kun tiedonsiirto viranomaisille automatisoituu, 2) paremman tiedon laadun ja hyödynnettävyyden, esimerkiksi rahoitusneuvotteluissa ja liiketoiminnan suunnittelussa, 3) läpinäkyvyyden ja luotettavuuden lisääntymisen, mikä voi parantaa pk-yritysten asemaa markkinoilla ja rahoittajiin nähden. 

5.2.3  Vaikutukset viranomaisten toimintaan

Patentti- ja rekisterihallitus

PRH:n näkökulmasta tilinpäätösaineistojen digitalisointi ei muuta perustehtäviä, jotka PRH:lle on laissa asetettu kaupparekisterin rekisterinpitäjänä. PRH edelleen ylläpitää tietoteknisiä kanavia tilinpäätösten ilmoittamiselle, valvoo kaupparekisterin sisältöjä ja tarjoaa kaupparekisterin julkisia aineistoja hyödynnettäväksi. PRH on jo investoinut aiemmin digitaalisten tilinpäätösten ilmoittamisen rajapinnan rakentamiseksi sekä tiedon edelleen välittämisen rajapintaan esimerkiksi Verohallinnolle. Koska kehittämistyön myötä digitaalisen tietomuodon odotetaan muuttuvan pääsääntöiseksi tilinpäätösten esittämistavaksi, PRH:n on edelleen jatkettava investointi- ja kehittämistyötä muutoksen läpiviemiseksi. Tähän liittyy asiantuntijatyötä, järjestelmäkehitystä ja tilinpäätöstaksonomioiden kehittämistyötä. Kehittämisvaiheen aikana nykyisten tilinpäätösilmoitusten ja rekisteröintimenetelmien jatkaminen ja siihen liittyvät kustannukset toteutuvat nykyisen tapaan.  

Odotettavaa on, että PRH:n järjestelmien käyttökustannukset pysyvät suunnilleen samoissa kuin nykyisinkin. Jatkossa uusia kustannuksia PRH:lle on tilinpäätöstaksonomioiden ja XBRL-rajanpinnan jatkuva ylläpito. Näiden ei kuitenkaan oleteta aiheuttavan merkittäviä kustannuksia. Lisäksi jotakin PDF- ja paperi-ilmoittamiseen liittyviä kuluja voi poistua digitaalisten ilmoituksen muuttuessa pääsääntöiseksi tietomuodoksi, mutta tällaisia kuluja ei ole toistaiseksi arvioitu. 

Digitaalisen ilmoitusmuodon myötä PRH:n kaupparekisterin valvonta tehostuu. Digitaalisten tilinpäätösilmoitusten sisällön validointi on automatisoitua menettelyä, jonka avulla vastaanottorajapinnassa PRH:ssa seulotaan yrityksen lähettämän digitaalisen aineiston teknisiä ominaisuuksia. Validaattorin avulla voidaan estää sellaisen tilinpäätösilmoituksen rekisteröityminen, joka ei täytä olennaisia teknisiä vaatimuksia ja/tai ei sisällä olennaisia sisällöllisiä vaatimuksia (esimerkiksi tilinpäätöksestä puuttuu tase). Validoinnista huolimatta kaikkia virheitä ja puutteita ei kuitenkaan voida estää. Tilinpäätösaineistojen automaattinen validointi mahdollistaa, että rekisteröityvien aineistojen laatu on parempi ja virheellisyydestä tai puutteellisuudesta johtuva selvittelytyö vähenee. PRH voi myös itse käyttää rakenteista tietoa valvonnan tukena. Tällä hetkellä tilinpäätöksen ilmoittaminen on pääsääntöisesti maksutonta; ainoastaan paperi-ilmoituksena lähetetystä tilinpäätöksestä peritään maksu. Tällöin PRH perii käsittelyn yhteydessä 100 euron käsittelymaksun. Vuodesta 2026 alkaen kaupparekisteriasiointi muuttuu sähköiseksi, jolloin paperi-ilmoittaminen ei ole mahdollista enää tilinpäätöksen osaltakaan. PRH:n maksulliseen toimintaan kuuluu myös tilinpäätösaineistojen myyminen. 

Verohallinto

Verohallinto saa kaupparekisteriin rekisteröidyt digitaaliset tilinpäätösaineistot hyödynnettäväkseen PRH:lta rajapinnan kautta, kuten nykyisin. Verohallinnolle muutos mahdollistaa tiedon käytön ja jatkojalostamisen automatisoinnin rakenteisten tilinpäätösten osalta. Mahdollisuus kehittää analyyseja sekä mahdollisesti erilaisia vertailuja helpottuu. Muutoksen myötä Verohallinnon ja PRH:n välinen tiedonvaihto yksinkertaistuu vahvistettujen tilinpäätösten osalta, koska kehitystyön myötä tilinpäätökset raportoidaan suoraan PRH:lle.  

Mikäli tilinpäätöstiedot toimitettaisiin jatkossa vain PRH:lle yhden luukun periaatetta noudattaen, saattaa tästä muodostua ongelmia Verohallinnon aikataulujen näkökulmasta, sillä veroilmoituksen liitteenä on toimitettava tilinpäätös neljän kuukauden kuluessa siitä, kun tilikauden viimeinen kalenterikuukausi on päättynyt. Verotus päättyy tästä viimeistään kuuden kuukauden kuluttua. Edellä mainittu aikataulu määrittää Verohallinnon säännönmukaiseen tuloverovalvontaan käytettävissä olevan ajan.  

On arvioitu, että digitaalisen tietomuodon yleistyessä kustannuksia Verohallinnolle kertyy maltillisesti. Tällä hetkellä Verohallinnolla on kyvykkyys vastaanottaa digitaalisia tilinpäätöksiä PRH:lta. Lisäkustannuksia voi mahdollisesti syntyä rakenteisten liitetietojen osalta. 

Tilastokeskus

Tilinpäätöksistä saatavia tietoja käytetään Tilastokeskuksessa laajasti. Merkittävimmät käyttökohteet ovat yritystilastot, kansantalouden tilinpito ja konsernirekisteri. Kansantalouden tilinpito on kansantalouden toimintaa kuvaava tilastojärjestelmä, jonka tärkein tunnusluku on bruttokansantuote.  

Nykyisin Tilastokeskuksen käytössä olevat tilinpäätökset ovat pääosin pdf-muodossa ja niiden hyödyntäminen on manuaalista. Rakenteinen tilinpäätös tehostaa huomattavasti tilinpäätösten käyttöä ja mahdollistaa niistä saatavien tietojen laajemman ja automaattisen hyödyntämisen. Myös tilastojen laatu voi parantua otosten kattavuuden lisääntymisen myötä. Kustannuksia aiheutuu uuden rakenteisen aineiston tuomisesta osaksi tilastotuotantoprosessia. Muutos tuo säästöjä, sillä se vähentää nykyisin tehtävää manuaalityötä. 

5.2.4  Muut yhteiskunnalliset vaikutukset

Digitaalisen tilinpäätöksen vaikutus kansantaloudelle on myönteinen. Yksi merkittävistä hyödyistä yhteiskunnan tasolla on tietojen läpinäkyvyys. Tiedon vapaa saatavuus digitaaliseen tilinpäätösaineistoon lisää luottamusta eri toimijoiden välillä, kun tieto on yhteismitallista ja vertailtavissa keskenään. Jatkossa lukuisat tiedonhyödyntäjät, kuten media, pankit, ym. voisivat käyttää avointa dataa. Ratkaisu mahdollistaa myös nykyistä monipuolisemmat analyysit, kun tilinpäätösten aineistoa on mahdollista yhdistää muuhun rakenteiseen aineistoon.  

Tietosuojan kehittyminen on yksi merkittävä hyöty kaikille toimijoille. Nykytilassa PRH ei voi valvoa PDF-muotoisen asiakirjojen tietosisältöä manuaalisesti, mikä johtaa siiten, että asiakirjoja rekisteröityy automaattisesti silloinkin, kun niissä on sinne kuulumatonta sisältöä. Tämän vuoksi aiheutuu vuosittain tietosuojaloukkauksia, jotka voitaisiin välttää rakenteisen tietosisällön automaattisella validoinnilla. Tilinpäätösten tarkastaminen ja valvonnan kehittäminen on mahdollista, kun taas PRH:n nykyinen valvonta on jälkikäteistä. Yleisesti voidaan arvioida, että manuaalisten työvaiheiden väheneminen automaation myötä mahdollistaa eri toimijoita suuntaamaan työtä erilaisiin tuottavampiin töihin.  

Nykyisen mallin haasteina ovat tiedon käsittelyn vaikeudet sekä tehottomuus. Moni tiedon käyttäjistä ja jatkojalostajista joutuu muuntamaan nykyisellään tilinpäätöksiä rakenteiseen muotoon, mikä lisää merkittävästi kustannuksia. Yleinen johtopäätös PRH:n tekemistä yritys- ja viran-omaistahojen kuulemisesta on, että käyttäjät haluavat yhden rakenteisen datan, jota jatkohyödyntää ja jalostaa. Datan kattavuus ja laatu nähdään merkittävänä tekijänä. Tiedon parempi kattavuus, oikeellisuus ja nopeampi saatavuus mahdollistaa tiedon monikäyttöisyyden usealle toimijalle. 

Lisäksi digitaalinen tilinpäätösmuoto mahdollistaa tehokkaan tilintarkastusvelvollisuuden valvonnan raja-arvojen ollessa digitaalisessa tilinpäätöksessä erikseen merkittyinä. Tilintarkastus on omiaan vähentämään harmaan talouden harjoittamista. 

5.2.5  Tiedonhallinnan muutosvaikutukset

Johdanto

Hallituksen esityksessä esitetään muutoksia, jotka edellyttävät muutoksia PRH:n nykyisiin prosesseihin ja järjestelmiin. Digitaalisten tilinpäätösten ilmoittamisen osalta lakiesitys ei tuo PRH:lle täysin uusia prosesseja. Pääosin kyseessä on nykyisen toiminnan kehittämistä (tietojärjestelmät, tietovarannot, palvelut).  

Digitaalisten tilinpäätösten ilmoittaminen kaupparekisteriin on ollut mahdollista vuodesta 2019 ja ilmoittamista on säännönmukaisesti kehitetty jatkuvasti. Digitaalisen tilinpäätöksen voi tällä hetkellä ilmoittaa PRH:lle rajapintapalvelussa, YTJ-palvelussa ja poikkeustilanteissa verkkolomakkeella. Lakiesitys ei PRH:n näkemyksen mukaan luo tarvetta uusille ilmoituskanaville. Ilmoittamispalveluiden kuten digitaalisen tilinpäätösten validointia on tarkoitus kehittää edelleen. PRH tukee ohjelmistotoimittajia rajapintaan ja sen uusiin versioihin integroinnissa. 

Konsernirakenteeseen ja henkilöstön lukumäärään liittyvien tietojen poimiminen digitaalisen tilinpäätöksistä ja näiden tietojen välittäminen EU:n kaupparekistereiden yhteenliittämisjärjestelmä BRIS:iin on uusi prosessi, joka edellyttäisi muutoksia PRH:n nykyisin järjestelmiin. PRH ei tällä hetkellä poimi tietoja kaupparekisteriin ilmoitettavista tilinpäätöksistä. Myös ESAP (European Single Access Point) edellyttää kokonaisten tilinpäätösaineistojen poiminnan ja välittämisen eteenpäin. ESAPia koskevien asetusten mukaan sinne välitettävät aineistot kuten tilinpäätös on oltava tiedonpoiminnan mahdollistavassa tai koneluettavassa muodossa.  

Lakimuutoksilla ei arvioida olevan merkittäviä vaikutuksia PRH:n tiedonhallintaan liittyviin riskeihin. Digitaaliset tilinpäätökset ilmoitetaan, käsitellään ja luovutetaan pääosin nykyisten järjestelmien ja prosessien puitteissa eikä uusia henkilötietoja kerättäisi. Kaikkien tilinpäätösten ilmoittaminen digitaalisessa muodossa tulisi todennäköisesti lisäämään olemassa olevien rajapintapalveluiden käyttöä.  

Tietosuojan kehittyminen on myös merkittävä hyöty kuten edellä kappaleessa 5.2.4 on selostettu. 

Tiedonhallinnan järjestäminen

Lakimuutokset eivät tuo PRH:lle uusia tehtäviä digitaalisten tilinpäätösten rekisteröintiin liittyen. Tietojen poimiminen tilinpäätöksistä ja niiden luovuttaminen edelleen BRIS:iin olisi PRH:lle uusi vaatimus, joka edellyttää muutoksia PRH:n nykyisiin järjestelmiin ja toimintatapoihin. Tilinpäätösten ilmoittaminen digitaalisessa muodossa on uusi velvollisuus yrityksille, mikä tulee edellyttämään viestinnän ja neuvonnan tehostamista PRH:ssa. Digitaalisten tilinpäätösten määrä on tähän asti ollut pieni, joten neuvontatehtävää on kyetty hoitamaan vähäisin panostuksin. Digitaalisten tilinpäätösten yleistyminen tulisi kuitenkin lisäämään neuvonnan tarvetta ja henkilöstön kouluttamistarvetta. Lakimuutokset eivät aiheuttaisi henkilötietojen käsittelyä nykyisestä. 

Tietojen poimiminen tilinpäätöksestä edellyttää järjestelmämuutoksia ja mahdollisesti myös uuden järjestelmän hankkimista PRH:lle, jotta poiminta pystyisiin tekemään varmasti ja tehokkaasti. Tietojen kerääminen tapahtuisi automaattisesti, joten tietojen käsittelyyn ei olisi tarpeen kouluttaa henkilökuntaa. 

Tietoturvallisuus

Lakimuutokset eivät aiheuta muutoksia tietoturvallisuuteen tai tarvetta käsitellä salassa pidettäviä tietoja. Tilinpäätösaineiston tietosisältöä koskevat vaatimukset eivät muutu, joten lait eivät vaikuta tietoaineistojen käsittelyyn. 

Tietoaineistojen muodostaminen ja sähköinen luovutustapa

Nykyisin tilinpäätösten laatu on vaihtelevaa ja tilinpäätösilmoitukset ovat usein osin puutteellisia. PDF-muotoisiin tilinpäätösaineistoihin liittyy riskejä tietosuojaloukkauksista, koska aineiston sisältöä ei voida täydellisesti valvoa. Digitaalisen muodon avulla PRH voi teknisesti validoida tilinpäätösten tietosisällön ja varmistaa, että aineistot ovat eheitä ja ne eivät sisällä tietosuojan vastaista ainesta. 

Kun kaikki tilinpäätösaineisto on digitaalisessa muodossa, sitä voidaan jakaa maksuttomasti avoimena datana. Tilinpäätösaineisto on EU:n avoimen datan direktiivissä, (EU) 2019/1024, avoimesta datasta ja julkisen sektorin hallussa olevien tietojen uudelleenkäytöstä,mainittu arvokkaana tietoaineistona. 

6.2.1  Johdanto

Käytössä olevan tiedon mukaan EU:n jäsenvaltioissa valmistelu on vielä kesken. Siten ei ole tietoa, että jäsenvaltioissa olisi mahdollisesti muunlaisia malleja kuin mitä hallituksen esityksessä ehdotetaan. Alla on esitetty digitaalisen tilinpäätöksen tilannetta eräissä verrokkimaissa. 

6.2.2  Ruotsi

Ruotsissa tilinpäätösilmoitusten vastaanottamisesta, tarkastamisesta, rekisteröinnistä ja julkistamisesta vastaa Bolagsverket. 

iXBRL-muotoisen ilmoittamisen velvoittavuus ja vapaaehtoisuus

Tilinpäätöksen toimittaminen iXBRL-muodossa ei ole yrityksille pakollista, mutta se on mahdollista vapaaehtoisena menettelynä. Vuonna 2025 noin 61 prosenttia kaikista tilinpäätösilmoituksista toimitettiin iXBRL-muodossa. Suurin osa näistä ilmoituksista koski pieniä osakeyhtiöitä (K2-luokka, aktiebolag).  

Bolagsverketin arvion mukaan ilmoittamisen helppous, tietoturva ja nopeus tekevät vapaaehtoisesta iXBRL-ilmoittamisesta yrityksille houkuttelevan vaihtoehdon. Yrityksen koko määrittää, mitä asiakirjoja tilinpäätösilmoitukseen on liitettävä. Esimerkiksi pienten ja keskisuurten yritysten (SME), jotka käyttävät K2-, K3- tai K3K-muotoa, on liitettävä ilmoitukseen toimintakertomus. Noin 30 prosentilla näistä yrityksistä on lisäksi liitettävä tilintarkastuskertomus. 

Toisaalta K4-luokan yritysten on toimitettava tilinpäätöksensä ESEF-muodossa, ja ilmoitus on tehtävä sekä kaupparekisteriin että Finanssivalvonnalle. Bolagsverket suunnittelee ESEF-raportoinnin laajentamista myös muihin yritysmuotoihin kuin osakeyhtiöihin, kun niille soveltuvat taksonomiat on julkaistu. Kansallisesti kehitetään myös K2- ja K3-luokkien raportointia taloudellisille yhdistyksille (ekonomiska föreningar) ja asumisoikeusyhdistyksille (bostadsrättsföreningar). 

Kestävyysraportti on 1.7.2025 jälkeen sisällytettävä suurten yritysten toimintakertomukseen.  

Raportointikanavat ja aineiston tarkastus

iXBRL-muotoiset tilinpäätökset toimitetaan bolagsverketille sen ylläpitämän rajapinnan kautta. Ilmoittaminen asiointiportaalin kautta ei ole mahdollista. Bolagsverket suorittaa ilmoituksille muodollisen tarkastuksen, jossa varmistetaan muun muassa: että kaikki vaaditut asiakirjat sisältyvät ilmoitukseen, että asiakirjat on allekirjoitettu asianmukaisesti ja että tilintarkastuskertomus on liitetty, mikäli se on pakollinen. 

Tilinpäätösaineistoon on sisällytettävä todistus hyväksymisestä (fastställelseintyg), joka osoittaa, että tilinpäätös on hyväksytty yhtiökokouksessa ja allekirjoitettu toimitusjohtajan tai hallituksen jäsenen toimesta. 

Bolagsverket ei tarkasta ilmoituksen sisällöllistä oikeellisuutta (esimerkiksi summien täsmäävyyttä). Ilmoitus rekisteröidään sellaisenaan, eikä sitä voida perua. Mikäli uusi ilmoitus toimitetaan, siihen on liitettävä perustelut aiemman ilmoituksen korvaamiselle. 

Useiden taksonomioiden yhdistäminen

Bolagsverketin ESEF-tilinpäätösten rekisteröintijärjestelmä ei mahdollista muiden taksonomioiden mukaisten asiakirjojen liittämistä ESEF-taksonomian mukaiseen ilmoitukseen. Tämä ei johdu teknisistä rajoitteista, vaan tavoitteena on yhdenmukaistaa rekisteröintikäytäntö sikäläisen Finanssivalvonnan kanssa. 

K2- ja K3-rekisteröinnit perustuvat kansallisiin taksonomioihin. iXBRL-tiedostot sisältävät viittauksia useisiin eri taksonomioihin, kuten: K2- tai K3-vuosikertomus, K3-konsernitilinpäätös, Tilintarkastuskertomus, Fastställelseintyg. 

Bolagsverket ei salli taksonomialaajennuksia K2- ja K3-ilmoituksissa. Ilmoitukset on toimitettava iXBRL-muodossa, eikä ZIP-pakettien käyttö ole sallittua. 

6.2.3  Tanska

Tanskassa elinkeinohallitus (Erhvervsstyrelsen) vastaa tilinpäätösasiakirjojen vastaanottamisesta, tarkastamisesta, rekisteröinnistä ja julkistamisesta. 

iXBRL-muotoisen ilmoittamisen velvoittavuus ja vapaaehtoisuus

Vuoden 2025 alusta lähtien iXBRL-muotoisen tilinpäätösilmoituksen toimittaminen on ollut kaikille ilmoitusvelvollisille yrityksille pakollista. Näin ollen kaikki tilinpäätösilmoitukset toimitetaan jatkossa iXBRL-muodossa. 

Tanskassa yritykset jaetaan neljään raportointiluokkaan: A, B, C ja D. Velvollisuus koskee raportointiluokkia B–D. Luokkaan A kuuluvilla yrityksillä ei ole velvollisuutta toimittaa tilinpäätöstään rekisteröitäväksi, mutta ne voivat tehdä sen vapaaehtoisesti. Myös rahoitusalan yrityksillä on velvollisuus toimittaa tilinpäätöksensä iXBRL-muodossa kaupparekisteriin, josta ne välitetään edelleen Tanskan rahoitusalan valvontaviranomaiselle. 

Velvoite perustuu elinkeinohallituksen antamaan määräykseen (Indsendelsesbekendtgørelsen), jossa määritellään raportointia koskevat säännöt, kuten formaatti ja raportointikanavat. Yrityksen raportointiluokka määrittää, mitä tietoja raportin tulee sisältää. 

Raportointikanavat ja aineiston validointi

Yrityksillä on kolme vaihtoehtoista kanavaa iXBRL-muotoisen tilinpäätösilmoituksen toimittamiseen: 1) yksinkertaisille yrityksille tarkoitettu peruskanava (Regnskab Basis); 2) kaikille taksonomioille soveltuva kanava (Regnskab Special); 3) rajapintailmoittaminen. 

Useiden taksonomioiden yhdistäminen

Tilinpäätösilmoitukseen kuuluvat asiakirjat –tilinpäätös, toimintakertomus, kestävyysraportti, tilintarkastuskertomus ja ESEF-varmennuskertomus – merkitään xbrl-tunnuksin ja sisällytetään ilmoitukseen niitä koskevan taksonomian mukaisesti. 

Sallittuja taksonomioita ovat ainoastaan Tanskan kirjanpitolain mukainen taksonomia tai ESEF-taksonomia yhdessä joidenkin muiden taksonomioiden kanssa. Samassa tilinpäätösilmoituksessa on mahdollista käyttää useita eri taksonomioita. 

6.2.4  Viro

Virossa kaupparekisteri (Äriregister) vastaa vuosi-ilmoitusten vastaanottamisesta, tarkastamisesta, rekisteröinnistä ja julkistamisesta. 

iXBRL-muotoisen ilmoittamisen velvoittavuus ja vapaaehtoisuus

Kaupparekisteri on asettanut tavoitteekseen luopua PDF-muotoisesta ilmoittamisesta ja siirtyä XBRL-standardiin perustuvaan ilmoittamiseen. Tilinpäätösilmoituksen toimittaminen iXBRL-muodossa ei ole pakollista, mutta se on mahdollista. Tällä hetkellä lähinnä pörssiyritykset toimittavat tilinpäätöksensä iXBRL-muodossa ESEF-vaatimusten mukaisesti. Näiden ilmoitusten määrä on kuitenkin vähäinen. 

Pörssiyhtiöiden XBRL-merkintäkäytännöt vaihtelevat, mikä johtuu osittain siitä, ettei IFRS- ja kestävyysraportoinnin standardeja ole määritelty selkeästi. Velvoittavan kestävyysraportoinnin myötä iXBRL-ilmoitusten määrän odotetaan kasvavan, erityisesti suurten yritysten osalta. 

Virossa tilinpäätösilmoitukseen on sisällytettävä toimintakertomus, kestävyyskertomus, tilintarkastuskertomus, ESEF-varmennuskertomus ja kestävyysraportin varmennuskertomus. Tilintarkastuskertomuksen on oltava XBRL-muodossa. 

Kehityssuunta: XBRL GL -standardiin pohjautuva ilmoittaminen

Tulevaisuudessa ilmoittamisprosessin on tarkoitus perustua XBRL GL -standardiin. Kaupparekisterin järjestelmä muuntaa kirjanpidon datan raportiksi ja lisää siihen iXBRL-taksonomian mukaiset merkinnät. Parhaillaan kehitetään tarvittavaa infrastruktuuria, joka mahdollistaa tällaisen ilmoittamismenettelyn. Kun järjestelmä valmistuu, se on kaikkien ilmoittavien oikeushenkilöiden käytettävissä. 

Jatkossakin iXBRL-muotoisen ilmoittamisen velvollisuus koskee vain pörssiyrityksiä. Muille yrityksille rakenteinen raportointi ei ole pakollista, mutta sen käyttöönottoa ei ole suljettu pois. 

Raportointikanavat ja aineiston validointi

Nykyisin ainoa tilinpäätösten ilmoituskanava on kaupparekisterin portaali. Tulevaisuudessa ilmoittaminen on mahdollista myös teknisen rajapinnan (API) kautta. Rajapinnan kehitys on osa "tietosilta" (Andmesild) -hanketta. 

Viron rekisteriviranomainen ei validoi iXBRL-dokumentteja. Ilmoittava yritys lähettää aineiston, ja kaupparekisteri siirtää sen eteenpäin ilman tarkastustoimia. Rajapinnan käyttöönotto mahdollistaisi validointimekanismien hyödyntämisen, mutta kehitystä ei tällä hetkellä priorisoida, koska ilmoittajien määrä on vähäinen. 

Useiden taksonomioiden yhdistäminen

Virossa ei ole vielä ratkaistu, voiko tilinpäätösilmoituksessa käyttää useita eri taksonomioita. Teknisesti iXBRL-standardi mahdollistaa tämän, mutta käytännön toteutustapaa selvitetään edelleen. 

Jos XBRL GL -standardin mukaisesta kirjanpidon aineistosta voidaan muodostaa joko IFRS- tai kansallisen taksonomian mukainen raportti, molempien tukeminen on teknisesti mahdollista. 

6.2.5  Alankomaat

Ministerie van Economische Zaken en Klimaat vastaa digitaalisiin tilinpäätöksiin liittyvästä lainsäädännöstä (Besluit elektronische deponering handelsregister, engl. Decree on electronic filing in the trade register). Tilinpäätökset rekisteröidään kaupparekisteriin, jota ylläpitää Kamer van Koophandel (KVK). 

iXBRL-muotoisen ilmoittamisen velvoittavuus ja vapaaehtoisuus

XBRL-muotoinen raportointi on tullut Alankomaissa velvoittavaksi vaiheittain vuodesta 2016 alkaen, jolloin se tuli ensin pakolliseksi pienille ja mikroyrityksille. Vuodesta 2018 alkaen velvoite on koskenut myös itsenäisiä keskikokoisia yrityksiä. 

Suuria yrityksiä ja konserniin kuuluvia keskikokoisia yrityksiä koskeva velvoittava lainsäädäntö on tullut voimaan 1.1.2025 alkavilta tilikausilta, eli raportit toimitetaan vuodesta 2026 alkaen. Velvoite koskee kaikkia yhtiömuotoja. Vastaisuudessa sallitaan myös iXBRL-muoto, jota on määritetty vuodesta 2022 alkaen. 

Odotusten mukaan suurimmat yritykset tuottavat tilinpäätöksensä iXBRL-muodossa. Viranomaisten arvioiden mukaan noin 5 000–10 000 raporttia toimitetaan iXBRL-muodossa. Kokonaisuudessaan kaupparekisteriin toimitetaan noin 900 000 raporttia. 

Osa suurista yrityksistä on jo ennen velvoittavuuden voimaantuloa raportoinut rakenteisessa muodossa vapaaehtoisesti. Tähän on vaikuttanut muun muassa halu kehittää ymmärrystä digitaalisesta raportointiprosessista ja ohjelmistojen toiminnallisuuksista sekä yhteistyö tilintarkastajien kanssa. 

Raportointikanavat ja aineiston validointi

Yrityksille on tarjolla kolme eri kanavaa iXBRL-tilinpäätösten toimittamiseen: 1) järjestelmästä järjestelmään (S2S): ohjelmistosta suoraan viranomaisen Digipoort-palveluun, jonka kautta raportteja voidaan toimittaa useille viranomaisille, 2) latausportaali: kaupallisessa ohjelmistossa muodostettu XBRL-raportti ladataan asiointiportaaliin ja 3) asiointipalvelu: loppukäyttäjä syöttää tilinpäätöstiedot verkkopohjaiseen palveluun, joka muodostaa XBRL-raportin ja toimittaa sen Digipoortin kautta. Palvelua käyttävät pääasiassa pienet yritykset. 

Useiden taksonomioiden yhdistäminen

Nykyisin hollantilainen XBRL-tilinpäätös sisältää tilinpäätöksen lisäksi tilintarkastuskertomuksen ja digitaalisen allekirjoituksen. Puuttuvat tilinpäätösilmoituksen osiot lisätään rakenteiseen ilmoitukseen tulevaisuudessa. 

ESEF-taksonomian ja kansallisen taksonomian mukaisia raportteja ei tällä hetkellä toimiteta samassa paketissa.