Yleistä
Esityksessä on kyse suullisen todistelun tallentamista ja vastaanottamista yleisissä tuomioistuimissa koskevan uudistuksen voimaanpanosta (1. lakiehdotus). Lisäksi esityksessä ehdotetaan eräitä selkeytyksiä erityisesti määräaika- ja vireilletulosäännöksiin yleisten tuomioistuimien osalta (2.—4. lakiehdotus). Tarve jälkimmäisille muutoksille liittyy niin sanotussa Digi ensin -hankkeessa tehtyyn sähköisestä asioinnista viranomaistoiminnassa annetun lain (jäljempänä myös asiointilaki) muutokseen, joka on tullut voimaan 14.4.2026 (211/2026, HE 124/2025 vp).
Hallituksen esityksen ja saamansa selvityksen perusteella lakivaliokunta pitää esitystä tarpeellisena ja tarkoituksenmukaisena. Valiokunta puoltaa esitykseen sisältyvien lakiehdotusten hyväksymistä muuttamattomina seuraavin huomioin.
Todistelun tallentamista ja vastaanottamista koskevan uudistuksen voimaanpano
Eduskunnan vuoden 2022 alussa hyväksymillä laeilla (96—101/2022) oikeudenkäyntimenettelyä yleisissä tuomioistuimissa on uudistettu siten, että käräjäoikeudet tekevät jatkossa vastaanottamastaan suullisesta todistelusta kuva- ja äänitallenteen, jolta todistelu lähtökohtaisesti otetaan vastaan muutoksenhakuasian käsittelyssä hovioikeudessa ja korkeimmassa oikeudessa (HE 133/2021 vp — LaVM 16/2021 vp). Lisäksi uudistuksella on muutettu myös joitakin oikeudenkäyntiasioiden valmistelua ja pääkäsittelyn toimittamista koskevia säännöksiä käsittelyn keskittämistavoitteen turvaamiseksi. Lakien voimaantulo jätettiin säädettäväksi erikseen lailla.
Uudistuksen tavoitteena on muun muassa parantaa muutoksenhaussa tapahtuvan näytön arvioinnin oikeellisuutta, tehostaa muutoksenhakumenettelyä sekä vähentää muutoksenhausta asianosaisille ja todistajille aiheutuvia kustannuksia ja muuta haittaa (HE 133/2021 vp, s. 17). Uudistusta koskevassa mietinnössään lakivaliokunta on pitänyt esitystä ja se tavoitteita perusteltuina (LaVM 16/2021 vp, s. 4).
Lakimuutosta koskevan hallituksen esityksen mukaan uuteen menettelyyn siirtyminen edellytti kuva- ja äänitallenteiden tekemiseen ja esittämiseen käytettävän videotallennusjärjestelmän suunnittelua ja rakentamista (HE 133/2021 vp, s. 90). Lakien voimaantulo voisi tapahtua vasta, kun videotallennusjärjestelmä on valmis käyttöönotettavaksi ja sen toimintavarmuudesta on voitu varmistua. Tavoitteeksi asetettiin, että lait tulisivat voimaan vuoden 2023 alusta. Esityksen perusteluista ilmi käyvin tavoin lakien voimaantulo on viivästynyt lähinnä tietojärjestelmien hankkimiseen liittyvistä syistä (HE 99/2026 vp, s. 4).
Käsitellessään nyt voimaanpantavaa uudistusta eduskunta on lakivaliokunnan ehdotuksesta hyväksynyt lausuman (EV 214/2021 vp, lausuma 2), jonka mukaan eduskunta edellyttää, että ennen uudistuksen voimaantuloa tietojärjestelmien ja teknisten ratkaisujen tulee olla valmiina ja toimintavarmat. Lisäksi on huolehdittava tarvittavasta koulutuksesta ja muusta valmistautumisesta sekä uudistuksen edellyttämistä resursseista. Edellä mainituista seikoista on annettava selvitys lakivaliokunnalle uudistuksen voimaantuloa koskevan hallituksen esityksen yhteydessä.
Lakivaliokunta toteaa, että edellä mainituista seikoista on esitetty selvitystä nyt käsiteltävässä voimaanpanoa koskevassa hallituksen esityksessä sekä valiokunnan esityksen käsittelyn aikana saamissa Tuomioistuinviraston ja oikeusministeriön selvityksissä. Saadun selvityksen valossa tekniset ja muut uudistuksen voimaantulon edellyttämät valmiudet ja toimet tulisivat olemaan kunnossa siten, että uudistus voi tulla voimaan 1.10.2026.
Esityksessä ehdotetaankin, että suullisen todistelun tallentamista ja vastaanottamista koskevat säännökset tulevat voimaan 1.10.2026 ja että uusia oikeudenkäyntimenettelyä koskevia säännöksiä sovelletaan kaikissa vireillä olevissa ja vireille tulevissa asioissa heti lakien voimaantulon jälkeen lukuun ottamatta asioita, joissa on jo aloitettu pääkäsittely. Esityksessä ehdotetaan myös oikeudenkäymiskaaren 17 luvun 55 §:n 3 momentin muutosta, joka on jäänyt epähuomiossa tekemättä uudistuksen yhteydessä.
Edellä todetuin tavoin, hallituksen esityksen ja saamansa selvityksen perusteella lakivaliokunta pitää uudistuksen voimaanpanoa tarpeellisena ja tarkoituksenmukaisena esityksessä ehdotetun mukaisesti siten, että todistelun tallentamista ja vastaanottamista koskevat säännökset tulevat voimaan 1.10.2026. Samoin valiokunta pitää perusteltuna oikeudenkäymiskaaren 17 luvun 55 §:n 3 momentin tarkistamista esityksessä tarkoitetuin tavoin.
Oikeusministeriöltä saadun selvityksen mukaan tilanteessa, jossa tapahtuisi jotain ennakoimatonta ja järjestelmä ei olisi valmis 1.10.2026, lait voivat silti tulla tuolloin voimaan. Saadun selvityksen mukaan pääkäsittelyt voidaan käräjäoikeudessa toimittaa, vaikka videotallennus ei olisi mahdollista. Jos kuva- ja äänitallenteen tekeminen ei ole mahdollista, nyt voimaanpantavalla lailla 96/2022 muutetun oikeudenkäymiskaaren 22 luvun 6 §:n 2 momentin mukaan kuulustelun keskeinen sisältö on merkittävä pöytäkirjaan. Pöytäkirjattu kuulustelu on heti luettava ja pöytäkirjaan on merkittävä kuulusteltavan ilmoitus siitä, onko kuulustelun sisältö ymmärretty oikein. Hallituksen esityksessä on tältä osin todettu, että pääkäsittelyä ei tulisi keskeyttää tai peruuttaa, vaikka kuva- ja äänitallenteen tekeminen ei teknisistä syistä joskus onnistuisi, vaan tällöin tulisi menetellä 2 momentin mukaisesti (HE 133/2021 vp, s. 66). Siten videoinnin sijasta kuulustelun keskeinen sisältö voitaisiin kirjata pöytäkirjaan.
Saadun selvityksen mukaan siirtymäaikana on lisäksi otettava huomioon se mahdollisuus, että äänitallenne voitaisiin laatia, vaikka kuvatallenteen laatiminen olisi mahdotonta. Tällainen tilanne olisi luultavasti käsillä, jos jostakin syystä videotallennelaitteiston valmistuminen viivästyisi. Edellä mainitun oikeudenkäymiskaaren 22 luvun 6 §:n 3 momentin mukaan kuulustelusta tallennetaan vain ääni, jos se on anonyymin todistajan henkilöllisyyden salaamiseksi välttämätöntä tai jos siihen on muu erityisen painava syy. Saadun selvityksen mukaan mainittua lainkohtaa ei ole laadittu siirtymäaikaa silmällä pitäen, mutta ei ole estettä soveltaa sitä siirtymäaikana siten, että kuulustelusta tallennettaisiin vain ääni, jos kuvatallenteen laatiminen on teknisestä syystä mahdotonta. Voimaanpanolain 2 §:n 2 momentin ja sen perustelujen perusteella kysymys hovioikeudessa noudatettavasta menettelystä ratkeaa sen mukaan, onko käräjäoikeudessa laadittu videotallenteita. Siten jos järjestelmä ei ole mahdollistanut videotallenteen laatimista käräjäoikeudessa, hovioikeus voi siirtymäaikana menetellä samoin kuin nykytilassa. Näin ei ole tarpeen laatia voimaanpanolakiin erillistä siirtymäsäännöstä sitä tilannetta silmällä pitäen, että videotallennusjärjestelmän valmistuminen odottamattomasti viivästyy.
Edellä todetusta huolimatta valiokunta painottaa, että uudistuksen vaatimien teknisten ja muiden valmiuksien on erittäin tärkeää olla kunnossa 1.10.2026, jotta uutta sääntelyä voidaan soveltaa tarkoituksenmukaisella tavalla.
Todistelun tallentamista ja vastaanottamista koskevan uudistuksen seuranta
Käsitellessään nyt voimaanpantavaa uudistusta eduskunta on hyväksynyt lakivaliokunnan ehdotuksesta myös lausuman, jonka mukaan eduskunta edellyttää, että hallitus seuraa suullisen todistelun tallentamista ja vastaanottamista yleisissä tuomioistuimissa koskevan uudistuksen toimivuutta ja vaikutuksia sekä antaa asiasta lakivaliokunnalle selvityksen viimeistään viiden vuoden kuluessa uudistuksen voimaantulosta (LaVM 16/2021 vp, s. 12—13 ja 35, EV 214/2021 vp, lausuma 3,). Aiemmassa mietinnössään todetuin tavoin lakivaliokunta kiinnittää huomiota siihen, että kyseessä on varsin merkittävä uudistus. Valiokunta korostaa sääntelyn ja sen vaikutusten huolellisen seurannan tarvetta (LaVM 16/2021 vp, s. 12).
Nyt käsiteltävän, uudistuksen voimaanpanoa koskevan hallituksen esityksen käsittelyn yhteydessä valiokunnan asiantuntijakuulemisessa on nostettu esiin ehdotuksia nyt voimaanpantavan ja osin jo voimaan tulleen sääntelyn sisällöllisestä muuttamisesta. Ehdotukset ovat liittyneet videotallenteiden luovuttamiseen oikeudenkäyntiavustajille, oikeudenkäyntiavustajien turvatarkastuksiin sekä videotallenteiden säilytysaikaan. Turvatarkastuksiin, videotallenteiden luovuttamiseen ja videotallenteiden säilyttämisaikaan liittyviä seikkoja on käsitelty nyt voimaanpantavaa uudistusta koskevassa hallituksen esityksessä (HE 133/2021 vp, esim. videotallenteiden luovuttamiseen osalta s. 84—86) ja sen eduskuntakäsittelyn yhteydessä (LaVM 16/2021 vp, s. 9—10, 16—17 ja 19—20).
Lakivaliokunta katsoo, että nyt käsiteltävän esityksen yhteydessä on perusteltua säätää esityksessä tarkoitetuin tavoin lähtökohtaisesti vain jo aiemmin hyväksytyn uudistuksen osalta sen voimaanpanosta. Valiokunta katsoo kuitenkin olevan selvää, että muiden uudistuksen toimivuuteen liittyvien näkökohtien lisäksi uudistuksen seurannassa ja sitä koskevassa selvityksessä on syytä kiinnittää huomiota myös edellä mainittuihin lakivaliokunnan asiantuntijakuulemisessa esiin nostettuihin seikkoihin.
Määräaika- ja vireilletulosäännösten selkeyttäminen
Hallituksen esityksellä on tarkoitus selkeyttää myös eräitä määräaika- ja vireilletulosäännöksiä. Esityksestä ilmi käyvin tavoin tarve oikeudenkäymiskaaren, ulosottokaaren ja maakaaren muuttamista koskeville 2.—4. lakiehdotuksille on syntynyt, kun sähköisestä asioinnista viranomaistoiminnassa annettua lakia (asiointilaki, 13/2003) on muutettu 14.4.2026 voimaan tulleella lailla 211/2026 (HE 124/2025 vp).
Mainitussa Digi ensin -hankkeessa tehdyssä asiointilain muutoksessa on ollut kysymys kaikkia viranomaisia koskevasta uudistuksesta, jota on valmisteltu usean ministeriön yhteisessä hankkeessa. Valiokunnan saaman selvityksen mukaan uudistuksen yhteydessä ei riittävästi huomioitu, miten asiointilakiin ehdotettu muutos suhtautuu säännöksiin, jotka koskevat valituksen ja kanteen vireilletuloa tuomioistuimessa. On syntynyt epäselvä oikeustila sen osalta, päättyykö esimerkiksi sähköisen valituskirjelmän toimittamisen määräaika kello 16.15, kuten oikeudenkäymiskaaren 25 luvun 12 §:n 2 momentissa säädetään, vai vasta vuorokauden vaihtuessa, kuten asiointilain 11 §:ssä säädetään.
Saadun selvityksen mukaan esityksen tarkoituksena ei ole muuttaa nykytilaa, vaan ainoastaan selventää sitä. Hovioikeuteen tehtävän valituksen osalta ehdotettu muutos tekee selväksi, että valituksen voi jättää sähköisesti määräajan viimeisenä päivänä klo 16.15. jälkeenkin (2. lakiehdotus, 25 luku, 12 §). Tämä on linjassa asiointilain muutoksen ja Digi ensin -hankkeen tavoitteiden kanssa. Asiallisesti vastaavat muutokset tehdään myös ulosottokaareen (3. lakiehdotus) ja maakaareen (4. lakiehdotus).
Kanteen osalta ehdotettu muutos tekee selväksi, että klo 16.15 jälkeen jätetty haastehakemus tulee vireille seuraavana arkipäivänä riippumatta siitä, onko se toimitettu sähköisesti (2. lakiehdotus, 5 luku, 1 §). Tämä on linjassa sen kanssa, mitä lakivaliokunta on lausunut rikosasioiden vireilletulosta (LaVL 9/2025 vp). Lisäksi vireilletuloajan päättyminen klo 16.15 on saadun selvityksen mukaan tärkeää siksi, että konkurssi- ja yrityssaneeraushakemuksen vireilletulo perustaa käräjäoikeudelle velvollisuuden merkitä asia kiireellisesti rekisteriin, mikä aiheuttaa vaikeuksia, jos hakemus voisi tulla vireille virka-ajan päättymisen jälkeen.
Edellä todetuin tavoin, hallituksen esityksen ja saamansa selvityksen perusteella lakivaliokunta pitää myös määäräaika- ja vireilletulosäännösten selkeyttämistä perusteltuna esityksessä ehdotetuin tavoin.