LIIKENNE- JA VIESTINTÄVALIOKUNNAN LAUSUNTO 23/2013 vp

LiVL 23/2013 vp - E 103/2013 vp

Tarkistettu versio 2.0

Valtioneuvoston selvitys komission julkaisemasta lentoasemia ja lentoliikennettä koskevista valtiontukisuuntaviivaluonnoksesta

Suurelle valiokunnalle

JOHDANTO

Vireilletulo

Suuri valiokunta on 4 päivänä syyskuuta 2013 lähettänyt valtioneuvoston selvityksen komission julkaisemasta lentoasemia ja lentoliikennettä koskevista valtiontukisuuntaviivaluonnoksesta (E 103/2013 vp) liikenne- ja viestintävaliokunnalle mahdollisia toimenpiteitä varten.

Asiantuntijat

Valiokunnassa ovat olleet kuultavina

suunnittelija Timo Koskinen, liikenne- ja viestintäministeriö

ylitarkastaja Inkalotta Nuotio, työ- ja elinkeinoministeriö

erityisasiantuntija Johan Skjäl, Liikenteen turvallisuusvirasto TraFi

viestintäjohtaja Mikko Saariaho, Finavia Oyj

johtaja Hanna Laurén, Finnair Oyj

hallituksen jäsen Jukka Vihriälä ja asiamies Teemu Majasaari, Rengonharju-säätiö

VALTIONEUVOSTON SELVITYS

Ehdotus

EU:n valtiontukivalvonnan perusperiaate on, että SEUT 107 artiklan 1 kohdan kriteerit täyttävistä tuista tulee tehdä ilmoitus Euroopan komissiolle (SEUT 108 artiklan 3 kohta), joka tutkii, soveltuuko tukitoimenpide sisämarkkinoille. Tukiohjelmia tai yksittäisiä tukia ei saa laittaa täytäntöön ennen komission hyväksyntää. Lentoasemia ja lentoyhtiöitä koskevissa suuntaviivoissa komissio on asettanut kriteerit lentoasemille/lentoyhtiöille myönnettävien valtiontukien hyväksyttävyydelle. Kaikista suuntaviivojen mukaisista tuista tulee tehdä valtiontuki-ilmoitus komissiolle. Suuntaviivojen avulla komissio arvioi tuen hyväksyttävyyttä sisämarkkinoille.

Nykyiset ehdot lentoasemien rahoittamisesta ja alueellisilta lentoasemilta liikennöivien lentoyhtiöiden toiminnan aloittamista koskevasta valtiontuesta on määritelty vuonna 2005 annetuissa suuntaviivoissa (EUVL C 312, 9.12.2005, s. 1) sekä vuonna 1994 annetuissa suuntaviivoissa (EYVL C 350, 10.12.1994, s. 5). Komissio kiinnittää uudistetuissa suuntaviivoissa huomiota erityisesti lentoasemien investointi- ja toimintatukiin sekä lentoyhtiöille myönnettäviin käynnistystukiin. Lentoliikenteen suuntaviivaluonnoksessa komissio on pyrkinyt löytämään tasapainon valtiontukiuudistuksen eri tavoitteiden välillä. Ehdotuksen keskiössä on sääntöjen yksinkertaistaminen siten, ettei kilpailu sisämarkkinoilla vääristy ja että tuella edistetään julkisten varojen tehokasta käyttöä. Tavoitteena on pyrkiä parantamaan EU:n lentoasemien ja lentoyhtiöiden kilpailukykyä ja kasvupotentiaalia.

Suuntaviivojen uudistamisen taustalla on uudenlaisten liiketoimintamallien yleistyminen, pienten lentoasemien julkinen omistus ja erityisesti Keski-Euroopan alueellisten lentoasemien tiheydestä johtuva lentoasemainfrastruktuurin ylikapasiteetti suhteessa matkustajien kysyntään ja lentoyhtiöiden tarpeisiin. Komissio järjesti myös vuonna 2011 julkisen kuulemisen suuntaviivojen soveltamiseen liittyen. Keskeisenä johtopäätöksenä sidosryhmät korostivat tarvetta selventää sovellettavia sääntöjä ja tehostaa niiden noudattamista. Lisäksi pidettiin tärkeänä lentoasemien rahoitusta koskevien sääntöjen selkeyttämistä ja ennakoitavuuden paranemista. Useat alueelliset lentoasemat ovat kannattamattomia, ja niihin tulisi soveltaa erityisiä valtiontukisääntöjä. Sidosryhmät toivat esiin myös odottavansa enemmän ohjeistusta valtiontukisääntöjen soveltamisesta alueellisten lentoasemien eräille lentoyhtiöille myöntämiin alennuksiin tai muihin etuihin ja katsovat, että toiminnan aloittamiseen myönnettyä tukea koskevia sääntöjä olisi yksinkertaistettava.

Komission mukaan valtiontukipolitiikan tulisi tukea sellaisen tuen myöntämistä, joka on hyvin suunniteltu ja kohdistettu havaittuihin markkinoiden toimintapuutteisiin sekä Euroopan yhteisen edun mukaista. Lentoasema- ja lentoliikennealojen valtiontuen valvonnalla olisi edistettävä julkisten varojen järkevää käyttöä kasvupainotteisissa politiikoissa ja rajoitettava tasapuolisia toimintaedellytyksiä heikentäviä kilpailun vääristymiä sisämarkkinoilla. Keskeinen keino mainittujen tavoitteiden saavuttamiseksi on kannattamattomien lentoasemien päällekkäisyyksien ja liikakapasiteetin välttäminen.

Lentoliikenteen suuntaviivojen uudistaminen on osa komission toukokuussa 2012 käynnistämää EU:n valtiontukiuudistusta (KOM (2012) 209 lopullinen), jolla on kolme tavoitetta. Uudistuksen tavoitteena on ensinnäkin uudistaa valtiontukisääntelyä siten, että valtiontuella edistetään talouskasvua Eurooppa 2020 -tavoitteiden mukaisesti. Toiseksi uudistuksella tavoitellaan valtiontukivalvonnan painopisteen siirtämistä kilpailua eniten sisämarkkinoilla vääristäviin tapauksiin. Tällä tarkoitetaan yhtäältä suurten ja kilpailua vääristävien tukien tarkempaa valvontaa, toisaalta uudistuksella pyritään helpottamaan vain vähän kilpailua vääristävien tukien myöntämistä. Uudistuksen kolmantena tavoitteena on virtaviivaistaa ja yksinkertaistaa valtiontukisääntöjä ja nopeuttaa komission päätöksentekoa.

Valtioneuvoston kanta

Kansainvälisillä lentoyhteyksillä on keskeinen merkitys saavutettavuuden kannalta Suomen maantieteellisestä sijainnista johtuen. Alueellisilla lentoasemilla on tärkeä rooli koko maan saavutettavuuden turvaamisessa.

Suomi pitää tärkeänä lentoasemien rahoitusta ja valtiontukia koskevien sääntöjen selkeyttämistä. Suomi kannattaa ennakoitavuuden paranemista komission käsitellessä valtion tekemiä tuki-ilmoituksia ja mahdollisten tuki-ilmoitusten käsittelyn nopeutumista komissiossa. Valtiontukeen sovellettavien sääntöjen tulisi olla selkeitä, ja niihin liittyvien menettelyiden tulisi olla avoimia ja sääntöjen noudattamisen tehokasta.

Suomen lentoasemaverkolla on keskeinen merkitys lentoliikenteen toimintaedellytyksille. Suomi pitää tärkeänä verkostoperiaatteen turvaamista myös jatkossa. Lentoasemaverkoston puitteissa tapahtuva ristisubventio tulee mahdollistaa myös uudistettujen suuntaviivojen puitteissa. Tärkeää on turvata ylipäätänsä mahdollisimman suuri kansallinen liikkumavara lentoasemaverkostoa koskevan sääntelyn kontekstissa.

Suomi kiinnittää huomiota konsultaatiovastauksessaan maanpuolustuksellisten tarpeiden huomioimiseen ja ottaa huomioon yleiseurooppalaisista käytännöistä poikkeavat ratkaisut lentoasemien toiminnassa.

Lentoasemaverkoston tarkoituksenmukaista rakennetta, palvelutasoa ja kustannustehokkuutta koskeviin kysymyksiin otetaan kantaa lentoliikennestrategiassa, joka valmistuu vuoden 2014 loppuun mennessä.

Valmistelutyöryhmä antaa joulukuussa 2013 väliraportin, jossa on tarkoitus tarkastella myös lentoasemaverkkoa koskevia kysymyksiä.

VALIOKUNNAN KANNANOTOT

Perustelut

Valtioneuvoston kirjelmä koskee komission konsultaatiota lentoasemien ja lentoliikenteen valtiontukien suuntaviivoista, millä komissio kartoittaa aihetta koskevan tiedonantoluonnoksen muutostarpeita. Tiedonannossa määritetään ne periaatteet, joilla valtiontukia voidaan lentoasemille myöntää. Mahdolliset tuet tulee pääsääntöisesti hyväksyttää komissiolla ennen niiden toteuttamista.

Valiokunta korostaa, että lentoyhteyksillä on keskeinen merkitys mm. Suomen kansainvälisen saavutettavuuden kannalta. Pitkillä välimatkoilla lentoliikenne on käytännössä ylivoimaisen nopea liikennemuoto, ja ulkomaan henkilöliikenteessä lentoliikenteellä on keskeinen asema. Lentoyhteyksien kattavuudella on merkitystä Suomen kokonaistaloudelle ja alueiden kehittymiselle maan sisällä. Riittävän kattava lentoasemaverkko on Suomessa myös tulevaisuudessa olennainen osa liikennejärjestelmäkokonaisuutta, ja sillä on huomattava merkitys myös paikallisten yritysten kilpailukyvyn kannalta.

Saadun selvityksen mukaan lentoasemille myönnettäville investointituille asetettaisiin komission luonnoksen mukaan jatkossa enimmäisprosenttiosuudet, jotka riippuvat lentoaseman matkustajamääristä. Alle miljoonan vuotuisen matkustajamäärän kentille investointituki voisi jatkossa olla enintään 75 %. Saadun selvityksen mukaan komissio on nykyisen sääntelyn puitteissa hyväksynyt pienille lentoasemille jopa 70—100 %:n investointitukia. Kentillä, joilla on 1—3 miljoonaa matkustajaa, investointituki saisi olla enintään 50 %. Yli viiden miljoonan matkustajan lentoasemille, kuten Helsinki-Vantaan lentoasemalle, ei investointitukia saisi luonnoksen mukaan myöntää.

Suuntaviivaluonnoksen mukaan lentoasemien toimintatukia ei saisi enää myöntää lainkaan 10 vuoden siirtymäajan jälkeen. Lisäksi edellytyksenä olisi muun muassa, että toimintatuella tuettavalla lentoasemalla olisi enintään 3 miljoonaa matkustajaa vuodessa. Valiokunnan saaman selvityksen mukaan suuntaviivaluonnos rajaa käytettävissä olevia tukikeinoja ja luonnoksessa esitetty toimintatukien poistuminen tukivalikoimasta voisi vaarantaa eräiden merkittävien Finavian lentoasemaverkkoon kuulumattomien maakuntakenttien toiminnan jatkumisen. Valiokunta korostaa toimintatukien 10 vuoden siirtymäajan käytön mahdollisuuksia ja toteaa, että siirtymäaikojen käyttämisen tarpeet tulee arvioida kattavasti ja huolellisesti valmisteilla olevassa lentoliikennestrategiassa.

Valiokunta katsoo, että lentoasemaverkko tulee nähdä osana liikennejärjestelmän kokonaisuutta ja pyrkiä yhdistämään lentoliikenne mahdollisimman hyvin yhteentoimivaksi kokonaisuudeksi muiden liikennemuotojen kanssa siten, että liikkumiseen löytyy eri yhteyksille jokin tarkoituksenmukainen vaihtoehto. Eri alueiden lentoliikennettä koskevien tarpeiden arvioinnissa tulee sitten ottaa huomioon muiden liikennemuotojen sekä palvelujen saatavuus valtakunnan eri alueilla. Valiokunta pitää valtioneuvoston tavoin tärkeänä huomioida suuntaviivaluonnoksessa myös maanpuolustukselliset tarpeet.

Valiokunnan saaman selvityksen mukaan suuntaviivojen uudistamisen taustalla on erityisesti Keski-Euroopan alueellisen lentoasemaverkoston tiheys ja siitä johtuva ylikapasiteetti suhteessa lentoyhtiöiden ja matkustajien tarpeisiin. Valiokunta korostaa, että tämä lähtökohta poikkeaa täysin Suomen olosuhteista ja liikenteellisistä tarpeista. Tästä syystä valiokunta painottaa, että suuntaviivoihin pyritään esittämään riittävästi kansallista liikkumavaraa Suomen kannalta tarkoituksenmukaisten liikennepoliittisten ratkaisujen mahdollistamiseksi.

Lentoasemaverkoston säilyminen.

Lentoasemaverkosto on Suomessa tällä hetkellä maantieteellisesti varsin kattava, mutta lentoasemakohtaisesti tarkasteltuna huomattava osa verkosta on tällä hetkellä tappiollista ja monien reittien kannattavuus on heikko. Helsinki-Vantaan lentoaseman ulkomaanliikenteen tuomien matkustajavirtojen mahdollistamilla tuloilla on keskeinen merkitys käytännössä lähes kaikkien muiden lentoasemien toiminnan kannalta. Finavian 25 aseman lentoasemaverkostossa sovelletaan yhtenäishinnoittelua ja verkon sisällä käytetään ristisubventiota. Valiokunnan saaman selvityksen mukaan tässä on kyse valtion talousarvion ulkopuolisesta Finavian sisäisestä ristisubventiosta, joten siihen ei sovelleta valtion tukia koskevia säännöksiä.

Valiokunta toteaa, että Suomen vähäisistä liikennemääristä johtuen kaikilta maakuntakentiltä ei voida jatkossakaan odottaa taloudellista kannattavuutta. Valiokunta katsoo, että Suomen lentoasemaverkoston toimintaedellytykset ja verkoston säilyminen jatkossa edellyttää, että ristisubvention käytön mahdollisuus säilyy myös tulevaisuudessa.

Lausunto

Lausuntonaan liikenne- ja viestintävaliokunta ilmoittaa,

että se yhtyy asiassa valtioneuvoston kantaan korostaen edellä esitettyjä näkökohtia.

Helsingissä 1 päivänä lokakuuta 2013

Asian ratkaisevaan käsittelyyn valiokunnassa ovat ottaneet osaa

  • pj. Kalle Jokinen /kok
  • vpj. Osmo Kokko /ps
  • jäs. Mikko Alatalo /kesk
  • Thomas Blomqvist /r
  • Markku Eestilä /kok
  • Ari Jalonen /ps
  • Jukka Kopra /kok
  • Merja Kuusisto /sd
  • Johanna Ojala-Niemelä /sd
  • Raimo Piirainen /sd
  • Eila Tiainen /vas
  • Ari Torniainen /kesk
  • Reijo Tossavainen /ps
  • Oras Tynkkynen /vihr
  • Mirja Vehkaperä /kesk

Valiokunnan sihteerinä on toiminut

valiokuntaneuvos Juha Perttula