Ehdotus

EU:n valtiontukivalvonnan perusperiaate on, että SEUT 107 artiklan 1 kohdan kriteerit täyttävistä tuista tulee tehdä ilmoitus Euroopan komissiolle (SEUT 108 artiklan 3 kohta), joka tutkii, soveltuuko tukitoimenpide sisämarkkinoille. Tukiohjelmia tai yksittäisiä tukia ei saa laittaa täytäntöön ennen komission hyväksyntää. Lentoasemia ja lentoyhtiöitä koskevissa suuntaviivoissa komissio on asettanut kriteerit lentoasemille/lentoyhtiöille myönnettävien valtiontukien hyväksyttävyydelle. Kaikista suuntaviivojen mukaisista tuista tulee tehdä valtiontuki-ilmoitus komissiolle. Suuntaviivojen avulla komissio arvioi tuen hyväksyttävyyttä sisämarkkinoille.

Nykyiset ehdot lentoasemien rahoittamisesta ja alueellisilta lentoasemilta liikennöivien lentoyhtiöiden toiminnan aloittamista koskevasta valtiontuesta on määritelty vuonna 2005 annetuissa suuntaviivoissa (EUVL C 312, 9.12.2005, s. 1) sekä vuonna 1994 annetuissa suuntaviivoissa (EYVL C 350, 10.12.1994, s. 5). Komissio kiinnittää uudistetuissa suuntaviivoissa huomiota erityisesti lentoasemien investointi- ja toimintatukiin sekä lentoyhtiöille myönnettäviin käynnistystukiin. Lentoliikenteen suuntaviivaluonnoksessa komissio on pyrkinyt löytämään tasapainon valtiontukiuudistuksen eri tavoitteiden välillä. Ehdotuksen keskiössä on sääntöjen yksinkertaistaminen siten, ettei kilpailu sisämarkkinoilla vääristy ja että tuella edistetään julkisten varojen tehokasta käyttöä. Tavoitteena on pyrkiä parantamaan EU:n lentoasemien ja lentoyhtiöiden kilpailukykyä ja kasvupotentiaalia.

Suuntaviivojen uudistamisen taustalla on uudenlaisten liiketoimintamallien yleistyminen, pienten lentoasemien julkinen omistus ja erityisesti Keski-Euroopan alueellisten lentoasemien tiheydestä johtuva lentoasemainfrastruktuurin ylikapasiteetti suhteessa matkustajien kysyntään ja lentoyhtiöiden tarpeisiin. Komissio järjesti myös vuonna 2011 julkisen kuulemisen suuntaviivojen soveltamiseen liittyen. Keskeisenä johtopäätöksenä sidosryhmät korostivat tarvetta selventää sovellettavia sääntöjä ja tehostaa niiden noudattamista. Lisäksi pidettiin tärkeänä lentoasemien rahoitusta koskevien sääntöjen selkeyttämistä ja ennakoitavuuden paranemista. Useat alueelliset lentoasemat ovat kannattamattomia, ja niihin tulisi soveltaa erityisiä valtiontukisääntöjä. Sidosryhmät toivat esiin myös odottavansa enemmän ohjeistusta valtiontukisääntöjen soveltamisesta alueellisten lentoasemien eräille lentoyhtiöille myöntämiin alennuksiin tai muihin etuihin ja katsovat, että toiminnan aloittamiseen myönnettyä tukea koskevia sääntöjä olisi yksinkertaistettava.

Komission mukaan valtiontukipolitiikan tulisi tukea sellaisen tuen myöntämistä, joka on hyvin suunniteltu ja kohdistettu havaittuihin markkinoiden toimintapuutteisiin sekä Euroopan yhteisen edun mukaista. Lentoasema- ja lentoliikennealojen valtiontuen valvonnalla olisi edistettävä julkisten varojen järkevää käyttöä kasvupainotteisissa politiikoissa ja rajoitettava tasapuolisia toimintaedellytyksiä heikentäviä kilpailun vääristymiä sisämarkkinoilla. Keskeinen keino mainittujen tavoitteiden saavuttamiseksi on kannattamattomien lentoasemien päällekkäisyyksien ja liikakapasiteetin välttäminen.

Lentoliikenteen suuntaviivojen uudistaminen on osa komission toukokuussa 2012 käynnistämää EU:n valtiontukiuudistusta (KOM (2012) 209 lopullinen), jolla on kolme tavoitetta. Uudistuksen tavoitteena on ensinnäkin uudistaa valtiontukisääntelyä siten, että valtiontuella edistetään talouskasvua Eurooppa 2020 -tavoitteiden mukaisesti. Toiseksi uudistuksella tavoitellaan valtiontukivalvonnan painopisteen siirtämistä kilpailua eniten sisämarkkinoilla vääristäviin tapauksiin. Tällä tarkoitetaan yhtäältä suurten ja kilpailua vääristävien tukien tarkempaa valvontaa, toisaalta uudistuksella pyritään helpottamaan vain vähän kilpailua vääristävien tukien myöntämistä. Uudistuksen kolmantena tavoitteena on virtaviivaistaa ja yksinkertaistaa valtiontukisääntöjä ja nopeuttaa komission päätöksentekoa.

Valtioneuvoston kanta

Kansainvälisillä lentoyhteyksillä on keskeinen merkitys saavutettavuuden kannalta Suomen maantieteellisestä sijainnista johtuen. Alueellisilla lentoasemilla on tärkeä rooli koko maan saavutettavuuden turvaamisessa.

Suomi pitää tärkeänä lentoasemien rahoitusta ja valtiontukia koskevien sääntöjen selkeyttämistä. Suomi kannattaa ennakoitavuuden paranemista komission käsitellessä valtion tekemiä tuki-ilmoituksia ja mahdollisten tuki-ilmoitusten käsittelyn nopeutumista komissiossa. Valtiontukeen sovellettavien sääntöjen tulisi olla selkeitä, ja niihin liittyvien menettelyiden tulisi olla avoimia ja sääntöjen noudattamisen tehokasta.

Suomen lentoasemaverkolla on keskeinen merkitys lentoliikenteen toimintaedellytyksille. Suomi pitää tärkeänä verkostoperiaatteen turvaamista myös jatkossa. Lentoasemaverkoston puitteissa tapahtuva ristisubventio tulee mahdollistaa myös uudistettujen suuntaviivojen puitteissa. Tärkeää on turvata ylipäätänsä mahdollisimman suuri kansallinen liikkumavara lentoasemaverkostoa koskevan sääntelyn kontekstissa.

Suomi kiinnittää huomiota konsultaatiovastauksessaan maanpuolustuksellisten tarpeiden huomioimiseen ja ottaa huomioon yleiseurooppalaisista käytännöistä poikkeavat ratkaisut lentoasemien toiminnassa.

Lentoasemaverkoston tarkoituksenmukaista rakennetta, palvelutasoa ja kustannustehokkuutta koskeviin kysymyksiin otetaan kantaa lentoliikennestrategiassa, joka valmistuu vuoden 2014 loppuun mennessä.

Valmistelutyöryhmä antaa joulukuussa 2013 väliraportin, jossa on tarkoitus tarkastella myös lentoasemaverkkoa koskevia kysymyksiä.