Yleistä kalastuskiintiöjärjestelmän kehittämisestä
Euroopan unionin yhteisen kalastuspolitiikan kansallisesta täytäntöönpanosta annetulla lailla (täytäntöönpanolaki) otettiin Suomessa vuoden 2017 alussa käyttöön uusi toimijakohtainen kalastuskiintiöjärjestelmä. Kaupallinen kalastaja voi tällä hetkellä hyödyntää Suomen silakan, kilohailin ja lohen kaupallisen kalastuksen kalastuskiintiöitä toimijakohtaisen kalastuskiintiön tai tietyn erillisen kalastuskiintiön perusteella. Muiden kalalajien kuin edellä mainittujen kiintiöityjen lajien pyyntiin kiintiöjärjestelmällä ei ole vaikutuksia. Luonnonvarakeskuksen kalastuskiintiöjärjestelmästä laatiman väliarvioinnin perusteella täytäntöönpanolakia muutettiin 10.1.2023 alkaen siten, että silakan rysäkalastuksen siirrettävät käyttöoikeudet ovat voimassa vain vuoden 2026 loppuun kestävän siirtymäajan, jonka jälkeen rysäkalastus tapahtuu yhteisten erillisten kalastuskiintiöiden puitteissa. Silakan rysäkalastus on tärkeä kanava uusien kalastajien alalle tulolle, sillä se on suhteellisen edullinen tapa aloittaa kalastus ilman suuria investointeja, ja sen vuoksi on pidetty tärkeänä mahdollistaa rysäkalastus samoin kuin silakan verkkokalastus koko rannikkoalueella.
Maa- ja metsätalousvaliokunta on korostanut aikaisemmissa täytäntöönpanolakia koskeneissa mietinnöissään, että toimijakohtaisen kalastuskiintiöjärjestelmän luomisen ja kehittämisen keskeisenä tavoitteena on ollut kaupallisen kalastuksen kannattavuuden ja toimintaedellytysten parantaminen (MmVM 20/2022 vp — HE 205/2022 vp ja MmVM 16/2016 vp — HE 103/2016 vp). Nyt käsiteltävänä olevan esityksen tavoitteena on vahvistaa näiden täytäntöönpanolain alkuperäisten tavoitteiden saavuttamisen edellytyksiä. Lisäksi hallituksen esityksessä ehdotettujen muutosten on arvioitu kokonaisuutena auttavan ylläpitämään kotimaisen kalan tarjontaa suomalaisille. Hallituksen esityksessä mainituista syistä ja saamansa selvityksen perusteella valiokunta pitää esitystä tarpeellisena ja tarkoituksenmukaisena. Valiokunta puoltaa lakiehdotuksen hyväksymistä muuttamattomana.
Siirrettävien käyttöoikeuksien käyttö lainan vakuutena
Kalastuskiintiöjärjestelmässä Suomen kalastuskiintiöt jaetaan kaupallisille kalastajille toistaiseksi voimassa olevina siirrettävinä ja määräaikaisina ei-siirrettävinä käyttöoikeuksina. Siirrettävien käyttöoikeuksien siirrot kalastajien kesken mahdollistavat kalastuksen kehittämisen ja kalastuksen paremman suunnittelemisen sekä kalastuksesta luopumisen käyttöoikeuksien luovuttamisesta saatavaa korvausta vastaan. Hallituksen esityksen mukaan toimijakohtaista kalastuskiintiöjärjestelmää tarkennetaan siten, että siirrettäviä käyttöoikeuksia voidaan käyttää luottolaitosten myöntämien lainojen vakuuksina. Tämä täytäntöönpanolain muutosesitys perustuu vuonna 2021 hyväksytyssä Kotimaisen kalan edistämisohjelmassa mainittuun toimenpiteeseen siirrettävien käyttöoikeuksien käyttämisestä lainojen vakuuksina. Maa- ja metsätalousvaliokunta korostaa, että kotimaisen kalan saatavuudella on merkittävä rooli huoltovarmuuden ja ruokaturvan takaamisessa, ja vakuusjärjestely edistäisi osaltaan myös saatavuutta.
Hallituksen esityksessä ehdotettu uusi sääntely siirrettävien käyttöoikeuksien käyttämisestä lainan vakuutena edistää erityisesti kalastuselinkeinon investointeja uuden lainan vakuusmuodon myötä. Lakiin lisättäväksi ehdotetun uuden 16 a §:n mukaan siirrettäviä käyttöoikeuksia saa pantata enintään kymmenen vuoden ajaksi. Käyttöoikeuksien panttaus voidaan säännösehdotuksen mukaan tehdä vain kalastusyrityksen kehittämistä koskevan lainan vakuudeksi. Investointitarve kalastusalusten uusimiseen ja nykyaikaistamiseen on suuri, ja julkiset kalastusaluksia koskevat rahoitusmahdollisuudet ovat EU:n lainsäädännöllä tiukasti rajoitetut. Nykyaikaisen ammattikalastuksen välineistön hankinta on hyvin kallista. Lainavakuusjärjestelmä parantaa erityisesti troolikalastusyritysten toimintamahdollisuuksia ja on erityisen tärkeää aloittaville kalastajille. Maa- ja metsätalousvaliokunta pitää ehdotettua uutta sääntelyä käyttöoikeuksien käyttämisestä lainan vakuutena tarpeellisena ja kannatettavana.
Silakan rysäkalastuksen erilliskiintiö ja siihen liittyvät muutokset
Maa- ja metsätalousvaliokunta toteaa, että edellä kuvattu vuonna 2022 tehty muutos tarkoittaa silakan rysäkalastuksen osalta, että siirrettävien käyttöoikeuksien voimassaolo päättyy vuoden 2026 lopussa. Tämän jo tehdyn päätöksen seurauksena rysäkalastusta harjoitetaan vuodesta 2027 alkaen jälleen kalastajille yhteisten erillisten kalastuskiintiöiden puitteissa. Tavoitteena on, että nykyisiin siirrettäviin käyttöoikeuksiin ja toimijakohtaisiin kalastuskiintiöihin perustuvan järjestelmän mukaisesti kalastavat yritykset ja yrittäjät voivat jatkaa kalastustaan ilman merkittäviä muutoksia tai rajoituksia, mutta samalla silakan rysä- ja rannikkokalastuksen varaan voi myös syntyä uutta yritystoimintaa. Hallituksen esityksessä silakan rysäkalastukseen esitetään muutoksia ensinnäkin siten, että Pohjanlahden silakan rysäkalastuksen erillisen kalastuskiintiön vähimmäismäärä nostetaan 4 000 tonnista 5 000 tonniin. Kalastuskiintiön vähimmäismäärän nostamisella pyritään varmistamaan kiintiön riittävyys koko Pohjanlahden alueella. Ajanjaksolla vuodesta 2010 alkaen Pohjanlahden silakkasaalis rysistä ylitti 5 000 tonnia vain vuosina 2012 (5560 tonnia) ja 2014 (5990 tonnia). Kiintiön korotuksella pyritään välttämään tilanne, jossa 4 000 tonnin kiintiömäärä täyttyisi ja silakan rysäkalastusta jouduttaisiin merkittävästi rajoittamaan niin Varsinais-Suomessa kuin muualla Pohjanlahdella.
Edellä kuvattu Pohjanlahden silakan rysäkalastuksen kalastuskiintiön nosto 5 000 tonniin on maa- ja metsätalousvaliokunnalle toimitetuissa asiantuntijalausunnoissa saanut osin ristiriitaista palautetta. Nostoa on esitetty vielä korotettavaksi ja toisaalta sitä on vastustettu, koska rysäkalastuksen kiintiön noston on katsottu merkitsevän saaliin siirtoa pois troolikalastuksesta. Hallituksen esityksessä ehdotettu lisäys 4 000 tonnista 5 000 tonniin on vajaa kaksi prosenttia Manner-Suomen troolikalastajille toimijakohtaisina kalastuskiintiöinä vuonna 2025 jaetusta kiintiömäärästä. Maa- ja metsätalousvaliokunta toteaa, että kokonaisuutena rannikon rysäkalastus hyötyy Pohjanlahden silakan rysäkalastuksen kiintiön nostosta ja sen kiintiötä vähentävä vaikutus troolikalastukseen on varsin vähäinen. Valiokunta pitää esitettyä kiintiön nostoa perusteltuna.
Toinen silakan rysäkalastusta koskeva muutos hallituksen esityksessä pyrkii osaltaan vastaamaan troolikalastajien huoliin mahdollistamalla rysäkalastuksen erillisistä kalastuskiintiöistä ylijääneiden kiintiönosien vapauttamisen jaettaviksi troolikalastukseen. Jos Pohjanlahden taikka Suomenlahden ja Itämeren pääaltaan erillisestä kalastuskiintiöstä jää osa käyttämättä, voidaan kalastuskiintiön 20 tonnia ylittävät käyttämättömät määrät jakaa troolikalastajille syyskuun 30 päivän jälkeen. Varsinainen troolikalastuskausi alkaa pääosin vasta lokakuussa, ja troolikalastajat voivat näin saada lisää kalastusmahdollisuuksia. Loka-joulukuun rysäkalastukseen varattava 20 tonnin määrä kummallekin kiintiöalueelle on suurempi kuin vuodesta 2010 alkaen ajalla 1.10.—31.12. toteutuneet rysäsaaliit. Suurimmat toteutuneet rysäsaaliit tällä ajanjaksolla olivat 12 tonnia Pohjanlahdelta vuonna 2022 sekä 9 tonnia Suomenlahdelta vuonna 2010. Maa- ja metsätalousvaliokunta katsoo, että loka-joulukuun rysäkalastukseen varattavaksi esitetty 20 tonnin saalismäärä kummallekin kiintiöalueelle on perusteltu.
Maa- ja metsätalousvaliokunnalle toimitetuissa lausunnoissa on esitetty varsin laajasti kritiikkiä silakan rysäkalastuksen erilliskiintiötä kohtaan ja vaadittu silakan rysäkalastuksen palauttamista osaksi toimijakohtaista kiintiöjärjestelmää. Valiokunta toteaa, että vuonna 2023 voimaan tulleen lainmuutoksen mukainen lähes neljän vuoden siirtymäaika silakan rysäkalastajille on päättymässä vuoden 2026 lopussa. Jo vuoden 2023 lainmuutosta koskeneen hallituksen esityksen mukaan maa- ja metsätalousministeriö oli sitoutunut selvittämään silakan rysäkalastuksessa vuosina 2017—2022 toteutuneiden siirrettävien käyttöoikeuksien siirtojen kauppahintaa sekä mahdolliset perusteet ja rahoitusmahdollisuudet sitä koskevien kompensaatioiden maksamiselle yksittäisille kaupallisille kalastajille. Valiokunnan maa- ja metsätalousministeriöltä saamien tietojen mukaan vuosina 2017—2022 vain harvat rysäkalastajat ostivat käyttöoikeuksia, mutta edellä mainitun selvityksen laatiminen on edelleen kesken. Maa- ja metsätalousvaliokunta viittaa vuoden 2023 lainmuutoksen yhteydessä hyväksymäänsä mietintöön (MmVM 20/2022 vp — HE 205/2022 vp) ja korostaa, että kompensaatioita koskevat selvitykset tulee tehdä mahdollisimman nopeasti, jotta käyttöoikeuksien siirtoja tehneille silakan rysäkalastajille aiheutuvat menetykset voidaan korvata asianmukaisesti (Valiokunnan lausumaehdotus 1). Valiokunta pitää myös tärkeänä, että silakan rysäkalastuksen kiintiöjärjestelmän muutoksen vaikutuksia kalastajiin ja kotimaisen kalan saatavuuteen seurataan tarkkaan vuoden 2027 alusta alkaen (Valiokunnan lausumaehdotus 2).