Kiitoksia, arvoisa puhemies! Maa- ja metsätalousvaliokunnan mietinnössä tarkastellaan hallituksen esitystä, jolla päivitetään EU:n yhteisen kalastuspolitiikan kansallista täytäntöönpanoa koskevaa lainsäädäntöä. Muutosten tavoitteena on ajantasaistaa sääntely vastaamaan EU-tason velvoitteita sekä parantaa kalastuksen valvonnan ja hallinnoinnin toimivuutta. 

Valiokunta pitää esitystä pääosin tarpeellisena ja tarkoituksenmukaisena. Keskeistä on varmistaa kalavarojen kestävä käyttö sekä tasapuoliset toimintaedellytykset elinkeinolle. Samalla korostuvat valvonnan tehokkuus ja läpinäkyvyys erityisesti tilanteessa, jossa EU-sääntely edellyttää entistä tarkempaa seurantaa ja raportointia. 

Valiokunta kiinnittää huomiota myös siihen, että sääntelyn muutokset eivät saa aiheuttaa kohtuutonta hallinnollista taakkaa kalastajille tai viranomaisille. Kansallisen toimeenpanon tulee olla selkeää ja ennakoitavaa, ja siinä on huomioitava Suomen erityisolosuhteet, kuten rannikko ja pienimuotoinen kalastus. 

Lisäksi valiokunta korostaa, että uudistusten toimeenpanoa tulee seurata ja arvioida, jotta voidaan varmistaa tavoitteiden toteutuminen käytännössä. 

Silakan rysäkalastuksessa siirrettävät käyttöoikeudet päättyvät vuoden 2026 lopussa, minkä jälkeen siirrytään takaisin yhteisiin kalastuskiintiöihin. Tavoitteena on turvata nykyisten toimijoiden toimintaedellytykset ja mahdollistaa myös uuden yritystoiminnan synty. 

Hallituksen esityksessä Pohjanlahden rysäkalastuksen kiintiön vähimmäismäärä nostetaan 4 000 tonnista 5 000 tonniin, jotta kalastus ei keskeytyisi liian alhaisen kiintiön vuoksi. Valiokunta katsoo korotuksen hyödyttävän rannikkokalastusta, ja sen vaikutus troolikalastukseen on vähäinen. Lisäksi käyttämättä jääviä rysäkiintiöitä voidaan jakaa troolikalastajille syksyllä, mikä lisää joustavuutta. Valiokunta pitää myös tätä ratkaisua perusteltuna. 

Valiokunta nostaa esiin kritiikin erilliskiintiöjärjestelmää kohtaan ja korostaa, että aiemmin tehtyjen käyttöoikeussiirtojen mahdolliset kompensaatiot tulee selvittää ja maksaa viipymättä. Samalla valiokunta painottaa, että uudistuksen vaikutuksia kalastajiin ja kotimaisen kalan saatavuuteen tulee seurata tarkasti vuodesta 2027 alkaen. 

Valiokunta esittää kahta lausumaa, ja luen ne tässä saman tien. Arvoisa puhemies, ne kuuluvat näin: 

”Eduskunta edellyttää, että hallitus selvittää mahdollisimman nopeasti vuoden 2023 lainmuutoksen seurauksena silakan rysäkalastuksen käyttöoikeuksien siirroista yksittäisille kaupallisille kalastajille aiheutuneet vahingot ja huolehtii selvityksen perusteella niiden taloudellisesta kompensaatiosta kertakorvauksena.” 

Toinen lausuma: ”Eduskunta edellyttää, että hallitus seuraa ja arvioi silakan rysäkalastuksen tilaa vuoden 2027 lopussa. Jos rysäkalastus lainsäädännön muutosten johdosta vähenee tai loppuu nykyisillä kalastuskiintiöiden haltijoilla taikka saalisjakauma ei kohdennu tasapuolisesti, tulee hallituksen ryhtyä tällöin välittömästi tarvittaviin korjaaviin toimenpiteisiin ottaen huomioon uudistusta ennen vallinneen tilan ja saalisjakauman. Samalla hallituksen tulee arvioida rysäkalastuksen silakkasaaliin arvon muutokset sekä kuinka muutokset ovat vaikuttaneet saaliin käytön jakaantumiseen esimerkiksi elintarvikesilakan ja rehuksi menevän silakan välillä. Hallituksen tulee myös selvittää, miten muutos on vaikuttanut niihin troolikalastusyrityksiin, jotka ovat tehneet kiintiövaihtoja rysäkalastajien kanssa.” 

Valiokunta esittää, että eduskunta hyväksyy lakiehdotuksen mietinnössä esitetyin huomautuksin. Valiokunta ei ollut yksimielinen, vaan keskusta jätti lakiesityksen hylkäämistä ehdottavan vastalauseen. — Kiitos. 

Arvoisa rouva puhemies! Tämä asia, joka nyt on esityksessä, on suhteellisen pieni verrattuna esimerkiksi vaikkapa niihin esityksiin, mitä tänään on tässä salissa käsitelty. Se koskee silakan kaupallista kalastusta. Esityksessä ehdotetaan, että luovuttaisiin toimija- eli kalastajakohtaisista kalastuskiintiöistä ja siirryttäisiin järjestelmään, jossa kalastusta ohjaavat ainoastaan kokonaiskiintiöt. Muutos perustuu esityksen mukaan sääntelyn yksinkertaistamiseen ja hallinnon taakan keventämiseen. 

Täällä on kolme edustajaa, jotka tulevat tuolta alueelta, Vakka-Suomesta, eli kuuden kunnan alueelta Rauman ja Turun välillä. Silakan rysäkalastus on poikkeuksellisen merkittävä elinkeino Vakka-Suomessa — me puhutaan Vakka-Suomesta. Arvion mukaan yli 90 prosenttia Suomen silakkarysäkalastuksesta harjoitetaan juuri tällä alueella. Saaliit jalostetaan ja pakastetaan pääosin paikallisesti, ja lähes koko tuotanto menee vientiin. Elinkeino työllistää sekä suoraan kalastusyrittäjiä että välillisesti jalostuksessa, kuljetuksessa ja huoltotoiminnoissa. 

Vuonna 22 voimaan tullut toimija- eli kalastajakohtainen kalastuskiintiöjärjestelmä on mahdollistanut usean rysäkalastusta harjoittavan yrityksen toiminnan rinnakkain. Järjestelmä on luonut ennakoitavuutta, tasapuoliset kilpailuolosuhteet sekä edellytykset pitkäjänteisille investoinneille. Se on myös ehkäissyt kalastusoikeuksien keskittymistä harvoille toimijoille. 

Toimijakohtaisista kiintiöistä luopuminen ja siirtyminen pelkkään kokonaiskiintiöön johtaisi käytännössä kalastuksen keskittymiseen muutamalle suurelle toimijalle, joilla on taloudellinen ja tekninen valmius hyödyntää kiintiötä nopeasti. Tämä uhkaisi pienten ja keskisuurten rysäkalastajien toimintaedellytyksiä ja pakottaisi osan yrittäjistä luopumaan elinkeinostaan ja samalla vaarantaisi Vakka-Suomen alueen jalostus- ja vientiketjun. 

Arvoisa puhemies! Edellä esitetyin perustein on tarpeen muuttaa hallituksen esitystä siten, että silakan rysäkalastuksessa säilytetään toimijakohtainen kalastuskiintiö. Muutos turvaa alueellisen elinkeinorakenteen, työllisyyden, viennin ja sosioekonomisesti kestävän kalastuksen. Samalla se tukee hallituksen esityksen tavoitteita ilman merkittäviä kielteisiä sivuvaikutuksia. Näillä perusteilla keskusta esittää esityksen hylkäämistä. — Kiitos. 

Arvoisa puhemies! Tässä tosiaan nyt laki on auki näitten muutamien asioitten osalta. Nämä edustaja Mauri Konnun esittämät asiat on päätetty Marinin hallituksen aikana 2022, jolloin on päätetty näistä toimijakohtaisista kiintiöistä luopuminen, ja tämä astuu voimaan nyt vuoden 2026 alusta. Nämä toimijakohtaiset kiintiöt ovat olleet vuodesta 2017 saakka käytössä. 

Nyt meillä ovat tästä vuonna 22 päätetystä laista auki ne kohdat, joissa puhutaan näistä lainavakuuksista ja tiettyjen troolikiintiöitten ja rysäkalastajakiintiöiden muuttamisesta. Olisin yhtä lailla iloinen, jos me pystyttäisiin nyt tässä kohtaa muuttamaan tätä jo 2022 päätettyä ja 2023 tammikuussa tehtyä muutosta, joka ei ole siis meidän, Petteri Orpon hallituksen tekemä laki vaan tosiaan edellisen hallituksen tekemä laki. Tässä valiokunnalle onkin Suomen Ammattikalastajaliitto tehnyt toiveen ja esittänyt, että jos me pystyisimme avaamaan tämän koko YKP-lain ja palauttamaan nämä silakan rysäkalastuksen toimijakohtaiset kiintiöjärjestelmät siihen malliin kuin missä ne olivat silloin 22. Mutta me emme valiokunnassa ole voineet nyt sitten näitä avata, ja sen vuoksi henkilökohtaisesti toivon, että seuraavissa hallitusneuvotteluissa, keitä siellä sitten onkaan, otetaan tämä asia käsittelyyn. 

Erinomaista on se, että me saimme yhteisymmärryksessä valiokunnassa nämä lausumat, jotka myöskin edellyttävät, että vuoden 27 loppuun mennessä katsotaan, kuinka kävi, ja myös pystyisimme arvioimaan sitten näitä menetyksiä niille kalastajille, jotka nyt joutuvat luopumaan niistä kiintiöistä, jotka ovat aikoinaan niin sanotusti työllään saaneet ja niistä myös maksaneet, tai niistä tulee taloudellisia menetyksiä, koska he ovat näihin satsanneet. Pystytään katsomaan sitä taloudellista vaikutusta ja kenties korvausta heille. 

No, itse olen perehtynyt tähän asiaan varsin hyvin, koska tulen Taivassalosta, jossa meillä on Suomen käytännössä ainoa kalanjalostamo, joka tuottaa siitä silakasta 97 prosenttia ruokapöytään elikkä elintarvikkeeksi. Nyt kun me ollaan menossa tähän vuonna 22 päätettyyn kiintiöistä luopumiseen, niin meillähän asettuu täällä samanlainen tilanne kuin Ruotsissa, elikkä tulee kilpakalastus kysymykseen. Meidän kalanjalostustehdas ei pysty ottamaan sitä määrää kalaa, kun se tuodaan kerralla, jolloin sitä ylimääräistä kalaa ei saa lain mukaan laittaa takaisin mereen. Elikkä minne se sitten menee, se on hyvä kysymys. Siihen ei oikein ole vastausta, mutta ehkä... — Onko muuten niin, että minä joudun lopettamaan nyt, kun tulee kolme minuuttia täyteen? 

Kiitos! — Eli jatkan tätä puhettani täältä pöntöstä nyt sitten. 

Meillä on siellä tosiaan tehdas, joka on toimintaansa näitten vuosien ja vuosikymmenten aikana tehnyt sillä tavalla, että he pystyvät jalostamaan sen määrän, mitä rysillä tuodaan ja jakamaan sitä toimikauttaan eri kuukausille. Mutta nyt kun mennään vuoden 27 alusta tähän niin sanottuun kilpakalastukseen, niin meillä tulee sitten tehtaalle kertalaakista niin iso satsi, että sitä ei pystytä myöskään käsittelemään. Silloin myös tätä ruokapöytään tulevaa kalaa on mahdotonta käsitellä, ja me emme tiedä, mihin tämä menee, todennäköisesti kalajauhotehtaalle tai lähtee sitten Viroon tai jonnekin. 

Silloin 22 on annettu paljon lausuntoja, mutta tämä on todella vaikea asia, ja minä ymmärrän, että valiokunnassa ja täällä eduskunnassa ei ole ehkä ihan ymmärretty, mitä tästä seuraa. Nyt tällä toisella kierroksella, kun käsittelimme vähän näitä samoja asioita, saimme ehkä yhteisymmärryksessä käsityksen, että ehkä on tullut silloin virhe tehtyä, ja sen vuoksi saimme nämä lausumat sitten sinne mietintöön tehtyä. 

Todellakin nyt, kun on tämä mahdollisuus siihen, että jokainen voi kalastaa, kiintiön täyttymisen jälkeen siellä meressä voi olla jopa 300 kappaletta niitä rysiä ja siinä tulee aika paljon myös ekologista ongelmaa siinä, miten sen ylimäärän kanssa sitten tehdään. 

No, uusia kalastajia ei pysty tulemaan alalle, koska se kiintiö täyttyy niin nopeasti, että ei siinä uusia tarvita. Lisäksi pankit eivät nyt myönnä lainaa, koska heillä ei ole enää sitä toimijakohtaista kiintiötä, jonka vakuudeksi tavallaan he sitä lainaa saisivat. Tämä on sillä tavalla epätasa-arvoista, koska trooli- ja lohikalastuksella on kuitenkin ne omat kiintiönsä ja he taas sitten pystyvät saamaan sitä lainaa ja kehittämään toimintaansa. 

Ehkä tässä nyt todetaan, että laki astuu voimaan ja me olemme saaneet lausumat, ja katsotaan sitten 2027 alusta, kuinka siinä kävi. Toivottavasti seuraavassa hallitusohjelmassa avataan tämä koko laki ja ehkä sitten todetaan asioita toiseksi, tai sitten, jos tästä ei tullut huonoja seuraamuksia, voidaan jatkaa tällä. — Ei muuta, kiitos. 

Kiitoksia, rouva puhemies! Haluan kiittää kyllä edustajia Kontu ja Lahdenperä, Varsinais-Suomen kansanedustajia, asiantuntevista puheenvuoroista ja todeta, että näitten puheenvuorojen perusteella tämä lakiesitys ei kyllä kovin hyvältä vaikuta. Tietenkin kaikista paras mahdollisuushan olisi esittää tälle hylkyä. Tosiaan jos edellinen hallitus vuonna 2022 on tämmöisen lain tehnyt ja sen pohjalta tätä nytten viedään eteenpäin, niin jos se on todettu huonoksi, niin eikö tämän lain voisi sitten hylätä, kunhan tämä siihen käsittelypisteeseen tulee? Nythän on siis lain ensimmäinen käsittely mietinnön pohjalta, ja sitten kun toinen käsittely tulee, niin kyllä keskusta tulee esittämään, että tämä lakiehdotus hylätään. 

Niin kuin edustajat Kontu ja Lahdenperä totesivat, teillä siellä Varsinais-Suomessa — puhuitte Vakka-Suomesta — se on merkittävä elinkeino, kalastus, silakanpyynti, ja kuultiin tässä nämä prosenttiosuudetkin sieltä Taivassalon suunnalta, kuinka paljon siellä kalaa jalostetaan. Jos tällä alkaa olla negatiivisia vaikutuksia, niin kyllähän se vaikuttaa sitten meillä jo kansantalouteenkin ja ennen kaikkea aluetalouteen sinne Vakka-Suomen suuntaan. 

No, tässä keskustan esittämässä vastalauseessa, missä esitetään, että tämä koko laki hylättäisiin, on tuotu juurikin näitä huomioita esille, että jos toimijakohtaisista kiintiöistä luovuttaisiin, niin se johtaa käytännössä kilpakalastukseen. Tällöin etulyöntiasemaan joutuvat ne toimijat, jotka pystyvät aloittamaan pyynnin aikaisemmin tai kalastamaan tehokkaammin lyhyessä ajassa. Edustaja Lahdenperäkin tuossa toi tämän ekologisen näkökulman näkökulman, ja ekologisesta näkökulmasta toimijakohtainen kiintiö mahdollistaa hallitun kalastuksen. 

Täytyy kyllä kiittää Varsinais-Suomen kansanedustajia erinomaisista, asiantuntevista puheenvuoroista. Sen pohjalta sain itsekin lisää tietoa. Sittenpä nähtäväksi jää, miten käy. Nämä lausumat varmasti hyväksytään, ne ovat asianmukaisia, mutta jos jo tässä vaiheessa valiokunta on tietoinen siitä, mitä haittaa tästä seuraa, niin mietin vain, kannattaisiko tätä lakia edes viedä eteenpäin vaan hylätä tämä ja pistää uudelleen valmisteluun. — Ei muuta. 

Arvoisa puhemies! Tämä hallituksen esitys siis päivittää EU:n yhteisen kalastuspolitiikan kansallista täytäntöönpanoa koskevaa lainsäädäntöä. Pääosin esitys on myös maa- ja metsätalousvaliokunnan mielestä tarkoituksenmukainen. Viime hallituskauden lopulla käsiteltiin myös kalastuskokonaisuutta, ja siinä kiinnitti huomiota eräs epäkohta rysäkalastajien asemassa. Olin silloin varapuheenjohtajana maa- ja metsätalousvaliokunnassa. Me perussuomalaiset teimme silloin hallituksen esityksestä eriävän mielipiteen juuri tästä rysäkalastusta syrjivästä kohdasta, mutta me jäimme yksin. Nyt tässä hallituksen esityksessä tilanne on se, että me emme voi enää koko kalastuslakia avata, vaan siinä on vain muutama kohta auki, joihin pystytään vaikuttamaan jotenkin. Ainoa vaikutusmahdollisuus tällä hetkellä on se, että me teemme nämä velvoittavat lausumat. Niiden täytyy olla tosi vahvat, ja siksi me teimme valiokunnassa todella vahvat. Luin ne jo aikaisemmassa puheenvuorossani, mutta minä vielä luen tämän ensimmäisen: ”Eduskunta edellyttää, että hallitus selvittää mahdollisimman nopeasti vuoden 2023 lainmuutoksen seurauksena silakan rysäkalastuksen käyttöoikeuksien siirroista yksittäisille kaupallisille kalastajille aiheutuneet vahingot ja huolehtii selvityksen perusteella niiden taloudellisesta kompensaatiosta kertakorvauksena.” Siis tämä velvoittaa, ja on todella tärkeää nyt, että tämä eduskunta katsoo tämän homman, ja seuraava hallitus heti kun aloittaa, huomioi tämän. Tämä on se, mitä me nyt voimme tehdä tässä asiassa.  

Keskustan vastalause herättää mielestäni kummastusta, koska viime kaudella ajoitte hallituksen esityksen läpi, ja nyt kun ainoa mahdollisuus vaikuttaa vielä asiaan ovat nämä velvoittavat lausumat, niin te teette erikoista politiikkaa ja esitätte vastalauseen hallituksen esityksestä. Tämä on ristiriitaista toimintaa.  

Edustaja Kettunen, myös minä olen vakkasuomalainen kansanedustaja ja tunnen myös itse, että sen lisäksi, että katsotaan koko Suomen etua, niin maakunnan edustajana — oman maakunnan edustajan varsinkin, kun elinkeino on niin tärkeä kuin kalastus ja rysäkalastus — pitää katsoa myös, ja kuten edustaja Kontu sanoi, että on tärkeää puolustaa oman maakunnan elinkeinoa, ja kuten edustaja Lahdenperä totesi puheessaan, niin tällä hetkellä nämä lausumat ovat ainoa asia, mitä voidaan tehdä, joten toivon, että niitä kannattaisitte. — Kiitos.  

Kunnioitettu rouva puhemies! Tosiaan, valiokunnan puheenjohtaja, edustaja Elomaa, tekin olette Varsinais-Suomen edustaja — teitähän on täällä useampikin käsittelemässä tätä tärkeää aihetta. 

Joo, tämähän on totta kai nyt politiikkaa. Kun viime vaalikaudella Suomen Keskusta oli hallitusvastuussa, perussuomalaiset jättivät silloin eriävän mielipiteen ja jäitte yksin, ja nytten tällä vaalikaudella, kun te olette hallitusvastuussa ja Suomen Keskusta on oppositiossa, me jätämme eriävän mielipiteen. Mutta meillä kaikillahan on se yhteinen tahtotila, että edistettäisiin näitten kalastajien elinkeinomahdollisuuksia ja ennen kaikkea sitä, että siellä Vakka-Suomessa jatkossakin silakkaa asianmukaisesti kalastetaan ja ennen kaikkea myös jalostetaan. Ja jos tämä lainsäädäntö nyt on näin huonoa, että tämä aiheuttaa harmia ja elinkeinoelämälle haasteita, niin miksi tätä sitten viedä eteenpäin? Pitäisikö meidän löytää nyt se kultainen keskitie tämän asian osalta ja ensinnäkin hylätä tämä lainsäädäntö kannattamattomana ja pistää uudelleen valmisteluun, niin että sitten seuraava hallitus valmistelee? [Ritva Elomaan välihuuto] Vai oliko tässä nyt jotain, minkä takia tätä ei voi hylätä tai korjata sen osalta, mitä asiantuntijalausunnoissa on tuotu esille, mitä haasteita tämä tuo? Tämä jäi minulle nyt vähän epäselväksi. Tietenkin olen sieltä — en meren rannalta — Kainuusta, mutta sielläkin kyllä kalastetaan, ja meillä on siellä se oma meri, Kainuun meri, elikkä Oulujärvi. 

Mutta vielä tähän itse asiaan. Mietin vain, että lausumathan ovat asianmukaiset mutta ne eivät pelasta tätä tilannetta vaan tällä siirretään tämä vastuu taas sitä seuraavalle hallitukselle. Olisiko tässä nyt mahdollisuus, kun me olemme kuitenkin eduskunnassa tekemässä lainsäädäntöä ja me päätämme sen viimeisen sanan? Eivät virkamiehet tee sitä viimeistä päätöstä, vaan me teemme sen. Kyllä tässä nyt virkamiehien suuntaan katseet kääntyvät siinä, minkä takia he eivät ole tehneet hyvää lainsäädäntötyötä, niin että me pystyisimme tekemään paljon parempaa lainsäädäntöä, tämän asian osalta. 

Kiitos, rouva puhemies! Joo, hyvä keskustelu. Tämä lakikokonaisuus on tosi laaja, ja se on jo silloin päätetty, ja nyt ovat tosiaan auki tässä nämä tietyt kohdat, joita lähtökohtaisesti kannatetaan. Tässä laissa on myös paljon hyvää, mitä odotetaan myös tulevan voimaan, mutta sitten nämä silakan rysäkalastajat ovat tässä se niin sanottu ongelmakohta. Sen vuoksi tässä on ollut hankaluutta nyt ylipäätään ajatella, että tämä koko laki saataisiin auki, mutta hiukan tässä uutena edustajana myös ihmettelen, miksi näin. Mutta en tiedä tarkemmin sitten tähän niitä taustoja. Joka tapauksessa toivon, että parempi huominen odottaa tämän osalta jossakin. 

Arvoisa puhemies! Edustaja Kettunen sanoi kyllä oikein siitä, että varmaan me kaikki haluaisimme, että kalastajat, rysäkalastajat, voisivat toimia hyvin ja saisivat elantonsa ja saisivat vielä ruokittua suomalaiset ja vähän muitakin. Se on se, mihin me pyrimme. Mutta tässä kohtaa nyt oli niin, että tämä kalastuslaki on valtavan iso, ja jos me avaisimme sen, niin emme pääsisi ikinä — tai menisi vaikka kuinka pitkälle, ennen kuin siihen päästäisiin — edes siihen pisteeseen, että saadaan ne kaikki taas uudestaan täytettyä. Se oli mahdottomuus. Ainoastaan nämä kaksi kohtaa olivat auki, ja tämä oli ainoa tapa, millä me pystymme tällä hetkellä vaikuttamaan tähän. Sen takia nämä lausumat tehtiin. Se oli myös teknisesti tällainen tilanne. Tämä oli selitys Kettuselle. [Tuomas Kettunen: Hyväksyn!]