Arvoisa puhemies! Käsittelemme tänään Yleisradion hallintoneuvoston kertomusta vuodelta 25. Tämä ei ole vain yhden yhtiön vuosiraportti. Tämä on katsaus suomalaisen demokratian, yhteiskunnallisen vakauden ja luotettavan tiedon tilaan aikana, jolloin maailma ympärillämme muuttuu nopeasti. 

Median toimintaympäristö on voimakkaassa murroksessa. Kansainvälinen kilpailu kiristyy. Teknologinen kehitys muuttaa ihmisten median käyttöä. Sosiaalinen media, algoritmit ja kansainväliset alustat haastavat perinteisiä toimintamalleja. Samalla disinformaation, informaatiovaikuttamisen ja yhteiskunnallisen epävarmuuden merkitys kasvaa. Juuri tällaisena aikana luotettavan ja koko kansaa palvelevan julkisen median merkitys korostuu. 

Arvoisa puhemies! Yleisradion tehtävä on selkeä. Sen tulee tarjota jokaiselle suomalaiselle luotettavaa tietoa, sivistystä, kulttuuria, elämyksiä ja turvallisuutta yhdenvertaisesti koko maassa. Vuonna 25 Yle tavoitti viikoittain 91 prosenttia suomalaisista. Se on poikkeuksellisen kova saavutus aikana, jolloin median käyttö pirstaloituu jatkuvasti. Ylen digipalveluilla oli noin 1,3 miljoonaa aktiivista käyttäjää, ja Yle Areena on edelleen yksi Suomen käytetyimmistä ja arvostetuimmista mediapalveluista. Samalla Ylen uutisiin luottaa 81 prosenttia suomalaisista. Kansainvälisessä vertailussa Yle nähdään Suomen luotettavimpana uutismediana. Tämä ei ole itsestäänselvyys. Luottamus ansaitaan joka päivä ammattitaidolla ja avoimuudella. Luottamus on yhteiskunnan kovaa valuuttaa. Kun kriisi kohtaa, silloin ratkaisevaa ei ole viihdesisältöjen määrä vaan se, mistä suomalaiset saavat oikeaa, nopeaa ja luotettavaa tietoa. 

Arvoisa puhemies! Yle ei kuitenkaan elä irrallaan todellisuudesta. Hallintoneuvoston kertomus osoittaa, että yhtiössä on tehty mittavia säästötoimia. Vuonna 25 henkilöstömäärä oli keskimäärin 280 henkilötyövuotta pienempi kuin vuotta aiemmin. Säästöjä haettiin kiinteistöistä, ostopalveluista, matkustamisesta, ohjelmistoista ja palvelutarjonnasta. Muutokset ovat olleet vaikeita mutta välttämättömiä taloudellisen kestävyyden turvaamiseksi. Tämä on tärkeä viesti myös suomalaisille veronmaksajille. Julkisin varoin toimivan yhtiön on oltava tehokas, vastuullinen ja avoin. Siksi viime vuonna uudistettu Yle-laki oli tärkeä. Hallintoneuvostolle annettiin nimenomainen velvollisuus valvoa, että julkisen palvelun toteuttamiseen osoitetut varat käytetään avoimesti ja tehokkaasti. Tämä vahvistaa läpinäkyvyyttä ja vastuullista taloudenpitoa. 

Arvoisa puhemies! Ylen tehtävä ei ole vain kertoa Suomesta, sen tehtävä on myös rakentaa Suomea. Yle käyttää lähes 100 miljoonaa euroa kotimaisiin esitysoikeuksiin, tekijänoikeuskorvauksiin ja ohjelmatoiminnan palveluihin. Se rahoittaa kotimaisia elokuvia, dokumentteja ja draamaa. Se tarjoaa työtä tuhansille freelancereille ja vahvistaa koko suomalaista luovaa alaa. Yle palvelee suomeksi, ruotsiksi, saamen kielellä sekä useilla muilla kielillä. Se tekee sisältöä viittomakielellä, selkokielellä ja koko maahan. Tämä on julkisen palvelun ydin. Jokainen suomalainen kuuluu mukaan. 

Arvoisa puhemies! Katse on suunnattava myös tulevaisuuteen Ylellä. Nuorten median käyttö on jo lähes kokonaan digitaalista. Alle 45-vuotiaiden katseluajasta suuri osa kuluu suoratoistopalveluissa ja videopalveluissa. Kansainväliset alustat hallitsevat huomiotaloutta. Siksi Ylen on uudistuttava rohkeasti. Sen on kehitettävä digitaalisia palveluitaan, hyödynnettävä teknologiaa ja tekoälyä vastuullisesti sekä tavoitettava myös ne suomalaiset, jotka eivät enää avaa televisiota tai radiota. Julkisen palvelun media ei voi jäädä menneisyyden rakenteisiin. Sen on oltava siellä, missä suomalaiset ovat — myös tulevaisuudessa. 

Arvoisa puhemies! Yleisradio täyttää tänä vuonna 100 vuotta. Se on kulkenut Suomen rinnalla sodan, rauhan, jälleenrakennuksen, hyvinvointivaltion ja digitaalisen murroksen läpi. Eduskunnan tehtävänä ei ole ohjata sisältöä eikä puuttua journalismiin. Sen tehtävä on turvata vakaat pelisäännöt ja vastuullinen varojen käyttö. Kun maailma ympärillämme muuttuu epävarmemmaksi, tarvitsemme enemmän luotettavia instituutioita, emme vähemmän. Siksi vahva, uudistuva, tehokas Yle on myös tulevaisuudessa Suomen etu.  

Arvoisa puhemies! Taannoin sanoin, että Yleisradio on valemedia isolla V:llä. Perun puheeni: Yleisradio on totuusmedia isolla T:llä. Puoli yhdeksän uutisissa joka jumalan sana on totta. Ylen nettikolumnien kuva maailmasta ja Suomesta on täyteläisen puolueeton. Toimittajat eivät ole milliäkään kallellaan vasemmalle. Oy Yleisradio on totaalisen riippumaton jokikisesta ideologiasta. Yle alipalkattuine pomoineen on ilmainen veronmaksajille, joista 100 prosenttia hyötyy palveluista. Vain Yle Areenan suoratoisto suo rahvaalle tosi-tv:n. Yle yksinään yleistajuistaa tieteen sekä luo uuden musiikin ja elokuvataiteen. Ylen turvallisen tilan ulkopuolella rehottavat ahdistelu ja häirintä. Ilman Yleä saamelaiset, ruotsinkieliset, mustaihoiset ja kuurosokeat kadottavat ihmisarvonsa. Yle pönkittää supisuomalaisten tasa-arvon ja demokratian ypöyksin. Ilman Yleä Suomi suistuu Unkarin tielle ja putoaa Putinin pussiin. Yle todistaa, luojan kiitos, että suomalainen metsätalous pilaa koko maapallon ilmaston. Onneksemme Yle opettaa, että vauva syntyy uroksen rektumista. Yle takaa sananvapauden isolla S:llä. 

Arvoisa puhemies! Ilman Ylen vastuullista porttikieltoa natsi A-studiossa sanoo sikalaa sikalaksi ja verilöylyä verilöylyksi. 

Arvoisa puhemies! Yleisradio, vai pitäisikö sanoa vasemmistoradio, on yksi niistä verovarojen syöpöistä, joka tulisi saada keskittymään ainoastaan ydintehtäväänsä puolueettomana tiedonvälittäjänä. 

Ylen hallintoneuvoston, jonka vuosikertomusta nyt käsittelemme, tehtävänä on valvoa, että Ylelle määrätyt tehtävät tulevat suoritetuiksi. Vuonna 2025 hallintoneuvoston tehtäviin lisättiin myös sen valvominen, että tähän julkiseen palveluun osoitetut varat käytetään tehokkaasti ja niiden käytöstä tiedotetaan avoimesti. Tämä oli tärkeä lisäys, sillä suomalaisilla on oikeus tietää, mihin heidän varojansa Ylessä käytetään ja esimerkiksi miten suuret palkat Ylen johtajilla on. 

Suurin ongelma Ylen kanssa on sen kallellaan olo vasemmalle, vaikka se toki itse vakuuttaa olevansa tasapuolinen ja riippumaton. Esimerkiksi Evan kyselytutkimukseen vastanneista suomalaisista 40 prosenttia oli sitä mieltä, että Yle uutisoi korostavasti vasemmistolaista näkökulmaa. Eli ei tämä painotus todellakaan mitenkään tuulesta temmattu väite ole. Ylen on todettu valikoivan mielellään haastateltaviksi, niin kutsutuiksi asiantuntijoiksi sekä kolumnisteiksi, vihervasemmiston arvomaailmaa edustavia henkilöitä. Esimerkiksi hallitusvastaisia kolumneja kirjaileva entinen vihreiden ehdokas Heikki Hiilamo tai Israel-vastaisuudestaan tunnettu Lähi-idän tutkija Timo R. Stewart. 

Woketus on viety niin pitkälle, että toimittajaa kritisoitiin siitä, että hänen jutuissaan esiintyi liikaa heteromiehiä. Pride-sisällöillä mässäilyn ja vähemmistöjen ylikorostamisen lisäksi Yle osallistuu innokkaasti myös ilmastoaktivismiin. Ilmaston lämpenemisellä pelottelu on viety äärimmäisyyksiin. Jos katsoo esimerkiksi tämän hetken hakutuloksia Yle artikkeleista sanalla ”ilmastonmuutos”, niin huomaa otsikoiden huutavan kauhuskenaarioita toisensa perään. 

Tässä esimerkkejä: ”YK:n ympäristöjohtaja varoittaa EU:ta”, ”ilmastonmuutoksen vuoksi allergikot joutuvat kärsimään aiemmin”, ”merivirrat voivat romahtaa luultua aikaisemmin”, ”ilmastonmuutos voimistuu entisestään” ja niin edelleen. Todella vastuutonta toimintaa etenkin nuorten tulevaisuususkon palauttamisen näkökulmasta, koska hallintoneuvoston kertomuksen mukaan yksi Ylen itselleen määrittelemä tavoite on vahvistaa sisällöllään nuorten uskoa tulevaan. 

Arvoisa puhemies! Yleisradion kuuluu olla riippumaton koko kansan tiedotusväline, ei vihervasemmiston vaaliorganisaatio. Kiitos hallintoneuvoston perussuomalaisille jäsenille, eli edustajat Ronkainen, Keskisarja, Strandman, Vigelius ja Juvonen, työstänne hallintoneuvostossa tasapuolisuuden ja avoimuuden lisäämiseksi sekä epäkohtiin puuttumisen eteen.  

Arvoisa rouva puhemies! Ylellä on tärkeä tehtävä suomalaisen demokratian, yhteiskunnan ja kulttuurin edistämisessä tarjoamalla monipuolisia julkisen palvelun sisältöjä, jotka ovat sitten jokaisen saatavilla. Näinä aikoina, jolloin monilla ihmisillä on toimeentulosta niukkuutta, se on yhä arvokkaampaa. Näin kaikki suomalaiset voivat nauttia monipuolisesta tarjonnasta niin elokuvia, sarjoja kuin radio- ja tv-sisältöä, esimerkiksi. 

Kuten täältä selonteosta käy selville, Yle tavoitti 91 prosenttia suomalaisista viikoittain. Tämä on tärkeä asia tässä nykyajan pirstaloituneessa mediassa, jota kyllä riittää sitten esimerkiksi Ylen tarjonnan lisäksi. Kaikki voivat somessa olla omia toimittajiaan, joiden ei ole pakko sitoutua minkäänlaiseen totuudenmukaiseen viestintään tai tarkistaa sisältöään tai jotka voivat olla käsittelemättä millään tavalla tasapuolisesti kommentteja, joita sinne tulee. Tämä toki vaikuttaa täällä meillä politiikassakin, ja se nähdään. Näissä edellisissä puheenvuoroissa, joissa kritisoitiin Yleä, en ole havainnut, että erityisen johdonmukaisia oltaisiin sitten muuten tämän luotettavan sisällön osalta. Siltä osin kuin sitä sitten tuotetaan itse, se ilmeisesti voi sisältää ihan mitä tahansa, mutta ollaan sitten kovia kritisoimaan sellaisia tahoja, jotka kuitenkin ovat sitoutuneet journalistisiin periaatteisiin.  

Julkisen palvelun tehtävän mukaisesti Yle tosiaankin tuottaa sisältöjä ja palveluja suomalaisille yhtäläisin ehdoin asuinpaikasta, varallisuudesta, iästä, sukupuolesta riippumatta. Tämäkin tuntuu unohtuvan välillä tässä keskustelussa. Toki tässä on kyse ihan kansainvälisestä ilmiöstä, että pyritään hämmentämään ja luomaan sellaista ilmapiiriä, jossa sitten lopulta tarkoitus on, että mediakenttää kavennetaan. Jos tällaiset tahot pääsevät valtaan, niin hehän ovat tyypillisesti tehneet juuri sellaisia asioita, joista he ovat kritisoineet sitä ennen, eli pyrkivät määrittämään, mitä media saa sanoa. Tästä tietysti on ihan tuoreita esimerkkejä esimerkiksi Unkarista, jossa nyt sitten nähtiin onneksi vähän toisenlainen poliittinen käännös. On myös tärkeätä, että Yle tuottaa erittäin tärkeitä sisältöjä luovien alojen osalta. Meillä on menestyksekkäitä sarjoja, jotka mielellään voisivat — jos meillä olisi vähän enemmänkin rahoitusta — saavuttaa vähän laajemmankin levikin. Tällähän on tärkeä merkitys myös kansainvälisesti siinä, minkälaista Suomi-kuvaa me luodaan.  

Tosiaankin ihmettelen näitä puheenvuoroja, joissa halutaan puuttua tähän journalismiin ja määritellä ne omat ehdot ja kertoa, mikä on väärin. Tästähän nyt nähdään ihan suoraan esimerkkejä, kun etenkin perussuomalaiset edustajat ovat kunnostautuneet siinä, että uhkaillaan suoraan Ylen rahoituksen vähentämisellä, mitä nyt on sitten toteutettukin niin, että rahoitus on tiukentunut. Mutta kyllähän perussuomalaisten tarkoitus — ainakin monen, ihan julkilausuttuna — on ajaa alas tämänkaltainen yhteinen media tai sitten kenties, kuka tietää, ehkäpä määritellä tämmöiselle medialle omat ehdot ja se, mitä siellä saa sanoa. Tämä on ihan tyypillistä tämmöisten autoritääristen valtioiden kehitystä. Onneksi meillä vielä on laaja konsensus siitä, että me halutaan ylläpitää tällaista luotettavaa mediaa, eikä uhkailla toimittajia sillä, saako esimerkiksi ruutuaikaa yhtä paljon. Nyt nähtiin ihan eilenkin tuolla A-studiossa, että kun ministeri Rydman koki, että hän ei ehkä saanut yhtä paljon ruutuaikaa, niin hän rupesi ohjailemaan keskustelua. Tähän tämä on valitettavasti mennyt, ja on syytäkin olla huolissaan.  

Mutta kuten todettu, tämän eduskunnan laaja enemmistö kuitenkin on järkevällä linjalla ja haluaa edistää niin lapsille kuin aikuisillekin monipuolista media- ja kulttuurisisältöä ja tällaista tärkeätä yhtenäistä tietokanavaa, joka ylläpitää myös monipuolisesti eri sisältöjä eri kielellä. Tällä on tosi tärkeä merkitys nyky-yhteiskunnassa.  

Kiitän tästä kattavasta selonteosta ja raportista ja myöskin hyvästä puheenvuorosta edustaja Wallinheimoa tuossa aluksi. Monilta osin on tärkeää, että meillä on myös Ylen puolustajia ja vapaan median puolustajia täällä eduskunnassa eri puolueissa. — Kiitos.  

Arvoisa puhemies! Olen seurannut tätä Yleä aika pitkään, kun olen toiminut myös Ylen hallintoneuvoston puheenjohtajana aiemmin ja vetänyt yhden Ylen parlamentaarisen ryhmänkin. Kyllä minä näen kanssa aika isona arvona kuitenkin sen, että meillä on tämmöinen valtakunnallinen tiedonvälitys. Kyllä ne pelisäännöt ovat samanlaiset kuin ne ovat vaikka BBC:llä, että poliitikot päättävät kyllä rahoista ja resursseista, mutta poliitikot eivät päätä sisällöstä, ja kyllä se on oikea tapa. Kyllähän meille itse kullekin semmoisia tilanteita tulee, kun on siellä Ylellä haastateltavana tai jossakin väittelyssä — välillä varmaan meistä jokainen on niin joskus miettinyt — että tässä on nyt vähän niin, että vastaan on sekä vastaväittäjä että toimittaja. Mutta niitä tilanteita tulee kaikille, ja se on oma asiansa, mutta ei siitä saa vetää sellaista johtopäätöstä, että me ruvetaan täältä ohjaamaan sitä, millä tavalla se journalismi toimii. 

Sellaisissa maissa, joissa ei ole tällaista Yleisradiota, kuten esimerkiksi Yhdysvalloissa, on erittäin huono asia, että siellä tämä median käyttö on jakautunut sillä tavalla, että siellä on ihan selkeästi konservatiivinen media ja sitten hyvin liberaali media. Kun nämä kaksi eivät keskustele keskenään ja niillä on omat katsojansa, niin ihmiset erkaantuvat entistä enemmän toisistaan, ja se ei ole kyllä yhteiskunnan kehityksen kannalta millään lailla hyvä asia. Sitten kun verrataan näitä vaihtoehtoja, mitä eri maissa on, niin Yle kuitenkin puolustaa paikkaansa. Kuitenkin useissa tutkimuksissa suhteessa muihin medioihin Yle on luotettavimmaksi arvioitu. 

Arvoisa rouva puhemies! Ottaisin vielä sellaisen asian tässä esille, että tämän yhteiskunnallisista asioista kertomisen lisäksi Ylellä on tietysti iso rooli myös kulttuuri- ja urheilupuolella. Kyllähän sen havaitsin Ylen hallinnossa olleena, että jos ajatellaan vaikka, että suomalaisia televisiosarjoja viedään maailmalle, niin ei siitä ilman Yleä tahdo oikein mitään tulla. Ensin ne pitää näyttää Ylellä, ja Ylen pitää olla niissä myös taloudellisesti mukana, jotta niistä saadaan niin laadukkaita, että ne sitten voi joku meiltä myös muualle ostaa. 

Sama koskee näitä suuria urheilutapahtumia. Kyllä se on äärimmäisen tärkeätä, että Yle välittää ne kaikille suomalaisille. Ne ovat kuitenkin semmoisia kansakuntaa yhdistäviä hetkiä, ja sillä on oma arvonsa tässä. Ja tietenkin lastenohjelmista ja monista muista, jotka siellä Ylen laajassa repertuaarissa ovat, vallitsee varsin laaja näkemys suomalaisten keskuudessa, että ne ovat hyviä ja toimivia ja sellaisia halutaan myös jatkossa. 

Arvoisa puhemies! Nyt on puhe Yleisradion kertomuksesta. Yleisradiota kun miettii, mikä se Yleisradion historia on, mistä se nimi on napattu, niin se oli oikeastaan aika mielenkiintoinen: Kun netistä tutkiskelin kaikkia aikaisempia tietoja Yleisradiosta, niin kävi ilmi, että tämä Yleisradion nimi on tullut Puolustusvoimilta. Se on oikeastaan aika mielenkiintoinen Suomen historian sinällään palanen. 

Tässä kun tätä keskustelua kuuntelin, niin oikeastaan vähän hirvittävälle tuntuu vihreiltäkin tämä keskustelu, mitä nyt kuulee. Siellä lueteltiin lähinnä perussuomalaisia vastaan olevia argumentteja. Kirjoitin vähän ylös, että siellä ajateltiin, että me perussuomalaiset haluamme omia ehtoja sinne tai joitakin autoritäärisiä juttuja ja uhkailla ruutuajalla ja uhkailla rahoituksen vähentämisellä. Vähän oudolle kuulostavat kyllä tämmöiset puheet. [Mari Holopaisen välihuuto] 

Totta kai jokainen varmasti miettii, mitenkä Yleisradio turvaa, mitenkä turvataan se puolueettomuus ja tasapuolisuus. Jossakin keskustelussa nousi esille tämä heteromiesten määrä. Totta kai itse ihmettelen kyllä semmoista, jos jossakin on mainittu, että on liikaa heteromiehiä jossakin tällä lailla. Mitenkä se nyt määritellään? Kuka sen määrittelee? Miten se määritellään, minkälainen prosenttiosuus jossakin on heteromiehiä, onko niitä liikaa vai liian vähän? Minusta tämmöiset määrittelyt ovat kyllä aika kummallisia, aika kummallisia. — Kiitos. 

Arvoisa rouva puhemies! Tarvitsemme vastuullista mediaa ennemmin enemmän kuin vähemmän. Yle on nimenomaan vastuullinen media ja tuo monipuolisesti asioita näkyviin. Siinä mielessä minä en tunnista näitä väitteitä tässä kokonaisuudessaan, että kun sitten katsoo näitä Ylen tietoja vuodelta 25, niin se on tavoittanut 91 prosenttia suomalaisista ja kahdeksan kymmenestä suomalaisesta pitää Yleä erittäin luotettavana tai luotettavana. Erittäin vahva tämä argumentaatio on sen puolesta, tämä on hyvin kattava. 

Ollaan ylpeitä siitä, että meillä on niin monipuolinen uutistarjonta, ajankohtaistarjonta, dokumentit, Yle Areena, Yle Viihde, Yle Urheilu. Meillä on todella paljon asioita, jotka tuolla Ylen digitaalisella alustalla on. Tässä mielessä aika harvassa maassa on tämäntyyppinen kokonaisuus, mitä meillä on. Edustaja Wallinheimo hyvin esitteli sitä kokonaisuutta.  

Sitten kun katsotaan Ylen toimintaa, ja kun katsoo näitä henkilöstömäärän kehityksiä, niin nyt viime vuosina on määrä myöskin aika kovin, selvästi pudonnut. Kymmenen vuoden takaisesta henkilöstömäärät ovat tippuneet: vakituiset henkilöt ovat kahdella ja puolella sadalla tippuneet ja sitten kaikki työsuhteet suurin piirtein 430:llä tippuneet kymmenessä vuodessa alemmas. Tässä mielessä tilanne on se, että se on osallistunut myös aika kovin näihin taloudellisiin talkoisiin, mitä tässä on. Ylen menoista puolet on henkilöstömenoja ja toinen puoli on kaikkea muuta. Eli tämä kokonaisuus on ihmisten käsissä. 

Sitten kun katsotaan tätä Yleä jatkossa, niin tämä esittävän taiteen alusta ja kieli — se meinaa unohtua, että Yle on tässä kielellisessä työssä erittäin tärkeä asia. 

Mitä ehkä meidän pitäisi miettiä enempi, on se, että kun katsotaan tätä Ylen katsojajoukkoa, niin lapset ovat siellä aika paljon mukana, mutta sitten nuoret tästä välistä vähän puuttuvat, ja taas aikuiset ovat aika vahvasti näitä käyttäjiä. Mielestäni sitä pitäisi ehkä pohtia, mikä on ohjelmien sisältö, että tämä puhuttelisi kaikkia suomalaisia. Nuoret mielestäni ovat hieman aliedustettuina tässä näin. Lapset ovat aika hyvin, ja aikuiset ja ikäihmiset ovat erittäin hyvin tässä näin. 

Sitten täytyy muistaa, että siellä on radio ja televisio, molemmat puolet, ja aluetoimitukset ja kaikki. 

Pitäisin tästä kruununjalokivestä erittäin hyvää huolta. Sitä me tarvitsemme. — Kiitos.  

Kiitos, arvoisa rouva puhemies! Kyllähän se on todella tärkeää, että monipuolisesta ja riippumattomasta tiedonsaannista huolehditaan, ja ehkä tänä päivänä siitä pitää olla myöskin huolissaan. Esimerkiksi Posti on päättänyt lopettaa näitten ilmaisjakelulehtien ja mainosten jakamisen kokonaan ja nostanut huomattavasti näitten tilattavien sanoma- ja aikakauslehtien jakelumaksuja erityisesti maaseudulle jaettuna. Kyllähän tämä kaikki vaikeuttaa erityisesti näitten paikallislehtien tulevaisuutta sekä asettaa tietoja tarvitsevia ihmisiä eriarvoiseen asemaan pelkän postinumeron perusteella.  

Yleisradiosta annetun lain perusteella sen on julkisen palvelun tehtävässä, toteuttamisessa otettava huomioon se, että ohjelmatoiminta palvelee laajasti ja yhdenvertaisesti Suomessa asuvaa väestöä, ja se, että ohjelmiston kokonaisuus on monipuolinen, yhteiskunnallisesti merkityksellinen sekä kansalaisten perusoikeuksia ja erityisesti sananvapautta ja tiedonsaantia tukeva. Tämä tarkoittaa sitä, että Yleisradion tulee tarjota uutisia, ajankohtaisohjelmia, kulttuuria, viihdettä, opetuksellisia sisältöjä ja lastenohjelmia niin, että eri ikäryhmät, alueet ja väestöryhmät tulevat huomioiduiksi. Tietysti tässä ajassa, jossa paikallinen media on vaikeuksissa tuossa alussa kerrotuin syin, on tietysti erittäin valitettavaa, että Ylen päättämät sopeutustoimet osuvat suhteellisesti kipeimmin näihin aluetoimituksiin sekä alueellisiin lähetyksiin.  

No sitten, arvoisa rouva puhemies, kun tässä Yleisradion keskustelun yhteydessä on jatkunut hieman sieltä eilisenkin jälkimaininkeina vihreitten ja perussuomalaisten välillä tämä keskustelu, ja syytöksiä lentelee, niin en kyllä ainakaan itse, kun sen lähetyksen tuossa katsoin, ole ihan varma, oliko siinä keskustelussa ollenkaan voittajia, vai oliko siinä pelkästään vain häviäjiä.  

Arvoisa puhemies! Yleisradion puolueellisuutta ei olla saatu kuriin pelkällä asian esillä pitämisellä, joten olisiko nyt korkein aika kokeilla jotain uutta lähestymistapaa. Jyväskylän perussuomalaisissa vaikuttava Leevi Ruotsalainen sai erinomaisen idean tähän liittyen. Hän ehdotti, että Yle tulisi jakaa kahdeksi yhtiöksi. Toinen keskittyisi yhteiskunnalliseen tiedottamiseen ja toinen viihteeseen. 

Yhteiskunnallisen Ylen toiminta kattaisi huoltovarmuusroolin sekä uutis- ja ajankohtaisohjelmat. Se rahoitettaisiin verorahoilla, kuten Ylen toiminta nyt. Budjetiksi sille voisi ehkä riittää alle 100 miljoonaa tai edes puolet sen nykyisestä lähes 600 miljoonasta. Samalla kansalaisten ostovoima kohentuisi hieman, koska se alentaisi suoraan tuloverojen yhteydessä perittävää Yle-veroa. 

Yle Viihde puolestaan ottaisi hoitaakseen nykyisen viihdesisällön tarjoamisen. Koska ulkomaisten sarjojen esittäminen ja muu hömppä ei ole yhteiskunnallisesti välttämätöntä toimintaa, Yle Viihde hankkisi varat toimintaansa ainakin suurimmilta osin itse. Esimerkiksi maksullisten tilauspalveluiden kautta, ehkä myös mainoksilla. 

Arvoisa puhemies! Ylen toiminnassa, rahojen käytössä ja puolueettomuudessa on paljon kehittämisen varaa. Välillä isompi rakenteellinen uudistus on ainoa tie, jolla pystytään tehokkaasti purkamaan vanhat haitalliset toimintamallit. Siksi aikomuksenani on tehdä tämän Leevi Ruotsalaisen ehdotuksen pohjalta toimenpidealoite eduskunnalle. — Kiitos. 

Kiitos, arvoisa puhemies! Edustaja Satonen puhui hyvin siitä, että me emme halua sellaista mallia kuin esimerkiksi Yhdysvalloissa on, että mediakenttä on hyvin jakautunut ja hyvin puoluepoliittisesti orientoitunut. Me nähdään, minkälaisia seurauksia tällaisilla malleilla on.  

Haluaisin sanoa, että ajattelen, että meidän tiedonvälityksen täytyy olla tutkittuun tietoon perustuvaa. Siksi ihmettelen edustaja Garedewin puheenvuoroa, jossa hän kritisoi sitä, että ilmastonmuutoksesta uutisoidaan. Onko tämä todella perussuomalaisten linja, että ilmastonmuutoksesta ei pitäisi uutisoida? Minä itse pidän todella tärkeänä, että se uutisointi pohjautuu luotettavaan tietoon ja tutkittuun tietoon.  

Ja kuten todettu, somessa mediakuplat pirstaloituvat tällä hetkellä, ja meillä on siellä erittäin huolestuttavia ilmiöitä siltä osin, että ei ole myöskään meidän kotimaisissa käsissä tai meidän itsemme päätettävissä, minkätyyppiset algoritmit esimerkiksi siellä nousevat. Tätäkin pidän semmoisena asiana, että kannattaa senkin vuoksi arvostaa sitä, että meillä on myös omaa tiedonvälitystä, joka ei ole sitten jonkun muun ohjailtavissa, toisin kuin nämä teknologia-alustat. Tällä hetkellä on tärkeätä, että kehitetään myös eurooppalaisia teknologia- ja sosiaalisen median alustoja, joissa sitten voimme itse myöskin käyttäjinä paremmin tietää ja saamme läpinäkyvyyttä siitä, minkälaiset sisällöt siellä nousevat. Sillä on valtava merkitys myös yhteiskunnallisesti.  

Arvoisa puhemies! Vastauspuheenvuoro tähän valheelliseen, väärään väitteeseen, että olisin näin sanonut, vaan nostin esille, että ilmaston lämpenemisellä pelottelu on viety äärimmäisyyksiin. Eli millä tavalla Yle pelottelee lapsia, nuoria ilmastonmuutoksella, on täysin vastuutonta, koska he ovat itse laittaneet sen tavoitteen, että he haluavat kasvattaa nuorten tulevaisuususkoa. Tämä pelottelun strategia ei tuo sitä tulevaisuususkoa lapsille ja nuorille vaan tuo enemmän ahdistusta, mielenterveysongelmia ja tuo enemmän haasteita lasten elämään. — Kiitos.  

Arvoisa puhemies! Kyllä te yritätte nyt puuttua nimenomaan siihen sisältöön hyvin selkeästi, siis kertoa, mistä ei saisi uutisoida. Tätähän te nimenomaan nyt teette ja teidän omien mielipiteiden mukaisesti. Erittäin hyvä ja erittäin huolestuttava esimerkki siitä, miten te yritätte puuttua median sisältöihin ja myöskin kyseenalaistaen sitä, että tällaista tutkittuun tietoon perustuvaa uutisointia ei saisi siellä kertoa. 

Arvoisa puhemies! Ylen haaste uutisoinnissa on se, että se muuttaa tämmöiset ideologiat totuudeksi, ja sen kautta he tuovat ahdistusta, mielenterveysongelmia ja aivan vääriä väittämiä meidän kansakuntamme lapsille ja nuorille, ja siksi tämä on erittäin vastuutonta toimintaa. — Kiitos. 

Kiitos, rouva puhemies! Tässä todellakin ilmeisesti edustajalla on parempaa tietoa ilmastonmuutoksesta kuin lukuisilla tutkijoilla ja kansainvälisellä tutkijayhteisöllä, ja meidän Yleisradion pitäisi teidän mielestänne tuottaa sellaista tietoa kuin te toivotte, mutta onneksi tässä eduskunnassa on laaja enemmistö, joka tukee luotettavaa ja vapaata mediaa ja myöskin tiedettä.