Taloudelliset lähtökohdat
Valtiovarainministeriö on arvioinut talouskasvun olevan vielä heikkoa kuluvana vuonna (0,6 %), mutta vuosina 2027—2030 bruttokansantuotteen arvioidaan kasvavan keskimäärin 1,5 prosentin vauhtia. Erityisesti kuluvan vuoden ennusteeseen liittyy kuitenkin poikkeuksellisen suurta epävarmuutta Lähi-idän kriisin vuoksi.
Julkisen talouden tilanne heikkenee kehyskaudella. Julkisen talouden alijäämä pieneni 3,4 prosenttiin suhteessa BKT:hen vuonna 2025, mutta sen odotetaan kasvavan jälleen 4,6 prosenttiin vuonna 2026. Alijäämän kasvun taustalla on lähinnä puolustusmenojen nousu ja verotulojen kasvun hidastuminen. Alijäämä jää suureksi ollen vuonna 2030 edelleen 4,4 prosenttia. Julkisen talouden menojen ja tulojen välinen huomattava epätasapaino lisää julkisen talouden velkaantumista. Julkisyhteisöjen velan suhteessa BKT:hen arvioidaan ennusteen mukaan nousevan yli 99 prosentin vuoden 2030 lopussa.
Pääministeri Orpon hallituksen tavoitteena on parantaa suomalaisten elintasoa, kääntää Suomen talous kestävään kasvuun ja taittaa hyvinvointia uhkaava velkaantumiskehitys. Hallitusohjelman keskeisin finanssipoliittinen tavoite on julkisen talouden velan BKT-suhteen vakauttaminen vuoteen 2027 mennessä. Hallituskauden aikana on päätetty useista julkisen talouden sopeutuskokonaisuuksista velkaantumiskehityksen taittamiseksi sekä työllisyys- ja kasvutoimista talouskasvun edellytysten parantamiseksi.
Heikko suhdannetilanne on vaikeuttanut velkasuhteen vakauttamista ja viivästyttänyt toimeenpantujen rakennepoliittisten työllisyystoimenpiteiden työllisyyttä ja julkista taloutta vahvistavaa vaikutusta. Lisäksi turvallisuusympäristön muutos ja Suomen sitoumukset puolustusmenojen lisäämiseksi kasvattavat tulevina vuosina julkisia menoja. Osa päätetyistä kasvutoimista myös kasvattaa hallituskauden lopulla alijäämää, jota toimien synnyttämä talouskasvu myöhemmin pienentää.
Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonala
Valiokunta toteaa asiantuntijalausunnon tavoin, että koulutuksella, tutkimuksella ja osaamisella on keskeinen rooli yritysten kilpailukyvyn ja yhteiskunnan hyvinvoinnin kannalta. Sivistysvaliokunta pitää myönteisenä, että opetus- ja kulttuuriministeriön pääluokan määrärahataso kasvaa noin 300 miljoonaa euroa ja on kehyskaudella keskimäärin noin yhdeksän miljardia euroa. Kehyskauden alussa määrärahoista 10 prosenttia kohdistuu varhaiskasvatukseen sekä esi- ja perusopetukseen, 16 prosenttia toisen asteen koulutukseen, 45 prosenttia korkeakoulutukseen ja tutkimukseen, 15 prosenttia opintotukeen, kuusi prosenttia taiteeseen ja kulttuuriin, kolme prosenttia liikuntatoimeen ja nuorisotyöhön sekä viisi prosenttia hallintoon, kirkollisasioihin ja toimialan yhteisiin menoihin.
Sopeutustoimet
Tällä hallituskaudella tehdyt toimintamenosäästöt ovat hallitusohjelmassa ja vuosina 2024—2026 tehdyissä kehyspäätöksissä yhteensä 32 miljoonaa euroa. Kehysriihessä linjattiin lisäksi 6,7 miljoonan euron uudesta valtionhallinnon toimintamenosäästöstä. Siihen sisältyvät virastorakenneuudistuksen kohdentamaton säästö, toimintamenojen suhteessa jyvitetty uusi tuottavuussäästö sekä uusi perustoimintamenojen vähennys. Uudesta säästömäärästä jyvitettiin hallituksen kehysriihessä ministeriölle ja virastoille 4,3 miljoonaa euroa. Loppuosa on tarkoitus kohdentaa vuoden 2027 talousarvioesityksen valmistelun yhteydessä. Säästöjen toteuttamiseksi valtionhallinnon tuottavuutta lisätään digitalisaatiota ja tekoälyä hyödyntämällä, normeja ja prosesseja keventämällä ja tehtäviä vähentämällä sekä tehostamalla palveluiden hankintaa. Valiokunta pitää tärkeänä kohdentaa säästöt siten, että hallinnonalan kaikkien sektoreiden toimintaedellytykset kyetään turvaamaan.
Opetus- ja kulttuuritoimen toimialaan liittyy myös kuntien peruspalvelujen valtionosuuksien indeksikorotuksen leikkauksen kasvattaminen 2,8 prosenttiyksikköön, mikä tarkoittaa 60 miljoonan euron lisäsäästöä peruspalveluiden valtionosuuksiin. Opetus- ja kulttuuritoimi on kuntien keskeinen toimiala, ja sivistysvaliokunta painottaa, että kunnille tulee turvata riittävät taloudelliset voimavarat niiden vastuulla olevien lakisääteisten sivistyspalvelujen järjestämisen varmistamiseksi.
Keskeisiä rahoituslisäyksiä
Varhaiskasvatus, esi- ja perusopetus sekä vapaa sivistystyö.
Varhaiskasvatuksen, esi- ja perusopetuksen sekä vapaan sivistystyön vastuualueilla on julkisen talouden suunnitelmassa merkittäviä panostuksia laadukkaiden ja tasa-arvoisten palveluiden järjestämisen edellytyksiin sekä kehittämistoimintaan. Varhaiskasvatuksen sekä esi- ja perusopetuksen rahoituksesta valtaosa sisältyy valtionvarainministeriön pääluokkaan osana kuntien peruspalveluiden rahoitusjärjestelmää.
Varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen vahvistamisen taso nousee hallitusohjelman mukaisesti 200 miljoonaan euroon vuonna 2027. Vuodelle 2027 perusopetuksen ja varhaiskasvatuksen vahvistamiseen ehdotetaan 50 miljoonan euron lisäystä, joka kohdistetaan varhaiskasvatuksen sekä esi- ja perusopetuksen tasa-arvoavustuksiin. Lisäksi vuoden 2027 aikana käynnistetään kokeilu kokonaiskoulupäivästä. Kokonaiskoulupäivä mahdollistaa sen, että koulun yhteydessä järjestetään oppilaille myös harrastustoimintaa. Tähän alueelliseen kokeiluun varataan kaksi miljoonaa euroa. Valiokunta kannatta näitä panostuksia.
Vapaan sivistystyön rahoitukseen ehdotetaan 181,6 miljoonaa euroa. Vuoden 2027 alusta kotoutumiskoulutuksen rahoitus kerätään yhteen kanavaan ja koulutustehtävä siirtyy vapaan sivistystyön järjestäjiltä kunnille. Sivistysvaliokunta on ottanut asiaan kantaa lausunnossaan, joka koskee hallituksen esitystä kotoutumispalvelujen uudistamisesta (SiVL 5/2026 vp — HE 74/2026 vp).
Toisen asteen koulutus.
Valiokunta pitää erittäin myönteisenä sitä, että toisen asteen koulutukseen tehdään täysimääräiset indeksikorotukset, joiden vaikutus on noin 37 miljoonaa euroa vuonna 2027.
Ammatillisen koulutuksen ja lukiokoulutuksen opiskelijoiden oikeutta oppimisen tukeen ja erityisopetukseen vahvistavia ja tuen jatkuvuutta turvaavia toimia jatketaan hallitusohjelman linjausten mukaisesti. Tavoitteena on, että jokainen opiskelija saa oikea-aikaisesti tarvitsemansa oppimisen tuen edetäkseen toisen asteen opinnoissa tavoitteidensa mukaisesti. Sivistysvaliokunta on esityksiä käsitellessään edellyttänyt oppimisen tuen uudistuksen huolellista seurantaa (SiVM 13/2024 vp ja SiVM 8/2024 vp).
Vuonna 2026 käynnistetyssä kahdeksanvuotisessa ammatillisen koulutuksen toiminnanohjauksen kehittämisen kokeilussa ja uudistetuilla rahoitusperusteilla luodaan koulutuksen järjestäjille kannusteet ja ohjausmekanismit, joilla koulutustarjonta suuntautuu nykyistä paremmin työ- ja elinkeinoelämän ja väestön osaamistarpeiden mukaisesti. Uudistuksilla tuetaan samalla myös laadukkaan opetuksen ja ohjauksen järjestämistä. Sivistysvaliokunta on asiaa koskevassa mietinnössä pitänyt ammatillisen koulutuksen toiminnanohjauksen kokeilua kannatettavana ja edellyttänyt kokeilun aikana toteutettavaa kattavaa vaikutusarviointia (SiVM 13/2024 vp).
Englanninkielisen lukio-opetuksen tarjontaa vahvistetaan ja englanninkielisen ylioppilastutkinnon suorittaminen mahdollistetaan syksystä 2028 lukien. Tavoitteena on vahvistaa heikosti suomen tai ruotsin kieltä taitavien nuorten sivistyksellisiä oikeuksia. Lisäksi mahdollistetaan yhden taito- ja taideaineen kokeen suorittaminen osana ylioppilastutkintoa ja yhden pakollisen ylioppilaskokeen korvaaminen taito- ja taideaineen kokeella syksystä 2029 lukien. Uudistus monipuolistaa opiskelijan mahdollisuuksia osoittaa osaamistaan ylioppilastutkinnossa. Muutokset koskevat ensimmäistä kertaa syksyllä 2027 aloittavia opiskelijoita. Sivistysvaliokunta on pitänyt ehdotuksia kannatettavina (SiVM 8/2024 vp).
Korkeakoulutus ja tutkimus.
Suomen talouskasvun ja kilpailukyvyn varmistamiseksi korkeakoulutettujen nuorten aikuisten määrä pyritään nostamaan mahdollisimman lähelle 50 prosenttia vuoteen 2030 mennessä. Koulutus- ja osaamistason nostoon kohdennetaan kertaluonteisesti yhteensä 100 miljoonan euron lisäpanostus vuosina 2026—2028 osana hallituksen investointiohjelmaa. Kehyskaudelle eli vuosille 2027 ja 2028 tästä kohdistuu yhteensä 70,5 miljoonaa euroa. Lisärahoitusta suunnataan kertaluonteiseen aloituspaikkojen lisäykseen vuonna 2026 ja tästä aiheutuviin opintotukimenoihin sekä kolmevuotisen avoimen korkeakoulun opintoseteli -pilotin toteuttamiseen. Lisäksi Åbo Akademin erikoisaseman turvaamiseen kohdennetaan 3 miljoonaa euroa vuodessa. Valiokunta kannattaa kaikkia näitä lisäpanostuksia. Lisäksi on myönteistä, että korkeakouluindeksit otetaan huomioon täysimääräisesti, mikä tarkoittaa yliopistoille ja ammattikorkeakouluille yhteensä runsaat 50 miljoonaa euroa vuonna 2027 ottaen huomioon myös vuoden 2025 indeksiarvioon nähden alentunut toteutuma.
Valtion tutkimus- ja kehittämisrahoituksesta (T&K-rahoitus) annetun lain mukaan tutkimus- ja kehittämistoimintaan valtion talousarvioissa tarkoitettujen valtuuksien ja määrärahojen yhteismäärää nostetaan 1,2 prosenttiin suhteessa bruttokansantuotteeseen vuoteen 2030 mennessä. On tärkeää, että hallitus pitää kiinni parlamentaarisesti sovitusta tavoitteesta.
Osana kevään lisäsäästöjä tutkimus- ja kehittämistoiminnan rahoituslakia muutetaan siten, että T&K-rahoitustavoitteen saavuttamisen edellyttämä valtion rahoituksen lisäys päivitetään vuosittain valtiovarainministeriön talousarvioesitystä varten laatiman talousennusteen mukaan. Tämän arvioidaan vähentävän valtion rahoituksen tarvetta 20 miljoonaa euroa vuonna 2027. Osana aiemmin päätettyjä sopeutustoimia vuodesta 2027 lähtien Suomen itsenäisyyden juhlarahasto Sitran T&K-toimintaan kohdentuvaa rahoitusta on tarkoitus huomioida osaksi valtion T&K-toiminnan rahoitusosuutta (arvio 15 milj. euroa). Lisäksi osana kevään 2026 lisäsäästöjä EU:n T&K-hankerahoituksesta 20 miljoonaa euroa luetaan osaksi valtion T&K-panostuksia vuodesta 2027 lähtien. Tämän perusteella alennetaan aiemmin päätettyjä T&K-lisärahoituksen korotuksia seuraavasti: EU:n vastinrahoitus 10 miljoonaa euroa, Business Finland avustusvaltuudet viisi miljoonaa euroa ja Suomen Akatemian tutkimusrahoitusvaltuus viisi miljoonaa euroa.
Yliopistojen tutkimuksen vahvistamiseen kohdistettu T&K-toiminnan pysyvä lisärahoitus on 39 miljoonaa euroa ja ammattikorkeakoulujen tutkimus- ja kehittämistoiminnan osalta 15 miljoonaa euroa vuodesta 2027 eteenpäin. Vuonna 2027 Suomen Akatemian tutkimushankevaltuus nousee 590 miljoonaan euroon. Vuoteen 2026 nähden pysyvä lisäys on 55 miljoonaa euroa. Määräaikainen lisärahoitus tohtorikoulutuksen pilottiin päättyy vuonna 2027 ja LUMI AI:n osalta vuonna 2028. Kehyskaudella edelliseen kohdentuu vielä 50 miljoonaa euroa ja jälkimmäiseen 125 miljoonaa euroa. Lisäksi Tieteen tietotekniikan keskus CSC:n T&K-toimintaan kohdennettu lisärahoitus on 10 miljoonaa euroa vuodesta 2027 lähtien. Lisäyksellä vahvistetaan turvallisen ja suorituskykyisen suurteholaskennan ja datanhallinnan toimintaympäristön saatavuus myös poikkeustilanteissa. Sivistysvaliokunta kannattaa julkisen talouden suunnitelmaan sisältyviä T&K-toiminnan lisäpanostuksia ja niiden kohdennuksia.
Taide ja kulttuuri.
Taiteen ja kulttuurin määrärahoihin ehdotetaan noin 567 miljoonaa euroa vuodelle 2027. Kehyskauden lopulla määrärahataso on noin 563 miljoonaa euroa. Tason väheneminen aiheutuu valtion aiempien päätösten perusteella Paimion parantolan peruskorjaukseen ja ylläpitoon sekä toimitilojen kehittämiseen osoitetusta enintään 10 miljoonan euron määräaikaisesta lisäyksestä, mistä yhteensä 8,5 miljoonaa euroa kohdentuu vuosille 2027—2029. Valiokunta kannattaa parantolaan osoitettavia määrärahoja ja katsoo asiantuntijalausunnon tavoin, että Paimion parantola merkittävänä kulttuuriperintökohteena tukee kulttuurimatkailun kasvua ja Suomen maakuvaa. Valiokunta pitää myös myönteisenä, että taiteen ja kulttuurin toimialan valtionosuuksiin, kansallisten taidelaitosten rahoitukseen ja ylimääräisiin taiteilijaeläkkeisiin sisällytetään lakisääteiset indeksikorotukset.
Liikunta ja nuoriso.
Liikuntatoimen määrärahoihin ehdotetaan valtiontalouden kehyksissä vuodelle 2027 noin 170 miljoonaa euroa, mikä on noin 12 miljoonaa euroa enemmän kuin vuonna 2026. Lisäyksestä Garden Helsinki -hankkeen investointiavustuksen vuotuisuusvaikutus on 8,750 miljoonaa euroa ja kehyskauden loppuun mennessä yhteensä 35 miljoonaa euroa. Valiokunta toteaa, että Garden Helsinki -hanke vahvistaa tapahtumateollisuuden kasvua.
Liikuntatoimen määrärahalisäykseen vaikuttaa myös liikunnan valtakunnallisten koulutuskeskusten lakisääteisten yksikköhintojen kustannuspohjan tarkistus sekä indeksitarkistukset, joiden määrä on yhteensä 2,2 miljoonaa euroa. Hallitus on lisäksi päättänyt kehysriihessä kertaluonteisesta kahden miljoonan euron avustusmäärärahasta yleisurheilun EM-kisahakuun. Suomi liikkeelle -ohjelmaan on puolestaan varattu hallituskaudeksi vuosittain 20 miljoonaa euroa, jolla toteutetaan liikunnallisen elämäntavan ja toimintakyvyn poikkihallinnollista ohjelmaa. Valiokunta puoltaa ehdotettuja panostuksia liikunnan ja urheilun tukemiseen.
Nuorisotyön määrärahoihin ehdotetaan vuodelle 2027 vajaat 71 miljoonaa euroa, joka on lähes samassa tasossa vuoden 2026 varsinaisen talousarvion kanssa. Nuorten hyvinvointia tuetaan hallitusohjelman mukaisesti. Lisäksi Harrastamien Suomen mallin kautta tuetaan lasten ja nuorten matalan kynnyksen harrastamista koulupäivän yhteydessä, ja kehyksissä mallin toteuttamiseen on varattu 19,4 miljoonaa euroa. Valiokunta pitää tärkeänä, että nuorten hyvinvointia edistetään mahdollistamalla perusopetukseen osallistuvalle lapselle ja nuorelle mieluisa ja maksuton harrastus koulupäivän jälkeen tai ennen sen alkamista.