Esityksen tausta ja tavoitteet

Valtion aluehallintoa on uudistettu vuoden 2026 alusta lukien. Uudistuksella on perustettu valtakunnallinen Lupa- ja valvontavirasto sekä kymmenen alueellista elinvoimakeskusta. Samalla aiemmin toimineiden kuuden aluehallintoviraston, Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontaviraston ja 15:n elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen toiminta on päättynyt. 

Sivistysvaliokunta on valtion aluehallintouudistusta koskevaa lainsäädäntöä (HE 13/2025 vp) käsitellessään pitänyt tärkeänä, että uudistuksessa huolehditaan alueellisen asiantuntemuksen säilymisestä, riittävästä toimipaikkaverkostosta ja valtion aluehallinnon mahdollisuuksista toimia kehittäjäkumppanina kunnille ja maakunnille (SiVL 2/2025 vp). 

Ennen aluehallintouudistuksen voimaantuloa liikuntalaissa säädettiin siitä, että liikunnan aluehallinnon tehtävistä vastaavat aluehallintovirastot ja että aluehallintovirastossa on asiantuntijaelimenä alueellinen liikuntaneuvosto, jonka maakunnan liitto asettaa. Tällä hetkellä voimassa olevassa liikuntalaissa säädetään, että liikunnan alueellisesti hoidettavista valtionhallinnon tehtävistä vastaa Lupa- ja valvontavirasto ja että Lupa- ja valvontavirastossa on asiantuntijaelimenä alueellinen liikuntaneuvosto, jonka maakunnan liitto asettaa. 

Nyt käsiteltävänä olevassa hallituksen esityksessä alueellista liikuntaneuvostoa koskeva säännös ehdotetaan kumottavaksi. Lupa- ja valvontavirastolle ei ole tarpeellista luoda yhtä alueellista — eli käytännössä valtakunnallista — liikuntaneuvostoa, koska valtion liikuntaneuvosto, josta säädetään liikuntalain 6 §:ssä, toimii jatkossakin opetus- ja kulttuuriministeriön asiantuntijaelimenä. Lupa- ja valvontavirastolle ei myöskään ole mahdollista luoda useita alueellisia liikuntaneuvostoja, koska uusi virasto on valtakunnallinen eikä sillä ole aluerakenteita. 

Sivistysvaliokunta kannattaa hallituksen esitykseen sisältyvää lakiehdotusta ja puoltaa sen hyväksymistä muuttamattomana. 

Alueellisen näkökulman turvaaminen

Alueellisten liikuntaneuvostojen keskeisin tehtävä on aiemmin ollut lausuntojen antaminen liikuntapaikkojen perustamishankkeiden rahoitussuunnitelmista, mutta tämä tehtävä on poistunut opetus- ja kulttuuritoimen rahoituslakiin tehdyllä muutoksella vuoden 2025 alusta lukien. Käytännössä muutos on merkinnyt sitä, että alueellisten liikuntaneuvostojen toiminta on supistunut ja niiden rooli viranomaistoiminnassa on vähentynyt merkittävästi jo ennen valtion aluehallintouudistusta. 

Osa lausunnonantajista on valiokunnan asiantuntijakuulemisessa vastustanut alueellisten liikuntaneuvostojen lakkauttamista, koska neuvostoilla on ollut merkittävä rooli paikallistuntemuksen ja yhteistyön edistämisessä. Muutamissa lausunnoissa on myös esitetty huoli siitä, että alueellinen osallisuus heikkenee ja liikunnan kehittämistyö etääntyy paikallisista toimijoista. Sivistysvaliokunta toteaa, että alueellisten toimijoiden on mahdollista perustaa tarpeellisiksi katsomiaan asiantuntijaverkostoja ja yhteistyömekanismeja myös ilman lainsäädännön velvoitetta. Uudistuksen vaikutuksia ja kehittämistarpeita on seurattava tarkkaan, ja tarvittaessa on vahvistettava alueellisia näkökulmia liikuntapolitiikassa. Kunnat ovat hyvin erilaisia esimerkiksi liikuntapaikkarakentamisen osalta.  

Hallituksen esityksen liitteenä olevan asetusluonnoksen mukaan liikunnan edistämisestä annettua valtioneuvoston asetusta on tarkoitus täydentää siten, että siitä ilmenee alueellisen näkökulman huomioon ottaminen myös uudessa virastorakenteessa. Asetuksessa tullaan säätämään siitä, että Lupa- ja valvontaviraston on pyydettävä ja saatava maakuntien liitoilta lausunto kunkin maakunnan alueen kuntien liikuntapaikkarakentamisen hankkeista ennen kuin virasto antaa lausuntonsa opetus- ja kulttuuriministeriön toimivaltaan kuuluvista liikuntapaikkarakentamisen perustamiskustannuksiin myönnettävistä avustuksista. Sivistysvaliokunta kannattaa muutoksia, joilla alueellisen näkökulman huomioon ottaminen on tarkoitus turvata. 

Alueellisten liikuntaneuvostojen lakkauttamisen ei arvioida heikentävän Lupa- ja valvontaviraston mahdollisuuksia huomioida alueellisia olosuhteita ja liikuntapoliittisia tarpeita. Saadun selvityksen mukaan liikuntatoimen viranhaltijat sijoittuvat Lupa- ja valvontavirastossa ympäri Suomea monipaikkaisesti ja heillä on vankka alueellinen asiantuntemus, jota hyödynnetään viranomaistyössä. Alueellisen asiantuntemuksen ylläpidossa hyödynnetään viraston alueellisia, monialaisia tiimejä, joissa on edustus varhaiskasvatuksen, koulutuksen ja kulttuurin osaston eri toimialoilta. Monialaisissa tiimeissä kuullaan tarvittaessa erilaisia alueellisia toimijoita, ja tiimien avulla saadaan kerättyä eri toimialoilta kattavaa alueellista tietoa, jota hyödynnetään liikuntatoimen eri tehtävissä. 

Lupa- ja valvontaviraston tehtäviin kuuluu muun muassa kuntien ja liikunnan sidosryhmien informointi ja koulutuksen järjestäminen liikuntapoliittisista tavoitteista, toimenpiteistä ja resursseista. Tähän liittyen virasto järjestää verkosto-, sidosryhmä- ja koulutustilaisuuksia sekä yksin että yhteistyössä eri toimijoiden, kuten liikunnan aluejärjestöjen, kanssa. Tilaisuuksissa käydään vuoropuhelua kuntien ja sidosryhmien kanssa alueellisen tilannetiedon ylläpitämiseksi. Lisäksi viraston liikuntatoimi on edustettuina eri toimijoiden koordinoimissa verkostoissa sekä työryhmissä. Sivistysvaliokunta pitää tärkeänä, että ymmärrys kuntien ja alueiden tilanteista säilyy Lupa- ja valvontavirastossa vahvana. 

Asiantuntijalausunnossa todetun mukaisesti virastouudistuksen yhtenä tavoitteena on valtakunnallisesti yhdenmukaiset käytännöt sekä sujuvat ja tehokkaat prosessit. Valiokunta pitää myönteisenä, että liikuntatoimen valtionavustusten käsittelyprosessit on arvioitu ja yhdenmukaistettu, jotta voidaan turvata eri puolelta Suomea tulevien ja erityyppisten hankkeiden yhdenvertainen ja tasapuolinen käsittely.