Esityksen tavoitteena on pysyvästi selventää nykyistä oikeustilaa rahastojen tosiasiallisen johtopaikan arvioinnin osalta tavalla, joka poistaisi määräaikaiseen rahastopoikkeukseen mahdollisesti liittyvän valtiontukiongelman ja joka turvaisi alan työpaikat Suomessa. Esityksen mukaan muutoksella ei ole tarkoitus laajentaa tai kaventaa ulkomaisten rahastojen verovelvollisuutta pääsääntöön, eli tuloverolain 9 §:n 1 ja 8 momenttiin verrattuna, vaan sen tarkoitus on lisätä oikeusvarmuutta selventämällä nykyisen tosiasiallista johtopaikkaa koskevan säännöksen soveltamista rahastorakenteissa.
Vuoden 2021 alusta voimaan tullutta johtopaikkasääntelyä säädettäessä lakiin sisällytettiin määräaikainen rahastopoikkeus, koska yleisen verovelvollisuuden laajentaminen tosiasiallisen johtopaikan perusteella sijoitus- ja vaihtoehtorahastoihin voisi lausuntopalautteen perusteella vaikuttaa Suomen kilpailukykyyn rahastojen hallinnoinnin osalta ja lamaannuttaa markkinat niiden rahastojen osalta, joiden verostatus on jollakin perusteella epäselvä tai tulkinnanvarainen (HE 136/2020 vp). Samaisessa hallituksen esityksessä tuotiin esille se, että pysyvään rahastopoikkeukseen voisi liittyä Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 107 artiklan 1 kohdassa tarkoitetun valtiontuen näkökulmasta ongelmia, joita voitaisiin arvioida tarkemmin määräajan kuluessa. Sittemmin määräaikaista rahastopoikkeusta on jatkettu vielä useaan otteeseen siten, että poikkeus on tällä hetkellä voimassa vuodelta 2026 toimitettavaan verotukseen saakka.
Esityksessä on kuvattu EU:n komission kanssa käytyjä keskusteluita pysyvään rahastopoikkeukseen liittyvistä valtiontukinäkökohdista, ja ratkaisu, jossa ulkomaiset rahastot kategorisesti rajattaisiin pysyvästi yleisen verovelvollisuuden ulkopuolelle tilanteessa, jossa niiden tosiasiallinen johtopaikka voisi olla Suomessa, ei esityksen mukaan vaikuta valtiontukikysymysten kannalta toteuttamiskelpoiselta. Esityksen mukaan valmistelussa on arvioitu, että sekä hallituksen esityksessä HE 136/2020 vp että puoliväliriihen kirjauksessa esitetyt tavoitteet voitaisiin saavuttaa myös täsmentämällä niitä kriteereitä, joiden pohjalta voitaisiin arvioida sitä, onko ulkomaisilla rahastoilla katsottava olevan hallituksen esityksessä HE 136/2020 vp tarkoitetut riittävät siteet Suomeen. Koska kyse ei olisi varsinaisesta poikkeuksesta yleiseen verovelvollisuuteen, valtiontukiongelmaa ei esityksessä arvioida muodostuvan.
Hallituksen esityksestä ilmenevien seikkojen ja saadun selvityksen perusteella valiokunta pitää ehdotettua sääntelyä tarpeellisena ja tarkoituksenmukaisena. Valiokunta korostaa pysyvän ratkaisun merkitystä toimialalle. Pysyvän ratkaisun voidaan katsoa edistävän oikeusvarmuutta.
Myös asiantuntijakuulemisessa tavoitetta pysyvästä ratkaisusta on pidetty tärkeänä. Vaikka ehdotettuun sääntelymalliin on kuulemisessa nähty muun muassa liittyvän monimutkaisuutta ja sen sisältävän tulkinnallisia kysymyksiä, on valittua ratkaisumallia pidetty myös perusteltuna ja tarkoituksenmukaisena.
Seuraavassa on käsitelty eräitä asiantuntijakuulemisessa esitettyjä yksittäisiä kysymyksiä.
Riippumattomuuden arviointi kolmantena verovuonna
Kuulemisessa on pidetty epäselvänä sitä, miten verovelvollisen asemaa arvioidaan ehdotetussa tuloverolain 9 a §:n 4 momentin 1. virkkeessä tarkoitetussa tilanteessa, kun kolmen verovuoden ajanjakso on vielä kesken, ja pohdittu sitä, soveltuuko säännös ainoastaan takautuvasti. Hallituksen esityksen säännöskohtaisten perusteluiden mukaan kyseisessä säännöksessä ehdotettu ratkaisu on samankaltainen kuin eräiden asuntojen vuokraustoimintaa harjoittavien osakeyhtiöiden veronhuojennuksesta annetun lain (299/2009) 15 §:n 2 momentissa säädetty lievennys julkista kaupankäyntiä koskevaan vaatimukseen.
Valiokunta on saanut selvitystä siitä, että nyt ehdotetun säännöksen toimintamekanismi olisi samankaltainen kuin kyseinen REIT-yhtiöitä koskeva sääntely eli riippumattomuusedellytyksen katsottaisiin täyttyvän jo heti ensimmäisestä verovuodesta. Mikäli jostain syystä ajanjakson päättyessä näin ei olisikaan, sovellettavaksi voisivat tulla normaalit verotuksen oikaisusäännökset. REIT-yhtiöihin sovellettavasta säännöksestä poiketen nyt ehdotetussa säännöksessä ei tarvitse esittää tätä koskevaa kirjallista vaatimusta.
Eräitä muita kysymyksiä
Kuulemisessa nostettiin esille käytännön soveltamiseen liittyviä kysymyksiä, kuten se, voidaanko edellytysten täyttyminen osoittaa standardoitujen tai yleisesti hyväksyttyjen asiakirjojen, kuten rahastoyhtiön tilintarkastettujen tilinpäätösten avulla ilman erillisiä Verohallinnolle toimitettavia selvityksiä. Tältä osin valiokunta toteaa käsityksenään, että säännöksen soveltamiseen liittyvää hallinnollista taakkaa vähentää se, että verovelvollisen tulisi tyypillisesti pystyä itse arvioimaan edellytysten täyttyminen jo etukäteen. Tähän nähden valiokunta pitää perusteltuna, että edellytysten täyttyminen voi perustua standardoituihin tai yleisesti hyväksyttyihin asiakirjoihin.
Kuulemisessa nostettiin esille myös tulkinnanvaraisuus sen suhteen, tarkoitetaanko ehdotetun 9 a §:n 4 momentin 2. virkkeessä muotoilulla "myöhempänä verovuotena" kaikkia lainkohdassa tarkoitettua jaksoa seuraavia verovuosia vai vain jaksoa välittömästi seuraavaa verovuotta. Tältä osin valiokunta on saanut selvitystä siitä, että muotoilu "myöhempänä verovuotena" voi kattaa useampia verovuosia.
Ehdotetun tuloverolain 9 a §:n 3 ja 7 momentti
Ehdotetussa 9 a §:n 3 momentissa viitataan 1 momentin 2 kohtaan riippumattomasta rahastosta. Kuitenkin myös 1 momentin 1 kohdassa säädetään riippumattomasta rahastosta. Selkeyden vuoksi valiokunta ehdottaa 3 momentin johdantokappaleeseen lisättäväksi viittauksen myös 1 momentin 1 kohtaan. Kyseinen 3 momentin johdantokappale kuuluu tällöin seuraavasti:
Rahastoyhtiöstä 1 momentin 1 ja 2 kohdassa tarkoitetulla tavalla riippumattomana pidetään rahastoa tai alarahastoa: [momentin alakohtiin ei muutoksia] Kuulemisessa on tuotu esille se, että ehdotetussa 7 momentissa käytetyn ilmaisun "Suomessa yleisesti verovelvollisiin hoitajiin" sijaan olisi hyvä käyttää samankaltaista ilmaisutapaa kuin ehdotetussa 1 momentissa. Valiokunta ehdottaa tätä koskevaa muutosta, jolloin 7 momentti kuuluu seuraavasti:
Tätä pykälää sovelletaan myös vaihtoehtorahastojen hoitajista annetussa laissa (162/2014) tarkoitettuihin ETA-valtioon sijoittautuneisiin vaihtoehtorahastoihin ja niiden Suomessa toimintaa harjoittaviin hoitajiin. Valiokunta puoltaa esityksen hyväksymistä edellä 3 ja 7 momenttiin ehdotetuin muutoksin.