Ehdotus
Direktiiviehdotuksella on kaksi päätavoitetta: 1) varmistaa,
että rikittömiä polttoaineita on markkinoilla
vuodesta 2005 eteenpäin ja 2) vahvistaa polttoaineiden
1.1.2005 voimaan tulevat laatuvaatimukset.
Ehdotuksen tarkoituksena on täydentää direktiivin
(98/70/EY) 9 artiklan mukaisesti bensiiniä ja
dieselpolttoaineita koskevia ympäristöperusteisia
vaatimuksia. Direktiivi (98/70/EY) sisältää laatuvaatimuksia
polttoaineille, jotka tulevat voimaan kahdessa vaiheessa: 1.1.2000
ja 1.1.2005. Aiemmin annetut vuoden 2005 laatuvaatimukset ovat vielä epätäydellisiä
ja
niitä on täydennettävä, jotta
polttoaineiden tuottajat ja ajoneuvojen valmistajat voivat toimia
selkeiden säädösten mukaisesti.
Uudet "EURO IV" -ajoneuvopäästörajat
tulevat voimaan vuonna 2005. Niiden saavuttaminen edellyttää uutta
rikittömiä polttoaineita käyttävää ajoneuvoteknologiaa.
Uuden ehdotuksen keskeisimpiä kohtia onkin turvata rikittömien
liikennepolttoaineiden riittävä saatavuus ajoneuvojen
vapaan liikkumisen turvaamiseksi. Rikin vähentäminen
polttoaineesta parantaa uusien ajoneuvojen polttoainetaloutta sekä vähentää tuntuvasti
jo käytössä olevien ajoneuvojen tavanomaisia
ilman epäpuhtauspäästöjä.
Direktiiviehdotuksessa ei esitetä muutoksia muihin polttoaineparametreihin
verrattuna siihen, mitä on jo säädetty
valtioneuvoston asetuksessa (1271/2000).
Ehdotuksen pääasiallinen sisältö on
seuraava:
Moottoribensiinin ja dieselöljyn laatuvaatimukset 1.1.2005
alkaen vahvistetaan käytännössä samansisältöisinä,
kuin ne olivat direktiivin edellisessä versiossa, joka
on toimeenpantu valtioneuvoston asetuksilla (1271/2000)
ja (321/2001). Rikittömän bensiinin ja
rikittömän dieselöljyn käyttöönotto
ja saatavuus tehdään pakolliseksi vuonna 2005
ja vuonna 2011 on kaiken myytävän bensiinin ja
dieselöljyn oltava rikitöntä (rikkiä enintään
10 ppm).
Määräaikaa, jolloin siirrytään
käyttämään yksinomaan rikitöntä dieselöljyä (rikkiä enintään 10
ppm) tarkastellaan uudelleen viimeistään vuonna
2006. Liikkuvissa työkoneissa ja maataloustraktoreissa
käytettävien polttoaineiden (diesel- ja kaasuöljy)
määritelmä sisällytetään direktiiviin.
Liikkuviin työkoneisiin ja maataloustraktoreihin käytettäväksi
tarkoitetun kaasuöljyn rikkipitoisuus on oltava alle 2
000 ppm ja viimeistään vuonna 2008 alle 1 000
ppm. Komissiossa valmistellaan erikseen työkoneiden päästömääräysten
tiukentamista vuoden 2008 jälkeen ja direktiiviä näiden
määräysten edellyttämästä polttoaineen
laadusta. Jäsenvaltiot velvoitetaan toteuttamaan polttoaineen
laadun seurantajärjestelmä. Direktiiviä täydennetään
velvoitteella säätää seuraamuksista
säädösten rikkomistapauksissa.
Kansallinen lainsäädäntö
Polttoaineiden laatuvaatimuksien muuttamisesta voidaan päättää ympäristönsuojelulain
mukaisella asetuksella. Asetuksen mukaisten velvoitteiden rikkomisesta
säädetään jo nykyisellään rangaistus
ympäristönsuojelulain 116 §:ssä. Rangaistukset
ympäristön turmelemisesta sisältyvät
rikoslain (39/1889) 48 lukuun. Hallintopakosta säädetään
ympäristönsuojelulain 87 §:ssä.
Taloudelliset vaikutukset
Komission teettämän kustannus-hyötyanalyysin mukaan
jalostuksen (rikkipitoisuuden vähentäminen 50
ppm:stä 10 ppm:ään) lisäkustannukset olisivat
bensiinille 0,6—1,8 penniä/litra ja dieselille
1,2—5,4 penniä/litra, jos oletetaan,
että täydellinen siirtyminen rikittömiin
polttoaineisiin tapahtuisi vuonna 2008. Lisäksi saattaa
diesel- ja kaasuöljyn jakeluun liittyä lisäkustannuksia.
Komission kustannus-hyötylaskelman mukaan rikittömiin
polttoaineisiin siirtymisen hyötyjen nettonykyarvo vuosille
2005—2020 on noin 1,1 miljardia euroa (4 %:n diskonttokorolla).
Kokonaishyödyissä on otettu huomioon EURO IV -standardin
mukaisten autojen hyvä polttoainetehokkuus, tavanomaisten
ilman epäpuhtauksien vähenemisestä saatava
hyöty sekä toisaalta öljynjalostuksen
kustannusten kasvu. Hiilidioksidin nettopäästöjen
vähentymistä ei ole otettu tähän
taloudelliseen arvioon.
Valtioneuvoston kanta
Yleisesti ottaen Suomi kannattaa ehdotusta, mutta valtioneuvosto
on esittänyt yleisen tutkimusvarauman ehdotuksesta.
Suomi pitää hyvänä sitä,
että rikittömät liikennepolttoaineet
otetaan yhteisössä riittävän laajasti
käyttöön vuoteen 2005 mennessä ja
siirrytään asteittain ainoastaan rikittömiin
polttoaineisiin vuoteen 2011 mennessä.
Suomi pitää hyödyllisenä sitä,
että työkoneiden polttoaineille asetetaan laatuvaatimukset. Ehdotetut
laatuvaatimukset eivät kuitenkaan ole riittäviä täyttämään
käyttöön tulevan moottoritekniikan ja
ympäristönsuojelutekniikan vaatimuksia. Siksi
olisi ympäristön ja laitteiden kannalta hyödyllistä voida
käyttää dieselpolttoaineen tasoista polttoainetta
myös vastaaviin työkonedieseleihin.
Raskaan ja kevyen polttoöljyn rikkipitoisuudesta
annetun valtioneuvoston asetuksen (766/2000) mukaan kevyen
polttoöljyn rikkipitoisuuden on oltava 1000 ppm 1.1.2004
alkaen (eli 4 vuotta aikaisemmin kuin tässä direktiivissä).
On huolehdittava siitä, että Suomi voi säilyttää asetuksessa
säädetyn nopeamman aikataulun kevyen polttoöljyn
alemmalle rikkipitoisuudelle myös siinä tapauksessa,
että sitä käytetään
työkoneille määriteltynä polttoaineena
(vrt. konsolidoitu direktiivi art. 4 kohta 5).