MAA- JA METSÄTALOUSVALIOKUNNAN LAUSUNTO 27/2001 vp

MmVL 27/2001 vp - E 60/2001 vp

Tarkistettu versio 2.0

Valtioneuvoston selvitys Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviksi bensiinin ja dieselpolttoaineiden laadusta ja direktiivin 98/70/EY muuttamisesta

Suurelle valiokunnalle

JOHDANTO

Vireilletulo

Suuri valiokunta on 19 päivänä lokakuuta 2001 lähettänyt valtioneuvoston selvityksen Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviksi bensiinin ja dieselpolttoaineiden laadusta ja direktiivin 98/70/EY muuttamisesta (E 60/2001 vp) maa- ja metsätalousvaliokunnalle mahdollisia toimenpiteitä varten.

Asiantuntijat

Valiokunnassa ovat olleet kuultavina

maatalousylitarkastaja Kari Liskola, maa- ja metsätalousministeriö

neuvotteleva virkamies Merja Sandell, valtiovarainministeriö

neuvotteleva virkamies Seppo Sarkkinen, ympäristöministeriö

diplomi-insinööri Seppo Mikkonen, Fortum Oyj

johtaja Markku Tornberg, Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto ry

Lisäksi kirjallisen lausunnon ovat antaneet

  • Svenska Lantbruksproducenternas Centralförbund
  • Öljy- ja Kaasualan Keskusliitto.

VALTIONEUVOSTON SELVITYS

Ehdotus

Ehdotuksen sisällöstä ja neuvottelutilanteesta Brysselissä

Vuonna 2005 tulevat voimaan uudet "EURO IV" -ajoneuvopäästörajat, joiden saavuttaminen edellyttää uutta rikittömiä polttoaineita käyttävää ajoneuvoteknologiaa. Muutosehdotuksen keskeisimpiä kohtia onkin turvata rikittömien liikennepolttoaineiden riittävä saatavuus ajoneuvojen vapaan liikkumisen turvaamiseksi. Rikin vähentäminen polttoaineesta parantaa uusien ajoneuvojen polttoainetaloutta sekä vähentää tuntuvasti jo käytössä olevien ajoneuvojen tavanomaisia ilman epäpuhtauspäästöjä.

Komission ehdotuksessa on esitetty mm. seuraavaa:

  • Rikittömän bensiinin ja rikittömän dieselöljyn käyttöönotto ja saatavuus tehdään pakolliseksi vuonna 2005 ja vuonna 2011 on kaiken myytävän bensiinin ja dieselöljyn rikkipitoisuudet oltava rikitöntä (rikkiä enintään 10 ppm).
  • Liikkuvissa työkoneissa ja maata-loustraktoreissa käytettävien polttoaineiden (diesel- ja kaasuöljy) määritelmä sisällytetään direktiiviin, mutta se on hyvin joustava.
  • Komissiossa valmistellaan erikseen työkoneiden päästömääräysten tiukentamista vuoden 2008 jälkeen ja direktiiviä näiden määräysten edellyttämästä polttoaineen laadusta.

Käsittelyn aikana on sekä neuvoston ympäristöryhmässä että Euroopan parlamentissa tehty muutosehdotuksia, joissa esitetään traktoreiden ja muiden työkoneiden polttoaineelle sovellettaviksi samoja ympäristövaatimuksia kuin maantieliikenteessä käytettävälle dieselöljylle. Lisäksi neuvotellaan siirtymisestä ainoastaan rikittömiin polttoaineisiin viimeistään jo vuonna 2008 eikä vuonna 2011.

Valtioneuvoston kanta

Suomen kannassa on lähdetty muun muassa siitä, että muutosehdotuksen toimeenpanon vaikutukset elinkeinoihin otetaan jo tässä vaiheessa huomioon. Suomi ei ole neuvottelujen alkuvaiheessa tukenut komission ehdotusta työkonepolttoaineista, koska arvioinnit vaikutuksista maatalouteen ja työkoneiden käyttökustannuksiin Suomessa eivät ole olleet vielä riittävän täsmällisiä.

Neuvottelujen tässä vaiheessa Suomi katsoo kuitenkin voivansa hyväksyä työkonepolttoaineiden laatuvaatimusten tiukentamisen harmonisoidusti ja samalla aikataululla kuin määräykset rikittömästä dieselöljystä toteutetaan. Tällaisesta etenemisestä on hyötyä ympäristölle, koska rikkidioksidin konekohtaiset päästöt pienenisivät alle sadasosaan, kylmäkäynnistys helpottuisi olennaisesti ja pienhiukkasten ja muiden kaukokulkeutuvien tai otsonia muodostavien aineiden päästöjä voitaisiin pienentää. Moottoripolttoainelaatujen harmonisoinnista on myös tuotannollisia ja logistisia hyötyjä.

Suomen kanta lähtee siitä, että dieselkoneisiin tarkoitettujen polttoaineiden laadullisesta harmonisoinnista huolimatta työkonepolttoaineet voivat olla lievemmin verotettuja kuin maantieliikenteen polttoaineet. Rikittömän moottoripolttoaineen tuotanto on arviolta 20 penniä litralta kalliimpaa kuin lämmitykseen käytettävän kevyen polttoöljyn tuotanto. Saman suuntainen ero on tällä hetkellä Suomessa käytettävien dieselöljyn peruslaadun ja rikittömän laadun valmistuskustannuksien välillä, ja siksi näiden laatujen hintaeroa markkinoilla tasataan 15 pennin veroporrastuksella.

Suomessa työkonepolttoaineena käytetään kevyttä polttoöljyä, jota muutoin käytetään rakennusten lämmitykseen ja muuhun lämmön tuotantoon. Ympäristöministeriön saamien tietojen mukaan Suomessa on enintään 30 000 maatilaa, joilla ei ole vielä työkoneiden polttoaineelle erillisiä säiliöitä. Viljatiloilla traktorien polttoaine saatetaan ottaa samasta säiliöstä kuin viljankuivurien polttoaine. Erilliset säiliöt työkoneita varten maksavat tilavuudesta riippuen 5 500—8 000 markkaa. Niiden käyttöikä on 15—20 vuotta, joten tällaisen investoinnin vuosikustannus on kohtuullinen. Nämä investoinnit olisi hyvä tehdä vuoteen 2005 mennessä, jos Suomessa päädytään logistisista syistä kansallisessa toimeenpanossa siihen, että siirtyminen rikittömiin polttoaineisiin tehdään mahdollisimman lyhyen siirtymäajan sisällä.

Kevyt polttoöljy ja dieselöljy ovat laadultaan ja ominaisuuksiltaan eriytymässä toisistaan. Jos jatkossa kevyen polttoöljyn ei tarvitse lainkaan soveltua moottorikäyttöön, voi lämmitysöljyn tuotantokustannus laskea. Uudet työkoneiden ja traktorien moottorit ovat teknisesti aivan yhtä kehittyneitä kuin autojen moottorit, eikä polttoöljy enää nykyisin täytä kaikkien työkonemoottorien tarpeita riittävän hyvin. Polttoöljylle ei ole, toisin kuin dieselöljylle, esimerkiksi vaatimusta kyvystä estää moottorin polttolaitteiden kulumista. Euroopassa onkin markkinoilla polttoöljyjä, joiden käytöstä ilmeisesti aiheutuu työkoneen tai traktorin käyttäjälle useiden tuhan-sien markkojen korjauskustannukset jo 2 000—3 000 tunnin käytön jälkeen.

VALIOKUNNAN KANNANOTOT

Perustelut

Valiokunnalle toimitetussa selvityksessä on todettu, että dieselpolttoaine ja kevyt polttoöljy olivat koostumukseltaan samanlaisia 1990-luvun alkupuolelle saakka. Polttoöljyyn lisättiin vain väri- ja merkkiaine luvattoman liikennekäytön valvontaa varten. Autojen pakokaasumääräykset ja moottoritekniikan asettamat vaatimukset kiristyivät kuitenkin niin, että dieselpolttoaineen laatua piti parantaa standardien ja lainsäädännön muutoksilla 1990-luvulla ja vuonna 2000. Polttoöljyn laatu jäi entiselleen, esimerkiksi rikkipitoisuus on 2 000 mg/kg, kun dieselpolttoaineen vastaava arvo on Suomessa jo 50 mg/kg.

Selvityksessä on myös tuotu esiin, että uudet työkoneiden ja traktorien moottorit ovat teknisesti aivan yhtä kehittyneitä kuin autojen moottorit eikä tavallinen kevyt polttoöljy enää täytä työkonemoottorien tarpeita riittävän hyvin. Esimerkiksi polttoaineen kyky estää moottorin polttoainelaitteiden kulumista on standardivaatimus dieselpolttoaineelle mutta ei polttoöljylle.

Valiokunta toteaa, että ehdotettu ns. laatudirektiivi ei vaikuttaisi polttoaineiden verotusta koskeviin yhteisösäännöksiin, joita ei ole esitetty tässä yhteydessä muutettaviksi. Näin ollen laatusäännösten tulevista muutoksista huolimatta jäsenvaltioilla on edelleen oikeus säätää maataloudessa sekä työkoneissa käytettävälle polttoaineelle alempi verotaso kuin tieliikenteessä käytettävälle dieselöljylle. Vaikka Suomessa tiukennettaisiin työkoneissa käytettävän polttoaineen laatuvaatimuksia tai jopa päädyttäisiin siihen, että työkoneissa olisi ryhdyttävä käyttämään dieselöljyn laatuvaatimukset täyttävää polttoainetta lämmityskäyttöön tarkoitetun kevyen polttoöljyn sijasta, tällä ei sinänsä olisi välttämättä mitään verotuksellisia vaikutuksia. Polttoaineiden nykyinen verokohtelu voidaan säilyttää ja vähärikkinen työkoneissa käytettävä polttoöljy voidaan edelleen värjätä ja verottaa samalla tavalla kuin muukin kevyt polttoöljy (lämmitysöljy).

Edellä esitetyn perusteella valiokunta katsoo, että moottoritekniset ja ympäristönsuojelulliset syyt puoltavat siirtymistä käyttämään työkoneissa koostumukseltaan samaa polttoainetta kuin autoissa. Saadun selvityksen mukaan "moottoripolttoöljy" eli dieselpolttoaine olisi kuitenkin nyt voimassa olevalla verotuksella noin 20 penniä litralta kalliimpaa kuin nykyinen kevyt polttoöljy (hintaero riippuu öljytuotteiden markkinatilanteesta, vastaavan jalostamon rakenteesta ynnä muista seikoista). Valiokunta kiinnittääkin huomiota siihen, että laatukriteereiden kiristymisestä aiheutuu polttoaineiden käyttäjille kustannusvaikutuksia korkeampien valmistus-/logistiikkakustannusten vuoksi tai siitä syystä, että esimerkiksi maatiloilla on investoitava polttoainesäiliöihin eri laatujen varastointia varten. Sen vuoksi valiokunta katsoo, että polttoaineiden laatuvaatimuksia koskevat muutokset (kuten rikkipitoisuusrajojen kiristyminen) edellyttävät nykyisten moottoribensiiniä ja dieselöljyä koskevien ympäristöperusteisten polttoaineveroporrastusten tai niiden myöntämiskriteereiden tarkistamista. Veroporrastuksista tulee päättää, kun on selvillä, mikä on laatudirektiivin lopullinen sisältö ja miten se pannaan maassamme täytäntöön kansallisen liikkumavaran puitteissa esimerkiksi työkoneiden osalta.

Lausunto

Lausuntonaan maa- ja metsätalousvaliokunta kunnioittavasti ilmoittaa,

että valiokunta yhtyy asiassa valtioneuvoston kantaan edellyttäen samalla, että direktiivimuutoksen kustannusvaikutukset eliminoidaan ympäristöperusteisten polttoaineveroporrastusten tai niiden myöntämiskriteereiden kansallisilla tarkistuksilla.

Helsingissä 27 päivänä marraskuuta 2001

Asian ratkaisevaan käsittelyyn valiokunnassa ovat ottaneet osaa

  • pj. Timo Kalli /kesk
  • vpj. Kari Rajamäki /sd
  • jäs. Nils-Anders Granvik /r
  • Pertti Hemmilä /kok
  • Matti Kangas /vas
  • Tapio Karjalainen /sd
  • Marja-Leena Kemppainen /kd
  • Katri Komi /kesk
  • Lauri Kähkönen /sd
  • Esa Lahtela /sd
  • Eero Lämsä /kesk
  • Pertti Mäki-Hakola /kok
  • Olli Nepponen /kok
  • Erkki Pulliainen /vihr

Valiokunnan sihteerinä on toiminut

valiokuntaneuvos  Carl Selenius