Perustelut
Valiokunta kannattaa rikittömien polttoaineiden mahdollisimman
nopeaa ja laajaa käyttöönottoa. Rikistä ja
muista epäpuhtauksista johtuva ilman saastuminen vahingoittaa
ympäristön ja talouden kannalta elintärkeitä luonnonvaroja,
kuten metsiä, maaperää ja vesistöjä,
sekä aiheuttaa terveyshaittoja. Ympäristöperusteisten
bensiiniä ja dieselpolttoaineita koskevien laatuvaatimusten
nopealla käyttöönottamisella olisi myönteisiä vaikutuksia
ilman laadun ja ihmisten terveyden kannalta, minkä lisäksi
se tukisi uuden ajoneuvoteknologian käyttämistä ja
tehokasta polttoainetaloutta. Yhtenäisten laatuvaatimusten
käyttäminen edistää myös
sisämarkkinoiden toimintaa.
Valiokunta pitää perusteltuna ja realistisena, että rikittömiin
liikennepolttoaineisiin siirrytään laajasti vuonna
2005. Ajankohta on sopusoinnussa sen kanssa, että uudet
EURO IV -ajoneuvopäästörajat tulevat
voimaan vuonna 2005. On tärkeää, että rikittömiä polttoaineita
on tällöin saatavilla maantieteellisesti kattavasti useista
eri vaihtoehtoisista toimituslähteistä. Polttoaineiden
on oltava hinnaltaan kilpailukykyisiä. Tämä edellyttänee
polttoaineiden verotuksen porrastusta rikkipitoisuuden mukaan.
Direktiiviehdotuksen mukaan rikittömien polttoaineiden
käyttöön siirryttäisiin kokonaan
1 päivänä tammikuuta 2011. Siirtymäaikaan
liittyy eräitä logistisia kysymyksiä.
Rikittömän ja normaalirikkisen bensiinin ja dieselöljyn
yhtäaikainen jakelu olisi valiokunnan saaman selvityksen
mukaan Suomen olosuhteissa vaikeaa ja kallista. Rikitön
polttoaine saastuu välittömästi, jos se
joutuu kosketuksiin normaalirikkisen tuotteen kanssa. Tämä puoltaisi
sitä, että rikittömiin tuotteisiin siirryttäisiin
kerralla sen sijaan, että markkinoille tuodaan uudet rikittömät
tuotteet normaalirikkisten rinnalle. Toisaalta jonkinlainen siirtymäaika
on tarpeen, jotta huoltovarmuusvarastot ehditään
vaihtaa. Siirtymäaikaa on perusteltu myös vetoamalla
jalostamoille aiheutuviin lisäkustannuksiin sekä siihen,
että rikittömän bensiinin ja dieselöljyn
tuotannosta aiheutuu kasvihuonepäästöjä.
Komission arvion mukaan kyseiset päästöt
voidaan minimoida siirtymällä rikittömiin
polttoaineisiin asteittain. Valiokunta katsoo, että siirtymäkauden
tulee olla selvästi direktiiviehdotuksessa esitettyä lyhyempi.
Siirtymäkauden aikana tulee sekaannusten välttämiseksi kiinnittää erityistä huomiota
polttoaineiden jakelulaitteiden asianmukaiseen merkitsemiseen ja
kuluttajien tiedonsaantioikeuksiin.
Valiokunta korostaa uusien laatuvaatimusten yhteyttä ympäristöystävällisempään
ajoneuvoteknologiaan. EURO IV -ajoneuvopäästörajojen saavuttaminen
edellyttää uutta ajoneuvoteknologiaa, jossa käytetään
rikittömiä polttoaineita. On tärkeää,
että myös muiden polttoaineparametrien
kuin rikin rajoja tarkastellaan tarpeen vaatiessa osana ilmanlaatua
koskevia yhteisön politiikkoja ja että muita päästöjä pyritään
vähentämään pakokaasun jälkikäsittelylaittein.
Valiokunta pitää valtioneuvoston tavoin hyödyllisenä sitä,
että liikkuvien työkoneiden polttoaineille asetetaan
laatuvaatimukset. Työkonedieseleihin tulisi käyttää dieselpolttoaineen tasoista
polttoainetta työkoneiden hiukkaspäästöjen
ja kylmäpäästöjen vähentämiseksi.
Markkinoilla on jo saatavilla dieselpolttoaineen tasoista kaasuöljyä.
Muutoksesta aiheutuvat kustannukset maa- ja metsätalouselinkeinonharjoittajille
sekä koneurakointitoimialalle tulee kompensoida veroporrastuksin.
Direktiiviehdotuksessa määritellään
liikkuvien työkoneiden ja maataloustraktoreiden
polttoaineluokat tavalla, joka sulkee suomalaiset talvilaadut määritelmien
ulkopuolelle. Valiokunta katsoo, että direktiivin tulisi
kattaa myös talvilaadut. Ellei tavoitetta voida
saavuttaa, kylmän ilmaston jäsenvaltiolle tulee
myöntää poikkeus yhtenäisestä sääntelystä.
Valiokunta katsoo, että jäsenvaltioilla tulee olla
oikeus vähentää polttoaineiden rikkipitoisuutta
direktiiviehdotuksessa säädettyjä määräaikoja
nopeammin. Jäsenvaltioiden tulee myös voida tarvittaessa
varmistaa pohjavesien suojelun korkea taso säätämällä kansallisesti
tiukemmasta MTBE-tasosta tai vastaavan lisäaineen maksimipitoisuudesta.
Valiokunta pitää tärkeänä,
että direktiiviehdotuksesta päästään
mahdollisimman pian yhteisymmärrykseen. Epävarmuus
uusista laaduista ja niiden käyttöönottoajankohdasta
luo markkinoille epävarmuutta.