Yleistä

Hallituksen esityksessä ehdotetaan muutettavaksi työttömyysturvalakia, työvoimapalveluiden järjestämisestä annettua lakia ja kotoutumisen edistämisestä annettua lakia. 

Esityksen tavoitteena on helpottaa työttömien työnhakijoiden mahdollisuuksia opiskella avoimia korkeakouluopintoja yliopistossa, ammattikorkeakoulussa, kansalaisopistossa ja kesäyliopistossa sekä vähentää työttömyysetuuden saamisen edellytysten selvittämiseen liittyvää hallinnollista taakkaa. 

Työelämä- ja tasa-arvovaliokunta pitää esitystä tarpeellisena ja tarkoituksenmukaisena ja puoltaa lakiehdotusten hyväksymistä muuttamattomina. Valiokunta pitää tärkeänä etenemistä siihen suuntaan, että työttömien edellytyksiä opiskella parannetaan. 

Muutokset nykytilaan ja sen vaikutukset

Hallituksen esityksessä esitetään, että työttömyysturvalakia muutetaan siten, että 25 vuotta täyttäneellä työnhakijalla on jatkossa mahdollisuus rajoituksetta opiskella avoimia korkeakouluopintoja työttömyysetuutta menettämättä yliopistossa, ammattikorkeakoulussa, kansalaisopistossa ja kesäyliopistossa. Samalla työvoimapalveluiden järjestämisestä annetussa laissa ja kotoutumisen edistämisestä annetussa laissa säädetty mahdollisuus tukea avoimia korkeakouluopintoja yliopistossa, ammattikorkeakoulussa, kansalaisopistossa ja kesäyliopistossa työttömyysetuudella työvoimaviranomaisen harkinnan perusteella lakkautetaan. 

Työelämä- ja tasa-arvovaliokunta toteaa, että hallituksen esityksessä ehdotetut muutokset helpottavat työttömien työnhakijoiden mahdollisuuksia opiskella avoimia yliopisto-opintoja ja avoimia ammattikorkeakouluopintoja. Muutokset vähentävät myös työttömyysetuuden saamisen edellytysten selvittämiseen liittyvää hallinnollista taakkaa ja vähentävät etuuden maksamisessa syntyviä viipeitä eli katkoja, jotka johtuvat opiskelun työvoimapoliittista arviointia koskevien lausuntojen odottamisesta.  

Valiokunnan asiantuntijakuulemisissa kiinnitettiin huomiota riskiin opintotuen korvautumisesta työttömyysetuudella. Työnhakijan avoimet korkeakouluopinnot yliopistossa, ammattikorkeakoulussa, kansalaisopistossa ja kesäyliopistossa ovat nykyisin yleensä sivutoimisia eivätkä vaikuta etuusoikeuteen. Ehdotetut muutokset voivat lisätä julkisen talouden menoja, jos suuri joukko opiskelijoita ryhtyy opiskelemaan avoimia korkeakouluopintoja siten, että opinnoista muodostuu laajoja kokonaisuuksia, jotka myöhemmin sisällytetään korkeakoulututkintoon. Tässä tilanteessa työttömyysetuudesta saattaisi muodostua opintotukea korvaava etuus. Valiokunta toteaa, että edellä mainittua riskiä on pyritty ehkäisemään sillä, että muutoksiin esitetään 25 vuoden ikärajaa. Lisäksi avointen korkeakouluopintojen maksullisuuden arvioidaan esityksessä vähentävän edellä kuvattua riskiä. 

Kansanopistot

Valiokunnan asiantuntijakuulemisissa kiinnitettiin huomiota siihen, että kansanopistoissa toteutettu avoin korkeakouluopetus ei ole mukana ehdotettujen muutosten soveltamisalassa. Valiokunnan saaman selvityksen mukaan luonnoksesta hallituksen esitykseksi annettiin valmisteluvaiheessa useita lausuntoja, joissa esitettiin vapaan sivistystyön oppilaitoksissa toteutettujen avointen korkeakouluopintojen sisällyttämistä esitykseen. Käytännössä tämä tarkoittaa kansanopistoja, kansalaisopistoja ja kesäyliopistoja. Esitystä muutettiin lausuntokierroksen jälkeen sisällyttämällä kansalaisopistoissa ja kesäyliopistoissa järjestetty avoin korkeakouluopetus mukaan ehdotettujen muutosten soveltamisalaan. Kansanopistojen osalta muutosta sen sijaan ei sisällytetty esitykseen. 

Valiokunta toteaa, että kansanopistoissa järjestetyt opinnot poikkeavat laajuutensa osalta muista edellä mainituista opinnoista. Jos kansanopistojen toteuttama avoin korkeakouluopetus olisi sisällytetty muutokseen, työ- ja elinkeinoministeriö arvioi yhteistyössä valtiovarainministeriön kanssa, että sosiaaliturvamenot kasvaisivat arviolta noin 4,5 miljoonaa euroa vuodessa, kun esityksestä on muutoin arvioitu aiheutuvan vain vähäisiä etuusmenovaikutuksia. Arviossa on otettu huomioon työttömyysturvamenojen kasvu ja vaikutus asumistukeen sekä vaikutus opintorahaan ja asumislisään. 

Ammatilliset opinnot

Valiokunnan asiantuntijakuulemisessa tuotiin esiin, että avoimia opintoja ovat hyödyntäneet suurelta osin korkeakoulutetut henkilöt. Kuitenkin iso osa työttömistä on toisen asteen koulutuksen tai pelkän perusasteen suorittaneita, joille ammatilliset opinnot olisivat usein luontevampia ja tehokkaampia työllistymisen kannalta.  

Valiokunnan saaman selvityksen mukaan hallituksen esitystä valmisteltaessa lausuntokierroksella saatiin palautetta muun muassa siitä, että ammatilliset opinnot ja yliopistojen niin sanotulla erillisopinto-oikeudella järjestetyt opinnot olisi tullut sisällyttää muutokseen. Työelämä- ja tasa-arvovaliokunta pitää tärkeänä selvittää, millä edellytyksin näiden opintojen opiskeleminen työttömyysetuutta menettämättä voisi olla työnhakijoille mahdollista ja millaisia kustannuksia siihen liittyy (Valiokunnan lausumaehdotus).