Perustelut
Direktiiviehdotuksen puollettavuus
Ehdotetulla direktiivillä täydennetään
bensiinin ja dieselpolttoaineiden ympäristöperusteisia
laatuvaatimuksia. Valtioneuvoston yleiskanta ehdotukseen on puoltava.
Ympäristövaliokunta yhtyy valtioneuvoston puoltavaan
kantaan. Rikittömän bensiinin ja dieselöljyn
käyttöönotto vähentää paitsi
rikkipäästöjä myös
polttoaineen kulutusta. Näin myös muut polttoaineiden
käytöstä syntyvät päästöt (hiukkaspäästöt,
CO2-päästöt) vähenevät.
Rikitön polttoaine säästää myös
koneiden ja ajoneuvojen moottoreita sekä katalysaattoreita,
millä seikalla on merkitystä tuotteiden elinkaaritalouden
kannalta. Tiukemmat polttoaineiden laatuvaatimukset parantavat lisäksi
Suomen kilpailukykyä, sillä meillä on
jo nyt EU:n jäsenmaiden keskitasoa paremmat polttoainelaadut
käytössä.
Aikataulu
Komissio ehdottaa, että rikitön bensiini ja
rikittömät dieselpolttoaineet otetaan EU:n alueella käyttöön
viimeistään 1.1.2005. Rikittömiä polttoaineita
olisi tuolloin oltava käytössä riittävässä määrin
ja maantieteellisesti tasapainoisesti kaikissa jäsenvaltioissa.
Vuoden 2011 alusta sallittaisiin ainoastaan rikittömän
polttoaineen käyttö.
Valtioneuvosto pitää hyvänä,
että rikittömät polttoaineet otetaan
yhteisössä riittävän laajasti käyttöön
vuoteen 2005 mennessä ja että siirrytään
asteittain rikittömiin polttoaineisiin vuoteen 2011 mennessä.
Valtioneuvoston mielestä siirtymäaika voisi olla
kuitenkin mahdollisimman lyhyt ja sen takaraja esimerkiksi vuosi 2008.
Ympäristövaliokunta kannattaa kokonaan rikittömiin
polttoaineisiin siirtymistä aikaisemmin kuin vuonna 2011.
Saadun selvityksen mukaan Suomen huoltovarmuusvarastoihin varastoitu
rikillinen polttoaine saadaan vuoteen 2008 mennessä vaihdettua
kotimarkkinoiden kautta rikittömään laatuun.
Lyhyempi siirtymäaika ei siten aiheuttaisi Suomelle myöskään
tästä näkökulmasta ongelmia.
Asian käsittelyn yhteydessä valiokunnalle
on esitetty, että Suomessa siirryttäisiin vuonna 2005
yhdellä kertaa kokonaan rikittömiin polttoaineisiin.
Esitystä on perusteltu näkemyksellä, jonka
mukaan Suomessa käytössä olevissa jakelujärjestelmissä on
vaikea toteuttaa rikittömän ja normaalirikkisen
bensiinin ja dieselin yhtäaikaista jakelua.
Valiokunta pitää ympäristönsuojeluperustein tavoiteltavana,
että rikittömiin polttoaineisiin päästäisiin
meillä siirtymään mahdollisimman aikaisin.
Huoltovarmuusvaraston vaihtaminen on kuitenkin taloudellisesti niin
merkittävä seikka, että se on otettava
asiaa harkittaessa huomioon. Valiokunta esittää selvitettäväksi,
onko mitenkään mahdollista vaihtaa huoltovarmuusvarasto
rikittömiin polttoaineisiin jo vuoteen 2005 mennessä.
Työkoneet
Komission ehdotuksen mukaan työkoneiden polttoaineille
asetetaan direktiivissä kevyen polttoöljyn laatuvaatimuksia
vastaavat laatuvaatimukset (rikkipitoisuus alle 2 000 ppm,
viimeistään vuonna 2008 alle 1 000 ppm).
Valtioneuvosto pitää hyödyllisenä laatuvaatimusten
asettamista. Ehdotetut vaatimukset eivät kuitenkaan täytä vuosikymmenen
lopulla käyttöön tulevan moottoritekniikan
ja ympäristönsuojelutekniikan vaatimuksia. Valtioneuvosto katsookin,
että ympäristön ja laitteiden kannalta olisi
hyödyllistä käyttää rikittömän
dieselpolttoaineen tasoista polttoainetta myös työkoneissa. Toisaalta
valtioneuvosto toteaa, että Suomessa on arviolta 30 000
maatilaa, joissa traktorien polttoaine otetaan samasta säiliöstä kuin
viljankuivureissa käytettävä kevyt polttoöljy.
Tämänhetkisten arvioiden mukaan näihin
jakelupisteisiin ei ole tarkoituksenmukaista investoida. Dieselpolttoaineeseen
siirtymisellä olisi lisäksi veroseuraamuksia,
joiden vaikutuksia ei ole riittävästi selvitetty.
Näistä syistä valtioneuvosto kannattaa
komission ehdotusta, joka mahdollistaa toistaiseksi myös
muun kuin maantieliikenteeseen tarkoitetun dieselöljyn
käytön työkoneissa.
Ympäristövaliokunnan saaman selvityksen mukaan
Euroopan parlamentissa ja neuvostossa on direktiiviehdotuksen käsittelyn
yhteydessä esitetty painokkaasti näkemyksiä,
joiden mukaan työkoneissa tulee sallia vain dieselöljyn
tasoisen polttoaineen käyttö.
Ympäristövaliokunta katsoo, että ympäristönsuojelun
näkökulmasta dieselöljytasoiseen polttoaineeseen
siirtyminen työkoneissa on perusteltua. Suomessa työkoneiden
rikkipäästöt (2 600 tonnia/vuosi)
ovat yli kymmenkertaiset verrattuna tieliikenteen rikkipäästöihin
(230 tonnia/vuosi). Päästöjen
määrään vaikuttaa nimenomaan polttoaineiden
laatuero.
Valiokunnan saaman selvityksen mukaan työkoneissa käytettävän
polttoaineen verotus voidaan säilyttää nykyisenä myös
silloin, jos dieselöljyn käyttö tulee
pakolliseksi. Alemman verotuksen toteuttaminen edellyttäisi
vain, että työkonekäyttöön
myytävä dieselöljy värjätään. Useassa
EU:n jäsenmaassa (mm. Saksa, Ruotsi, Italia, Itävalta)
on tehty tämäntyyppinen ratkaisu.
Ympäristövaliokunta toteaa edelleen, että työkoneiden
moottorit alkavat jo tällä hetkellä olla
teknologialtaan tieliikenteen ajoneuvojen moottoreihin verrattavia.
Jos tällaisissa työkoneissa käytetään
heikompilaatuista polttoainetta, syntyy tarpeettomia laitevaurioita.
Ympäristönäkökohdat ja moottorien
kehitys huomioon ottaen ympäristövaliokunta kannattaa
dieselöljyyn siirtymistä myös työkoneissa. Samalla
valiokunta edellyttää, että työkoneissa käytettävän
dieselöljyn verotus säilytetään
kevyen polttoöljyn verotuksen tasolla. Jotta maatilat eivät
joutuisi investoimaan työkoneiden polttoainetta varten
toista säiliötä, on valiokunnan mielestä tarkoituksenmukaista,
että myös maatilojen viljankuivureissa ja lämmityksessä voidaan
käyttää samaa verotuksellisesti edullista dieselöljyä kuin
työkoneissa.
Jos direktiivi hyväksytään siinä muodossa, että kevyttä polttoöljyä voidaan
edelleen käyttää työkoneissa,
yhtyy valiokunta valtioneuvoston kantaan, jonka mukaan direktiivi
ei kuitenkaan saa estää Suomea ottamasta käyttöön
kevyen polttoöljyn rikkipitoisuuden 1 000
ppm:n vaatimusta jo 1.1.2004 (VN:n asetus 76/2000) eikä vasta
2008 kuten direktiiviehdotuksessa ehdotetaan.
MTBE
Komission ehdotukseen ei sisälly muutoksia, jotka liittyvät
bensiinin MTBE-pitoisuuteen. Perusteluissa komissio kuitenkin ilmoittaa
seuraavansa MTBE:n vaikutuksia pohjavesiin niiden lisätietojen
valossa, joita saadaan vesipolitiikan puitedirektiivin nojalla,
sekä ehdottavansa tarvittaessa toimenpiteitä.
Valtioneuvosto pitää komission ehdotusta harkita
MTBE:n aiheuttaman pohjaveden pilaantumisen vastaisia toimia vasta
vesipolitiikan puitedirektiivin seurannan perusteella hitaana. Riskin
vähentämiseksi huoltoasemilla tulisi tehostaa
vuotojen ja ylitäytön estämiseen tähtääviä toimia.
Direktiiviin tulisi lisäksi harkita muutosta, joka sallii
kansallisesti säätää tiukemmista
vaatimuksista pohjavesialueiden erityisen herkkyyden takia. Tiukempia
vaatimuksia ei kuitenkaan ole perusteltua tehdä yksinomaan MTBE:tä ajatellen,
sillä korvaavat aineet (esim. ETBE ja TAME) aiheuttavat
ilmeisesti vastaavia haittoja.
Ympäristövaliokunta yhtyy valtioneuvoston kantaan.
Samalla valiokunta kuitenkin korostaa, että MTBE:n tai
muiden happea sisältävien yhdisteiden käyttö bensiinissä on
perusteltua ilmansuojelullisista syistä. Päästöjä vähentävät vaikutukset
korostuvat varsinkin kylmässä ilmastossa. Valiokunta
huomauttaa lisäksi, että MTBE:n käytön
yleinen rajoittaminen rajoittaisi samalla muutamissa Euroopan maissa
jo aloitettua biokomponenttien käyttöä bensiinissä. Myös
Suomessa suunnitellaan ympäristöystävällisen
biokomponenttisen bensiinin markkinoille tuomista.
Muita näkökohtia
Asiaa käsitellessään valiokunta on
vielä kiinnittänyt huomiota siihen, miten rikittömän
polttoaineen saanti EU:n ulkopuolella turvataan. Kansainvälisiä kuljetuksia
ajatellen tällaisen polttoaineen saanti on merkittävä kysymys.
Ympäristövaliokunnan mielestä valtioneuvoston
tulee kiinnittää EU:n huomiota rikittömän
bensiinin saannin turvaamiseen Itä-Euroopan alueella, erityisesti
EU:n jäsenyyttä hakevissa maissa.