Yleistä
Hallituksen esityksessä ehdotetaan muutettavaksi kotoutumisen edistämisestä annettua lakia (kotoutumislaki) ja vapaasta sivistystyöstä annettua lakia sekä eräitä muita lakeja. Esitys perustuu pääministeri Orpon hallitusohjelmakirjauksiin.
Kotoutumislaissa ehdotetaan säädettäväksi selkeämmin kokonaisuutena kotoutumisen yleiset tavoitteet sekä yksilöllisen kotoutumissuunnitelman ja kotoutumiskoulutuksen tavoitteet. Näissä kaikissa huomioidaan vahvemmin maahanmuuttajan oma vastuu kotoutumisestaan ja velvollisuus kotoutumisensa edistämiseen. Kotoutumisen tavoitteeksi asetetaan nykyistä selkeämmin työllistyminen, suomen tai ruotsin kielen oppiminen ja suomalaiseen yhteiskuntaan perehtyminen. Sivistysvaliokunta kannattaa sitä, että kotoutumisen ja kotoutumiskoulutuksen tavoitteita ja sisältöjä selkiytetään.
Asiantuntijalausunnossa todetun mukaisesti Suomessa tulee jatkossakin tarjota laadukkaita kotoutumispalveluja, sillä kotouttamisessa epäonnistuminen voi edesauttaa syrjäytymistä, rinnakkaisyhteiskuntien syntymistä ja pahimmillaan radikalisoitumista. Kotoutumisen velvoittavuuden todetaan asiantuntijalausunnossa edistävän myös tasa-arvoa, koska naisilla ja miehillä on yhtäläinen velvollisuus kotoutua. Tutkimusten mukaan erityisesti äitien luku- ja kirjoitustaito, kielenoppiminen ja työllistyminen edesauttavat myös heidän lastensa integroitumista yhteiskuntaan.
Esityksellä uudistetaan kotoutumista ja kielitaitoa edistävien koulutusten muodostamaa kokonaisuutta ja järjestämisvastuita siten, että kotoutumiskoulutuksen järjestämisvastuu on jatkossa vain kuntien työvoimaviranomaisilla ja että koulutus järjestetään työvoimakoulutuksena. Esitys vahvistaa kuntien ja niiden muodostamien työllisyysalueiden mahdollisuuksia järjestää kotoutumiskoulutusta ja lukutaitokoulutusta sekä johtaa, ohjata ja kehittää kotoutumista ja kielitaitoa edistävien koulutusten kokonaisuutta ja tätä kautta edistää tehokkaammin maahanmuuttajien kotoutumista ja työllistymistä.
Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalan tällä hetkellä voimassa oleva vapaan sivistystyön kotoutumiskoulutuksen ja lukutaitokoulutuksen ohjaus- ja valtionosuusjärjestelmä ehdotetaan purettavaksi lukuun ottamatta viittomakieliseen kotoutumiskoulutukseen kohdistuvaa rahoitusta. Kotoutumiskoulutuksen osalta rahoitus ehdotetaan poistettavaksi ja lukutaitokoulutuksen osalta siirrettäväksi valtiovarainministeriöön osaksi työvoimapalvelujen rahoitusta kuntien peruspalvelujen valtionosuuteen.
Sivistysvaliokunta puoltaa kotoutumista ja kielitaitoa edistävien koulutusten muodostaman kokonaisuuden yksinkertaistamista ja tehostamista. Muutos antaa työvoimaviranomaiselle mahdollisuuden hallinnoida ja luoda toimivia ja joustavia palvelupolkuja vastaamaan kotoutujien palvelutarpeita. Valiokunta katsoo, että kotoutumiskoulutuksen ja lukutaitokoulutuksen järjestäminen jatkossa työvoimakoulutuksena sekä vastuun keskittäminen työvoimaviranomaiselle selkeyttävät järjestelmää ja vahvistavat koulutusten työelämälähtöisyyttä sekä kuntien kokonaisvastuuta.
Kotoutumiskoulutus ja lukutaitokoulutus
Asiantuntijalausunnoissa on tuotu esiin, että vapaalla sivistystyöllä on ollut merkittävä rooli kotoutumiskoulutuksen ja lukutaitokoulutuksen järjestämisessä. Esityksen osalta on nähty vaarana, että uudistus heikentää kotoutumiskoulutuksen laatua, sillä vapaan sivistystyön oppilaitoksissa on tehty pitkäjänteistä ja laadukasta työtä kotoutumiskoulutuksen järjestämisessä ja kehittämisessä. Monissa asiantuntijalausunnoissa on myös esitetty huoli monipuolisten koulutuspolkujen vaihtoehtojen supistumisesta sekä vapaan sivistystyön oppilaitosten aseman heikentymisestä ja pitkäaikaisen pedagogisen osaamisen hyödyntämättä jättämisestä kotoutumis- ja lukutaitokoulutuksen siirtyessä pääosin työvoimakoulutukseksi.
Asiantuntijakuulemisessa on toisaalta myös todettu, että työvoimakoulutuksena järjestettävä kotoutumiskoulutus on ollut huomattavasti yleisempi ja osallistujamääriltään laajempi kotoutumiskoulutuksen tuottamistapa kuin vapaan sivistystyön kotoutumiskoulutus: vuonna 2024 työvoimakoulutuksena järjestettyyn kotoutumiskoulutukseen osallistui noin 18 500 henkilöä ja vapaan sivistystyön kotoutumissuunnitelman mukaisessa koulutuksessa opiskeli noin 6 800 henkilöä.
Hallituksen esityksessä todetun mukaisesti oppilaitosten osaamisen ja kokemuksen hyödyntäminen kotoutumiskoulutuksen toteuttamisessa huomioidaan antamalla kunnille vapaus valita kotoutumis- ja lukutaitokoulutuksen tuottamistapa. Tämä noudattaa jo nyt voimassa olevaa työvoimakoulutuksena järjestettävän kotoutumiskoulutuksen järjestämismallia. Kunnat voivat valita koulutuksille parhaaksi katsomansa tuottamistavan ja toteuttajat oppilaitosten ja muiden koulutuksen tarjoajien joukosta. Esimerkiksi kunnalliset ammatillisen koulutuksen oppilaitokset ja kansalaisopistot voivat jatkossakin osallistua kotoutumiskoulutuksen ja lukutaitokoulutuksen järjestämiseen kunnan omana tuotantona.
Kotoutumislain muutosesityksessä ehdotetaan säädettäväksi lukutaitokoulutuksen tavoitteista, sisällöstä, seurannasta ja järjestämisestä. Tämä vahvistaa lukutaitokoulutuksen keskeistä roolia heikosti lukevien ja kirjoittavien työnhakijana olevien kotoutuja-asiakkaiden palveluna. Lisäksi ehdotetaan, että Opetushallitus määrää jatkossa lukutaitokoulutuksen opetussuunnitelman perusteista, millä pyritään parantamaan koulutuksen laatua ja yhdenmukaistamaan sen toteuttamista. Valiokunta kannattaa lukutaitokoulutusta koskevia sääntelyehdotuksia. Asiantuntijalausunnossa on pidetty välttämättömänä, että lukutaitokoulutuksen opetussuunnitelma on työvoimaviranomaisten käytettävissä mahdollisimman ajoissa, jotta voidaan varmistaa koulutusten hallittu ja laadukas toimeenpano.
Omaehtoiset opinnot
Ehdotuksen mukaan kotoutumislain mukaisina työttömyysetuudella omaehtoisina opintoina tuettavaa aikuisten perusopetusta voidaan jatkossa tukea alle 40-vuotiaan tai perustellusta syystä tätä vanhemman kotoutuja-asiakkaan osalta. Yläikärajasta säätämisen tavoitteena on se, että aikuisten perusopetukseen ohjautuisi jatkossa pääasiassa nuoria kotoutuja-asiakkaita, joille perusopetuksen suorittaminen ja opiskeluvalmiuksien parantaminen on työvoimapoliittisesti perusteltua toisen ja korkea-asteen opintojen suorittamisen ja tulevan työuran kannalta. Hallituksen esityksen mukaan on arvioitu, että 40-vuotiaiden tai tätä vanhempien osallistuminen muuhun kotoutumista edistävään koulutukseen, kuten lukutaitokoulutukseen tai työelämäsuuntautuneeseen kotoutumiskoulutukseen, olisi tälle kohderyhmälle aikuisten perusopetusta suorempi tie työelämään, osallisuuteen sekä suomen tai ruotsin kielitaidon saavuttamiseen.
Valiokunta toteaa, että ehdotuksella ei rajata henkilön oikeutta osallistua aikuisten perusopetukseen, vaan kyse olisi ainoastaan työttömyysetuudella tukemisesta kotoutumislain nojalla. Kotoutuja-asiakas, joka on täyttänyt 40 vuotta, voi jatkossakin opiskella aikuisten perusopetuksessa esimerkiksi opintotuella tai muulla toimeentulolla, minkä lisäksi työvoimaviranomainen voi perustellusta syystä poiketa kotoutuja-asiakkaan aikuisten perusopetuksen työttömyysetuudella tukemisen 40 vuoden yläikärajasta. Lisäksi aikuisten perusopetuksen tukeminen työttömyysetuudella omaehtoisina opintoina yli 25-vuotiaille maahanmuuttajille on edelleen mahdollista työvoimapalveluiden järjestämisestä annetun lain nojalla, mikäli tukemisen edellytykset täyttyvät mainitun lainsäädännön nojalla.
Monissa asiantuntijalausunnossa on esitetty huolia siitä, että kotoutujien mahdollisuudet osallistua omaehtoiseen koulutukseen kapenevat. Sivistysvaliokunta toteaa, että omaehtoisena opiskeluna voidaan laissa säädettyjen edellytysten täyttyessä tukea muun muassa opintoja, joista säädetään vapaasta sivistystyöstä annetussa laissa, jos koulutus on ammatillista osaamista ja pätevyyttä lisäävää tai jos kyseessä on viittomakielinen kotoutumiskoulutus. Lisäksi omaehtoisia opintoja koskeva kotoutumislain 30 §:n 2 momentti mahdollistaa esimerkiksi vapaan sivistystyön kielitaitoa ja kotoutumista edistävien kurssien opiskelua omaehtoisina opintoina.
Sivistysvaliokunta pitää asiantuntijalausunnon tavoin tärkeänä sitä, että omaehtoisina opintoina voi edelleen suorittaa kattavasti opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalan opintoja, kuten aikuisten perusopetusta, ammatillista koulutusta, korkeakouluopintoja sekä vapaan sivistystyön koulutusta. Työllisyysalueiden ja kuntien informaatio-ohjauksessa onkin syytä tuoda vahvasti esille sitä, että kotoutumislain 30 § mahdollistaa myös jatkossa laajasti opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalan opintojen suorittamista omaehtoisina opintoina.
Rahoituksesta
Kotoutumista ja kielitaitoa edistävien koulutusten rahoitusuudistuksen tavoitteena on, että se muodostaa jatkossa selkeän kokonaisuuden, kun rahoitus kohdentuu kuntiin yhden kanavan kautta. Nykyisin kotoutumiskoulutusta rahoitetaan kolmesta eri rahoituskanavasta eli osana kuntien työvoimapalveluiden rahoitusta, osana kunnille maksettavaa laskennallista korvausta sekä opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalalla toimivan vapaan sivistystyön kotoutumiskoulutuksen ja lukutaitokoulutuksen ohjaus- ja valtionosuusjärjestelmän kautta. Valiokunta pitää tarkoituksenmukaisena, että kotoutumiskoulutuksen valtionrahoituksen päällekkäisyyttä puretaan.
On myös kannatettavaa, että esityksen perusteella kunnille osoitetaan kahden miljoonan euron lisärahoitus työvoimapalveluihin osana peruspalvelujen valtionosuutta kotoutumiskoulutuksen joustaviin toteutustapoihin sekä koko- tai osa-aikaisen työskentelyn mahdollistamiseksi kotoutumiskoulutuksen rinnalla vuoden 2027 alusta lukien. Samoin on tärkeää, että ruotsinkielisen kotoutumiskoulutuksen järjestämistä vahvistetaan lisärahoituksella, jolla tuetaan ruotsinkielisten kotoutumispalvelujen saatavuutta.
Vapaan sivistystyön toimijoille on tarkoitus kohdistaa siirtymäajan rahoitusta yhteensä 2,273 miljoonaa euroa/vuosi kahdeksi vuodeksi uudistuksen voimaantulosta eli vuoden 2028 loppuun. Siirtymäajaksi varatut määrärahat auttavat turvaamaan kotoutumista edistävän koulutuksen alueellista saatavuutta uudistuksen alussa. Lisäksi avustuksilla tuetaan vapaan sivistystyön toimijoiden sopeutumista uuteen järjestämismalliin. Siirtymäaikana vapaan sivistystyön keskusjärjestöt voivat tukea toimijoita luomaan yhteistyötä kuntien kanssa työvoimakoulutuksen järjestämisessä. Tämä parantaa erityisesti niiden kuntien, joiden alueella yksityisten vapaan sivistystyön oppilaitosten rooli kotoutumiskoulutuksessa ja lukutaitokoulutuksessa on ollut merkittävä, valmiuksia koulutuksen järjestämisessä.
Lopuksi
Sivistysvaliokunta pitää tärkeänä, että kotoutumispalveluja koskevan uudistuksen vaikutuksia kotoutumiskoulutuksen ja lukutaitokoulutuksen laatuun sekä vapaan sivistystyön toimijoiden toimintamahdollisuuksiin seurataan jatkossa tarkasti.